En ehkä paras äiti

en vielä toiseksikaan

mutta kirjoitan tänne silti. Ei kai tämä malli-äitien palsta olekaan, mutta te vaikutatte masennuksessannekin niin moitteettomilta.

Lapseni sain vahingossa ex -miesystävälle, nykyisen avomieheni kanssa tavattiin raskausaikana. Poika on nyt 7kk.

Mies on ihana, pitää poikaa omanaan, suvut myös. Itse menetän toisinaan hermoni ihan täysin. Heti synnytyksen jälkeen vain senkin takia, että väsytti koko ajan, enkä vaan jaksanut vauvaa, kun se oli niin avuton. Huusin, salaa yksinään itkinkin. Sitten vauva oppi hymyilemään, rauhottui, ryömimään ja konttaamaan nyttemmin, tuli jotenkin pikkulapsimaisemmaksi. Se tuntui paljon hempommalta.

Nyt äitiysloma on lopuillaan ja olen törmännyt uuteen ongelmaan. Kahteen: alkuaikoina minulla todettiin lievä syn.jälk. masennus, jota en lainkaan ottanut tosissani, mutta käyttäydyin kyllä ahdistuneesti. Söin tolkuttomasti ja lihoin kymmenen kiloa siitä, mitä olin ennen raskautta. En voi sietää fyysistä olemustani, siispä syön lisää. Ja lihon. Olen ahdistunut jälleen.

Fyysinen muutos ei ole ainoa syy. Toinen on se, että loma on lopuillaan, olemme muuttaneet toiselle paikkakunnalle, eikä täällä ole töitä (miehelläni kyllä on), eikä mieluisaa opiskelumahdollisuuttakaan. Minulla ei ole ammattikoulutusta ja tahtoisin kovasti opiskella. Ikää alkaa jo olla (28v.). Aikuisopintorahaa en voi saada, koska 10v. työelämää ei aivan tule täyteen, opintotukea en saisi lainkaan miehen palkan takia... En tajua mitä voin tehdä ja siksi olen entistä ärtyneempi ja ahdistuneempi.

Tuntuu, että käytän liikaa alkoholia, vaikken mikään suurkuluttaja olekaan. Pelkään, että se karkaa käsistä, koska tekee koko ajan mieli juoda. Se helpottaa edes hetkeksi.

Tahtoisin itkeä, mutten voi, koska en koskaan saa olla yksin, enkä muiden nähden vaan kykene. En voi antaa periksi, en näyttää heikkouttani. Päätä särkee koko ajan ja on paha olla. Kiukuttelen miehellekin aivan suotta. Epäilen, että hän tahtoisi mieluiten asua yksin, ilman minua ja poikaa. Välillä tahtoisin sitä itsekin. En tietenkään voisi luopua pojastani.

Ei tällä kai ole mitään merkitystä. En hae teiltä neuvoa tai bitti -halausta. Kai tämä on vain turhaa valittamista. Tuntuu vain, että painaa koko maapallo harteilla. Tuntuu, että kaikki pidätetyt kyyneleet täyttävät sietokykyni sangon raskaana kuin betoni, enkä tiedä miten olla.

16

1645

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • opintotukeaa

      saa puolison tuloista huolimatta..kipinkapin kelaan tarkastamaan asiaa..

    • et haluakaan

      neuvoja, niin silti sanoisin, niinkuin itsekin totesit, olet ahdistunut/lievästi masentunut. Mutta koska kuitenkin itse tajuat tilanteesi, on vielä paljonkin tehtävissä.
      Opintotukea saat puolisosi tuloista riippumatta. Et voi piiloutua kotiin sillä verukkeella. Rohkeasti vaan opiskelemaan, koskaan ei ole liian myöhäistä! Toteuta unelmasi!
      Jonkin liikuntaharrastuksen aloittaminen olisi paikallaan - omaa aikaa, mielialan kohoaminen, kunnon kohoaminen, kilojen kariseminen.
      Kun käy pohjalla, niin sieltä ei ole kuin yksi suunta - ylöspäin. Ja pohjalla saa käydä, mutta sinne ei saa jäädä! Kirjoitan kokemuksesta.

      • alkup.

