Boikotoitko Da Vinci-koodi
Kirjoittanut: elokuvaa? 16.5.2006 klo 19.41
Iltalehti kirjoittaa_
Kymmenen päivän kuluttua ensi-iltansa saava elokuva Da Vinci -koodi on jo etukäteen katolisten kardinaalien hampaissa.
Viime kuussa italialainen Angelo Amato vaati kristittyjä boikotoimaan elokuvaa. Nyt Nigeriasta kotoisin oleva kardinaali Francis Arinze menee vielä pidemmälle ja kehottaa uskovia ryhtymään oikeustoimiin sitä vastaan.
- Ne, jotka pilkkaavat Kristusta ja selviytyvät siitä ilman seuraamuksia, käyttävät hyväkseen kristittyjen valmiutta antaa anteeksi ja rakastaa jopa niitä, jotka loukkaavat meitä. Jotkut muut uskonnot eivät suhtaudu perustajansa loukkaamiseen vain keskustelemalla. Ne tekevät sen suorastaan tuskallisen selväksi, Arinze kommentoi viitaten profeetta Muhammedin kuvien synnyttämiin mielenosoituksiin.
Kardinaalit moittivat myös elokuvakäsikirjoituksen innoittajana ollutta Dan Brownin samannimistä kirjaa.
- Da Vinci -koodi antaa kristinuskosta väärän kuvan. Mikä tahansa kirjan pohjalta tehty elokuva on väärässä jo lähtökohdiltaan, vaikuttaisipa se kuinka mielenkiintoiselta tahansa, Arinze suomii.
------------------
Elokuva siis maallistaa kristinuskon ja se lienee suunniteltu juttu. Takana ovat talmudistit joille kristinusko on myrkkyä koska he eivät hyväksy Jeesuksen moraalia - eivät ainakaan itse noudata sitä.
Siksi koko uskonto on syytä hävittää ettei se kummittele luomassa syyllisyyttä omasta ahneudesta ja muista piittaamattomuudesta.
Mutta vaikka kristinuskon yliluonnollinen kerros häviääkin tai hävitetään, niin Jeesuksen osoittamaa rakkauden oppia ja moraalia ei voi hävittää - kuten elokuvan tekijät ja sen taustat haluavat.
Jeesus elää ikuisesti keskellämme. Sitä eivät nämä talmudistit vain ymmärrä koska ovat vielä itsekkyytensä pauloissa.
http://www.biblebelievers.org.au/talmudx.htm
Myös UNITED 93 kuuluu boikottilistaani koska se perustuu valheeseen: wtc tornit räjäytettiin ja virallisen komission raportti a epäilee jo kolmasosa maailman ihmisitä ja puolet nykkiläisitä
irvokasta että aiheesta tehtiin elokuva joka yrittää kääntää ihmisten ajatukset pois totuudesta
Aion boikotoida Da Vinci-koodi
45
788
Vastaukset
- mielenterveysseuraan.
Otsikoissa neuvo.
- toisen...
silmässä kuin malka omassaan.
Kuka on avun tarpeessa - siitä voi olla monta mieltä. Sinäkö vai minäkö?
- salaine hypnoavain
Jolla he hyökkää kristittyjen aivojen kimppuun!
- kirjoittaja
juutalaista syntyperää ja talmudisti?
Eräs ystäväni arveli sellaista. - aivot kestävät
ILLUMInAATIN pommituksen.
Tuo Illuminaatti (valaistunut, yli-ihminen) lienee monille tuntematon käsite.
Monet myös luulevat että siitä puhuvat ovat salaliittoteorian kannattajia eli ettei mitään illuminaattia olisikaan vaan he vain kuvittelevat että on.
Mutta kun tapahtumien kulkua seuraa niin kyllä monet asiat etenevät illuminaatin käsikirjoituksen mukaan.
Itsekin olin pitkään skeptinen mutta alettuani netin kautta tutkia asioita niin olen tullut uusiin aatoksiin.
Kyllä Illuminaatti (Näkymätön Käsi) on olemassa ja sillä on monia työrukkasia kuten esim. rapparit...
linkki englanninkielen taitoiselle asiasta
http://www.apfn.org/APFN/illuminati.htm
- Yksi Suomalainen
Minä uskon kolmiyhteiseen Jumalaan ja katekismuksesta voi lukea apostolisen uskontunnustuksen. Se on hyvä pitää mielessä, kun eksytys on suuri.
Täytyy muistaa, että elokuva ja kirja on juutalaista antikristillistä propagandaa viihteen keinoin. Niille, joiden usko ei ole kovin vahva voin suositella boikottia. Itse en aio mennä katsomaan. Jos haluan nähdä paskaa menen jollekin vedenpuhdistamolle sitä ihmettelemään. En aio lihottaa Jumalanpilkkaajien rahakukkaroa.- kirjoitettu
jännityskirjan muotoon ja siinä todellisuus ja fantasia menevät sekaisin
selvästi se pyrkii yhdistämään uskonnon sen alkukantaisiin ja pakanallisiin lähteisiin (mm. temppeliprostituutio ja fallos-kultti nousevat esiin) ja maallistamaan kirkon opin jeesuksesta.
-- joillakin on kova tarve tuhota kristinusko ja siihen liittyvä eettinen arvomaailma jota Jeesus edusti. Kenellä? Ainakin talmudisteilla, siis Talmudiin uskovilla.
http://kotisivu.dnainternet.fi/poeysti/miete.htm - ja petyin
kirjoitettu kirjoitti:
jännityskirjan muotoon ja siinä todellisuus ja fantasia menevät sekaisin
selvästi se pyrkii yhdistämään uskonnon sen alkukantaisiin ja pakanallisiin lähteisiin (mm. temppeliprostituutio ja fallos-kultti nousevat esiin) ja maallistamaan kirkon opin jeesuksesta.
-- joillakin on kova tarve tuhota kristinusko ja siihen liittyvä eettinen arvomaailma jota Jeesus edusti. Kenellä? Ainakin talmudisteilla, siis Talmudiin uskovilla.
http://kotisivu.dnainternet.fi/poeysti/miete.htmhuonostikirjoitettua paskaa. Löytyy kymmeniä jännityskirjailijoita, jotka kirjoittavat paremmin.
- Yksi Suomalainen
ja petyin kirjoitti:
huonostikirjoitettua paskaa. Löytyy kymmeniä jännityskirjailijoita, jotka kirjoittavat paremmin.
Juutalaisia ja heidän valheitaan, kirjoittanut Martti Luther.
Juutalaiset ottivat Lutheriin yhteyttä,kun he huomasivat tämän vastustavan paavia. Neuvonpitojen ja keskustelujen tiimoilta laati Martti kirjan, joka on ainakin 1921 painettu Suomen kielellä. Alkuperäinen teos oli tietenkin saksankielinen "Juden und Ihre Lugen" (saksalaisella Y-llä).
Ei tarvitse mennä edes teatteriin kun luin puoleen väliin sitä, mitä juutalaiset puhuvat Kristuksesta ja voin syvästi pahoin. Muhamedin pilakuvat eivät ole mitään sen pilkan rinnalla, mitä he Vapahtajastamme suoltavat.
Elokuviin ei siis kannata moista mennä katsomaan. Uskonto ja viihde on pidettävä yhtä erillään kuin poliitikkojen ohjaama kirkko ja kristinusko. - on parempi
Yksi Suomalainen kirjoitti:
Juutalaisia ja heidän valheitaan, kirjoittanut Martti Luther.
Juutalaiset ottivat Lutheriin yhteyttä,kun he huomasivat tämän vastustavan paavia. Neuvonpitojen ja keskustelujen tiimoilta laati Martti kirjan, joka on ainakin 1921 painettu Suomen kielellä. Alkuperäinen teos oli tietenkin saksankielinen "Juden und Ihre Lugen" (saksalaisella Y-llä).
Ei tarvitse mennä edes teatteriin kun luin puoleen väliin sitä, mitä juutalaiset puhuvat Kristuksesta ja voin syvästi pahoin. Muhamedin pilakuvat eivät ole mitään sen pilkan rinnalla, mitä he Vapahtajastamme suoltavat.
Elokuviin ei siis kannata moista mennä katsomaan. Uskonto ja viihde on pidettävä yhtä erillään kuin poliitikkojen ohjaama kirkko ja kristinusko.
- JormaKKorhonen
Columbia Pictures romahtaa, jos sinä boikotoit sen elokuvaa! Kirjan kirjoittanut Dan Brown joutuu turvautumaan köyhäinapuun. Ajattele nyt vähän, ennen kuin päätät!
- mutta joskus
pitää olla kovana. Eihän nekään ajattele kuin illuminaatin asiaa. Hollywoodhan on juutalaisten firma.... Brandokin lähti sieltä ovet paukkuen kun ei sopeutunut heidän tapoihinsa
En halua sellaista uutta baabelin tornia jotta he rappareiden tuella rakentavat.
Minusta on parempi elää kun saa hengittää vapaasti ja ajatella omilla aivoillaan. Orwell oli oikeassa.
