Keskusta näyttää lukkiutuneen poteroihinsa vaatimalla palvelurakenteen uudistusta lisäämällä uusi hallintoporras valtion ja kuntien väliin ja uhoamalla, ettei puitelakiin saa tulla mitään mainintaa kuntien asukasluvusta eikä valtiolle mitään keinoja patistaa yhdistymishaluttomia kuntia liitoksiin.
SDP taas korostaa kuntien minimikokoa ja liitosten pakkokeinoja ja vastustaa mahdollisuutta, että kunnat voisivat halutessaan ulkoistaa palvelutuotannot yksityisille yrityksille.
Kokoomuksen kanta lienee keskustan ja SDP:n ääripäiden välissä, joten kokoomuksen olisi helppo ryhtyä välittäjäksi, jotta puitelaki saataisi eduskuntaan mahdollisimman pian, ja ettei erittäin tarpeellisesta uudistuksesta tehtäisi naurettavaa vaalipopulismin asetta, mihin lienee eniten haluja nimenomaan keskustan joukoissa.
Kun uudistuksen yhteinen tavoite ei ole kuntien lukumäärän pienentäminen, vaan se, että tulevaisuuden palvelut voidaan tuottaa nykyistä laadukkaammin ja määrältään riittävinä ja siten organisoituina, etteivät palvelutuotannon kustannukset jatkossa enää kasva bkt:tä nopeammin, luulisi kokoomuksella olevan hyvät mahdollisuudet saada keskusta ja SDP lähemmäksi toisiaan.
Keskusta luopuisi vaatimasta piirijakoa kuntien ja hallituksen väliin, koska sitä ei kannata yksikään muu puolue, ja hyväksyisi jonkinlaisen lauselman siitä, että valtiolla on oikeus vauhdittaa haluttomia kunta liitoksiin, jos niiden palvelutuotannon järjestelyt eivät muuten suju.
SDP vastaavasti luopuisi vaatimasta kunnille mitään eksaktia miimikokoa ja hyväksyisi sen, että palvelutuotanto voidaan kunnan niin halutessa ulkoistaa yksityisille yrityksille, kunhan kunta asettaa palveluille laatukriteerit ja valvoo niiden toteutumisen.
Jos tässä onnistuttaisi ennen eduskuntavaalia, niin vaalikampanjoista saattaisi tulla asiapitoisempia turhan populistisen riitelyn sijaan, ja puoueet voisivat keskittyä niiden keinojen esiintuomiseen, joilla ne turvaisivat hyvän talouspohjan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan lujittamiseksi.
SDP taas korostaa kuntien minimikokoa ja liitosten pakkokeinoja ja vastustaa mahdollisuutta, että kunnat voisivat halutessaan ulkoistaa palvelutuotannot yksityisille yrityksille.
Kokoomuksen kanta lienee keskustan ja SDP:n ääripäiden välissä, joten kokoomuksen olisi helppo ryhtyä välittäjäksi, jotta puitelaki saataisi eduskuntaan mahdollisimman pian, ja ettei erittäin tarpeellisesta uudistuksesta tehtäisi naurettavaa vaalipopulismin asetta, mihin lienee eniten haluja nimenomaan keskustan joukoissa.
Kun uudistuksen yhteinen tavoite ei ole kuntien lukumäärän pienentäminen, vaan se, että tulevaisuuden palvelut voidaan tuottaa nykyistä laadukkaammin ja määrältään riittävinä ja siten organisoituina, etteivät palvelutuotannon kustannukset jatkossa enää kasva bkt:tä nopeammin, luulisi kokoomuksella olevan hyvät mahdollisuudet saada keskusta ja SDP lähemmäksi toisiaan.
Keskusta luopuisi vaatimasta piirijakoa kuntien ja hallituksen väliin, koska sitä ei kannata yksikään muu puolue, ja hyväksyisi jonkinlaisen lauselman siitä, että valtiolla on oikeus vauhdittaa haluttomia kunta liitoksiin, jos niiden palvelutuotannon järjestelyt eivät muuten suju.
SDP vastaavasti luopuisi vaatimasta kunnille mitään eksaktia miimikokoa ja hyväksyisi sen, että palvelutuotanto voidaan kunnan niin halutessa ulkoistaa yksityisille yrityksille, kunhan kunta asettaa palveluille laatukriteerit ja valvoo niiden toteutumisen.
