http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesPublicFin/94068FC5C70E2E11C22571230023F40C
"Näyttöjäkin Kainuulla on. Palveluihin käytettävä kustannusten kasvu on onnistuttu puolittamaan jo ensimmäisenä kokeiluvuotena. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan alhaisimmat."
Miksi tämä malli ei kelpaa kuntauudistuksen pohjaksi? Suurkunta/aluekuntamalli olisi käytännössä juuri tällainen, mutta se ei vain jostain syystä kelpaa sossuille eikä kokoomukselle. Mikähän tuo syy voisi olla? Onkohan syy siinä, että kuntien pakkoliitokset tuovat enemmän säästöjä kuin tämä Kainuun malla? Jos on, niin missähän on todisteet asiasta?
Olen kuitenkin taipuvainen uskomaan, että kyseessä on "muut syyt".
*************************************************
100 pienintä kuntaa aiheuttaa 3% kaikista kuntien yhteenlasketuista kustannuksista. Paljonkohan syntyisi säästöä, jos nämä kunnat pakkoliitettäisiin muihin kuntiin?
*************************************************
Lipponen kielsi Kurikan demareitten 100-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa tekemästä kuntien tappolistoja. Jos kuntien asukasmäärälle asetetaan 20 000:n alaraja, niin aika moni suomalainen asuu tapettavassa kunnassa. Homma siis menee niin, että äänestäjälle ei ole soveliasta kertoa, että hän asuu tapettavassa kunnassa?
Tämä on vähän samanlaista "avoimuutta" kuin vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen. Tuolloinhan vakuuteltiin että markka säilyy, mutta kun saatiin vaalit pidettyä niin alettiin ajamaan markan vaihtamista brysselinruplaan perustuslain ja kansan tahdon vastaisesti kuin käärmettä pyssyyn.
Vieläkään ei ole kukaan kertonut minulle, että mikä on se laki, johon brysselinruplan oleminen Suomen valuuttana perustuu.
Laillisuus ja aito kansanvalta ovat Lipposen käsittelyssä varsin kevyttä tavaraa.
"Näyttöjäkin Kainuulla on. Palveluihin käytettävä kustannusten kasvu on onnistuttu puolittamaan jo ensimmäisenä kokeiluvuotena. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan alhaisimmat."
Miksi tämä malli ei kelpaa kuntauudistuksen pohjaksi? Suurkunta/aluekuntamalli olisi käytännössä juuri tällainen, mutta se ei vain jostain syystä kelpaa sossuille eikä kokoomukselle. Mikähän tuo syy voisi olla? Onkohan syy siinä, että kuntien pakkoliitokset tuovat enemmän säästöjä kuin tämä Kainuun malla? Jos on, niin missähän on todisteet asiasta?
Olen kuitenkin taipuvainen uskomaan, että kyseessä on "muut syyt".
*************************************************
100 pienintä kuntaa aiheuttaa 3% kaikista kuntien yhteenlasketuista kustannuksista. Paljonkohan syntyisi säästöä, jos nämä kunnat pakkoliitettäisiin muihin kuntiin?
*************************************************
Lipponen kielsi Kurikan demareitten 100-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa tekemästä kuntien tappolistoja. Jos kuntien asukasmäärälle asetetaan 20 000:n alaraja, niin aika moni suomalainen asuu tapettavassa kunnassa. Homma siis menee niin, että äänestäjälle ei ole soveliasta kertoa, että hän asuu tapettavassa kunnassa?
Tämä on vähän samanlaista "avoimuutta" kuin vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen. Tuolloinhan vakuuteltiin että markka säilyy, mutta kun saatiin vaalit pidettyä niin alettiin ajamaan markan vaihtamista brysselinruplaan perustuslain ja kansan tahdon vastaisesti kuin käärmettä pyssyyn.
Vieläkään ei ole kukaan kertonut minulle, että mikä on se laki, johon brysselinruplan oleminen Suomen valuuttana perustuu.