        Harrastan paljonkin liikuntaa, painonpudotuksessa siitä ei ole hyötyä, koska syön aivan mahdottomasti. Päivittäin liikun n. 3h aktiivisesti, kuntourheillen. Kävin Kelan sivuilta lukemassa, ettei puolison kanssa asuva saa opintotukea, mikäli puolison tulot ylittävät tietyn rajan. Minun puolisoni tulot menevät yli että heilahtaa. Saisin tukea 0%... Olenko ymmärtänyt jotenkin väärin?


      • varmaankin
        alkup. kirjoitti:

        Harrastan paljonkin liikuntaa, painonpudotuksessa siitä ei ole hyötyä, koska syön aivan mahdottomasti. Päivittäin liikun n. 3h aktiivisesti, kuntourheillen. Kävin Kelan sivuilta lukemassa, ettei puolison kanssa asuva saa opintotukea, mikäli puolison tulot ylittävät tietyn rajan. Minun puolisoni tulot menevät yli että heilahtaa. Saisin tukea 0%... Olenko ymmärtänyt jotenkin väärin?

        soittaa KELAan ja kysellä kaikki epäselvät opiskeluun liittyvät seikat. Mielestäni - itsekin vasta opiskelleena - olet oikeutettu opintotuen opintorahaan, mutta puolison tulot vaikuttavat asumislisään tai jotain sellaista. Kannattaa ehdottomasti kysäistä! Ja etköhän saa jonkinmoisen lapsikorotuksenkin mahdollisesti. Aina sitä pärjää opintorahallakin hetken, kun vaan jaksaa sinnitellä kohti toivottavasti aurinkoisempaa tulevaisuutta! Tsemppiä!


      • alk.per.
        varmaankin kirjoitti:

        soittaa KELAan ja kysellä kaikki epäselvät opiskeluun liittyvät seikat. Mielestäni - itsekin vasta opiskelleena - olet oikeutettu opintotuen opintorahaan, mutta puolison tulot vaikuttavat asumislisään tai jotain sellaista. Kannattaa ehdottomasti kysäistä! Ja etköhän saa jonkinmoisen lapsikorotuksenkin mahdollisesti. Aina sitä pärjää opintorahallakin hetken, kun vaan jaksaa sinnitellä kohti toivottavasti aurinkoisempaa tulevaisuutta! Tsemppiä!

        Kysyin jo Kelalta. Saisin 213e/kk enkä sillä saisi edes maksettua laskujani saati avustettua millään tavalla poikani kustannuksia tai mieheni... Mies kyllä kustantaa itsensä ja kustantaisi poikammekin, mutta minä en kehtaa olla pelkkänä lusmuna. Kurjaa, täytyy vaan keksiä jotain muuta. Kiitos kauheasti, että olet viitsinyt valituksiani lukea. Ilmoittelen tänne jos jotain keksin.


      • niskasta kiinni
        alk.per. kirjoitti:

        Kysyin jo Kelalta. Saisin 213e/kk enkä sillä saisi edes maksettua laskujani saati avustettua millään tavalla poikani kustannuksia tai mieheni... Mies kyllä kustantaa itsensä ja kustantaisi poikammekin, mutta minä en kehtaa olla pelkkänä lusmuna. Kurjaa, täytyy vaan keksiä jotain muuta. Kiitos kauheasti, että olet viitsinyt valituksiani lukea. Ilmoittelen tänne jos jotain keksin.

        eli ihan normaalin opintotuen saisit...
        jatkossa jäät takuuvarmasti miehen elätiksi kun kotihoidon tuki loppuu eikä sinula ole koulutusta etkä näinollen saa töitä!
        Lusikka kauniiseen käteen ja koulunpenkille, näin luot tulevaisuutta lapsellesikin!


      • alkp.
        niskasta kiinni kirjoitti:

        eli ihan normaalin opintotuen saisit...
        jatkossa jäät takuuvarmasti miehen elätiksi kun kotihoidon tuki loppuu eikä sinula ole koulutusta etkä näinollen saa töitä!
        Lusikka kauniiseen käteen ja koulunpenkille, näin luot tulevaisuutta lapsellesikin!