Jos tässä onnistuttaisi ennen eduskuntavaalia, niin vaalikampanjoista saattaisi tulla asiapitoisempia turhan populistisen riitelyn sijaan, ja puoueet voisivat keskittyä niiden keinojen esiintuomiseen, joilla ne turvaisivat hyvän talouspohjan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan lujittamiseksi.
Vastaukset 22
Vanhimmat
...skeidaa kunta-asioista!
...kumpi sinä taas olitkaan: reppanakepuli vai luuseridemari?
reppanakoklipi? Ja kaverini on luuserikoklipi?
On sanomattakin selvää, että vahvan peruskunnan malli on toimivin ratkaisu Suomen olosuhteissa. Niitä peruskuntia on vain hiukan liikaa kun niitä nyt on 431. Mitään ylimääräistä hallintokerrosta kuntien ja valtion välille ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista lisätä.
Suomen kokoiseen maahan ihanne lukumäärä kuntia on 100-150. Kuitenkin, paikalliset olosuhteet tulee ottaa huomioon, mikä tarkoittaa sitä, että jotkut kunnat saattavat olla hyvinkin pieniä jatkossakin. Sen sijaan, samalla taajama-alueella olevat tupla- tai triplaorganisaatiot, kuten Jyväskylä- Jyväskylän mlk-Muurame, on mitä suurimman luokan tuhlausta. Sama pätee myös pk-seutuun. Itse asun Vantaalla mutta minulle Vantaa ei merkitse mitään ja sen voisi aivan hyvin liittää Helsinkiin kuten Espoonkin mutta Espoon tapauksessa kantona kaskessa on se, että he eivät halua yhdistyä, mitä päätöstä on sittenkin kunnioitettava.
Jos pieni kunta toimii, niin ei se ketään haittaa. Pieniä kuntia jää varmaan esim. saaristoon ja ruotsinkieliselle rannikolle.
Kaupunkien ja ympäristökuntien liitokset sen sijaan olisivat hyvin suotavia, jos ympäristökuntien ihmiset käyvät kaupungissa vain töissä.
PK-seuduata olen samaa mieltä. Täällä voisi kunnat yhdistää, koska YTV teettää monikertaista työtä, kun päätettävät asiat on pyöritettävä moneen kertaan valtuuustojen lautakuntien ja kaupunginhallitusten kautta ennen kuin YTV pääsee eteenpäin. Hidasta ja kallista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000016356232
--
Samaa olen myös ehdottanut. Kokoomus voi toimia sillanrakentajana.
Puitelaissa pitää olla selvät tavoitteet. Nyt
ei vielä ole sellaista esillä ollut valmistelevassa työryhmässä. Kaikki selvitykset, joita on tehty tälle työryhmälle,
kertovat välttämättömästä tarpeesta tehdä sekä rakenne että plaveluremontti, jotta vältämme hätätilan monissa kunnissa.
Keskustelussa ylläpidetään tarkoitushakuisesti väärällä tavalla kunnallinen itsehallinto, hallinnon rakenteet, pakkoliitokset, kustannustehokkuus jne. Edessä on selviä tosiasioita kuntien vuosikatteen kriisiytymisestä, väestön ikärakenteen muuttumista, ettei kunnan talous pysy pystyssä.
Uhkaava työvoimapula peruspalveluissa on koko Suomen haaste.
Suomella on OECD:n tutkimuksen mukaan kaikkein epäedullisin västön ikärakenne Euroopan maista.
Se heikentää talouskasvua ja tuo uudella tavalla haasteita koko julkistalouden rahoitukseen.
Kaikki nämä faktat on pääministeri puolue -sivuuttanut keskustelussa. Ainoaksi dogmiksi on jäänyt tarkoitushakuinen kunnallisen itsehallinon
mantra. Miten voidaan puhua kunnallisesta itsehallinnosta, jos
muut rahoittavat pääosin kunnan talouden ja lähes kaikki palvelut tuotettaisiin muualla kuin itse kunnnassa.
Kuntaremontissa nimenomaan on myös kysymys kunnallisen itsehallinnon turvaamisesta elinvoimaisten kuntien muodossa.
Minusta tuntuu, että itsehallinnon nimiin vannovat ne, jotka nyt päättävät itsenäisesti menopuolesta ja vaativat sen kattamiseen rahaa valtiolta.