Laillisuus ja aito kansanvalta ovat Lipposen käsittelyssä varsin kevyttä tavaraa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
nuo sairaanhoitokustannukset täällä Kainuussa kun ei täällä enää ole lääkäreitä ja jos jossain sattuu yksi lääkäri olemaankin, niin ei sinne kyllä aikoja saa. Kokemusta on.Yksityisvastaanotot ovat täällä ne ainoat, missä kansa voi enää vaivojaan hoidattaa ja siihen ei taas ole pienituloisilla mitään mahdollisuuksia. Että se siitä Kainuun mallista.
Lääkäreiden saanti maakunnan yhteisesti hallinnoituun terveyskeskukseen on kuitenkin helpompaa kuin pienempiin, koska suurissa hallintoyksiköissä voidaan järjestää lääkäreille lomitukset ja opiskeluvapaat paljon paremmin kuin yhden tai kahden lääkärin terveyskeskuksissa.
Lääkäripulan pohjimmainen syy on lääketieteellisten tiedekuntien liian pienissä opiskelijamäärissä. Lääkäreiden ammattiyhdistys veti 1990-luvun vaihteessa opetusministereitä tarkoituksella retkuun päämääränään sellaiset huikeat palkankorotukset, jotka se sitten saikin kymmenkunta vuotta myöhemmin.
Kainuuta ja sen päättäjiä tuntevana voin kertoa, että kainuun malli lakkautti lääkäripalvelut niistä pienistä kunnista, joissa ne ennen sitä olivat saatavilla.
Ei kai tuo pieneimpien kuntien liittäminen isompiin paljon ratkaisisi, eikä se olisi mahdollistakaan, kun ne sijaitsevat eri puolilla Suomea.
Mutta järkevä kuntien yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi olisi niiden asukkaiden ja meidän kaikkien veronmaksajain etu.
- 100 pienintä kuntaa aiheuttaa 3% kaikista kuntien yhteenlasketuista kustannuksista. Paljonkohan syntyisi säästöä, jos nämä kunnat pakkoliitettäisiin muihin kuntiin? -
Noissa sadassa pienimmässä kunnassa ei liene edes 3 % Suomen asukkaista, siis, n. 160 000 ihmistä, joten keskimääräistä kalliimmin niissä keskimääräistä vähäisempiä palveluja ylläpidetään.
erinomainen kirjoitus täsä:
http://www.pohjolansanomat.fi/teema/paakirjoitus/1799134.shtml
Mielenkiintoinen kirjoitus tosiaankin. Asia ei olekaan aivan mustavalkoinen. Itse olen sitä mieltä, että nykyinen vahvojen peruskuntien malli on paras Suomen olosuhteisiin eikä siihen kuntien ja valtion väliin ole mielekästä luoda lisää byroktratiaa.
Kuitenkin, niitä peruskuntia on Suomessa tällä hetkellä aivan liikaa ja useimmat niistä on kaikkea muuta kuin kovin vahvoja. Ruotsin mallinen kuntauudistus kun he 70-luvulla vähensivät kuntiensa lukumäärää yli 800:sta nykyiseen 290:n on ollut hyvä esimerkki. Mikäli Ruotsin kuntastatistiikkaan on uskomista niin 273 kuntaa siellä oli viime vuonna taseeltaan positiivisia eli melkein kaikki.
No, ei yhden maan kokemuksia voi sinäänsä siirtää toiseen maahan kun olosuhteet on erilaiset. Kuitenkin tarkoituksenmukaista on että ihmiset asuvat ja käyvät töissä saman kunnan alueella. Kun näitä kuntaliitoksia on ollut vuosien varrella niin onko kenelläkään jäänyt ikävä jotain Mikkelin maalaiskuntaa, Porvoon maalaiskuntaa, Vehkalahtea ym yhdistettyjä kuntia?
Savo, Karjala, Häme, Lappi...voisivat olla yhtä rikkaita ja menestyviä kuin Ahvenanmaa.
Valta on ja pysyy Helsingissä ja muun Suomen riisto jatkuu...