        Kysyin suoraan kelalta, selitin tilanteeni juurta jaksain ja miehen tulot ja kaikki. Siellä tehtiin laskelma, jossa todettiin, että 213,25e (tarkka luku) saisin, enkä voi maksaa sillä edes laskujani. Opintolainaa voisin kuulema hakea, mutta lainaa ja velkaa on tässä taloudessa jo ihan kyllästymiseen asti.

        Mihin perustat luulosi, että saisin normaalin opintotuen, eikä miehen tulot vaikuta, koska kerran Kelaltakin sanotaan, etten saa? Kaikki hokevat tuota, mutta Kela sanoo muuta, eikä kukaan kerro, mihin perustavat luulonsa, joten olen vähän hukassa! Uskaltaako tässä toivoa vielä vain, koska tuntemattomat sanovat jotain perustelematta sanomisiaan millään tavalla vai lakata toivomasta, koska virallinen taho sanoo, etten opintotukea tuon enempää saa???

        Minulle olisi äärimmäisen tärkeää päästä opiskelemaan, joten tämä ei todellakaan ole minkäänlaista selittelyä tai laiskuutta. Olen itkenyt ja kiukunnut ja selvittänyt pääni puhki. Ainoa mahdollisuus on työvoimakoulutus, jonne nyt olenkin hakenut, mutta joudun opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta minua lainkaan. Olisin tahtonut aikuiskoulutukseen alalle, josta todella pidän.

        Alan todella ahdistua tästä koko keskustelusta. Älkää herättäkö toivoani, jos teillä ei ole mitään perusteita antaa minun uskoa mitään! Tämä on ihan tarpeeksi rankkaa jo muutenkin.


      • kirjoittaja
        alk.per. kirjoitti:

        Kysyin jo Kelalta. Saisin 213e/kk enkä sillä saisi edes maksettua laskujani saati avustettua millään tavalla poikani kustannuksia tai mieheni... Mies kyllä kustantaa itsensä ja kustantaisi poikammekin, mutta minä en kehtaa olla pelkkänä lusmuna. Kurjaa, täytyy vaan keksiä jotain muuta. Kiitos kauheasti, että olet viitsinyt valituksiani lukea. Ilmoittelen tänne jos jotain keksin.

        joka kehoitti hankkimaan liikuntaharrastuksen ja soittamaan kelaan. Tuo 200 e ja risat kuulostaa ihan normaalilta opintorahalta. Ei suuri summa, mutta kuitenkin.

        Kuinka kauan suunnittelemasi opiskelu kestäisi? Olisiko se taloudellisesti mahdollista tuolla reilun 200e:n opintorahallasi, mikäli "puhaltaisitte miehesi kanssa yhteen hiileen"? Siis sen ajan, kun opiskelet, miehesi vastaisi pääsääntöisesti perheenne toimeentulosta. Olisihan se satsaus yhteiseen, parempaan tulevaisuuteenne. Toki meillä kaikilla on lainamme ja eläminen maksaa, mutta juttele miehesi kanssa tilanteestasi ja toiveistasi ja ahdistuksestasi - hänhän on elämänkumppanisi ja toivottavasti tukee sinua silloin, kun apua todella tarvitaan.


      • Alkp.
        kirjoittaja kirjoitti:

        joka kehoitti hankkimaan liikuntaharrastuksen ja soittamaan kelaan. Tuo 200 e ja risat kuulostaa ihan normaalilta opintorahalta. Ei suuri summa, mutta kuitenkin.

        Kuinka kauan suunnittelemasi opiskelu kestäisi? Olisiko se taloudellisesti mahdollista tuolla reilun 200e:n opintorahallasi, mikäli "puhaltaisitte miehesi kanssa yhteen hiileen"? Siis sen ajan, kun opiskelet, miehesi vastaisi pääsääntöisesti perheenne toimeentulosta. Olisihan se satsaus yhteiseen, parempaan tulevaisuuteenne. Toki meillä kaikilla on lainamme ja eläminen maksaa, mutta juttele miehesi kanssa tilanteestasi ja toiveistasi ja ahdistuksestasi - hänhän on elämänkumppanisi ja toivottavasti tukee sinua silloin, kun apua todella tarvitaan.

