Vety korvaa öljyn

No Name

Koska öljypohjaiset polttoaineet saastuttavat ja ovat kalliita ja lisäksi kohta loppuvatkin, niin ne pitää korvata jollakin paremmalla. Sähköauto on oiva keino, mutta perinteinen lyijyakku on kömpelö ja ongelmajätettä. Palttokennolla ja vedyllä voidaan tuottaa tarvittava energia autoon ja muihin vastaavii menopeleihin nykyisin ihan turvallisesti. Nesteytetty vety voidaan imeyttää kiinteään aineeseen, joten sen räjähdysalttius voidaan kiertää. Lisäksi yksi LITRA nesteytettyä vetyä riittää melko pitkäänkin matkaan. Vety on lisäksi täysin saasteeton ja polttokennossa pakokaasu on PUHDASTA VETTÄ. Vedestä taasen saadaan elektrolyysillä puhdastä VETYÄ, joten se on käytännössä ehtymätön luonnonvara. Jos vety tuotetaan aurinkoenergialla, vaikka SAHARASSA, niin valmistuskin on TÄYSIN saasteeton.

Hommassa on monta muttaa, sillä nykyiset öljypohatat, autototehtaat ja VEROTTAJAt eivät halua luopua hyvästä bisneksestä. Saharan suunnalla on tietty terroristi ja sabotaasi pulmat. Hajauttamalla vedyn valmistus voidaan tietenkin pahimmat pulmat välttää.

Islannin porukka on jo ottanut ensiaskeleet vetytaloteen, ehtymättömään energiaan. Onko kaikki muut kasallisuudet niin pi_un tyhmiä, että luulevat öljyä riittävän ikuisesti???

21

4459

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • niko

      1. Saharassa on aurinkoa, mutta ei vettä mitä hajottaa
      2. Saharasta on pirun pitkä matka Suomeen
      3. Elektrolyysi vie enemmän energiaa, kuin mitä vedyn polttamisesta saadaan, ikiliikkuja ei tuollakaan tavalla onnistu, vaikka vetyä onkin maailman vesivarannoissa 'ehtymättömästi', sen valmistaminen niin, että siitä saadaan yhtä käyttövarma tuote kuin nykyiset, siihen on vielä pitkä matka.
      4. Lyijyakut tullaan korvaamaan jo lähitulevaisuudessa huomattavasti tehokkaammilla (energiatiheys/paino)akuilla
      5. uuden teknologian tiellä on monta muutakin miinaa kuin verottajan asettamat
      6. Oletko koskaan koulussa leikkinyt veden elektrolyysilla? Oletko kokeillut posauttaa vetyä yhdessä hapen kanssa? Vedyn tuleminen jokamiehen leikkikaluksi tuo mukanaan aivan ennennäkemättömiä turvallisuusongelmia.

      • Charles

        "1. Saharassa on aurinkoa, mutta ei vettä mitä hajottaa "

        Mennään Afrikan itä- tai länsirannikolle, niin vettäkin alkaa löytymään. Eikä käytännössä tarvitse mennä päiväntasaajalle asti. Kyllä aurinko paistaa muuallakin.

        "2. Saharasta on pirun pitkä matka Suomeen "

        Ks. yllä.

        "3. Elektrolyysi vie enemmän energiaa, kuin mitä vedyn polttamisesta saadaan, ikiliikkuja ei tuollakaan tavalla onnistu, vaikka vetyä onkin maailman vesivarannoissa 'ehtymättömästi', sen valmistaminen niin, että siitä saadaan yhtä käyttövarma tuote kuin nykyiset, siihen on vielä pitkä matka. "

        Tietysti veden tuottaminen vie energiaa, mutta sitä varten käytetäänkin aurinkopaneeleja. Nekin kehittyvät koko ajan. Tällä hetkellä jotkut autotehtaat suunnittelevat, että laturi tullaan korvaamaan polttokennolla, joka käyttää bensiiniä. Koko auton liikuttamiseen tarvittava polttokenno olisi vielä liian iso, mutta kennotkin kehittyvät koko ajan.

        "4. Lyijyakut tullaan korvaamaan jo lähitulevaisuudessa huomattavasti tehokkaammilla (energiatiheys/paino)akuilla "

        Edellistä kommenttiasi mukaillen: akun lataaminen vie enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan...

        "5. uuden teknologian tiellä on monta muutakin miinaa kuin verottajan asettamat "

        Ei kukaan ole väittänytkään, että vetypolttokenno olisi huomenna valmis. Tutkimusta ja kehittämistä se vaatii. Mutta juuri sen vuoksi tutkimus täytyykin aloittaa hyvissä ajoin.

        "6. Oletko koskaan koulussa leikkinyt veden elektrolyysilla? Oletko kokeillut posauttaa vetyä yhdessä hapen kanssa? Vedyn tuleminen jokamiehen leikkikaluksi tuo mukanaan aivan ennennäkemättömiä turvallisuusongelmia."

        Oletko koskaan leikkinyt bensalla? Minun kaveripiirissäni lapsena bensalla poltettiin yksi maja ja kahden lapsen kulmakarvat sekä otsahiukset. Bensan tuleminen jokamiehen leikkikaluksi tuo mukanaan aivan ennennäkemättömiä turvallisuusongelmia. Onko näin?

        Nykyaikaiset vetypillerit, joissa vety on sitoutettu kiinteään aineeseen ja puristettu pilleriksi, ovat turvallisuudessa täysin eri luokkaa kuin pullossa oleva kaasumainen vety. Tuollainen pilleri ei räjähdä itsekseen.

        Energian tuotantohan voidaan jakaa kahteen osaan: paikallaan pysyvä ja liikkuva. Paikallaan pysyvä sinänsä on minusta suhteellisen helppo ratkaista. Liikkuva energian tuotanto on se ongelma. Akut ovat yksi vaihtoehto, mutta nykyisenkaltainen liikenne vaatii nopeaa latausta. Jos keksitäänkin akku, jolla auto kulkee n. 1000 km yhdellä latauksella, kyseisen akun lataaminen parissa minuutissa vaatii aikamoisia virtoja. Ei ole turvallista sekään. Akuston vaihtaminen kokonaan on yksi vaihtoehto, mutta milloin päästään niin pieniin akkuihin, että niitä voidaan pitää huoltoasemilla varastossa riittävästi?


      • Helmut Plank
        Charles kirjoitti:

        "1. Saharassa on aurinkoa, mutta ei vettä mitä hajottaa "

        Mennään Afrikan itä- tai länsirannikolle, niin vettäkin alkaa löytymään. Eikä käytännössä tarvitse mennä päiväntasaajalle asti. Kyllä aurinko paistaa muuallakin.

        "2. Saharasta on pirun pitkä matka Suomeen "

        Ks. yllä.