Valtaa käytetään Helsingistä käsin mutta ei kansanedustajista ole kuin 21 helsinkiläisiä ja heistäkään kukaan ei uskalla puolustaa helsinkiläisten näkökulmia.
En nyt muista kuinka moni ministeri on helsinkiläinen mutta ei kovinkaan moni.
Helsinki lienee maailman suurimpia ellei suurin kaupunki, jota johdetaan täysin keskittyneesti. Samoin Suomi on Euroopan ainoita maita, joita johdetaan täysin keskittyneesti, ainoana poikkeuksena Ahvenanmaa. (Mainittakoon, että vaikka syrjäisen Ahvenanmaan ainoa luonnonvara on silakka, se on ylivoimaisesti vaurain osa Suomea - esimerkki kuinka lähidemokratia toimii.)
Pitäisikö Ahvenanmaan hallintoa tehostaa keskittämällä se Helsinkiin? Asiasta ei tietenkään kannata kysyä ahvenanmaalaisilta, vaan päättää se Helsingissä, missä muidenkin suomalaisten asioista päätetään.
Helsingissä tiedetään mikä meille suomalaisille on parasta. Olisi vaarallista päästää valtaa maakuntiin. Se lisäisi byrokratiaa.
että kaikkien muiden (esim. Oulusta) pitää matkustaa niiden 21:n kotipaikkakunnalle Helsinkiin voidakseen päättää omista asioistaan.
Tällainen ei kerta kaikkiaan ole järkevää.
Enemmän lähiruokaa, enemmän lähidemokratiaa.
Itse en muista enää 1995 vaalikampanjaa joten en pysty sanomaan puhutko totta mitä vaalilupauksiin tulee mutta muistan hyvin selkeästi EU kansanäänestyskampanjan vuodelta 1994 jolloin toitotettiin jatkuvasti, että Suomen jäsenyyden ehtona on Maastrichtin sopimuksen hyväksyminen ja sen sopimuksen keskeisenä pilarina on raha- ja talousliitto EMU, mikä merkitsee yhteistä valuuttaa koko EU-alueelle joskus v2000-2002 tienoilla.
Mikä siinä markassa ylipäätään nin ihanaa oli että sitä on ikävä? Sehän oli paperiteollisuuden käsikassara, jota aina devalvoitiin tasaisin väliajoin, että saataisiin suomalainen paperi halvemmaksi maaimanmarkkinoilla. Samalla jokaisen devalvaation yhteydessä tavallisen suomalaisen palkansaajan ostovoimaa leikattiin.
Vuoden 95 eduskuntavaalit eivät todellakaan olleet EMU-vaalit, vaan EMU-asiassa ajettiin sammutetuin lyhdyin.
"...mutta muistan hyvin selkeästi EU kansanäänestyskampanjan vuodelta 1994 jolloin toitotettiin jatkuvasti, että Suomen jäsenyyden ehtona on Maastrichtin sopimuksen hyväksyminen ja sen sopimuksen keskeisenä pilarina on raha- ja talousliitto EMU, mikä merkitsee yhteistä valuuttaa koko EU-alueelle joskus v2000"
No, jos noin on, niin miksi sitten eduskunnan ex-puhemies Riitta Uosukainen on jälkeen päin sanonut, ettei ainakaan hän tiennyt EU-kansanäänestyksessä äänestävänsä myös markan kohtalosta?
"Mikä siinä markassa ylipäätään nin ihanaa oli että sitä on ikävä? Sehän oli paperiteollisuuden käsikassara, jota aina devalvoitiin tasaisin väliajoin, että saataisiin suomalainen paperi halvemmaksi maaimanmarkkinoilla. Samalla jokaisen devalvaation yhteydessä tavallisen suomalaisen palkansaajan ostovoimaa leikattiin."
