Olen jatkuvasti tosi poissaolevan oloinen. En jaksa keskittyä ihmisiin tai asioihin. Jos joudun tilanteeseen jossa tapahtuu paljon, on esimerkiksi vilkkaita lapsia tai paljon informaatiota esim koulussa niin olen puoli kuollut kun pääsen lepäämään ja vajoa horrokseen.
Siksi nykyään en halua olla paljon ihmiset ilmoilla.
Voiko tämä johtua siitä että minulla on terapia kesken ja ne asiat vie koko ajatteluni? Enkä sitten jaksa keskittyä muuhun.
Tää on tosi rasittavaa ja häiritsee jo läheisiänikin. Luulevat minun olevan tosi itsekäs kun en jaksa keskittyä mihinkään tai en muista mistä keskustellaan.
Siksi nykyään en halua olla paljon ihmiset ilmoilla.
Voiko tämä johtua siitä että minulla on terapia kesken ja ne asiat vie koko ajatteluni? Enkä sitten jaksa keskittyä muuhun.
Tää on tosi rasittavaa ja häiritsee jo läheisiänikin. Luulevat minun olevan tosi itsekäs kun en jaksa keskittyä mihinkään tai en muista mistä keskustellaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kai se kuuluu masennukseen. Terapiakin vie voimia, ainakin itselläni. Luulen että ennen kaikkea oireet liittyvät masentuneisuuteen, samanlainen olo on minullakin usein, mihinkään ei jaksaisi keskittyä, keskustelun seuraaminen on työlästä, väsyttää koko ajan, meteli tuntuu kestämättömältä jne. Lopulta ei jaksaisi millään olla ihmisten kanssa tekemisissä, vie niin paljon voimia jo heidän näkeminen. Uskomatonta kyllä mutta niin totta. Joten et ole ainoa ongelmasta kärsivä, jos se tieto yhtään lohduttaa.
Entä onko se yleensä tavallista että masennuksessa voi tulla välillä joitan hyviä kausia. Jolloin tuntuu että kaikki onkin hyvin. Mutta sitten kun tulee jokin pienikin vastoinkäyminen niin vajoan taas entistä syvellälle kuiluun?
Ja vaikuttaako terapia aluksi niin että mulle tulee pahempi olo? Mua pelottaa jos siitä terapiasta ei olekaan mulle mitään hyötyä. Olen kyllä vielä käynyt aika harvakseltaan terapiassa kun odotan kelan korvausta.
Olen ollut nyt kaksi päivää itkemättä. tähän asti olen itkenyt noin kuukauden vähän ylikin melkein joa päivä ja alan olla tosi loppu.
Mietin jo että elämä ei voi olla enää vaikeempaa ja kuolema olisi helpotus. Mutta sitten sain taas koottua itseni vähäksi aikaa.
Tietääkö kukaan kuinka kauan kestää että masennuksesta toipuu?
on hyviä, tai parempia kausia. Sitten taas masennus saattaa palata yllättäen, esim. jonkin vastoinkäymisen yhteydessä. Estolääkitys voisi olla hyvä ratkaisu, mikäli masennus on jatkuvasti toistuvaa ja vaikeahkoa. Terapian alussa oireet voi paheta, mutta yleensä kyllä helpottavat terapiatyöskentelyn edetessä...
Minä en myöskään kestä hälinää ympärilläni.
Käyn työssä, jossa riittää vipinää. Minun on oltava pirteä ja iloinen. Kaikki voimat menevät työssä. En ole huolinut sairaslomaa.
Psykoterapia aloitetaan ihan lähiaikoina.
eihän masentunut jaksa keskittyä, ja hälinä ja tohina rasittaa rajusti. mitä muuta voisit olla kuin rättiväsy töiden jälkeen sairastaessasi masennusta.
kuuntele tarkoin sisintäsi. minäkin sairastan masennusta, makasin kaksi viikkoa mitään tekemättä ja sitten tapahtui ihme: pikkuhiljaa ja hyvin hitaasti pienet asiat alkoivat taas kiinnostaa. aloitin myös lääkityksen ja hiukan tuntuu, että ulkopuolinen elämä kiinnostaa ihan oikeasti. olisin palanut loppuun totaalisesti jos en olisi saanut vaan maata tuota 2 viikkoani.