        "3. Elektrolyysi vie enemmän energiaa, kuin mitä vedyn polttamisesta saadaan, ikiliikkuja ei tuollakaan tavalla onnistu, vaikka vetyä onkin maailman vesivarannoissa 'ehtymättömästi', sen valmistaminen niin, että siitä saadaan yhtä käyttövarma tuote kuin nykyiset, siihen on vielä pitkä matka. "

        Tietysti veden tuottaminen vie energiaa, mutta sitä varten käytetäänkin aurinkopaneeleja. Nekin kehittyvät koko ajan. Tällä hetkellä jotkut autotehtaat suunnittelevat, että laturi tullaan korvaamaan polttokennolla, joka käyttää bensiiniä. Koko auton liikuttamiseen tarvittava polttokenno olisi vielä liian iso, mutta kennotkin kehittyvät koko ajan.

        "4. Lyijyakut tullaan korvaamaan jo lähitulevaisuudessa huomattavasti tehokkaammilla (energiatiheys/paino)akuilla "

        Edellistä kommenttiasi mukaillen: akun lataaminen vie enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan...

        "5. uuden teknologian tiellä on monta muutakin miinaa kuin verottajan asettamat "

        Ei kukaan ole väittänytkään, että vetypolttokenno olisi huomenna valmis. Tutkimusta ja kehittämistä se vaatii. Mutta juuri sen vuoksi tutkimus täytyykin aloittaa hyvissä ajoin.

        "6. Oletko koskaan koulussa leikkinyt veden elektrolyysilla? Oletko kokeillut posauttaa vetyä yhdessä hapen kanssa? Vedyn tuleminen jokamiehen leikkikaluksi tuo mukanaan aivan ennennäkemättömiä turvallisuusongelmia."

        Oletko koskaan leikkinyt bensalla? Minun kaveripiirissäni lapsena bensalla poltettiin yksi maja ja kahden lapsen kulmakarvat sekä otsahiukset. Bensan tuleminen jokamiehen leikkikaluksi tuo mukanaan aivan ennennäkemättömiä turvallisuusongelmia. Onko näin?

        Nykyaikaiset vetypillerit, joissa vety on sitoutettu kiinteään aineeseen ja puristettu pilleriksi, ovat turvallisuudessa täysin eri luokkaa kuin pullossa oleva kaasumainen vety. Tuollainen pilleri ei räjähdä itsekseen.

        Energian tuotantohan voidaan jakaa kahteen osaan: paikallaan pysyvä ja liikkuva. Paikallaan pysyvä sinänsä on minusta suhteellisen helppo ratkaista. Liikkuva energian tuotanto on se ongelma. Akut ovat yksi vaihtoehto, mutta nykyisenkaltainen liikenne vaatii nopeaa latausta. Jos keksitäänkin akku, jolla auto kulkee n. 1000 km yhdellä latauksella, kyseisen akun lataaminen parissa minuutissa vaatii aikamoisia virtoja. Ei ole turvallista sekään. Akuston vaihtaminen kokonaan on yksi vaihtoehto, mutta milloin päästään niin pieniin akkuihin, että niitä voidaan pitää huoltoasemilla varastossa riittävästi?

        Jos ymmärsin, niin vetytekniikka toimisi siten, että auringon energiasta tuotetaan sähköä, jolla eroitetaan vety vedestä, joka kuljetetaan käyttöpaikalle joko imeytettynä tai nesteytettynä.
        Perillä vety poltetaan uudestaan kennossa, joka tuottaa sähköä, ja näin saatu sähköenergia ladataan akkuihin käytettäväksi liikkumista varten.
        Polttomoottorissahan vetyä ei kannata polttaa, se olisi järjetöntä tuhlausta.

        Jos akkujen tekniikka kehittyisi edes niin paljon, että yhdellä latauksella tai akkujen vaihdolla, pääsisi vaikkapa vain 3..400 km, niin se olisi aivan riittävä.

        Ymmärrykseni ulkopuolelle tässä jää se, miksi aurinkoenergiasta tuotettu sähköenergia pitäisi muuttaa ensin vedyksi ja sitten takaisin sähköksi polttokennoissa, kun helppo ja huomattavasti taloudellisempi sähkönsiirto on ollut jo kauan käytössä, ilman mitään kalliita välivaiheita


      • Ertzu
        Helmut Plank kirjoitti:

        Jos ymmärsin, niin vetytekniikka toimisi siten, että auringon energiasta tuotetaan sähköä, jolla eroitetaan vety vedestä, joka kuljetetaan käyttöpaikalle joko imeytettynä tai nesteytettynä.
        Perillä vety poltetaan uudestaan kennossa, joka tuottaa sähköä, ja näin saatu sähköenergia ladataan akkuihin käytettäväksi liikkumista varten.
        Polttomoottorissahan vetyä ei kannata polttaa, se olisi järjetöntä tuhlausta.

        Jos akkujen tekniikka kehittyisi edes niin paljon, että yhdellä latauksella tai akkujen vaihdolla, pääsisi vaikkapa vain 3..400 km, niin se olisi aivan riittävä.

        Ymmärrykseni ulkopuolelle tässä jää se, miksi aurinkoenergiasta tuotettu sähköenergia pitäisi muuttaa ensin vedyksi ja sitten takaisin sähköksi polttokennoissa, kun helppo ja huomattavasti taloudellisempi sähkönsiirto on ollut jo kauan käytössä, ilman mitään kalliita välivaiheita

        Helmut Planck kirjoitti:
        "Jos akkujen tekniikka kehittyisi edes niin paljon, että yhdellä latauksella tai akkujen vaihdolla, pääsisi vaikkapa vain 3..400 km, niin se olisi aivan riittävä."

        Jos auton katto päällystettäisiin aurinkokennolla, tuo toimintamatka paranisi jonkin verran. Akut lataantuisivat auton ollessa pysäköitynä. Sen lisäksi akkuja voisi ladata kotona lämmityspistokkeesta. Öljy-yhtiöt eivät välttämättä olisi riemuissaan moisesta kehityksestä.