        Mies on vastannut suurimmaksi osaksi perheen menoista tähänkin asti, nyt uusi auto hankittu miehen rahoilla, osin velaksi, asuntolainat yms. miehen nimillä. Mies ymmärtää kyllä ja tukee, mutta en voi mahdottomia vaatia. Tekee tiukkaa jo muutenkin. Tilanne on mahdoton.


      • selitykset pois
        alkup. kirjoitti:

        Harrastan paljonkin liikuntaa, painonpudotuksessa siitä ei ole hyötyä, koska syön aivan mahdottomasti. Päivittäin liikun n. 3h aktiivisesti, kuntourheillen. Kävin Kelan sivuilta lukemassa, ettei puolison kanssa asuva saa opintotukea, mikäli puolison tulot ylittävät tietyn rajan. Minun puolisoni tulot menevät yli että heilahtaa. Saisin tukea 0%... Olenko ymmärtänyt jotenkin väärin?

        Kelan sivuilla lukee: "Puolison tulot vaikuttavat opintotuessa vain asumislisään."!


      • keskity
        alkp. kirjoitti:

        Kysyin suoraan kelalta, selitin tilanteeni juurta jaksain ja miehen tulot ja kaikki. Siellä tehtiin laskelma, jossa todettiin, että 213,25e (tarkka luku) saisin, enkä voi maksaa sillä edes laskujani. Opintolainaa voisin kuulema hakea, mutta lainaa ja velkaa on tässä taloudessa jo ihan kyllästymiseen asti.

        Mihin perustat luulosi, että saisin normaalin opintotuen, eikä miehen tulot vaikuta, koska kerran Kelaltakin sanotaan, etten saa? Kaikki hokevat tuota, mutta Kela sanoo muuta, eikä kukaan kerro, mihin perustavat luulonsa, joten olen vähän hukassa! Uskaltaako tässä toivoa vielä vain, koska tuntemattomat sanovat jotain perustelematta sanomisiaan millään tavalla vai lakata toivomasta, koska virallinen taho sanoo, etten opintotukea tuon enempää saa???

        Minulle olisi äärimmäisen tärkeää päästä opiskelemaan, joten tämä ei todellakaan ole minkäänlaista selittelyä tai laiskuutta. Olen itkenyt ja kiukunnut ja selvittänyt pääni puhki. Ainoa mahdollisuus on työvoimakoulutus, jonne nyt olenkin hakenut, mutta joudun opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta minua lainkaan. Olisin tahtonut aikuiskoulutukseen alalle, josta todella pidän.

        Alan todella ahdistua tästä koko keskustelusta. Älkää herättäkö toivoani, jos teillä ei ole mitään perusteita antaa minun uskoa mitään! Tämä on ihan tarpeeksi rankkaa jo muutenkin.

        Tässä suoraan Kelan sivulta taas kopioitua:

        OPINTORAHAN MÄÄRÄ

        Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon ja siviilisäädyn mukaan. Opintorahan kuukausimäärät (brutto) ovat:

        e/kk
        Toinen aste
        Korkeakoulu

        Avioliitossa tai elatusvelvollinen
        213,60 (Toinen aste)
        259,01 (Korkeakoulu)

        Itsenäisesti asuva 20 v. täyttänyt
        213,60
        259,01

        Itsenäisesti asuva 18-19 -vuotias
        213,60 (A.)
        259,01

        Itsenäisesti asuva alle 18-vuotias
        84,09 (C.)
        126,14 (B.)

        Vanhempansa luona 20 v. täyttänyt
        63,91 (B.)
        105,96 (B.)

        Vanhempansa luona alle 20-vuotias
        21,86 (C.)
        38,68 (B.)


        A = voidaan alentaa vanhempien tulojen perusteella
        B = voidaan korottaa vanhempien tulojen perusteella
        C = voidaan korottaa tai alentaa vanhempien tulojen perusteella

        ELI saat AIVAN NORMAALIN OPINTORAHAN! Se ei ole yhtään isompi muutenkaan ja siihen ei tapauksessasi vaikuta puolisosi tulot! 213,60e on opintorahan määrä silloin kun opiskelee toisen asteen oppilaitoksessa avioliitossa tai itsenäisesti asuvalta yli 20-vuotiaalta. PISTE.

