Sitä he sanovat, että pitää pärjätä. Pyytää apua, mutta vastaavat, että: "Elämä on." Itket ja syöt pahaan oloosi. Et ole syönyt moneen päivään kuin korkeintaan kaksi perunaa. Nyt syöt, kuin viimeistä päivää. Syöt syöt, ahdat ruokaa, muroja paprikaa riisiä.. Ihan kaikkea, mitä saat käsiisi.
Pian säpsähdät tuosta pelon ja surun kierteestä ja juokset vessaan. Yrität oksentaa, ei onnaa. Yrität kymmenen minuutia, lopulta on kulunut jo puoli tuntia. Luovutat.
Mikä neuvoksi? Miksei oksennus tule? Osaako kukaan vastata?
Pian säpsähdät tuosta pelon ja surun kierteestä ja juokset vessaan. Yrität oksentaa, ei onnaa. Yrität kymmenen minuutia, lopulta on kulunut jo puoli tuntia. Luovutat.
Mikä neuvoksi? Miksei oksennus tule? Osaako kukaan vastata?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Välillä ei vaan onnaaa vaik istuisi puol tuntii vessassa ja tunget sormet kunnolla kurkkuun..ei vaa tuu
olee sellane juttu et jos usein yrittää oksentaa sormien tms. avulla nii vähitellen nielu tottuu kun sitä sormilla kaivetaan, eikä oksennusrefleksiä enää kunnolla tule. Mutta ahmimista voi hillitä sillä että syö säännöllisesti. Jos välttämättä haluu laihtua rumaksi niin syököön vähän, mutta säännöllisesti. Vaikka loppujen lopuksi nälkä vie usein voiton jos syö ihan liian vähän.. Siitä seuraa taas ahmimist josta taas morkkis jnejne. Noidankehä siis kyseessä.