--------
Myös George Orwell, joka on ollut kirjoituksillaan piikkinä multikultien ja kaikenkarvaisten muurarien, rapparien ja bilderbergerien lihassa aina novellistaan "Animal Farm" (Eläinten vallankumous) asti, on kirjoittanut kaikissa merkittävissä kirjoissaan rumasti juutalaisista ystävistämme ja opettajistamme, noista sivilisaation peruskivistä. :)
Esim. kirjassaan "Puilla paljailla", Orwell kuvaa punatukkaista juutalaispoikaa, joka kavaltaa eräältä muutenkin rutiköyhältä kämppäkaveriltaan julmasti hänen viimeisetkin rahansa, saaden tämän miltei nälkäkuoleman partaalle. Samassa Orwellin omaan elämään perustuvassa kirjassa eräs samoissa Pariisin köyhälistökortteleissa asuva Venäjältä bolshevikkivallankumousta paennut entinen tsaarin armeijan korkea upseeri kertoo vanhasta juutalaisukosta, joka tuli hänen telttaansa myymään omaa tytärtään upseereille sisällissodan riehuessa Venäjällä "punaisten" ja "valkoisten" kesken. Upseeri kertoo Orwellille kirjassa tapauksesta kiteyttäen, "Siinä vasta jotain, joka kertoo sen kansan luonteesta!" Tämän kirjan saatat löytää lähiökirjastosta, en kuitenkaan mene vannomaan. Itse löysin sen aikoinaan erään varuskunnan kirjastosta.
-----------
ei auta kuin raaka peli: en osta lippua.
Älä sinäkään niin on jo kaksi jotka eivät lihota väärää possua - suomalaispäässäsi
mutta joskus kirjoitti:
pitää olla kovana. Eihän nekään ajattele kuin illuminaatin asiaa. Hollywoodhan on juutalaisten firma.... Brandokin lähti sieltä ovet paukkuen kun ei sopeutunut heidän tapoihinsa
En halua sellaista uutta baabelin tornia jotta he rappareiden tuella rakentavat.
Minusta on parempi elää kun saa hengittää vapaasti ja ajatella omilla aivoillaan. Orwell oli oikeassa.
--------
Myös George Orwell, joka on ollut kirjoituksillaan piikkinä multikultien ja kaikenkarvaisten muurarien, rapparien ja bilderbergerien lihassa aina novellistaan "Animal Farm" (Eläinten vallankumous) asti, on kirjoittanut kaikissa merkittävissä kirjoissaan rumasti juutalaisista ystävistämme ja opettajistamme, noista sivilisaation peruskivistä. :)
Esim. kirjassaan "Puilla paljailla", Orwell kuvaa punatukkaista juutalaispoikaa, joka kavaltaa eräältä muutenkin rutiköyhältä kämppäkaveriltaan julmasti hänen viimeisetkin rahansa, saaden tämän miltei nälkäkuoleman partaalle. Samassa Orwellin omaan elämään perustuvassa kirjassa eräs samoissa Pariisin köyhälistökortteleissa asuva Venäjältä bolshevikkivallankumousta paennut entinen tsaarin armeijan korkea upseeri kertoo vanhasta juutalaisukosta, joka tuli hänen telttaansa myymään omaa tytärtään upseereille sisällissodan riehuessa Venäjällä "punaisten" ja "valkoisten" kesken. Upseeri kertoo Orwellille kirjassa tapauksesta kiteyttäen, "Siinä vasta jotain, joka kertoo sen kansan luonteesta!" Tämän kirjan saatat löytää lähiökirjastosta, en kuitenkaan mene vannomaan. Itse löysin sen aikoinaan erään varuskunnan kirjastosta.
-----------
ei auta kuin raaka peli: en osta lippua.
Älä sinäkään niin on jo kaksi jotka eivät lihota väärää possuajotain vikaa? Miksi se näitä juutalaisia joka paikkaan sotkee?
- pohtia...
suomalaispäässäsi kirjoitti:
jotain vikaa? Miksi se näitä juutalaisia joka paikkaan sotkee?
- mikäli nyt yleensä asiat sinua kiinnostavat - asioita syvemmin, etsiä syitä miksi mikin asia menee milläkin tavalla, niin väkisin vain törmää niihin.
Ei se sen kummempaa ole. "The hidden hand" (näkymätön Käsi, Illuminaatti, rapparit...) toimii vaikkemme sitä aina näekään koska se haluaakin pysyä piilossa ja olla hiljaa.
Ethän sinäkään esim. halutessasi hyvän hinnan vanhasta autostasi lähde kertomaan että siinä on sitä ja tätä vikaa ja että siksi olet sitä myymässä.
Jos jotain aikoo voittaa - ja tässä tapauksessahan kyse on koko maailmasta - pitää olla hiljaa eikä paljastaa suunnitelmaa ja tehdä kaikki ovelasti niin ettei kaveri pääse jyvälle missä mennään.
Eikö?
- JormaKKorhonen
Mitä sitä kaunistelemaan, kun asia on selvä.
Antisemitismi on ehkä järjenvastaisin rasismin muoto. Se on ehkä inhottavinkin, kun tietää, millaisiin seurauksiin se on historiassa johtanut.
Juutalaiset ovat vähälukuisuudestaan huolimatta maailmalle eniten antanut kansa. Se on kolmen monoteistisen uskonnon (juutalaisuus, kristinusko, islam) isä. Sama Jumalahan niillä kaikilla on; juutalaiset vain vielä odottavat messiasta, jonka me uskomme saaneemme Jeesuksessa, joka islamilaiselle on yksi suurimmista profeetoista, ”Marian poika”.
Juutalaisia on maailman väestöstä 0,2 %, mutta Nobelin palkinnon saaneista 20 %; siis satakertainen yliedustus. Heitä on ehkä sama prosentuaalinen osuus myös maailma parhaista taidemaalareista, muusikoista ja kirjailijoista. Heitä on hyvin paljon talouselämän.ja politiikan huippupaikoilla eri maissa. Tuota kaikkea selittää paitsi kansan geneettinen lahjakkuus myös se, että kaikkialla juutalaiset ovat arvostaneet suuresti koulutusta ja koettaneet sitä saada lapsilleen.
Juutalaiset ovat olleet aina alemmuudentuntoisten ihmisten ja niitä edustavien hallitusten kateuden ja sorron kohteena, joten he ovat myös joutuneet kärsimään ja kokemaan suuremmat menetykset kuin juuri mikään toinen sen kokoinen kansa.
Maailman huonon omantunnon vuoksi vihdoin oman maansa saaneet juutalaiset ovat osoittautuneet senkin puolustamisessa ihailtavan tehokkaiksi, kenties maailman parhaiksi sotilaiksikin, joten nuo yli 30 kertaisen ylivoiman omaavat vihamieliset naapurit eivät ole monilla yrityksilläänkään onnistuneet tuota urhoollista ja sitkeää kansaa tuhoamaan tai työntämään Välimereen, kuten monet kerrat siellä on uhottu.
Käsittämättömintä minusta on, että joku suomalainen esittää tuollaisia kuin sinä. Kun meillä suomalaisilla on niin hyvä maine maailmalla siksi, että meillä ei muka ole antisemitismiä. Se osaltaan selittää myös suomalaisten rauhanturvaajien vahvaa asemaa Lähi-Idässä, kun myös arabit tuntevat puolueettoman asenteemme ja arvostavat sitä. Yli kolme vuotta noissa tehtävissä olleena tiedän, mistä puhun.- Arvaa kuka?
Miksi ei saisi olla antisemitisti, jos juutalaiset vihaavat kristittyjä. Sano se.
Jeesus on meidän Vapahtajamme, jonka juutalaiset ristiinnaulitsivat ja vielä nykyäänkin pilkkaavat. Jorma K Korhonen, olet oksettava juutalaisten mielistelijä. Katso maailmaa puhtain silmin. - juutalaisuudesta
Tieteen ja taiteen aloilla menestyneet juutalaiset eivät ole todiste rodullisesta, geneettisestä lahjakkuudesta. Likimain sataprosenttisesti nämä menestyjät ovat sijoittuneet kulttuurivähemmistöön, jossa he ovat lapsesta saakka joutuneet ikään kuin puolustuskannalle enemmistöä vastaan.
Karl Marx, Sigmund Freud, Albert Einstein, Ludwig Wittgenstein, Albert Schweitzer... Kaikki nämä länsimaisen ajattelun suunnannäyttäjinä toimineet nerot elivät jyrkässä konfrontaatiossa ympäröivän valtakulttuurin kanssa. Sen sijaan esimerkiksi Israelista ei ole tullut vastaavanlaisia loistavia neroja. Itse asiassa Israelin sivistyselämä sivuutetaan ainakin akateemisten ihmisten piirissä vinosti hymyilemällä.
Itse asiassa Israel on tympeä militantti valtio, jossa juutalaisuuden ansiot ovat kokeneet täydellisen surkastumisen. Huomattakoon, että esim. edellämainitut juutalaisnerot olivat kaikki pasifisteja -- israelilaiset taas ovat ehkä maailman militantein kansa. - MAAILMAN
verisimpiä tapahtumia, bolshevikkivallankumous oli juutalaisten masinoima.
Miksi kirjoittelet täällä perehtymättä asioihin. Eihän sinulla ole tuon taivaallista tietoa tosiasioista.
Luehan pari linkkiä ja mieti asioita sitten uudestaan ennenkuin alat ssyyttelemään ketään antisemitismistä, senkin k...pää!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000352&posting=22000000002823123
http://www.stormfront.org/whitehistory/hwr61.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lev_Trotski
jos näiden jälkeen vielä pysyt väitteessäsi niin julistan sinut epäisänmaalliseksi kuten lehtikeisari Erkonkin. - tuiterossa ja
kirjoittelet täällä perättömiä ja paljastat tietämättömyytesi - ja juutalaismaisen luonteesi. Surke tyyppi.
