Kuinka iso akvaario pitäisi olla ja kävisikö...

Kyllä juuxo ne kalat kannattaa tuoda sinne uuteen altaaseen kerralla. Jokaisen uuden erän tuomista seuraa nitriittipiikki, joten on parempi kun se tulee vain kerran. Lisäksi jos mukana on reviirikaloja jakavat ne yhdessä tuotuna altaan reviireiksi kerralla, mutta jos altaassa on jo kaloja, uudet tulevat vanhojen reviirille josta voi syntyä tappeluita.

:-/ kirjoitti:

Kyllä juuxo ne kalat kannattaa tuoda sinne uuteen altaaseen kerralla. Jokaisen uuden erän tuomista seuraa nitriittipiikki, joten on parempi kun se tulee vain kerran. Lisäksi jos mukana on reviirikaloja jakavat ne yhdessä tuotuna altaan reviireiksi kerralla, mutta jos altaassa on jo kaloja, uudet tulevat vanhojen reviirille josta voi syntyä tappeluita.

Lue lisää

Mietis nyt vähän, mitä kirjoitat. Typen kierto akvaariossa menee yksinkertaistetusti näin: ammonium -> nitriitti -> nitraatti. Joka välissä bakteerit hoitavat hapettamisen. Jos ei ole mitään, mitä hapettaa, bakteerikanta ei pääse lisääntymään. Eli jos ei ole ammoniumia, ei ole bakteereja, jotka hapettavat sitä nitriitiksi. Tämän vuoksi uudessa altaassa ei ole näitä hapettajabakteereja mitenkään yllinkyllin.

Kun tuoreeseen altaaseen laitetaan yksi kala, se alkaa tuottamaan typpiyhdisteitä veteen. Pikkuhiljaa siitä lähtee bakteerikantakin lisääntymään. Koska kaloja on alussa vielä vähän, myrkylliset typpiyhdisteet eivät lisäänny räjähdysmäisesti. Jos taas altaaseen kerralla laitetaan koko kalakanta, siellä ei ole riittävästi bakteeritoimintaa ja myrkylliset yhdisteet piikkaavat ylös.

Eli lyhyesti: Kalat tuodaan uuteen altaaseen pikkuhiljaa muutama kerrallaan. Aloita ns. puhdistajakaloilla, eli esimerkiksi partamonnilla.

:-/ kirjoitti:

Kyllä juuxo ne kalat kannattaa tuoda sinne uuteen altaaseen kerralla. Jokaisen uuden erän tuomista seuraa nitriittipiikki, joten on parempi kun se tulee vain kerran. Lisäksi jos mukana on reviirikaloja jakavat ne yhdessä tuotuna altaan reviireiksi kerralla, mutta jos altaassa on jo kaloja, uudet tulevat vanhojen reviirille josta voi syntyä tappeluita.

Lue lisää

Mietis nyt vähän, mitä kirjoitat. Typen kierto akvaariossa menee yksinkertaistetusti näin: ammonium -> nitriitti -> nitraatti. Joka välissä bakteerit hoitavat hapettamisen. Jos ei ole mitään, mitä hapettaa, bakteerikanta ei pääse lisääntymään. Eli jos ei ole ammoniumia, ei ole bakteereja, jotka hapettavat sitä nitriitiksi. Tämän vuoksi uudessa altaassa ei ole näitä hapettajabakteereja mitenkään yllinkyllin.

Kun tuoreeseen altaaseen laitetaan yksi kala, se alkaa tuottamaan typpiyhdisteitä veteen. Pikkuhiljaa siitä lähtee bakteerikantakin lisääntymään. Koska kaloja on alussa vielä vähän, myrkylliset typpiyhdisteet eivät lisäänny räjähdysmäisesti. Jos taas altaaseen kerralla laitetaan koko kalakanta, siellä ei ole riittävästi bakteeritoimintaa ja myrkylliset yhdisteet piikkaavat ylös.

Eli lyhyesti: Kalat tuodaan uuteen altaaseen pikkuhiljaa muutama kerrallaan. Aloita ns. puhdistajakaloilla, eli esimerkiksi partamonnilla.

AM kirjoitti:

Mietis nyt vähän, mitä kirjoitat. Typen kierto akvaariossa menee yksinkertaistetusti näin: ammonium -> nitriitti -> nitraatti. Joka välissä bakteerit hoitavat hapettamisen. Jos ei ole mitään, mitä hapettaa, bakteerikanta ei pääse lisääntymään. Eli jos ei ole ammoniumia, ei ole bakteereja, jotka hapettavat sitä nitriitiksi. Tämän vuoksi uudessa altaassa ei ole näitä hapettajabakteereja mitenkään yllinkyllin.

Kun tuoreeseen altaaseen laitetaan yksi kala, se alkaa tuottamaan typpiyhdisteitä veteen. Pikkuhiljaa siitä lähtee bakteerikantakin lisääntymään. Koska kaloja on alussa vielä vähän, myrkylliset typpiyhdisteet eivät lisäänny räjähdysmäisesti. Jos taas altaaseen kerralla laitetaan koko kalakanta, siellä ei ole riittävästi bakteeritoimintaa ja myrkylliset yhdisteet piikkaavat ylös.

Eli lyhyesti: Kalat tuodaan uuteen altaaseen pikkuhiljaa muutama kerrallaan. Aloita ns. puhdistajakaloilla, eli esimerkiksi partamonnilla.