        Lainaus: "Ymmärrykseni ulkopuolelle tässä jää se, miksi aurinkoenergiasta tuotettu sähköenergia pitäisi muuttaa ensin vedyksi ja sitten takaisin sähköksi polttokennoissa, kun helppo ja huomattavasti taloudellisempi sähkönsiirto on ollut jo kauan käytössä, ilman mitään kalliita välivaiheita"

        Tässä olen jokseenkin samaa mieltä. Saharassa tuotetussa vedyssä olisi lisäksi kalliit kuljetuskustannukset. Yhtä hyvin esimerkiksi huoltoasemien ja hampurilaisravintoloiden katot voitaisiin päällystää aurinkokennoilla. Niissä tarjottaisiin asiakkaille ilmaista "tankkausta" sinä aikana, kun asiakas käy syömässä tai kahvilla.
        Talviaikana toimisi tietysti tuulimylly tai muutama tällainen:
        http://kotisivu.dnainternet.net/eerait/airflowturbine.jpg


      • Charles
        Helmut Plank kirjoitti:

        Jos ymmärsin, niin vetytekniikka toimisi siten, että auringon energiasta tuotetaan sähköä, jolla eroitetaan vety vedestä, joka kuljetetaan käyttöpaikalle joko imeytettynä tai nesteytettynä.
        Perillä vety poltetaan uudestaan kennossa, joka tuottaa sähköä, ja näin saatu sähköenergia ladataan akkuihin käytettäväksi liikkumista varten.
        Polttomoottorissahan vetyä ei kannata polttaa, se olisi järjetöntä tuhlausta.

        Jos akkujen tekniikka kehittyisi edes niin paljon, että yhdellä latauksella tai akkujen vaihdolla, pääsisi vaikkapa vain 3..400 km, niin se olisi aivan riittävä.

        Ymmärrykseni ulkopuolelle tässä jää se, miksi aurinkoenergiasta tuotettu sähköenergia pitäisi muuttaa ensin vedyksi ja sitten takaisin sähköksi polttokennoissa, kun helppo ja huomattavasti taloudellisempi sähkönsiirto on ollut jo kauan käytössä, ilman mitään kalliita välivaiheita

        "Ymmärrykseni ulkopuolelle tässä jää se, miksi aurinkoenergiasta tuotettu sähköenergia pitäisi muuttaa ensin vedyksi ja sitten takaisin sähköksi polttokennoissa, kun helppo ja huomattavasti taloudellisempi sähkönsiirto on ollut jo kauan käytössä, ilman mitään kalliita välivaiheita"

        Yksi selitys on massa. Akut painavat, eikä ainakaan vielä ole olemassa kevytakkuja, jotka riittävät yksinään auton liikuttamiseen. Sisältämäänsä energiaan verrattuna vety on paljon kevyempää kuin akku. Lisäksi vedyn tuottamisen hyötysuhde on hyvä. Samoin polttokennon hyötysuhde on hyvä. En tiedä akun hyötysuhdetta, joten en voi verrata. Täytyy muistaa sekin, että autoa liikutettaessa massan lisääminen lisäisi energiankulutusta.

        "Jos akkujen tekniikka kehittyisi edes niin paljon, että yhdellä latauksella tai akkujen vaihdolla, pääsisi vaikkapa vain 3..400 km, niin se olisi aivan riittävä."

        No jaa, nykyään on autoja, joilla ajaa tankillisella yli 1000 km, joten toimintamatka putoaisi alle puoleen. En pitäisi sitä riittävänä.

        Akuissa on kyllä se hyvä puoli, että niitä voisi ladata kotonakin. Vetyä ei taida kotikonstein turvallisesti syntyä.

        Mitä tarkoitat helpolla ja taloudellisella sähkönsiirtomenetelmällä? Nykyiset akut perustuvat lyijytekniikkaan, ja näillä näkymin EU:n alueella lyijystä tullaan luopumaan kokonaan, jos se vain on mahdollista. Minusta ison akkupaketin vaihtaminen autoon ei kuulosta helpolta. Jokin värkki pitäisi olla, että 200-300-kiloista akkupakettia liikutellaan. Nykyisen auton voi hätätilassa tankata kanisterilla. Taloudellisuuteen en ota kantaa, koska en tiedä akun hyötysuhdetta.


    • otsoni

      Valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja käytön aikana karannut vety tuhoaa otsonia:3H2 O3 --> 3H2O. On laskettu, että jos vetyä käytettäisiin laajamittakaavaisesti polttoaineena, karkaisi siitä jopa 20%. Niin kevyttä kun se on, on sillä suuri noste. Vaarallista se muutenkin on, jos noin paljon karkaa, vaikka vety saataisiinkin itse autoissa varastoitua turvallisesti. Tähän taitaa vetytalous kaatua...

      Jos vety poltetaan typpi-happi-atmosfäärissä, syntyy myös typen oksideja.

      • Charles

        "Jos vety poltetaan typpi-happi-atmosfäärissä, syntyy myös typen oksideja."

        On puhuttu polttokennosta, jossa ainetta ei polteta liekillä. Lisäksi typen oksideja syntyy nykyisinkin, mutta katalysaattoreilla niitäkin saadaan vähennettyä.


    • kenny

      teknologia on mahdollista ehkä 100 vuoden kuluttua. Bensiini on vielä niiin halpaa. Lisäksi otto ja deselmoottoreille voidaan valmistaa polttonestettä useista eri vaihtoehtoisista lähteistä.

    • kenny

      islannissa on puhdas, käytännössä ehtymätön energialähde; geoterminen energia. Vedyn käsittelyssä on useita ongelmia: tulenarka, vedyn kiehumispiste noin 20 kelviniä. nestevedyn painetta en tiedä.

      jotta muualla maailmassa olis vetytalous mahdollista, pitäisi ensin olla säköenergia saatavilla paljon, ja edullisesti. Tämä tarkoittaa laajassa mittakaavassa olevaa fuusiorektoria. Nyt vasta ryhdytään raknetamaan ensimmäistä reaktoria, joka periaatteeessa pitäisi kyetä tuottamaan enemmän energiaa kuin reaktion ylläpito vaatii. Siitä on pitkä matka massatuotantoon. Fuusioreaktorille ihanteellista polttoainetta He3 isotooppia on saatavilla kuussa, sitä ei muodostu maahan, ja sitä ei tällähetkellä voida vamistaa maassa. Nyt käytetään deuteriumia ja tritiumia fuusioituvina aineina, mutta vapautuvat neutronit heikentävät reaktorin rakennetta.

      tuuli-aurinko-vesi-fissio vaihtoehdoyt tarvitaan jo pelkästään nykyisen energiakulutuksen tarpeisiin, sitä ei voida käyttää ajoneuvojen polttoaineeksi.

      • reformoimalla

        Elektrolyysin voi vetää heti kättelyssä pytystä alas. Ei ole mitään järkeä ensin vääntää lämpöenergiasta suurella työllä ja vaivalla sähköä huimalla 30-40 % hyötysuhteella, minkä jälkeen sähköllä tehtäisiin vetyä palttiarallaa (ulkomuistista) 70 % hyötysuhteella (elektrolyysi), minkä jälkeen energiaa kuluisi vielä runsaasti vedyn nesteytykseen, minkä jälkeen päästäisiinkin jo käsiksi varastohävikkiin (nesteytettyä vetyä haihtuu/kiehuu pikkuhiljaa säiliöistä, paineistettu vety puolestaan tihkuu jopa säiliön seinien läpi).