        Miten olet ajatellut elättää itseäsi sitten kun hoitotukesi loppuu pojan täytettyä 3v? Eikä se hoitotuen määräkään ole kuin n. 100e isompi kuin tuo opintoraha.
        Joskus kannattaa nähdä vaivaa tulevaisuuden eteen, jotta myöhemmin asiat olisivat paremmin.


      • liene
        Alkp. kirjoitti:

        Mies on vastannut suurimmaksi osaksi perheen menoista tähänkin asti, nyt uusi auto hankittu miehen rahoilla, osin velaksi, asuntolainat yms. miehen nimillä. Mies ymmärtää kyllä ja tukee, mutta en voi mahdottomia vaatia. Tekee tiukkaa jo muutenkin. Tilanne on mahdoton.

        vaihtoehtoja! Jos tuo noin sadan euron tulojesi vähennys (hoitotuen määrä noin 300e/netto) opiskelun vuoksi on mahdotonta, ei sinulla ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä töihin! Tosi asiat kannattaa kohdata. Mene muutamaksi vuodeksi töihin, jolloin voit saada sen aikuiskoulutusrahaan tarvittavat 10vkin täyteen.


    • lohduttaa

      ettei tuo siltikään kuulostanut minun korvassani vielä niin pahalta, minulla menee jotenkin näin;

      Odotan nyt ensimmäisen lapseni(4) kanssa kotona vauvaa, syntyy n. kk päästä.
      Ekasta sellaisa kokemuksia etten niitä pysty lämmöllä ajattelemaan. Alku oli tosi vaikea, vauva itki itki ja itki, minä itkin myös, herätä en tahtonut ja välillä karjuin vauvallekin (tiedän, tappakaa minut!!)
      Olin tosi masentunut mutta kun pääsin lääkärin juttusille, jotenkin aina piristyin eikä mitään masennutsta saatu hoidettua, tai edes todettua.
      Nyt kun odotan toista niin samat tunteet ovat alkaneet palailla pikkuhiljaa, olen väsynyt koko ajan, tänäänkin sain noustua sängystä puoli kymmeneltä.
      Arvatkaa onko keksimistä pojalle kun se kysyy miksi olen vaan sohvalla.. Tätä on jatkunut noin 4päivää, yleensä siis leikin ja puuhaan jälkikasvuni kanssa mutta nyt en JAKSA!!
      Kun sitten hilauduin ylös, niin mentiin ulos.
      Saan kamalia itkukohtauksia ja mielialani saattaa vaihtua yhden minuutin aikana äärestä toiseen.
      Tunnen itseni arvottomaksi ja välillä toivon että minulle tapahtuisi joku onnettomuus..
      En tiedä miksi taas nää tunteet tuli, mulla oli niin hyvä olla muutaman vuoden...
      Että hanki vaan se opiskelupaikka ja elämä, tää on ainakin kamalaa! T. Napostelija

      • apua ja heti

        Olen ollut lasten ollessa taaperoita masentunut ja uupunut. Sain diagnoosin ja lääkityksen - ja asiat alkoivat mennä paremmin. Vaikka se on vaikeaa ehkä, kannattaa ottaa yhteyttä perheneuvolaan ja vaikka ihan äitiysneuvolaan. Selittää mikä on miliala ja miten se vaikuttaa perhe-elämään. Suomessa ymmärretään kuitenkin aika tavalla masennusta. Minä ainakin sain avun ja lapset eivät joutuneet ihan mahdottomia kärsimään (olen yh).


    • aikuiskoulutustukea

      sillä 10 vuoden raja muutetaan 5 vuodeksi =)

    • Toivoa löytyy

      Hienoa että kirjoitit tänne!

      Masennuksesi ja väsymyksesi estävät katsomasta eteenpäin.
      Ilman neuvoja sanoisin,että hakisit masennukseesi apua aluksi kunnallisesta terv.kesk.

      Ottavat nykyään enemmän todesta nämä oireet,kunnasta riippumatta.Täytyy vain itse kertoa rehellisesti syy,miksi tulee lääkärille.

      Uskalla ja kerro asiasi,apua löytyy!

      ps. Minäkin sain

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4138
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      27
      3019
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2320
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      35
      1338
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      919
    6. 133
      901
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      894
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      822
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      766
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      760
    Aihe