Snellmannista

Snelman tapatti Suomea nälkään saituuttaan!

Snelman tapatti pankkimiehenä ollessaan suomalaisia sadointuhansin nälkään ja ihan vaan saituuttaan! Varjeliko se sitä markkaansa kuin Roope Ankka ja jätti viljatoimitukset ulkomailta tekemättä vastoin muiden mielipiteitä. Syksyllä oli jo myöhäistä kun meri oli jäässä ja talvi tulollaan. No katovuodet jatkui koska siemenviljatkin jouduttiin syömään.

Tätä älkää unohtako tänä 200 -vuotis juhlapäivänä. Snellmannin kirosi alimpaan helvettiin kaikki aikalaisensa, jotka tiesivät todellisen syyn kansan laajaan nälkäkuolemaan!

Suuret nälkävuodet Wikipedia.

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suuret nälkävuodet 1860-luvulla oli Suomen viimeisin laajamittainen nälänhätä. Jo 1862 oli Pohjois-Suomessa huono sato. 1866 oli sateinen kesä, joka pilasi sadon monin paikoin: peruna ja juurikasvit mätänivät peltoon, ja syysviljat jäivät kylvämättä. Ruokavarastot loppuivat, ja väkeä lähti kerjuulle. Seuraava talvi oli ankara, ja kevät kylmä. Esimerkiksi Helsingin toukokuun keskilämpötila oli +1.8 astetta, kun se on normaalisti kymmenen asteen vaiheilla. Jäiden lähtö viivästyi paikoin kesäkuulle. Syyskuun alun ankara halla vei loputkin viljasadosta. Syksyllä 1867 alkoi kuolla tuhansia ihmisiä. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala kärsivät pahiten - jopa 20% väestöstä kuoli. Nälkävuosista tuli Suomen historian tuhoisin väestökatastrofi, jopa 15 % väestöstä sai surmansa. Hätää yritettiin lievittää hätäaputöillä, joista tunnetuin on nälkäradan, Riihimäen ja Pietarin välisen radan, rakentaminen.

Kesän 1868 sää oli jo parempi, mutta kerjäläisten levittämät kulkutaudit surmasivat yhä ihmisiä.

http://www.kauhava.fi/maenpaa/files/nalkavuo.htm

Suuret nälkävuodet koettelivat
Suomea 150 vuotta sitten
Väestö hupeni 270 000 ihmisellä
Suomi oli vielä 1860-luvulla hyvin maatalousvaltainen maa ja yksi Euroopan köyhimniistä kolkista, kun viimeinen suuri katokausi ja sitä seurannut nälänhätä iski. Kolmessa vuodessa 1,8 miljoonaisen kansan väestö hupeni 270 000 ihmisellä. Se oli 150 000 enemmän kuin normaalisti.

Eipä ollutkaan markan isä kuten sanotaan!
Suomen markka syntyi sattumalta.

https://www.mainio.net/article.asp?path=1;1132;1135;50121;40985

On huhuttu, että sen isä olisi ollut Johan Wilhelm Snellman. Perusteellisemmat isyystutkimukset ovat osoittaneet, että valtiovaraintoimituskunnan päälliköllä Fabian Langenskiöldillä oli markan synnyssä osansa. Hän saikin kutsumanimen markgreve (markkakreivi). Tietysti on haluttu kuvitella, että suomalaisuusaatteellakin olisi ollut markan synnyssä osansa.

Jäähyväiset markalle

http://www.lalli.fi/lalpahaku.asp?fmita=uutinen4&kohde=886

Suomen markka luotiin Parolannummella eräänä 1860-luvun pölyisenä kesänä. Uuden rahayksikön käyttöönoton oli valmistellut Fabian Langenskiöld. Asian poliittisen esittelyn Venäjän keisarille hoiti itse J.V. Snellman. Jos oikein muistan, oli jutun juonena se, että keisarin päätöksellä Suomessa voitiin käyttää kahta valuuttaa: markkaa ja ruplaa. Tosiasiassa suomalaiset alkoivat käyttää markkaa.