        Nyt vetyä tuotetaan suuressa mittakaavassa kemiateollisuuden tarpeisiin pääasiassa maakaasusta reformoimalla. Sivutuotteena syntyy hiilidioksidia (maakaasun = metaanin sisältämästä hiilestä). Maakaasu on helpommin siirrettävissä putkea pitkin kuin vety, joten vedyn tuotanto voidaan sijoittaa lähemmäksi kulutuspisteitä -> vähemmän hävikkiä.

        Tulevaisuuden kikkoja vedyn tuotantoon olisi veden hajottaminen korkeassa lämpötilassa, ydinenergian avulla, biologinen vedyntuotanto mm. maataloiden jätteistä (kasvien korret yms.), mahdollisesti myös jätevesistä yms. ja "vetykennoilla" suoraan aurinkoenergiasta ts. paljon korkeammalla hyötysuhteella kuin aurinkokenno elektrolyysi -yhdistelmällä. Nämä eivät muuten ole mitään tieteiskirjallisuutta, menetelmät toimivat, mutta kehitystyötä tarvitaan vielä paljon hyötysuhteen ja materiaalien kestävyyden parantamiseksi ja valmistus&käyttökustannusten laskemiseksi...

        Vetyä pidetään hirveän vaarallisena, mutta niin on bensakin. Jos bensatankki repeää, bensa valuu kätevästi auton alle. Voitte arvata, kuinka käy, jos lätäkkö syttyy. Jos vetytankki hajoaa, niin vety katoaa kevyenä kaasuna taivaan tuuliin parissa sekunnissa. On kuulemma jo testattukin, kun Saksassa joutui vetykäyttöinen auto (proto) onnettomuuteen. Vaikka vedyn saisi syttymäänkin, niin se palaa pystysuorana soihtuna ts. autossaolijoille ei välttämättä käy kuinkaan - toisin kuin palavan bensan keskellä. Vasta suljetuissa tiloissa, tunneleissa ja maanalaisissa pysäköintihalleissa vety on vakava uhka.

        Vaikka vety tehtäisiin alkuun (muiden tekniikoiden kehittely ottaa vielä pari vuosikymmentä) fossiilisista polttoaineista, niin polttokennokäytteisen auton bensakäyttöistä parempi hyötysuhde auttaisi vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Ja onpahan kehitystyön alla jopa autoon sijoitettavia reformereita, jotka tekevät vetyä bensasta. Tässä hyöty on kyllä vähäisempi, koska bensassa on vedyn ja hiilen määrien suhde epäedullisempi kuin maakaasussa (4:1).


      • testituloksia 1. maailmasod...
        reformoimalla kirjoitti:

        Elektrolyysin voi vetää heti kättelyssä pytystä alas. Ei ole mitään järkeä ensin vääntää lämpöenergiasta suurella työllä ja vaivalla sähköä huimalla 30-40 % hyötysuhteella, minkä jälkeen sähköllä tehtäisiin vetyä palttiarallaa (ulkomuistista) 70 % hyötysuhteella (elektrolyysi), minkä jälkeen energiaa kuluisi vielä runsaasti vedyn nesteytykseen, minkä jälkeen päästäisiinkin jo käsiksi varastohävikkiin (nesteytettyä vetyä haihtuu/kiehuu pikkuhiljaa säiliöistä, paineistettu vety puolestaan tihkuu jopa säiliön seinien läpi).

        Nyt vetyä tuotetaan suuressa mittakaavassa kemiateollisuuden tarpeisiin pääasiassa maakaasusta reformoimalla. Sivutuotteena syntyy hiilidioksidia (maakaasun = metaanin sisältämästä hiilestä). Maakaasu on helpommin siirrettävissä putkea pitkin kuin vety, joten vedyn tuotanto voidaan sijoittaa lähemmäksi kulutuspisteitä -> vähemmän hävikkiä.

        Tulevaisuuden kikkoja vedyn tuotantoon olisi veden hajottaminen korkeassa lämpötilassa, ydinenergian avulla, biologinen vedyntuotanto mm. maataloiden jätteistä (kasvien korret yms.), mahdollisesti myös jätevesistä yms. ja "vetykennoilla" suoraan aurinkoenergiasta ts. paljon korkeammalla hyötysuhteella kuin aurinkokenno elektrolyysi -yhdistelmällä. Nämä eivät muuten ole mitään tieteiskirjallisuutta, menetelmät toimivat, mutta kehitystyötä tarvitaan vielä paljon hyötysuhteen ja materiaalien kestävyyden parantamiseksi ja valmistus&käyttökustannusten laskemiseksi...

        Vetyä pidetään hirveän vaarallisena, mutta niin on bensakin. Jos bensatankki repeää, bensa valuu kätevästi auton alle. Voitte arvata, kuinka käy, jos lätäkkö syttyy. Jos vetytankki hajoaa, niin vety katoaa kevyenä kaasuna taivaan tuuliin parissa sekunnissa. On kuulemma jo testattukin, kun Saksassa joutui vetykäyttöinen auto (proto) onnettomuuteen. Vaikka vedyn saisi syttymäänkin, niin se palaa pystysuorana soihtuna ts. autossaolijoille ei välttämättä käy kuinkaan - toisin kuin palavan bensan keskellä. Vasta suljetuissa tiloissa, tunneleissa ja maanalaisissa pysäköintihalleissa vety on vakava uhka.

        Vaikka vety tehtäisiin alkuun (muiden tekniikoiden kehittely ottaa vielä pari vuosikymmentä) fossiilisista polttoaineista, niin polttokennokäytteisen auton bensakäyttöistä parempi hyötysuhde auttaisi vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Ja onpahan kehitystyön alla jopa autoon sijoitettavia reformereita, jotka tekevät vetyä bensasta. Tässä hyöty on kyllä vähäisempi, koska bensassa on vedyn ja hiilen määrien suhde epäedullisempi kuin maakaasussa (4:1).

        Muutama viikko takaperin tuli töllöttimestä ilmalaivojen historiasta kertova dokumenttisarja. 1900-luvun alkupuolen ilmalaivat olivat vetytäyttöisiä, koska heliumia ei osattu valmistaa riittävän suuria määriä. Saksalaiset käyttivät ilmalaivojaan vihollisen tähystykseen ja jopa pommituksiin, vaikka minkään ei olisi luullut olevan helpompaa, kuin laivan kokoiseen ja hidasliikkeisen maalitauluun osuminen ja "vetypommin" räjäyttäminen. Vaan kun ei ollut. Osuminen ei tuottanut ongelmia, englantilaiset pumppasivat lentokoneistaan valojuovaluoteja ilmalaivoihin - tuloksetta. Luodit vihelsivät iloisesti läpi, vety ei syttynyt eikä muutama "neulanreikä" riittänyt ilmalaivaa pudottamaan.