Pitäisi olla edes hitunen asiatietoa ennenkuin alkaa ottamaan kantaa maailman menoon.
Voi hyvänen aika, iso mies, munat ja kaikki - tai ehkäpä ei koska olet henkisestikin näin impotentti.
-------------
"Minä en esim. pidä minkään arvoisina jonkun natsipropagandistin tai toisaalta fundamentalistirabbin lausuntoja."
Ketä "natsipropagandistia" tarkoitat? Rabbit ovat Talmudiin perehtyneitä, sen miltei ulkoa opetelleita miehiä. Talmud on hyvin fundamentalistinen kirja, eikä se jätä paljoa tulkinnan varaa. Siinä on hyvin selväsanaisia opetuksia. Niinpä pidän jokaista rabbia fundamentalistina. Rabbien suorapuheisuudessa vaan on eroja.
Jos minä olisin keskiajan Euroopassa vaikuttava ruhtinas ja haluaisin ennakkoluulojeni ja kristillisen uskonkiihkoni vuoksi polkea juutalaisia maanrakoon ja estää heitä saamasta minkäänlaista valtaa, en suinkaan kieltäisi heiltä maanviljelyä, joka on pienten, hiljaisten ja vaatimattomien ihmisten elinkeino, vaan liike- ja pankkitoiminnan jolla voi saada vaikutusvaltaa ja nousta hyvinkin vahvaan asemaan.
"Vaan kun keskiajalla ei ajateltu näin. Paavi kielsi kristityiltä rahan lainaamisen korkoa vastaan, ja koska pankkitoiminta on kuitenkin välttämätöntä yhteiskunnassa, se lankesi juutalaisille, joilla ei ollut sen suhteen mitään moraalisia estoja. Yleisesti ottaen keskiajalla ja myöhemminkin maaomaisuudelle ja maan hallitsemiselle annettiin yletöntä arvoa; muu omaisuus oli vähempiarvoisempaa. Maanomistuskieltoa käytettiin yleisesti muidenkin vähemmistöjen kontrolloimiseen, ja se oli käytössä myös arabimaissa."
"Paavi kielsi kristityiltä rahan lainaamisen korkoa vastaan, ja koska pankkitoiminta on kuitenkin välttämätöntä yhteiskunnassa, se lankesi juutalaisille, joilla ei ollut sen suhteen mitään moraalisia estoja."
Sen verran juutalaisilla on rahanlainaamisen ja erityisesti koronkiskomisen suhteen moraalisia estoja, että he eivät saa kiskoa korkoa toisiltaan, mutta ei-juutalaisilta kyllä.
Viides Mooseksen Kirja, 23. luku, jakeet 19. ja 20.:
19. Älä pane veljeäsi maksamaan korkoa rahasta tai elintarpeista tai muusta, mitä korkoa vastaan lainataan.
20. Muukalaisen saat panna korkoa maksamaan, mutta et veljeäsi, että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua kaikessa, mihin ryhdyt, siinä maassa, jota menet ottamaan omaksesi.
(Vuoden 1933 Raamatun käännös)
Tuo juutalaisten "osaksi langennut pankkitoiminta" meni muutenkin todella rajusti sikailun puolelle. Filosofi Imanuel Kant kirjoitti "Juutalaiset ovat koronkiskojien kansakunta... Lyöden älyllään kansan jonka keskuudesta he löytävät turvan... He tekevät sanonnan 'Ostaja varokoon' korkeimmaksi periaatteekseen toimiessaan kanssamme." (Rose, P.L. 1990, Revolutionary Antisemitism in Germany, from Kant to Wagner.)
Imanuel Kanthan oli valistuksen ajan merkkimiehiä. Hän halusi juutalaisuuden lopetettavan älyllisenä kypsymättömyytenä, ja hänen kirjoituksistaan löytyy myös muitakin erittäin kriittisiä kommentteja juutalaisia vastaan myös kansana. Tämän voit tarkistaa myös sieltä lähiökirjastostakin, kirjasta "Alexandriasta Auschwitziin", jonka on kirjoittanut Eero Kuparinen. Kirja on täysin poliittisesti korrekti, eikä mikään "natsikirja".
Onko Shakespearen "The Merchant of Venice" tuttu? Siinä kuvataan sen aikakauden tyypillistä juutalaista rahanlainaajaa, Shylockia, joka vaatii "Christian's pound of Flesh", kun rahoja ei kuulu ajoissa. - vastaan...
juutalaisuudesta kirjoitti:
Tieteen ja taiteen aloilla menestyneet juutalaiset eivät ole todiste rodullisesta, geneettisestä lahjakkuudesta. Likimain sataprosenttisesti nämä menestyjät ovat sijoittuneet kulttuurivähemmistöön, jossa he ovat lapsesta saakka joutuneet ikään kuin puolustuskannalle enemmistöä vastaan.
Karl Marx, Sigmund Freud, Albert Einstein, Ludwig Wittgenstein, Albert Schweitzer... Kaikki nämä länsimaisen ajattelun suunnannäyttäjinä toimineet nerot elivät jyrkässä konfrontaatiossa ympäröivän valtakulttuurin kanssa. Sen sijaan esimerkiksi Israelista ei ole tullut vastaavanlaisia loistavia neroja. Itse asiassa Israelin sivistyselämä sivuutetaan ainakin akateemisten ihmisten piirissä vinosti hymyilemällä.
Itse asiassa Israel on tympeä militantti valtio, jossa juutalaisuuden ansiot ovat kokeneet täydellisen surkastumisen. Huomattakoon, että esim. edellämainitut juutalaisnerot olivat kaikki pasifisteja -- israelilaiset taas ovat ehkä maailman militantein kansa.näitä ihmisystävällisiä juutalaisia joita toki on paljon ja joista osa on hylännyt Talmudin ja jopa kääntynyt kristinuskoon. He ovat rikkaus eikä heitä kukaan vainoa.
Mutta nämä talmudistit ja militantit, erityisesti kasaarikansan jälkeläiset koronkiskojat kuten Rotschildit ym ovat petoja pahemmasta päästä ja heitä on huolestuttavan paljon juuri tällä hetkellä USAn johtavissa hallintoelimissä.
Kute Ariel Sharon sanoi puskan pojalle: älkää olko huolissanne että me juutalaiset ajattelisimme teidän meitä painostavan.... mehän kontrolloimme teitä....
Voi sanoa että niin he tekevätkin koska pankit ja rahamaailma sekä tiedonvälitys on heidän hallinnassaan.
Mm. Keskuspankin päjohtaja on juutalainen ja myös maailmanpankin (Wolfowitz)
http://en.wikipedia.org/wiki/Paul_Wolfowitz
Myös tästä joukosta löytyy todella suuri määrä juutalaisia eikä heidän hankkeensa ole lainkaa ihmisystävällinen tai kristillinen
http://en.wikipedia.org/wiki/Project_for_the_New_American_Century - JormaKKorhonen
juutalaisuudesta kirjoitti:
Tieteen ja taiteen aloilla menestyneet juutalaiset eivät ole todiste rodullisesta, geneettisestä lahjakkuudesta. Likimain sataprosenttisesti nämä menestyjät ovat sijoittuneet kulttuurivähemmistöön, jossa he ovat lapsesta saakka joutuneet ikään kuin puolustuskannalle enemmistöä vastaan.
Karl Marx, Sigmund Freud, Albert Einstein, Ludwig Wittgenstein, Albert Schweitzer... Kaikki nämä länsimaisen ajattelun suunnannäyttäjinä toimineet nerot elivät jyrkässä konfrontaatiossa ympäröivän valtakulttuurin kanssa. Sen sijaan esimerkiksi Israelista ei ole tullut vastaavanlaisia loistavia neroja. Itse asiassa Israelin sivistyselämä sivuutetaan ainakin akateemisten ihmisten piirissä vinosti hymyilemällä.
Itse asiassa Israel on tympeä militantti valtio, jossa juutalaisuuden ansiot ovat kokeneet täydellisen surkastumisen. Huomattakoon, että esim. edellämainitut juutalaisnerot olivat kaikki pasifisteja -- israelilaiset taas ovat ehkä maailman militantein kansa....oletko sinäkin tarkoitushakuisesti juutalaisvastainen?
Yhdyn kyllä tuohon, jota ensiksi sanot, ja oikeastaan samaa oli esityksessänikin, jossa totesin juutalaisten periaatetta ja halua hankkia aina mahdollisimman hyvä koulutus missä tahansa he ovatkin. Mutta kyllä ainakin taiteellista lahjakkuutta - ehkä muutakin lahjakkuutta - selittänee myös geneettinen perimä.
Mutta sitten osoitat, että et ymmärrä yhtään mitään Israelista ja juutalaisten asemasta siellä möläyttämällä tuon:
>>Itse asiassa Israel on tympeä militantti valtio, jossa juutalaisuuden ansiot ovat kokeneet täydellisen surkastumisen. Huomattakoon, että esim. edellämainitut juutalaisnerot olivat kaikki pasifisteja -- israelilaiset taas ovat ehkä maailman militantein kansa. - JormaKKorhonen
MAAILMAN kirjoitti:
verisimpiä tapahtumia, bolshevikkivallankumous oli juutalaisten masinoima.