Nämä samat tahot vastustavat raivokkaasti sitä, että yhdistyneet, isommat kunnat saisivat myös lisää verotusoikeutta ja enemmän päätösvaltaa omiin asioihinsa.
Tuossa on jotainb, mitä en ymmärrä, koska en ymmärrä laiskuuden ja siivellä elämisen olevan itsenäisyyttä enkä riippumattomuutta.
..."keppulireppana ja demariluuseri" ?
Kyllähän tätä lapsellista nimittelyä riittää.
http://talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
http://www.yle.fi/a2/ Hakusana Kuhmalahti ja sieltä "Pieni gallialaiskylä Kuhmalahti"
ossaa rauhoittua ja katsoa tosiasiota.
Kysy vähemmän, vastaa enemmän.
Kokoomuslaisia pitäisi vähentää siten, että niitä jäisi Suomeen noin 1000-2000 kpl.
Se on sopiva määrä noita verovaroilla loisivia wannabeporvareita.
sortin sosialisteja. Monet ex-Itä-blokin maat ajavat
tulevina vuosina Suomesta ohi monessa asiassa,
jos täällä ei saada päättäjiksi tulevaisuuteen ja sen muutokset huomioon ottavia henkilöitä.
kokoomuslaiset, jotka röhnivät valtion hallinnossa ja kansallisten suuryritysten palkkajohtajina.
Liliukset ja muut meidän yhteisellä omaisuudella itselleen omaisuuksia keräävät huijarit.
Kokoomusnuoret ovat yksinkertaisia hölmöjä. "Pappa betalar" paskasakkia.
...satutko olemaan reppanakepuli vai luuseridemari?
Tai ei sillä merkitystä ole olit kumpi tahansa. punamullallakin on pohjamutansa.
Kerro ihmeessä minulle ja muille, että mikä on se uusi hallintoporras, jota keskusta mukamas esittää kuntien ja valtion väliin?
Keskusta ehdotti kunnista muodostettavaksi "piirejä", joille annettaisi verotusoikeus ja jotka vastaisivat palvelutuotannon järjestämisestä piirissään, kun alkuperäiset kunnat jäisivät itsenäisiksi edelleen.
Yksityiskohtia en tuon tarkemmin muista, mutta sinä varmaan osaat valistaa?
Siinähän oli ajatuksena, että nykyiset kuntainliitot ja suuri osa valtionhallinnosta poistuisivat samalla. Väliportaiden määrä putoaisi rajusti. Eli lopputulos olisi huomattavasti nykyistä systeemiä kevyempi, yksinkertaisempi ja halvempi.
Uudessa järjestelmässä olisi sekin hyvä puoli, että väliportaanhallinto tulisi suoraan demokraattiseen valvontaan.
Useimmissa Euroopan maissa hallinto on järjestetty juuri keskustan esittämällä tavalla. Minusta kokoomuksen tulisi kannattaa tätä ehdotusta.
Uudessa järjestelmässä olisi sekin hyvä puoli, että väliportaanhallinto tulisi suoraan demokraattiseen valvontaan.
---------
Kunnallisdemokratialta siirrettäisi demokraattista valtaa väliportaalle?
Sehän on täysin mahdoton ja tarpeeton toimenpide, kun ideana on antaa kunnille lisää valtaa, jos ne vain ovat tarpeeksi isoja suoriutumaan uusesta ja itsenäisemmästä vallankäytöstään.
Useimmissa Euroopan maissa hallinto on järjestetty juuri keskustan esittämällä tavalla.
---------
Useimmissa Euroopan valtioissa väliporras on asukasluvultaan 2-4 kertaa suurempi kuin koko Suomi !!!
uuden Euroopan aikakauteen uudella vuosituhannella kärrinpyörä aikana syntyneestä hallinnosta.
...pyörät" tähän liittyvät ?
kiistakumppanisi Jäbän kanssa. .
Kunnat syntyivät silloin, kun patikoitiin ja ajettiin hevosvetoisilla puupyöräisillä kärryillä, ja katsottiin, minkä kokoisella alueella ihmiset kävivät töissä, riiuulla, kauppareissuilla ja hoitelemassa muita asioitaan.
Vaihda hevoskärry autoon ja piirrä kunnanrajat samalla periaatteella uudelleen, niin tajuat homman periatteen hyvin helposti.