        Kului kuukausia ennen kuin engelsmannit lopulta saivat aikaiseksi ammuksen, joka kykeni sytyttämään ilmalaivan tuleen.


      • kenny
        reformoimalla kirjoitti:

        Elektrolyysin voi vetää heti kättelyssä pytystä alas. Ei ole mitään järkeä ensin vääntää lämpöenergiasta suurella työllä ja vaivalla sähköä huimalla 30-40 % hyötysuhteella, minkä jälkeen sähköllä tehtäisiin vetyä palttiarallaa (ulkomuistista) 70 % hyötysuhteella (elektrolyysi), minkä jälkeen energiaa kuluisi vielä runsaasti vedyn nesteytykseen, minkä jälkeen päästäisiinkin jo käsiksi varastohävikkiin (nesteytettyä vetyä haihtuu/kiehuu pikkuhiljaa säiliöistä, paineistettu vety puolestaan tihkuu jopa säiliön seinien läpi).

        Nyt vetyä tuotetaan suuressa mittakaavassa kemiateollisuuden tarpeisiin pääasiassa maakaasusta reformoimalla. Sivutuotteena syntyy hiilidioksidia (maakaasun = metaanin sisältämästä hiilestä). Maakaasu on helpommin siirrettävissä putkea pitkin kuin vety, joten vedyn tuotanto voidaan sijoittaa lähemmäksi kulutuspisteitä -> vähemmän hävikkiä.

        Tulevaisuuden kikkoja vedyn tuotantoon olisi veden hajottaminen korkeassa lämpötilassa, ydinenergian avulla, biologinen vedyntuotanto mm. maataloiden jätteistä (kasvien korret yms.), mahdollisesti myös jätevesistä yms. ja "vetykennoilla" suoraan aurinkoenergiasta ts. paljon korkeammalla hyötysuhteella kuin aurinkokenno elektrolyysi -yhdistelmällä. Nämä eivät muuten ole mitään tieteiskirjallisuutta, menetelmät toimivat, mutta kehitystyötä tarvitaan vielä paljon hyötysuhteen ja materiaalien kestävyyden parantamiseksi ja valmistus&käyttökustannusten laskemiseksi...

        Vetyä pidetään hirveän vaarallisena, mutta niin on bensakin. Jos bensatankki repeää, bensa valuu kätevästi auton alle. Voitte arvata, kuinka käy, jos lätäkkö syttyy. Jos vetytankki hajoaa, niin vety katoaa kevyenä kaasuna taivaan tuuliin parissa sekunnissa. On kuulemma jo testattukin, kun Saksassa joutui vetykäyttöinen auto (proto) onnettomuuteen. Vaikka vedyn saisi syttymäänkin, niin se palaa pystysuorana soihtuna ts. autossaolijoille ei välttämättä käy kuinkaan - toisin kuin palavan bensan keskellä. Vasta suljetuissa tiloissa, tunneleissa ja maanalaisissa pysäköintihalleissa vety on vakava uhka.

        Vaikka vety tehtäisiin alkuun (muiden tekniikoiden kehittely ottaa vielä pari vuosikymmentä) fossiilisista polttoaineista, niin polttokennokäytteisen auton bensakäyttöistä parempi hyötysuhde auttaisi vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Ja onpahan kehitystyön alla jopa autoon sijoitettavia reformereita, jotka tekevät vetyä bensasta. Tässä hyöty on kyllä vähäisempi, koska bensassa on vedyn ja hiilen määrien suhde epäedullisempi kuin maakaasussa (4:1).

        idean maakaasun käytöstä vedyn valmistuksessa pitää kuopata heti sen syntyessä. Biokaasun (metaani) käyttö vedyn lähteenä on jo edes jonkinmoinen vaihtoehto. maakaasu on uusioutumaton luonnonvara, ja maakaasusta voidaan valmistaa olemassaoleville polttomootteille tarvittavia hiilivety yhdisteitä, jotka ovat puhtampia kuin perinteinen raakaöljystä tislattu bensiini ja diesel.

        Ottomoottorin muuntaminen biokaasukäyttöiseksi onnistuu pätevältä kyläsepältä. Biokaasun valmistus onnistuu kenttäolosuhteissa, rehusuulin nurkassa on va laitteet. Sen harrastuksen estää suomen valtio ääliömäisellä, lyhytnäköisellä ajoneuvoverotuksella.

        Raakaöljytuotteiden muuttaminen vedyksi; Mihin se hiili laitetaan? Ainut säästö tapahtuu siinä että sitä hiiltä ei tarvitse kuljetella ympäri maailmaa. Eikös tässä olla pyrkimässä eroon raakaöljystä?

        Tietenkin kivihiilestä, ruskohiilestä ja turpeesta voidaan valmistaa polttonesteitä Fischer-Tropsch tislauksella. 124,000 barrelia/päivä synteettistä polttonestettä valmistettiin vuonna 1944. Kunnes tuotantolaitokset pommitettiin maan tasalle. Sen jälkeen teknologia unohdettiin. Nyt suunnitellaan rauhanturvatehtäviä iraniin, pitäähän nyt sentään amerikkalaisille olla halapaa pensaa.

        vedyn vaarallisuus verrattuna raakaöljyyn; jos vetytankkeri joutuu onnettomuuteen, ja muutama tuhat kuutiota nestevetyä pääsee mereen. Mitähän vain tapahtuu? mutta tapahtu mittä tapahtu, niin ei juuri mitää verrattuna jättiläismäisen öljytankkerin onnettomuuteen verrattuna. Ilmalaiva hindenburgin onnettomuus johtui virheellisestä pinnoitusmateriaalista, ei vedystä. Challengerin onnettomuus ei johtunut vedystä, vaan siitä, että kiinteää polttonesteetä polttavissa raketeteissa olis vuoto, jolloin toinen apuraketti irtosi sukkulasta, jolloin aerodynaamiset voimat repivät sukkulan ja ulkoisen polttonestesäiliön kappaleiksi.


      • pitkällä tähtäyksellä
        kenny kirjoitti:

        idean maakaasun käytöstä vedyn valmistuksessa pitää kuopata heti sen syntyessä. Biokaasun (metaani) käyttö vedyn lähteenä on jo edes jonkinmoinen vaihtoehto. maakaasu on uusioutumaton luonnonvara, ja maakaasusta voidaan valmistaa olemassaoleville polttomootteille tarvittavia hiilivety yhdisteitä, jotka ovat puhtampia kuin perinteinen raakaöljystä tislattu bensiini ja diesel.