Miksi kirjoittelet täällä perehtymättä asioihin. Eihän sinulla ole tuon taivaallista tietoa tosiasioista.
Luehan pari linkkiä ja mieti asioita sitten uudestaan ennenkuin alat ssyyttelemään ketään antisemitismistä, senkin k...pää!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000352&posting=22000000002823123
http://www.stormfront.org/whitehistory/hwr61.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lev_Trotski
jos näiden jälkeen vielä pysyt väitteessäsi niin julistan sinut epäisänmaalliseksi kuten lehtikeisari Erkonkin.Tuollaisiinko perustat näkemyksesi juutalaisista ja mm. heidän osuuteensa Venäjän vallankumouksessa?
Etkö ymmärrä, että minä historiaa vuosikymmenet harrastaneena olen lukenut noistakin asioista hieman laajemmalta pohjalta, varmaan monin kymmenin tuhansin sivuin.
Lienen lukenut suurimman osan myös Marxin ja Engelsin (juutalaisia hekin) tuotannosta, Hyllyssänikin ovat mm. kirjat "Viimeinen tsaari" (Radzinski), "Lenin" (Service) ja kolme "Stalin" kirjaa (Deutcsher, Radzinski ja Montefiori), jotka kaikki olen lukenut ja paljon muuta.
Tietenkin tiedän, että vallankumouksen johtohahmoista juutalaisia olivat mm. Trotski, Zinovjev, Kamenev, Kaganovitsh ja monet muut. Useimathan noista joutuivat sitten Stalinin uhreiksi. Mutta so what? Tilanne Venäjällä oli silloin sellainen kuin oli, ja se johti vallankumoukseen, ja tietysti nuo etevät juutalaiset olivat siinäkin mukana. Kuten ovat olleet niin paljon muussa ja jälkivalossa paljon paremmassakin niin Venäjällä kuten muualla.
Pitäisi olla hieman laajemmat lähteet ja pitempiaikainen perehtyminen niihin, jotta olisi kasvanut hieman ymmärrystäkin asiasta, ennen kuin siitä rupeaa jotakin julistamaan.
(Kirjoitetaan muuten "vähänpä", ei vähämpä"; sekin osaltaan kuvannee lukeneisuuttasi). - meni
JormaKKorhonen kirjoitti:
...oletko sinäkin tarkoitushakuisesti juutalaisvastainen?
Yhdyn kyllä tuohon, jota ensiksi sanot, ja oikeastaan samaa oli esityksessänikin, jossa totesin juutalaisten periaatetta ja halua hankkia aina mahdollisimman hyvä koulutus missä tahansa he ovatkin. Mutta kyllä ainakin taiteellista lahjakkuutta - ehkä muutakin lahjakkuutta - selittänee myös geneettinen perimä.
Mutta sitten osoitat, että et ymmärrä yhtään mitään Israelista ja juutalaisten asemasta siellä möläyttämällä tuon:
>>Itse asiassa Israel on tympeä militantti valtio, jossa juutalaisuuden ansiot ovat kokeneet täydellisen surkastumisen. Huomattakoon, että esim. edellämainitut juutalaisnerot olivat kaikki pasifisteja -- israelilaiset taas ovat ehkä maailman militantein kansa.Opettele lukemaan äläkä ryhdy tyrkyttämään omia lapsellisuuksiasi. Ajattelun suunnannäyttäjinä toimineet nerot elivät jyrkässä konfrontaatiossa ympäröivän valtakulttuurin kanssa. Israel on tympeä militantti valtio, jossa juutalaisuuden ansiot ovat kokeneet täydellisen surkastumisen.
- kyvyttömyytesi
JormaKKorhonen kirjoitti:
Tuollaisiinko perustat näkemyksesi juutalaisista ja mm. heidän osuuteensa Venäjän vallankumouksessa?
Etkö ymmärrä, että minä historiaa vuosikymmenet harrastaneena olen lukenut noistakin asioista hieman laajemmalta pohjalta, varmaan monin kymmenin tuhansin sivuin.
Lienen lukenut suurimman osan myös Marxin ja Engelsin (juutalaisia hekin) tuotannosta, Hyllyssänikin ovat mm. kirjat "Viimeinen tsaari" (Radzinski), "Lenin" (Service) ja kolme "Stalin" kirjaa (Deutcsher, Radzinski ja Montefiori), jotka kaikki olen lukenut ja paljon muuta.
Tietenkin tiedän, että vallankumouksen johtohahmoista juutalaisia olivat mm. Trotski, Zinovjev, Kamenev, Kaganovitsh ja monet muut. Useimathan noista joutuivat sitten Stalinin uhreiksi. Mutta so what? Tilanne Venäjällä oli silloin sellainen kuin oli, ja se johti vallankumoukseen, ja tietysti nuo etevät juutalaiset olivat siinäkin mukana. Kuten ovat olleet niin paljon muussa ja jälkivalossa paljon paremmassakin niin Venäjällä kuten muualla.
Pitäisi olla hieman laajemmat lähteet ja pitempiaikainen perehtyminen niihin, jotta olisi kasvanut hieman ymmärrystäkin asiasta, ennen kuin siitä rupeaa jotakin julistamaan.
(Kirjoitetaan muuten "vähänpä", ei vähämpä"; sekin osaltaan kuvannee lukeneisuuttasi).ajatella kriittisesti koska olet jo kangistunut etkä pysty henkisesti uusiutumaan.
Luet vain kirjoja ja briljeeraat niillä mutta et opi niistä mitään koska et pysty sisäistämään mitään.
Olet kuin juutalainen talmudisti josta sanotaan että hänelle uskonto on vain ulkoista koska hänelle ei ole kapasiteettia sen sanoman sisäistämiseen.
Gini lienee tehnyt tehtävänsä....sehän tappaa aivosoluja joita sinulla ei olisi varaa enää menettää.
Muuten - minulle tärkeintä on sanoman sisältö --- ei se miten se kirjoitetaan!
http://www.euvkr.com/1-04alhonen.html - JormaKKorhonen
tuiterossa ja kirjoitti:
kirjoittelet täällä perättömiä ja paljastat tietämättömyytesi - ja juutalaismaisen luonteesi. Surke tyyppi.
Pitäisi olla edes hitunen asiatietoa ennenkuin alkaa ottamaan kantaa maailman menoon.
Voi hyvänen aika, iso mies, munat ja kaikki - tai ehkäpä ei koska olet henkisestikin näin impotentti.
-------------
"Minä en esim. pidä minkään arvoisina jonkun natsipropagandistin tai toisaalta fundamentalistirabbin lausuntoja."
Ketä "natsipropagandistia" tarkoitat? Rabbit ovat Talmudiin perehtyneitä, sen miltei ulkoa opetelleita miehiä. Talmud on hyvin fundamentalistinen kirja, eikä se jätä paljoa tulkinnan varaa. Siinä on hyvin selväsanaisia opetuksia. Niinpä pidän jokaista rabbia fundamentalistina. Rabbien suorapuheisuudessa vaan on eroja.
Jos minä olisin keskiajan Euroopassa vaikuttava ruhtinas ja haluaisin ennakkoluulojeni ja kristillisen uskonkiihkoni vuoksi polkea juutalaisia maanrakoon ja estää heitä saamasta minkäänlaista valtaa, en suinkaan kieltäisi heiltä maanviljelyä, joka on pienten, hiljaisten ja vaatimattomien ihmisten elinkeino, vaan liike- ja pankkitoiminnan jolla voi saada vaikutusvaltaa ja nousta hyvinkin vahvaan asemaan.
"Vaan kun keskiajalla ei ajateltu näin. Paavi kielsi kristityiltä rahan lainaamisen korkoa vastaan, ja koska pankkitoiminta on kuitenkin välttämätöntä yhteiskunnassa, se lankesi juutalaisille, joilla ei ollut sen suhteen mitään moraalisia estoja. Yleisesti ottaen keskiajalla ja myöhemminkin maaomaisuudelle ja maan hallitsemiselle annettiin yletöntä arvoa; muu omaisuus oli vähempiarvoisempaa. Maanomistuskieltoa käytettiin yleisesti muidenkin vähemmistöjen kontrolloimiseen, ja se oli käytössä myös arabimaissa."
"Paavi kielsi kristityiltä rahan lainaamisen korkoa vastaan, ja koska pankkitoiminta on kuitenkin välttämätöntä yhteiskunnassa, se lankesi juutalaisille, joilla ei ollut sen suhteen mitään moraalisia estoja."
Sen verran juutalaisilla on rahanlainaamisen ja erityisesti koronkiskomisen suhteen moraalisia estoja, että he eivät saa kiskoa korkoa toisiltaan, mutta ei-juutalaisilta kyllä.
Viides Mooseksen Kirja, 23. luku, jakeet 19. ja 20.:
19. Älä pane veljeäsi maksamaan korkoa rahasta tai elintarpeista tai muusta, mitä korkoa vastaan lainataan.
20. Muukalaisen saat panna korkoa maksamaan, mutta et veljeäsi, että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua kaikessa, mihin ryhdyt, siinä maassa, jota menet ottamaan omaksesi.