Siinä oli ihanaa se, että se oli oma rahamme. Puheet devalvaatioista ovat sikäli joutavia, että ne ovat muinaista historiaa säännöstelytalouden ajoilta. Luultavasti tiedät oikein hyvin, että markka kuten Ruotsin kruunukin päästettiin lopullisesti kellumaan syksyllä 1992. Luultavasti tiedät senkin, ettei kelluvaa valuuttaa voi devalvoida? Senkin sinä luultavasti tiedät, että kelluvan markan vuosina 93-99 meillä meni taloudessa luultavasti paremmin kuin koskaan ennen tai jälkeen. Miksi siis emme olisi voineet jatkaa kelluvan markan rahapolitiikkaa ja Viinasen-Niinistön finanssipolitiikkaa?
Entä Ruotsi. Meneekö kruunuvetoisella taloudella huonosti?
>>Lipponen kielsi Kurikan demareitten 100-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa tekemästä kuntien tappolistoja. Jos kuntien asukasmäärälle asetetaan 20 000:n alaraja, niin aika moni suomalainen asuu tapettavassa kunnassa. Homma siis menee niin, että äänestäjälle ei ole soveliasta kertoa, että hän asuu tapettavassa kunnassa?
Wikipedia on siitä mielenkiintoinen nettisanakirja, että kuka tahansa - vaikkapa joku humoristi - pääsee vapaasti muokkaamaan tietoja. Noiden paikannimien suomenkielisiä vastineitakin on käynyt joku lisäilemässä aina, kun on huvittanut.
Ihan hauskoja ovat keksineet, vaikka olisi niissä voinut olla enemmän suomen kieltä mukana.
Jos Suomessa on 100 turhaa kuntaa, niin kaikki niiden kuntien kustannukset "säästetään" kuntaliitosten kautta, koska liitosten jälkeen muiden kuntien kustannukset eivät kasva tippaakaan siitä, mitä ne olivat olleet ennen kuntaliitoksia.
Noin 95 prosenttia noiden sadan kunnan kustannuksista on terveydenhoito-, vanhustenhoito-, koulutus-, lastenhoito- ynnä muita sellaisia menoja, joihin ei kuntaliitoksilla saada säästöjä.
Vain noin viisi prosenttia kuntien menoista on keskushallintomenoja, joista säästöt olisivat mahdollisia, mikäli yhdistyneitten kuntien henkilöstöä irtisanottaisiin. Tähän astisissa kuntaliitoksissa tämä ei kuitenkaan ole toteutunut, vaan kaikki työntekijät keskushallinnosta ovat saaneet jatkaa ns. vanhoina työntekijöinä. Näin epäilemättä kävisi nytkin.
Suurten kuntien työntekijöillähän on kaikilla pikku apulaisia, Helsingissä jopa kaupunginjohtajalla apulaiskaupunginjohtajia. Ja näillä apulaisilla on sitten henkilökohtaiset sihteerit ja sihteereillä juoksutyttönsä ja -poikansa.
Järkevintä olisikin puuttua henkilöstörakenteeseen kaikissa kunnissa niin, että kuntien virkamiehille asetetaan vaatimus tehdä niitä apulaisten hommiakin, olkoon tutkinto mikä tahansa. Tässä monialaisuudessa on pienten kuntien vahvuus.
Eli siis näiden sadan lakkautetun kunnan vanhukset talutettaisiin saunan taakse, lapsia ei koulutettaisi eikä päivähoidettaisi, terveyspalveluja ei järjestettäisi, teitä ei aurattaisi jne?
Aika raaka meininki.
Kun palvelujen tuotannosta ja organisoinnista päätetään isommissa kokonaisuuksissa, niiden tuotannon organisoiminen tulee helpommaksi ja tehokkaammaksi, jolloin palveluja voidaan lisätä ja parantaa samalla rahalla kuin aiemmin.
Tässä ei nimittäin olla hakemassa säästöjä, vaan palvelujen tasoa ja saatavuutta sellaisella rakenteella, jossa kustannusNOUSU pysyy enintään bkt:n kasvun suuruisena.
Vaikka ottaahan se varmaan päähän, kun itsekin tajuat, että vanhukset saisivat parempaa palvelua, jos niiden tuottamisen takana on vahvempi kunta.