        Ottomoottorin muuntaminen biokaasukäyttöiseksi onnistuu pätevältä kyläsepältä. Biokaasun valmistus onnistuu kenttäolosuhteissa, rehusuulin nurkassa on va laitteet. Sen harrastuksen estää suomen valtio ääliömäisellä, lyhytnäköisellä ajoneuvoverotuksella.

        Raakaöljytuotteiden muuttaminen vedyksi; Mihin se hiili laitetaan? Ainut säästö tapahtuu siinä että sitä hiiltä ei tarvitse kuljetella ympäri maailmaa. Eikös tässä olla pyrkimässä eroon raakaöljystä?

        Tietenkin kivihiilestä, ruskohiilestä ja turpeesta voidaan valmistaa polttonesteitä Fischer-Tropsch tislauksella. 124,000 barrelia/päivä synteettistä polttonestettä valmistettiin vuonna 1944. Kunnes tuotantolaitokset pommitettiin maan tasalle. Sen jälkeen teknologia unohdettiin. Nyt suunnitellaan rauhanturvatehtäviä iraniin, pitäähän nyt sentään amerikkalaisille olla halapaa pensaa.

        vedyn vaarallisuus verrattuna raakaöljyyn; jos vetytankkeri joutuu onnettomuuteen, ja muutama tuhat kuutiota nestevetyä pääsee mereen. Mitähän vain tapahtuu? mutta tapahtu mittä tapahtu, niin ei juuri mitää verrattuna jättiläismäisen öljytankkerin onnettomuuteen verrattuna. Ilmalaiva hindenburgin onnettomuus johtui virheellisestä pinnoitusmateriaalista, ei vedystä. Challengerin onnettomuus ei johtunut vedystä, vaan siitä, että kiinteää polttonesteetä polttavissa raketeteissa olis vuoto, jolloin toinen apuraketti irtosi sukkulasta, jolloin aerodynaamiset voimat repivät sukkulan ja ulkoisen polttonestesäiliön kappaleiksi.

        Vedyn valmistus maakaasusta on jo laajamittaisessa käytössä, toisin kuin muut mainitsemani menetelmät. Höyryreformoinnilla saadaan muuten aikaiseksi enemmän vetyä suhteessa hiilidioksidiin, kuin pelkän maakaasun (=metaanin) kaava CH4 antaisi olettaa. "Ylimääräinen" vety on peräisin vedestä (CH4 H2O = CO2 4 H2).

        Biokaasuakin valmistetaan, mutta vety olisi parempi polttoaine erit. pienille polttokennoille. Maakaasu on uusiutumaton, mutta homman jujuna onkin mm. polttokennoautojen bensiinikäyttöisiä parempi hyötysuhde, jolloin hiilidioksidipäästöt pienenevät. Periaatteessa olisi mahdollista myös varastoida vedyn valmistuksessa vapautuva hiilidioksidi jonnekin - vaikka pumppaamalla se vanhoihin öljykenttiin - mutta tällainenkin tekniikka vaatii vielä jatkokehittelyä. Pidemmällä tähtäyksellä tulevat mukaan sitten vedyn tuotanto aurinkoenergialla, geenimuunnelluilla pöpöillä yms. Tässä pitää ottaa huomioon, että energiajärjestelmän täysremontti on aina ennenkin kestänyt 50 vuotta (puu -> hiili -> öljy), joten vedyn käyttöä on syytä jo ryhtyä harjoittelemaan ja ennen kaikkea jakeluketjuja on jo ryhdyttävä rakentamaan "ennakolta", jos aitoon vetytalouteen halutaan päästä tämän vuosisadan puolella.

        Polttomoottoreista tullaan luopumaan. Toki polttomoottoreita vielä käytetään vuosikymmeniä - onhan niitä kehitelty jo vuosisata, joten ne ovat toistaiseksi aivan ylivoimaisia hinta/teho -suhteeltaan. Mutta mikään tulevaisuuden ratkaisu ne eivät ole. Vrt. mekaaniset kellot ja kvartsikellot. Mekaanisilla on takanaa pari vuosisataa, mutta niin vain puolijohdehärpäkkeet menivät ohi ja ovat nykyään sekä tarkempia että halvempia.

        Hinku vetyyn johtuu nimenomaan pienikokoistenkin laitteiden (läppärit yms.) siinä missä vaikka syrjäisten kesämökkien / asuntojen voimanlähteeksi kaavailluista polttokennoista, joille vety on paras polttoaine. Sinänsähän vety ei ole energianlähde, vaan ainoastaan välivarasto.


      • oikea kaava
        pitkällä tähtäyksellä kirjoitti:

        Vedyn valmistus maakaasusta on jo laajamittaisessa käytössä, toisin kuin muut mainitsemani menetelmät. Höyryreformoinnilla saadaan muuten aikaiseksi enemmän vetyä suhteessa hiilidioksidiin, kuin pelkän maakaasun (=metaanin) kaava CH4 antaisi olettaa. "Ylimääräinen" vety on peräisin vedestä (CH4 H2O = CO2 4 H2).

        Biokaasuakin valmistetaan, mutta vety olisi parempi polttoaine erit. pienille polttokennoille. Maakaasu on uusiutumaton, mutta homman jujuna onkin mm. polttokennoautojen bensiinikäyttöisiä parempi hyötysuhde, jolloin hiilidioksidipäästöt pienenevät. Periaatteessa olisi mahdollista myös varastoida vedyn valmistuksessa vapautuva hiilidioksidi jonnekin - vaikka pumppaamalla se vanhoihin öljykenttiin - mutta tällainenkin tekniikka vaatii vielä jatkokehittelyä. Pidemmällä tähtäyksellä tulevat mukaan sitten vedyn tuotanto aurinkoenergialla, geenimuunnelluilla pöpöillä yms. Tässä pitää ottaa huomioon, että energiajärjestelmän täysremontti on aina ennenkin kestänyt 50 vuotta (puu -> hiili -> öljy), joten vedyn käyttöä on syytä jo ryhtyä harjoittelemaan ja ennen kaikkea jakeluketjuja on jo ryhdyttävä rakentamaan "ennakolta", jos aitoon vetytalouteen halutaan päästä tämän vuosisadan puolella.

        Polttomoottoreista tullaan luopumaan. Toki polttomoottoreita vielä käytetään vuosikymmeniä - onhan niitä kehitelty jo vuosisata, joten ne ovat toistaiseksi aivan ylivoimaisia hinta/teho -suhteeltaan. Mutta mikään tulevaisuuden ratkaisu ne eivät ole. Vrt. mekaaniset kellot ja kvartsikellot. Mekaanisilla on takanaa pari vuosisataa, mutta niin vain puolijohdehärpäkkeet menivät ohi ja ovat nykyään sekä tarkempia että halvempia.