(Vuoden 1933 Raamatun käännös)
Tuo juutalaisten "osaksi langennut pankkitoiminta" meni muutenkin todella rajusti sikailun puolelle. Filosofi Imanuel Kant kirjoitti "Juutalaiset ovat koronkiskojien kansakunta... Lyöden älyllään kansan jonka keskuudesta he löytävät turvan... He tekevät sanonnan 'Ostaja varokoon' korkeimmaksi periaatteekseen toimiessaan kanssamme." (Rose, P.L. 1990, Revolutionary Antisemitism in Germany, from Kant to Wagner.)
Imanuel Kanthan oli valistuksen ajan merkkimiehiä. Hän halusi juutalaisuuden lopetettavan älyllisenä kypsymättömyytenä, ja hänen kirjoituksistaan löytyy myös muitakin erittäin kriittisiä kommentteja juutalaisia vastaan myös kansana. Tämän voit tarkistaa myös sieltä lähiökirjastostakin, kirjasta "Alexandriasta Auschwitziin", jonka on kirjoittanut Eero Kuparinen. Kirja on täysin poliittisesti korrekti, eikä mikään "natsikirja".
Onko Shakespearen "The Merchant of Venice" tuttu? Siinä kuvataan sen aikakauden tyypillistä juutalaista rahanlainaajaa, Shylockia, joka vaatii "Christian's pound of Flesh", kun rahoja ei kuulu ajoissa.…vai olisiko täällä useampikin kaltaisesi?
Rohkenen uskoa, että tunnen ainakin Raamatun paremmin kuin sinä, kun se on ollut viimeiset kolmekymmentä vuotta yöpöydälläni ja lähes joka ilta siitä ainakin jotain luen. Olen lukenut kirjan läpi ties montako kertaa. Siinailla - vanhan testamentin maisemissa - ollessani luin vanhan testamentin systemaattisesti läpi, Golanilla - uuden tedtamentin maisemissa ollessani - luin uuden testamentin.
Shakespearen tuntijaksi en rohkene esittäytyä, varsinkaan, kun hänen elämänsä on tieteellekin yhä arvoitus. Mutta kyllä minä hänen merkityksensä ja ainakin hänen nimiinsä pantua tuotantoaan jonkin verran tunnen ja olen katsonut muutaman hänen näytelmistään. Hyllyssäni näkyy olevan ainoastaan hänen sonettinsa, jossa kukin sonetti on sekä alkukielisenä että Aale Tynnin suomennoksena.
Mutta en minä tämän päivän enkä lähihistoriankaan - n. 200 vuotta - juutalaiskysymystä lähestyisi Raamatun enempää kuin Shakespearen kautta!
Luepa esim. nykyisten kirkonmiestemme käsityksiä "jeesuksen tappajista", niin et ainakaan Raamatulla heitä päähän löisi. Ja käypä esim. Auschwitz/Birkenaussa (nykyisin Osviezim) ja Dachaussa (niissä olen käynyt), niin myötätuntosi juutalaiskansaa kohtaan ehkä kasvaisi, jos sinussa ihmistä on.
Minä en ole koskaan gini- tai muussa pöhnässä, sillä yömyssyni ei ole niin tuhti, että se sellaista tekisi. Ja jos hieman tekisikin, niin viimeistään aamulla olen taas kirkasjärkinen. Sinun pöhnäsi taitaa olla vakavampaa ja pysyvämpää laatua?
Noissa lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016466775
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016467049 - JormaKKorhonen
kyvyttömyytesi kirjoitti:
ajatella kriittisesti koska olet jo kangistunut etkä pysty henkisesti uusiutumaan.
Luet vain kirjoja ja briljeeraat niillä mutta et opi niistä mitään koska et pysty sisäistämään mitään.
Olet kuin juutalainen talmudisti josta sanotaan että hänelle uskonto on vain ulkoista koska hänelle ei ole kapasiteettia sen sanoman sisäistämiseen.
Gini lienee tehnyt tehtävänsä....sehän tappaa aivosoluja joita sinulla ei olisi varaa enää menettää.
Muuten - minulle tärkeintä on sanoman sisältö --- ei se miten se kirjoitetaan!
http://www.euvkr.com/1-04alhonen.html...kukaan täällä ei yltäisi hulluudessa lähellekään Keristä, mutta nyt hän näkyy saaneen vakavasti otettavan kilpailijan.
Tämän enempää en aio sinua kannustaa kisassasi. - tämäkin
JormaKKorhonen kirjoitti:
...kukaan täällä ei yltäisi hulluudessa lähellekään Keristä, mutta nyt hän näkyy saaneen vakavasti otettavan kilpailijan.
Tämän enempää en aio sinua kannustaa kisassasi.kun ei liika tieto päätäsi näytä pakottavan.
Da vIci-koodihan pyrkii taannuttamaan kristinuskon pakanallisiin alkulähteisiin kuten temppeliprostituutioon ja fallos-kulttiin.
Olen kirjan lukenut joten tiedän mistä puhun.
Fallos-kultti
Otavan "Sivistyssanakirja" vuodelta 1960 kertoo, että "Fallos (kreik.), on miehen siitinelin, joka useilla kansoilla on ollut luomisvoiman tunnuskuvana". Weiling&Göösin tietosanakirjassa vuodelta 1989 hakusanaa Fallos ei enää löydy lainkaan. Kysymys on kuitenkin vain uutispimennyksestä, sillä juuri sillä tulee olemaan keskeinen asema Uuden maailmanjärjestyksen valtakunnanuskonnossa.
Vaikka fallos-kultti onkin uutispimennossa, sen markkinointi on täydessä käynnissä. Tavalliseen suomalaiseen sekatavarakauppaan on jo vaikea päästä sisään kohtaamatta homokultin mainoksia tai kertomuksia siitä, kuinka Vanhanen pyytelee anteeksi sellaisten puolesta, jotka nauravat vanhaa pukkia, jolla oli paha fallos-kultin aiheuttama henkinen sairaus ja reilusti yli kymmenen vaimoa sitä hoitamassa.
Otavan vanha sivistyssanakirja kertoi, että fallos oli "luomisvoiman tunnuskuva". Kyse todellakin on siitä, onko maailma luotu miehen siitinnesteestä, vai onko Jumala luonut maailman. Intialaisessa Linga Puranassa sanotaan: "Hänen, joka tavoittelee sielun täydellisyyttä, tulee palvoa lingamia".
Ai että mikä on lingam? Sanksriitin sana lingam tarkoittaa "merkkiä", josta tunnistetaan muuten eteerinen ja näkymätön miehinen jumal'olento Shiva. Saura Purana kertoo, että kun Shiva päästi täydellisen siemenensä "lingastaan", se oli jasmiinin tai sinisen lootuksen väristä. Agni otti sitä käteensä, joi sitä, ja sanoi: Eliksiiriä!
Hinduismin, katolisen ym. kirkkojen, islamin ja reformijuutalaisuuden yhdistämistä ajava "kansainvälinen yhteisö" (vapaamuurarit ja heidän taustavoimansa) on löytänyt falloksesta kaikille näille uskonnoille yhteisen tekijän ja markkinoi sitä häikäilemättömästi koko maailmaa yhdistävänä luomisvoimana. Vapaamuurarit, jos ketkä tietävät, että fallos, joka suomeksi tarkoittaa siitintä eli "kyrpää", on puhdasta babylonialaista kulttia, josta kaikki nämä suuret maailmanuskonnot ovat lähtöisin. Pyrkimyksenä on siis saattaa loppuun Babylonin tornin rakentaminen. Ja hyvinhän se näyttää menevät. Vatikaanin aukiollakin seisoo fallos-kulttiin kuuluva obeliski, samoin Israelin korkeimman oikeuden päärakennuksen katolla, Yhdysvalloissa se oli, niin olikos se nyt Valkoisen talon edessä vai missä?
Maailman uskontojen yhdistäminen on pitkällä. Intian ekumeenisilta katolisilta papeilta vaaditaan jo Shivan Falluksen liittämistä alttarimessuun merkkinä roomalaisen kirkon ja hinduismin yhteistyöstä. Ikävä puoli asiassa on, että fallos-kultin kannattajat useimmiten ovat perverssejä siinä määrin, että heidän vaimojensa osa ei ole kadehdittava.
Vapaamuurarien, tai oikeastaan heidän ylipappiensa oveluus on siinä, että he ovat pystyneet keräämään kaikki falloskultin eripuraiset kannattajat yhteen. Mutta onhan heillä jotakin yhteistäkin - Yhteinen vihollinen: Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, Jeesus Kristus.
-----------
Muinainen Kasaarivaltio, josta suurin osa juutalaisia polveutuu, oli aikoinaan fallos-kultin palvojia kuten Arthur Köstler, itsekin kasaarijuutalainen, kertoo kirjassa The Thirteenth Tribe
http://198.62.75.1/www2/koestler/ - Raamattuakin
JormaKKorhonen kirjoitti:
…vai olisiko täällä useampikin kaltaisesi?
Rohkenen uskoa, että tunnen ainakin Raamatun paremmin kuin sinä, kun se on ollut viimeiset kolmekymmentä vuotta yöpöydälläni ja lähes joka ilta siitä ainakin jotain luen. Olen lukenut kirjan läpi ties montako kertaa. Siinailla - vanhan testamentin maisemissa - ollessani luin vanhan testamentin systemaattisesti läpi, Golanilla - uuden tedtamentin maisemissa ollessani - luin uuden testamentin.