Lue lisää

Järkevämpää minusta on ensin kypsyttää akvaario kunnolla-> bakteereita on heti riittävästi koko kalakannan muuttaa kerralla.

Jos kypsytetään akvaario kaloilla(tuodaan niitä pikkuhiljaa ennen kuin bakteerikanta on kasvanut riittävästi) joutuvat ainakin ensimmäiset kokea nitriittipiikin/ammoniakki piikin.

Huk kirjoitti:

Järkevämpää minusta on ensin kypsyttää akvaario kunnolla-> bakteereita on heti riittävästi koko kalakannan muuttaa kerralla.

Jos kypsytetään akvaario kaloilla(tuodaan niitä pikkuhiljaa ennen kuin bakteerikanta on kasvanut riittävästi) joutuvat ainakin ensimmäiset kokea nitriittipiikin/ammoniakki piikin.

Lue lisää

Olen lukenut paljon "kauhukertomuksia" joten tiedän kypsyttymisen tärkeyden. Ja kaloja tuodaan pikkuhiljaa.

Eli olisikohan tämä järjestys hyvä:
- Leväbarbit tai partamonni (kumman nyt valitsenkaan)
- Monniset
- Taistikset

Vai pitäisikö noiden kahden alla olevan vaihtaa paikkaa? Ja jos pitää enkö voi laittaa samalla niitä jotka ovat toiseksi kotiutettavia karanteeniakvaarioon?

Huk kirjoitti:

Järkevämpää minusta on ensin kypsyttää akvaario kunnolla-> bakteereita on heti riittävästi koko kalakannan muuttaa kerralla.

Jos kypsytetään akvaario kaloilla(tuodaan niitä pikkuhiljaa ennen kuin bakteerikanta on kasvanut riittävästi) joutuvat ainakin ensimmäiset kokea nitriittipiikin/ammoniakki piikin.

Lue lisää

Olet oikeassa. Kuitenkin kypsyttämisen jälkeenkin kalat kannattaa tuoda muutama kala kerraallaan. Näin siksi, että kypsynyt, mutta kalaton akvaario ei hapettajabakteereja mitenkään mahdottomasti sisällä. Kalojen tuonti luultavasti aiheuttaa kuitenkin sen myrkkypiikin.

AM kirjoitti:

Mietis nyt vähän, mitä kirjoitat. Typen kierto akvaariossa menee yksinkertaistetusti näin: ammonium -> nitriitti -> nitraatti. Joka välissä bakteerit hoitavat hapettamisen. Jos ei ole mitään, mitä hapettaa, bakteerikanta ei pääse lisääntymään. Eli jos ei ole ammoniumia, ei ole bakteereja, jotka hapettavat sitä nitriitiksi. Tämän vuoksi uudessa altaassa ei ole näitä hapettajabakteereja mitenkään yllinkyllin.

Kun tuoreeseen altaaseen laitetaan yksi kala, se alkaa tuottamaan typpiyhdisteitä veteen. Pikkuhiljaa siitä lähtee bakteerikantakin lisääntymään. Koska kaloja on alussa vielä vähän, myrkylliset typpiyhdisteet eivät lisäänny räjähdysmäisesti. Jos taas altaaseen kerralla laitetaan koko kalakanta, siellä ei ole riittävästi bakteeritoimintaa ja myrkylliset yhdisteet piikkaavat ylös.

Eli lyhyesti: Kalat tuodaan uuteen altaaseen pikkuhiljaa muutama kerrallaan. Aloita ns. puhdistajakaloilla, eli esimerkiksi partamonnilla.

Lue lisää

Mietis itse. Sinun esimerkissäsi kalat kokevat sen nitriittipiikin aina uudestaan ja uudestaan uusien tullessa.

Lue tämä ohje
http://www.akvaariotieto.info/suomi/aloittelija/kypsytys.php
ja totea itsekin, että järkevin tapa on tehdä asia niin, että kypsytys tehdään kunnolla ja sitten kalasto tuodaan sinne kerralla.

AM kirjoitti:

Olet oikeassa. Kuitenkin kypsyttämisen jälkeenkin kalat kannattaa tuoda muutama kala kerraallaan. Näin siksi, että kypsynyt, mutta kalaton akvaario ei hapettajabakteereja mitenkään mahdottomasti sisällä. Kalojen tuonti luultavasti aiheuttaa kuitenkin sen myrkkypiikin.

Lue lisää

Niin, tuskin kukaan käytännössä edes toisikaan koko kalakantaa kerralla :)
vaikka tosin sitten ei tarvitsisi karanteerata niitä fisuja. mutta sitten myös olisi aika ikävää, jos jollakulla olisi joku tarttuva tauti...
Joten kannatan myöskin pikkuhiljaa tuomista.

Huk kirjoitti:

Niin, tuskin kukaan käytännössä edes toisikaan koko kalakantaa kerralla :)
vaikka tosin sitten ei tarvitsisi karanteerata niitä fisuja. mutta sitten myös olisi aika ikävää, jos jollakulla olisi joku tarttuva tauti...
Joten kannatan myöskin pikkuhiljaa tuomista.

Lue lisää

Mikä ihmeen juttu on, että uskotaan mielummin mutu-puhetta ja vanhoja uskomuksia kalojen tuomisesta pikkuhiljaa ja altistamisesta aina uusille nitriittipiikeille, kuin tutkimustietoon perustuvaa faktaa?

Ensin kunnon kypsytys ja sitten kalasto kerralla sisään:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/aloittelija/kypsytys.php