        Hinku vetyyn johtuu nimenomaan pienikokoistenkin laitteiden (läppärit yms.) siinä missä vaikka syrjäisten kesämökkien / asuntojen voimanlähteeksi kaavailluista polttokennoista, joille vety on paras polttoaine. Sinänsähän vety ei ole energianlähde, vaan ainoastaan välivarasto.

        nakkisormi vaihdissa taas. Yllä oikea höyryreformoinnin kaava


      • niko
        kenny kirjoitti:

        idean maakaasun käytöstä vedyn valmistuksessa pitää kuopata heti sen syntyessä. Biokaasun (metaani) käyttö vedyn lähteenä on jo edes jonkinmoinen vaihtoehto. maakaasu on uusioutumaton luonnonvara, ja maakaasusta voidaan valmistaa olemassaoleville polttomootteille tarvittavia hiilivety yhdisteitä, jotka ovat puhtampia kuin perinteinen raakaöljystä tislattu bensiini ja diesel.

        Ottomoottorin muuntaminen biokaasukäyttöiseksi onnistuu pätevältä kyläsepältä. Biokaasun valmistus onnistuu kenttäolosuhteissa, rehusuulin nurkassa on va laitteet. Sen harrastuksen estää suomen valtio ääliömäisellä, lyhytnäköisellä ajoneuvoverotuksella.

        Raakaöljytuotteiden muuttaminen vedyksi; Mihin se hiili laitetaan? Ainut säästö tapahtuu siinä että sitä hiiltä ei tarvitse kuljetella ympäri maailmaa. Eikös tässä olla pyrkimässä eroon raakaöljystä?

        Tietenkin kivihiilestä, ruskohiilestä ja turpeesta voidaan valmistaa polttonesteitä Fischer-Tropsch tislauksella. 124,000 barrelia/päivä synteettistä polttonestettä valmistettiin vuonna 1944. Kunnes tuotantolaitokset pommitettiin maan tasalle. Sen jälkeen teknologia unohdettiin. Nyt suunnitellaan rauhanturvatehtäviä iraniin, pitäähän nyt sentään amerikkalaisille olla halapaa pensaa.

        vedyn vaarallisuus verrattuna raakaöljyyn; jos vetytankkeri joutuu onnettomuuteen, ja muutama tuhat kuutiota nestevetyä pääsee mereen. Mitähän vain tapahtuu? mutta tapahtu mittä tapahtu, niin ei juuri mitää verrattuna jättiläismäisen öljytankkerin onnettomuuteen verrattuna. Ilmalaiva hindenburgin onnettomuus johtui virheellisestä pinnoitusmateriaalista, ei vedystä. Challengerin onnettomuus ei johtunut vedystä, vaan siitä, että kiinteää polttonesteetä polttavissa raketeteissa olis vuoto, jolloin toinen apuraketti irtosi sukkulasta, jolloin aerodynaamiset voimat repivät sukkulan ja ulkoisen polttonestesäiliön kappaleiksi.

        Challengerin onnettomuuden syynä kai oli boosterissa oleva viallinen tiiviste. Kiinteänä polttoaineena oli muistaakseni boorihydridi, eli vetyä helposti luovuttava kiinteä yhdiste, sitä muuten valmistetaan myös Suomessa, ja käytetään mm. valkaisuaineena sellu/paperiteollisuudessa. Finnish Chemicals on onnistunut kai ainakin kerran polttamaan kyseisen tehtaan.
        Vedyn nesteytys on varsin kallis operaatio. Todennäköisempi ratkaisu on ns vetyakku, jossa vety adsorboidaan esim. hienojakoisen nikkelin tai jonkun muun sopivan kantaja-aineen pintaan. Tällaisen vetyakun sisältämä vetymäärä on jo varsin kohtuullinen ja sitäkin tekniikkaa on jo kehitteillä ja kaupallisestikin saatavana Suomessa.
        Hindenburg tais räjähtää staattisen sähkön vuoksi aikoinaan Lakehurstissa. Sellaisen paatin kyytiin en kyllä tämänhetkisne tietämyksen perusteella lähtisi ikinä.
        Fischer-Tropsch-synteesillekin on kehitetty uudempia vaihtoehtoja, mutta en ole sattunut huomamaan, että tuo olisi mitenkään mainstream tutkimuksen aihe.
        Fortumilla on Porvoossa ollut jo vuosikymmeniä ns vety-yksikkö, jossa valmistetaan vetyä vetykrakkausyksikköä varten. Ainakin joskus takavuosina yksikkö oli varsinaisen myrkkypesän maineessa, koska siinä absorbenttinä käytettiin arsenikkia.


      • kenny
        niko kirjoitti:

        Challengerin onnettomuuden syynä kai oli boosterissa oleva viallinen tiiviste. Kiinteänä polttoaineena oli muistaakseni boorihydridi, eli vetyä helposti luovuttava kiinteä yhdiste, sitä muuten valmistetaan myös Suomessa, ja käytetään mm. valkaisuaineena sellu/paperiteollisuudessa. Finnish Chemicals on onnistunut kai ainakin kerran polttamaan kyseisen tehtaan.
        Vedyn nesteytys on varsin kallis operaatio. Todennäköisempi ratkaisu on ns vetyakku, jossa vety adsorboidaan esim. hienojakoisen nikkelin tai jonkun muun sopivan kantaja-aineen pintaan. Tällaisen vetyakun sisältämä vetymäärä on jo varsin kohtuullinen ja sitäkin tekniikkaa on jo kehitteillä ja kaupallisestikin saatavana Suomessa.
        Hindenburg tais räjähtää staattisen sähkön vuoksi aikoinaan Lakehurstissa. Sellaisen paatin kyytiin en kyllä tämänhetkisne tietämyksen perusteella lähtisi ikinä.
        Fischer-Tropsch-synteesillekin on kehitetty uudempia vaihtoehtoja, mutta en ole sattunut huomamaan, että tuo olisi mitenkään mainstream tutkimuksen aihe.
        Fortumilla on Porvoossa ollut jo vuosikymmeniä ns vety-yksikkö, jossa valmistetaan vetyä vetykrakkausyksikköä varten. Ainakin joskus takavuosina yksikkö oli varsinaisen myrkkypesän maineessa, koska siinä absorbenttinä käytettiin arsenikkia.

        Semmonen muistikuva on mulla, että kyseessä ei ollut tiivistevika, vaan laukaisu tapahtui kylmissä olosuhteissa, jolloin metallien lämpölaajenemisen takia tiivistepinta ei ollut tiivis. Eli syy oli kylmä ilmanala, ei vialline tiiviste.