Shakespearen tuntijaksi en rohkene esittäytyä, varsinkaan, kun hänen elämänsä on tieteellekin yhä arvoitus. Mutta kyllä minä hänen merkityksensä ja ainakin hänen nimiinsä pantua tuotantoaan jonkin verran tunnen ja olen katsonut muutaman hänen näytelmistään. Hyllyssäni näkyy olevan ainoastaan hänen sonettinsa, jossa kukin sonetti on sekä alkukielisenä että Aale Tynnin suomennoksena.
Mutta en minä tämän päivän enkä lähihistoriankaan - n. 200 vuotta - juutalaiskysymystä lähestyisi Raamatun enempää kuin Shakespearen kautta!
Luepa esim. nykyisten kirkonmiestemme käsityksiä "jeesuksen tappajista", niin et ainakaan Raamatulla heitä päähän löisi. Ja käypä esim. Auschwitz/Birkenaussa (nykyisin Osviezim) ja Dachaussa (niissä olen käynyt), niin myötätuntosi juutalaiskansaa kohtaan ehkä kasvaisi, jos sinussa ihmistä on.
Minä en ole koskaan gini- tai muussa pöhnässä, sillä yömyssyni ei ole niin tuhti, että se sellaista tekisi. Ja jos hieman tekisikin, niin viimeistään aamulla olen taas kirkasjärkinen. Sinun pöhnäsi taitaa olla vakavampaa ja pysyvämpää laatua?
Noissa lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016466775
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016467049ginipöhnässä joten ei ihme että konfabuloit...
sehän on niitä tyypillisiä oireita kun giniä tarpeeksi kauan juo...
ja olenhan jo sanonut etten ole antisemiitti - mikset usko....
minulla on juutalaisia kavereita mutta ne eivät ole talmudisteja vaan kristittyjä moraaliltaan eivätkä ne suunnittele elävänsä kiskomalla korkoja tai haaveile maailmanherruudesta kuten nämä puskan pojan taustavoimat - sitäkään
JormaKKorhonen kirjoitti:
...oletko sinäkin tarkoitushakuisesti juutalaisvastainen?
Yhdyn kyllä tuohon, jota ensiksi sanot, ja oikeastaan samaa oli esityksessänikin, jossa totesin juutalaisten periaatetta ja halua hankkia aina mahdollisimman hyvä koulutus missä tahansa he ovatkin. Mutta kyllä ainakin taiteellista lahjakkuutta - ehkä muutakin lahjakkuutta - selittänee myös geneettinen perimä.
Mutta sitten osoitat, että et ymmärrä yhtään mitään Israelista ja juutalaisten asemasta siellä möläyttämällä tuon:
>>Itse asiassa Israel on tympeä militantti valtio, jossa juutalaisuuden ansiot ovat kokeneet täydellisen surkastumisen. Huomattakoon, että esim. edellämainitut juutalaisnerot olivat kaikki pasifisteja -- israelilaiset taas ovat ehkä maailman militantein kansa.että nykyinen Israel on sionistien hanke jota on pohjustettu jo 1800 luvulta asti.
Tiedätkö miksi juutalaiset joutuivat lähtemään Palestiinasta?--- he olivat hankalia ja roomalaiset saivat tarpeekseen.
Miksi nyt piti sitten lähteä vaatimaan paluuta sinne? Jos omalla tyhmyydellään menettää maansa niin voiko sitä ostaa rahalla takaisin tekemällä kauppaa miehitysvaltion kanssa kuten kasaari Rotschild teki?
http://198.62.75.1/www2/koestler/
Ainakin moraalisesti se on arveluttavaa.
Toinen ja vielä merkittävämpi fakta on, että sinne on muuttanut pääosin kasaareja, siis ashkenazi-juutalaisia itäeuroopasta joilla ei ole mitään 'raamatullista perustaa' muutolleen koska eivät ole alkuperäisiä tai ns. sefardiini-juutalaisia.
Amerikassa on juutalaisia jotka pitävät Israelin valtion perustamista suurena huijauksena.
Otahan tämä linkki niin eiköhän maailmankuvasi laajene ja alat ymmärtää missä mennään ja kuka vie....ellei ole valveilla.
http://www.jewwatch.com/index.htm - JormaKKorhonen
sitäkään kirjoitti:
että nykyinen Israel on sionistien hanke jota on pohjustettu jo 1800 luvulta asti.
Tiedätkö miksi juutalaiset joutuivat lähtemään Palestiinasta?--- he olivat hankalia ja roomalaiset saivat tarpeekseen.
Miksi nyt piti sitten lähteä vaatimaan paluuta sinne? Jos omalla tyhmyydellään menettää maansa niin voiko sitä ostaa rahalla takaisin tekemällä kauppaa miehitysvaltion kanssa kuten kasaari Rotschild teki?
http://198.62.75.1/www2/koestler/
Ainakin moraalisesti se on arveluttavaa.
Toinen ja vielä merkittävämpi fakta on, että sinne on muuttanut pääosin kasaareja, siis ashkenazi-juutalaisia itäeuroopasta joilla ei ole mitään 'raamatullista perustaa' muutolleen koska eivät ole alkuperäisiä tai ns. sefardiini-juutalaisia.
Amerikassa on juutalaisia jotka pitävät Israelin valtion perustamista suurena huijauksena.
Otahan tämä linkki niin eiköhän maailmankuvasi laajene ja alat ymmärtää missä mennään ja kuka vie....ellei ole valveilla.
http://www.jewwatch.com/index.htm…hieman näyttöä siitä, mitä minä tiedän ja ymmärrän ja miksi niin voin tehdä. Eli miten tuokin asia oikeasti on.
Laitan tähän vain noiden YK:n rauhanturvaajan muistelmieni loppuluvun, yhteenvedon, mutta tässä linkki, josta voit lukea muistelmani kokonaisuudessaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004124181
Lopuksi
Kirjoittanut: K.K.Korhonen 29.7.2004 klo 21.03
Olen kertonut noista kolmesta YK-komennuksestani noin paljon siksi, että niiden merkitys on ollut minulle hyvin suuri. Vaikka niihin on sisältynyt eräitä jälkeenpäin harmittaneita hölmöilyjäkin - joista kaikista en suinkaan ole kertonut - niiden kokonaissaldo on kuitenkin selvästi positiivinen. En ole edennyt kertomuksessani johdonmukaisesti aika- tai asiajärjestyksessä, vaan olen puhunut aina siitä, mikä mieleeni on juolahtanut. Siksi kerrontani on hyppelehtivää, mikä saattaa tuntua lukijasta häiritsevältä. Näin olen kuitenkin saanut sanotuksi aina sen, mikä mielessäni on ollut kulloinkin päällimmäisenä. Juttua lienee tullut vähintäänkin tarpeeksi. Riittäisi noista ajoista kerrottavaa enemmänkin, mutta kohtuus kaikessa.
Onneksi minun ei tarvitse asettaa noita kolmea pitkää YK-komennustani itselleni mieluisuusjärjestykseen, sillä se olisi vaikea tehtävä. Kypros oli ensimmäinen ja kiehtova siksi, että kaikki oli minulle uutta. Oli Kyproksella paljon muutakin sen ensisijaisuutta puoltavaa. Golanilla koin eräitä hyvin mieluisia kokemuksia; juttuni lukenut on sen huomannut. Golanilla oli myös sen sijainnista johtuvia etuja. Siinailla koin kenties vähiten tapahtumahetkellä ”kolahtanutta”, mutta jälkeenpäin olen huomannut Siinain maiseman ja monen muun siellä kokemani jääneen hyvin syvälle mieleeni. Nostalgista kaipuutani Kyprokselle olen päässyt tyydyttämään kahdella sinne suuntautuneella matkallani, Golanille en ole enemmin kaivannutkaan, mutta Siinailla minä vielä todella haluaisin käydä, vaikka tiedän, että se ei enää ole sellainen kuin aikanani ja muistoissani.
Kun olen kertonut asioista lähinnä omasta, Kyproksen osalta komppanian vääpelin ja Siinailta ja Golanilta toimistoupseerin näkökulmastani ja silloinkin vapaa-ajan ”seikkailuja” vahvasti painottaen, rauhanturvajoukon varsinaiset tehtävät lienevät hämärtyneet. Siksi korostettakoon vielä, että päätehtävä kaikissa palvelemissani joukoissa oli - kuten on aina - rauhan turvaaminen alueella. Tähän tähtäsi kaikki toimintamme. ”Etulinjassa” oli vartiojääkäri, me muut tuimme häntä omalla työllämme. Varsinaiset rauhanneuvottelut kuuluivat diplomaateille ja osapuolten edustajille, me autoimme heitä luomalla niille edellytyksiä. Paikallisissa konfliktitilanteissa meidänkin, varsinkin ylemmän päällystömme, ensimmäisinä keinoina olivat neuvottelut ja sovittelut osapuolten kesken. Sotilaallisiin voimatoimiin YK-joukot eivät voi ryhtyä, kun rauhanturvaaja voi käyttää asetta ainoastaan ääritilanteessa henkeään puolustaessaan. Nyt puhutaan paljon rauhaan pakottamisen tarpeellisuudesta, mikä edellyttäisi rauhanturvajoukoille suurempia sotilaallisia valtuuksia. Sekään ei olisi ongelmatonta.
