Missäpäin Suomea näkyy järvellä horisontti, edes istuessa?
Tietääkseni Oulujärvellä, Saimaallakin hyvin kapeissa kulmissa.
Onko missään sellaista kohtaa järvessä, että missään ympärillä ei näy maata?
Horisontit järvillä
Pohtija K
9
1068
Vastaukset
- Tässä lisää
Eipä taida sellaista selkää olla yhdelläkään Suomen järvellä, ettei jostain ranta näkyisi.
Mutta sellaisia järviä, joissa jollain kohtaa näkyy horisontti, lienee paljonkin. Omien havaintojen mukaan, mm. Kitka, Keitele ja Inari. Olettaisin, että myös Päijänne ja Kemijärvi, ovat sellaisia, kenties myös Konnevesi.- ...........
...Suomen ja koko Euroopan suurinta järveä, venäläisille lainattua Laatokkaa!
- etäällä
se nyt olikaan ku metrin korkunen törmä katoaa horisontintaa????
- Pitäisi tietää
Ajattelin ryhtyä laskemaan, mutta yksi alkuoletus puuttuu. Aivan olennaista on se, kuinka korkealla järven pinnasta on katsojan silmä.
- Pitäisi tietää
Pitäisi tietää kirjoitti:
Ajattelin ryhtyä laskemaan, mutta yksi alkuoletus puuttuu. Aivan olennaista on se, kuinka korkealla järven pinnasta on katsojan silmä.
Ensin ajattelin vain, että aivan järven pinnan tasalta katsoen rantatörmää ei näkisi ollenkaan, mutta aivan tyynellä järvellä toki näkyisi.
Tehtävä olisi laskettavissa siis pinnan tasoltakin. Maapallon sädehän tiedetään (6369 km), joten lasku on kai helppo... Itse taidan kuitenkin perääntyä. Pitäisi tietää kirjoitti:
Ensin ajattelin vain, että aivan järven pinnan tasalta katsoen rantatörmää ei näkisi ollenkaan, mutta aivan tyynellä järvellä toki näkyisi.
Tehtävä olisi laskettavissa siis pinnan tasoltakin. Maapallon sädehän tiedetään (6369 km), joten lasku on kai helppo... Itse taidan kuitenkin perääntyä.Jonkinlainen approksimaatio on saatavissa Pytagoraan teoreemaa soveltaen. Jos katsotaan järven pinnasta, niin h:n korkuinen kohde näkyy etäisyydeltä L, joka voidaan ratkaista yhtälöstä
R^2 L^2 = (R h)^2,
missä R on maapallon säde. Ratkaisuksi saadaan
L = (2*R*h h^2)^(1/2),
joka edelleen saadaan muotoon (R >> h)
L ≈ (2*R*h)^(1/2).
Tarkkaan yhtälöitä katsovat huomaavat, että olen korvannut maanpintaa pitkin mitattavan matkan suoralla, mikä tuottaa järven suuruisissa matkoissa varsin vähäisen virheen.- oikein?
Jäärä kirjoitti:
Jonkinlainen approksimaatio on saatavissa Pytagoraan teoreemaa soveltaen. Jos katsotaan järven pinnasta, niin h:n korkuinen kohde näkyy etäisyydeltä L, joka voidaan ratkaista yhtälöstä
R^2 L^2 = (R h)^2,
missä R on maapallon säde. Ratkaisuksi saadaan
L = (2*R*h h^2)^(1/2),
joka edelleen saadaan muotoon (R >> h)
L ≈ (2*R*h)^(1/2).
Tarkkaan yhtälöitä katsovat huomaavat, että olen korvannut maanpintaa pitkin mitattavan matkan suoralla, mikä tuottaa järven suuruisissa matkoissa varsin vähäisen virheen.Onko vastaus metrin korkuisen rantatörmän kohdalla siis siitä, että 113 kilometrin päässä se ei enää näy?
oikein? kirjoitti:
Onko vastaus metrin korkuisen rantatörmän kohdalla siis siitä, että 113 kilometrin päässä se ei enää näy?
Vain pieni lipsaus dimensioissa: tuloksesi pätee kilometrin korkuiseen rantatörmään. Metrin korkuinen näkyy vain 3,6 kilometrin päähän.
- oikein?
Jäärä kirjoitti:
Vain pieni lipsaus dimensioissa: tuloksesi pätee kilometrin korkuiseen rantatörmään. Metrin korkuinen näkyy vain 3,6 kilometrin päähän.
Laitoin maapallon säteeksi vahingossa 6369 metriä kun piti olla 6 369 000 metriä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2504526Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1252965Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412732Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?741700Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051553Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn171437- 521295
- 921216
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2021067- 471055