      • vety syntipukkina
        niko kirjoitti:

        Challengerin onnettomuuden syynä kai oli boosterissa oleva viallinen tiiviste. Kiinteänä polttoaineena oli muistaakseni boorihydridi, eli vetyä helposti luovuttava kiinteä yhdiste, sitä muuten valmistetaan myös Suomessa, ja käytetään mm. valkaisuaineena sellu/paperiteollisuudessa. Finnish Chemicals on onnistunut kai ainakin kerran polttamaan kyseisen tehtaan.
        Vedyn nesteytys on varsin kallis operaatio. Todennäköisempi ratkaisu on ns vetyakku, jossa vety adsorboidaan esim. hienojakoisen nikkelin tai jonkun muun sopivan kantaja-aineen pintaan. Tällaisen vetyakun sisältämä vetymäärä on jo varsin kohtuullinen ja sitäkin tekniikkaa on jo kehitteillä ja kaupallisestikin saatavana Suomessa.
        Hindenburg tais räjähtää staattisen sähkön vuoksi aikoinaan Lakehurstissa. Sellaisen paatin kyytiin en kyllä tämänhetkisne tietämyksen perusteella lähtisi ikinä.
        Fischer-Tropsch-synteesillekin on kehitetty uudempia vaihtoehtoja, mutta en ole sattunut huomamaan, että tuo olisi mitenkään mainstream tutkimuksen aihe.
        Fortumilla on Porvoossa ollut jo vuosikymmeniä ns vety-yksikkö, jossa valmistetaan vetyä vetykrakkausyksikköä varten. Ainakin joskus takavuosina yksikkö oli varsinaisen myrkkypesän maineessa, koska siinä absorbenttinä käytettiin arsenikkia.

        Hindenburg suunniteltiin alunperin heliumtäyttöiseksi, mutta heliumia ei saatukaan poliittisista syistä USA:sta, joka oli ainoa riittäviä määriä tuottamaan pystyvä maa tuohon aikaan. Niinpä sitten tehtii pikainen kaasun vaihto halvempaan ja vähän herkemmin palavaan... eli vedyn vaatimuksia ei välttämättä saatu ihan täysimääräisesti otettua huomioon aluksen rakenteessa.

        Toinen akilleen kantapää oli herkästi syttyvä, ilmatiiviiksi käsitelty kangas aluksen kuoressa. Alus olisi siis saatu heliumtäyttöisenäkin palamaan soihtuna.

        Ja yrittipä yksi aiheesta tehty dokumentti (niitähän riittää) vierittää syytä ylikuumenneille moottoreille. Alus oli puskenut ennen laskutumista pitkän aikaa vastatuuleen ja joutui heti perään "seisomaan paikoillaan", jolloin jäähdytys ei pelannut kunnolla.


    • Ertzu

      Voipa olla, että autot ja öljytuotteet jäävät kohta vanhanaikaisiksi. Tulevaisuuden lentävät autot liikkuvat pelkän maan magneettikentän voimalla. Sen jälkeen alaa alkaa vallata ajaton siirto. Menet kotonasi vain johonkin kaappiin, painat karttakuvasta haluamaasi kohtaa ja olet siellä alle sekunnissa vastaavanlaisessa kaapissa. Tekniikka tuntuu mahdottomalta, mutta onhan meillä nytkin käytössä "mahdottomia" tekniikoita. Kännykkä on hyvä esimerkki. Viestisi ei mene sekaisin toisten samalla taajuudella toimivien puhelinten kanssa, vaan menee juuri siihen oikeaan kännykkään, johon tavoittelet. Vaikka toiselle puolelle maapalloa.
      Se vieläpä toimii useimmiten.
      Miksei kännykkää keksitty jo 60-luvulla ? Olihan radiopuhelin jo keksitty.

      • eetu

        Ajaton siirto tuskin toteutuu. Jos ajattelet kännykkää, niin sen käyttämä fysiikka tiedettiin reilusti yli 100 vuotta sitten. Ei ole mitään syytä olettaa, että materiaa saataisiin siirrettyä merkittävässä määrin kuvailemallasi tavalla koskaan.


      • Ertzu
        eetu kirjoitti:

        Ajaton siirto tuskin toteutuu. Jos ajattelet kännykkää, niin sen käyttämä fysiikka tiedettiin reilusti yli 100 vuotta sitten. Ei ole mitään syytä olettaa, että materiaa saataisiin siirrettyä merkittävässä määrin kuvailemallasi tavalla koskaan.

        Lainaus:"Jos ajattelet kännykkää, niin sen käyttämä fysiikka tiedettiin reilusti yli 100 vuotta sitten."

        Miksei kännykkää rakennettu sata vuotta sitten, jos kerran fysiikka oli tiedossa ? Miksi vanhoissa radioissa kuului kaikki mitä samalla taajuudella lähetettiin. Myös radiopuhelimet oli keksitty jo ennen toista maailmansotaa. Myös niissä kuului kaikki mitä samalla taajuudella lähetettiin. Nykyisenlainen kännykkä oli mahdoton vielä -70-luvulla. Itse en tajua sitä vieläkään ja miksei sitä rakennettu aikaisemmin, kun se niin yksinkertainen on ?


      • eetu
        Ertzu kirjoitti:

        Lainaus:"Jos ajattelet kännykkää, niin sen käyttämä fysiikka tiedettiin reilusti yli 100 vuotta sitten."

        Miksei kännykkää rakennettu sata vuotta sitten, jos kerran fysiikka oli tiedossa ? Miksi vanhoissa radioissa kuului kaikki mitä samalla taajuudella lähetettiin. Myös radiopuhelimet oli keksitty jo ennen toista maailmansotaa. Myös niissä kuului kaikki mitä samalla taajuudella lähetettiin. Nykyisenlainen kännykkä oli mahdoton vielä -70-luvulla. Itse en tajua sitä vieläkään ja miksei sitä rakennettu aikaisemmin, kun se niin yksinkertainen on ?

        On sinulla kysymykset. Se, että jonkin asian perusfysiikka on tiedossa, ei tarkoita, että kyseinen asia voidaan tehdä. Käytännössä esimerkiksi tietokoneita on ollut satoja vuosia, mutta vasta puolijohde sai ne käytännöllisen nopeiksi ja pieniksi. Hologrammejakin osattiin tehdä teoriassa paljon ennemmin kuin niitä käytännössä voitiin tehdä. Katsos kun käytännön toteuttaminen on kiinni paljon muustakin kuin perusfysiikasta.

        Jatkahan nyt se peruskoulu loppuun ja mene sitten lukion kautta yliopistoon. Siellä saat kehitellä teorioitasi ja näet käytännössä, mitä tieteen tekeminen on.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      262
      16720
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5387
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2548
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2019
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1751
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      978
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      944
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      28
      850
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      43
      848
    Aihe