Minulta on joskus kysytty, kumpaa osapuolta kohtaan minä tunsin myötätuntoa. Olen vastannut, että ”kumpaakin”. Näin vastatessani en ole kaunistellut tuntemuksiani, sillä sympatiani - joita väistämättä joskus syntyy - ovat vaihdelleet tilanteen mukaan. Kyproksella olin sisimmässäni turkkilaisten puolella silloin, kun vahvemmat kreikkalaiset uhosivat voimansa tunnossa, ja kreikkalaisten puolella, kun turkkilaiset heittäytyivät hankaliksi. Turkin armeijan ilmahyökkäys ja maihinnousu Kyprokselle vuonna 1974, kahdeksan vuotta saarelta lähtöni jälkeen, sai sympatiani täällä heikomman osapuolen, Kyproksen kreikkalaisten puolelle, vaikka hyvin tiesin, etteivät he olleet syyttömiä Turkin voimakkaaseen reaktioon. Kreikkalaisia arvostan siitä, että he ovat saaneet alueensa kukoistukseen, jota nykyturistina saarella vieraileva aikaisemman tilanteen tunteva voi vain ihailla! Kovasti taantuneen turkkilaisen puolen uskon pääsevän paremmalle kehitysuralle vasta sitten, kun syntyy taas molempien kansallisuuksien yhteinen Kyproksen valtio.
Israelin ja sen naapureiden tilannetta voidaan verrata Daavidiin ja Goljatiin. Arabinaapureihinsa verrattuna sekä alueeltaan että väestöltään kääpiö Israel on käydyissä sodissa silti ollut naapureitaan vahvempi. Ollako nyt heikomman vai vahvemman puolella? Heikompihan yleensä saa sympatiat, mutta nyt tulee huomata, että nuo ”heikommat” ovat paljon suurempia ja ne ovat aloittaneet useimmat noista sodista, joissa niille on käynyt huonosti. Siitä huolimatta ne jaksavat uhota, vaikka toisaalla esittävät mielellään marttyyriä. Tuollainen pyrkii ärsyttämään tilanteen tuntevaa. Israelilaisia on ihailtava siitä, että he ovat rakentaneet - toki muualta maailmasta paljon apua saaden - muutamissa vuosikymmenissä maan, jonka kukoistus korostuu naapureiden rinnalla. Israelin naapureitaan parempi osaaminen näkyy monessa asiassa, ei vähiten sen armeijassa, mikä on arvostettava korkealle. Usein nähty palestiinalaisten huono kohtelu ja juutalaisten peittelemätön ylemmyydentunto naapureihin nähden ei tuo pisteitä Israelille.
Joskus kuulee sanottavan, että ihmisinä arabit ovat miellyttävämpiä kuin juutalaiset - ja kuuleepa joskus päinvastaisenkin mielipiteen. Yleistäminen on yleensä tyhmää ja niin myös tässä. Kaikissa kansoissa on erilaisia yksilöitä, miellyttävämpiä ja vähemmän miellyttäviä. Ainakaan ei voida sanoa, että arabit ovat hyviä ja juutalaiset pahoja tai päinvastoin. Sama tietenkin pätee myös kreikkalaisiin ja turkkilaisiin. Ja varmaa on, etteivät nuo ikävät tapahtumat tuolla johdu ihmisten pahuudesta, vaan syyt ovat syvemmällä ja monimutkaisemmat. En puutu enää Kyproksen enempää kuin Israelin ja sen naapureiden konfliktien välittömiin syihin, vaan valottaisin hieman vanhempia asioita. Niilläkin on merkitystä myös nykytilanteessa.
Lähi-idän kaikilla kansoilla on pitkä historia. Enemmän oppia saaneet ihmiset tuntevat kansansa historian ja ovat siitä ylpeitä. Kyproksen kreikkalainen väestö, mikä tuntee Kreikan loisteliaan historian omakseen, on ollut alisteinen muille yli 2000 vuotta; patoutumat pyrkivät purkautumaan, kun he ovat päässeet määräävään asemaan. Turkkilaiset ovat ylpeitä suurvaltahistoriastaan ja he ovat olleet saaren ”herrakansana” 400 vuotta. Nykytilanteessa he saattavat tuntea itsensä nöyryytetyiksi eivätkä halua alistua osaansa. Kreikkalaisella väestöllä ei liene enää halua liittyä Kreikkaan eikä turkkilainenkaan väestö kannattane heidän alueensa liittämistä Turkkiin, mutta Turkki pitää kiinni asemastaan saarella ja siten estää Kyproksen valtion yhdistymisen. Kahtiajako näyttää estävän Kyproksen pääsyn EU:iin, mikä lienee myös jäsenyyttä havittelevan Turkin mieleen.
Juutalaiset tietävät olevansa kolmen suuren monoteistisen uskonnon kantaisiä ja siten antaneensa maailmalle sen merkittävimmän perinnön. Varmaan he myös tiedostavat - en ole koskaan kuullut kenenkään sitä korostavan - että he ovat antaneet maailman tieteille, taiteille ja melkein mille tahansa elämänalalle lukumääräänsä suuremman panoksen. Olen lukenut paristakin eri yhteydestä, että juutalaisia on ihmiskunnasta noin 0,2 %, mutta heidän osuutensa nobelisteista on yli 20 %. Monelle israelilaiselle heidän kotimaansa on tuo Jumalan osoittama Luvattu maa, johon Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta, ja he katsovat olevansa oikeutettuja maahansa jo tällä perusteella. Jotkut kai vetoavat ns. Balfourin julistukseen. Englannin ulkoministeri jaarli Arthur Balfour lupasi vuonna 1917 juutalaisille Palestiinan ”kansallisen kodin” perustamista varten. Hänen oli helppo antaa tuo lupaus, sillä Palestiina ei kuulunut tuolloin Englannille vaan Turkille! Monen juutalaisen mielestä vain oma maa voi suojella heitä niiltä kauheuksilta, joita he ovat joutuneet kokemaan muualla maailmassa antisemitismin vuoksi. Maailmalla on tässä syytä huonoon omatuntoon eikä juutalaisten näkemystä voida kyseenalaistaa.
Juutalaisvainoihin vähiten syyllisiä lienevät ne, jotka tuon valtion perustamisen johdosta ovat joutuneet eniten kärsimään. Palestiinalaiset ovat asuneet Israelin alueella ehkä kauemmin kuin juutalaiset, joten se on kiistatta heidänkin kotimaansa.
Monessa asiassa eripuraiset arabit ovat yksimielisen ylpeitä historiastaan ja valistuneimmat myös tietoisia siitä, että heidän valtakuntansa ulottui satoja vuosia Eurooppaan ja he kantoivat kreikkalaista sivistysperinnettä pimeän keskiajan yli kehittäen tieteitä ja taiteita ennennäkemättömään kukoistukseen mm. Avicennan ja Averroeen johdolla. Arabit odottavat, että tämä muistetaan ja heidän mielipidettään alueen asioissa edelleen kuullaan ja arvostetaan. Toisaalta heille on arka paikka tietoisuus siitä, että he joutuivat myöhemmin muiden alistamiksi. Nyt monet kokevat Israelin lyövän kiilan heidän keskellensä ja noihin myöhempiin alistajiin suhtaudutaan edelleen epäluuloisesti siksi, että ne nähdään tuon karsastetun Israelin ystävinä.
Ei ole kuitenkaan olemassa mitään yhtenäistä arabikansaa. Tavalliset ihmiset kokevat olevansa ennen muuta egyptiläisiä, palestiinalaisia, syyrialaisia jne, ja arabimaiden johtajienkin pyrkimykset käyvät usein ristiin. Islam toki yhdistää, mutta toisistaan paljon poikkeavat pääsuunnat sunnalaisuus ja shiialaisuus ja lisäksi monet lahkot vaikuttavat heidän keskuudessaan. Arabimaat omaavat erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä, mutta demokratioita ne eivät juuri koskaan ole. Niissä mielellään ihaillaan vahvoja johtajia, vaikka ne usein näyttävät johtavan maitaan omien valtapyrkimystensä mukaisesti kansastaan vähät välittäen. Länsimaisen näkemyksen mukaan on paradoksaalista, että Egyptin johtajista maansa kolmeen hävittyyn sotaan vienyt Gamal Abdel Nasser sai kuolla palvottuna sankarina ja viimeisen sodan Egyptille voitolliseen rauhaan johtanut Anwar Sadat sai maksaa siitä hengellään!
Arabimaissa ilmenevä Israelin viha ei ole yhdenmukaista ja aukotonta. Egyptissä vihaa on lähinnä vain muslimifundamentalistien keskuudessa ja Jordaniassa oikeastaan vain palestiinalaispakolaisten joukossa. Syyriassa Israelia vihataan maan alueiden valloittajana, Libanonissa maahantunkeutujana ja miehittäjänä, joskin eräät tahot siellä vihaavat Syyriaa samasta syystä ja pitävät Israelia suojelijanaan. Syyriassa vihalla yritetään peittää myös maan sisäisiä ongelmia, jotka johtuvat osin mm. siitä, että pienellä alauiittien heimolla, johon al Assadien presidenttisuku kuuluu, on suhteettoman suuri valta. Minun Golanilla ollessani ongelmat kärjistyivät sisällissodan asteelle, verilöylyksi eräissä kaupungeissa.
Arabit vakuuttavat, etteivät he vihaa juutalaisia, ja eihän historian saatossa arabimaissa ole esiintynyt antisemitismiä samassa mitassa kuin useimmissa Euroopan maissa. Jo keskiajan suuret arabioppineet työskentelivät ystävyydessä aikansa suuren juutalaisen oppineen Maimonideen kanssa. Arabit sanovat vihaavansa vain sionismia, eli tuota Itävallan juutalaisen kirjailija Theodor Herzlin 1896 perustamaa juutalaiseen valtioon tähtäävää liikettä ja sen konkreettista ilmentymää, Israelin valtiota. Kieltämättä tästä johtuen Israelin arabinaapureiden vaivoiksi on tullut valtavasti palestiinalaispakolaisia, joiden vaatimuksia omaan kotimaahan he tukevat ei niinkään veljellisestä myötätunnosta kuin voidakseen häätää nuo pakolaiset pois omasta maastaan.
Israel ei ole naapureitaan yhtenäisempi. Maassa on suuri palestiinalaisvähemmistö, johon kuuluvista monet haluaisivat vain tehdä työtä ja elää rauhassa maan valtaväestön kanssa, mutta ääriainekset ja ulkopuoliset tekevät sen mahdottomaksi. Juutalaisten suhtautuminen palestiinalaisiin ei yleisestä nuivuudesta huolimatta ole sekään yhdenmukaista. Länsirannan kysymys jakaa kansaa ja on erilaisia mielipiteitä siitä, millainen asema palestiinalaisilla tulisi olla Israelin valtiossa. Jizhak Rabin, entinen maineikas sotilas, myöhempi puolustus- ja pääministeri sekä Nobelin rauhanpalkinnon saaja tuli tapetuksi, kun hän solmi rauhansopimuksen palestiinalaisten johtajan Jasser Arafatin kanssa. Eräisiin naapurivaltioihin ei luoteta lainkaan ja toisiin suhtaudutaan varsin myönteisesti. Jordanian kuningas Husseinia monet Israelilaiset suorastaan rakastivat ja Egyptin presidentti Sadat koettiin Israelissa sankariksi ja suureksi valtiomieheksi.
Juutalainen kansa on muutenkin kovin heterogeeninen. Sen enemmistö on eri puolilta maailmaa tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia, jotka puhuvat monia eri kieliä - toki lähes kaikki osaavat myös hebreaa - ja omaavat erilaisia kulttuureja. Israel on demokratia ja sen väestö poliittisesti tiedostavaa. Poliittinen kenttä on pirstaloitunut lukuisiin, hyvin erilaisia arvoja tavoitteleviin ja toisiaan jyrkästi vastustaviin puolueisiin. Juutalaiset eivät enää jakaudu heimoihin raamatullisesti Jaakobin poikien mukaan, vaan diasporan, juutalaisten hajaannuksen aikaisen maantieteellisen alkuperän perusteella lähinnä sefardeiksi ja ashkenaseiksi. Sukupolvien ajan Israelissa asuneet kutsuvat itseään sabroiksi. (Sabra on kaktus, ja nuo juutalaiset pitävät itseään sen kaltaisena: päältä piikikkäänä, sisältä pehmeänä!) Heimoilla ei ole suurta roolia Israelissa. Uskonnollisesti juutalaiset jakautuvat moniin lahkoihin, pääsuuntina ortodoksit, reformistit ja hasidit. Jyrkimmät eivät edes tunnusta Israelin valtiota, vaan odottavat Messiaan tuloa ja valtakunnan perustamista. Suuri osa väestöstä on hyvin maallistunutta. Lähes kaikille valtio on tärkeä, minkä he ovat osoittaneet puolustaessaan sitä uhrautuvasti.
Noiden taustojen lyhytkin esittely osoittaa niihin sisältyvät monet ristiriitaisuudet, mikä ei ehkä edistä monimutkaisen tilanteen parempaa ymmärtämistä. Silti ei pitäisi tulla niin kyyniseksi, kuin se amerikkalainen sotilastarkkailija, joka sanoi läksiäisissään: ”Kun vuosi sitten tulin tänne, en voinut ymmärtää, miksi nämä ihmiset eivät tule täällä toimeen keskenään. Nyt vuoden täällä oltuani en ymmärrä sitä yhtään paremmin. Yhdestä asiasta olen tullut vakuuttuneeksi: kyllä juutalaiset ja arabit ovat toisensa ansainneet”. Rauhanturvaajan on pyrittävä katsomaan asioita avoimin mielin molempien osapuolten kannalta. Silti on hyvä muistaa, että ”idän ilmiöiden arviointi länsimaisella logiikalla vie helposti vääriin johtopäätöksiin”!
Seuraan edelleen mielenkiinnolla noiden alueiden tapahtumia, mutta tiedän, että asiat eivät paikanpäällä ole aina sellaiset, miltä ne täältä katsoen saattavat näyttää. Arabialainen sananlasku sanoo, että ”hyvä valhe ehtii Bagdadista Konstantinopoliin, kun totuus etsii vielä sandaaleitaan”! Toivoa nopeista ratkaisuista varsinkaan Israelin alueella ei kuitenkaan liene; niin juutalaisten kuin palestiinalaistenkin piina jatkunee vielä pitkään. Silti haluan uskoa, että tulevaisuus vielä tuo ratkaisuja noihin vaikeisiin ongelmiin; on pakko - näin ei voi jatkua loputtomiin! Ja noiden kansojen itsensä on nuo ratkaisut tehtävä; muut eivät voi tehdä sitä heidän puolestaan; rauhanturvaajatkin voivat vain antaa toiminnallaan aikalisän tarvittavien ratkaisujen löytämiseksi.
Pitkäaikainen oleskelu ja työskentely melko suljetuissa yhteisöissä, sotilasleireissä vierailla mailla, ja yhteiset kokemukset niissä ja niiden ulkopuolella vapaa-aikana synnyttävät hyviä toveruussuhteita. Sidettä vahvistaa ylpeys hyvämaineisen joukon jäsenyydestä ja yhteinen tietoisuus siitä, että ollaan mukana jossakin hyvässä ja tärkeässä, yleisesti hyväksytyssä. Näin syntyy ”vaitterihenki”. Se henki kestää ja voi jopa vahvistua vielä aktiivipalveluksen päätyttyä. Monista aiemmin toisilleen tuntemattomista ”vaittereista” on tullut elämänikäisiä ystäviä. Minunkin parhaissa ystävissäni on monia, joihin olen tutustunut noilla matkoillani tai myöhemmin yhdistyksessämme.
Olen ollut perustamassa Suomen Sinibaretteja. Perustava kokous pidettiin Santahaminan Aliupseerikerholla 1968. Tulin tuolloin valituksi liiton ensimmäiseen hallitukseen. Olin yli vuosikymmenen sivussa toiminnoista, mutta vuonna 1984 liityin taas Helsingin Sinibaretteihin, josta lähtien olen ollut mukana. ”Vaitterihenki” on nostanut yhdistyksemme voimakkaaseen kasvuun ja aktivoinut sen erittäin monimuotoiseen toimintaan. Erityisen ilahduttavaa on, että joukossamme on nykyisin yhä enenevästi myös saman hengen omaksuneita naispuolisia sinibaretteja ja monissa riennoissamme on mukana myös jäsenten puolisoita; minunkin vaimoni on ollut ihastuneena mukana hienoissa juhlissamme ja monilla mielenkiintoisilla matkoillamme.
Minulle nuo kolme pitkää YK-komennustani merkitsevät hyvin paljon. Koen antaneeni edes pienen panokseni suurelle asialle. Koen myös saaneeni siitä kunnon palkan, enkä tarkoita nyt edes ensisijaisesti rahapalkkaa. Noilla matkoilla pääsin näkemään maailmaa melko paljon; monia maita ja meriä, huikaisevan kauniita maisemia, suuria kaupunkeja, monenlaisia ihmisiä ja heidän elämäänsä ja kulttuuriaan, loistoa ja kurjuuttakin, monia uskontoja ja niiden pyhiä paikkoja, historiallisia muistomerkkejä. Unohtumattomia elämyksiä koin Lähi-idän värikkäässä nykypäivässä, ja sen menneisyys heräsi mielessäni eloon kiivettyäni Hoorebin vuorelle, paikkaan, jossa Jumala antoi kymmenen käskyä Moosekselle, polvistuessani seimen paikalle Jeesuksen syntymäkirkossa Beetlehemissä ja laskeutuessani Hänen hautakammioonsa pyhän haudan kirkossa Jerusalemissa. Tuon kaiken näkemisestä ja kokemisesta minä haaveilin lapsena, mutta en oikein uskonut haaveitteni koskaan käyvän toteen. Nyt olen syystä tyytyväinen.
Paluu pitkältä reissulta takaisin kotioloihin saattaa olla toisaalta hyvin mieluinen, mutta ei aina aivan ongelmaton. Ainakin minulle jokainen paluu oli jotenkin vaikeampi kuin reissuun lähtö. Lähtöihin liittyi aina miellyttävästi jännittävää odotusta, ja alueelle päästyäni uusi ympäristö, uusiin ihmisiin tutustuminen sekä uusien asioiden opettelu kiehtoi mieltäni. Kyprokselta palatessani minulla oli sentään perhe odottamassa, mutta paluu Suomen koleaan myöhäissyksyyn ja entisiin tuttuihin arkiaskareisiin ei ollut muuten mitenkään hohdokas. Myöhemmät paluuni ajoittuivat parhaaseen kesäaikaan, mutta niissä ei ollut perhettä vastaanottamassa. Ja jokaiselta reissulta palattuani kesti aina jonkin aikaa totutella siihen, että joutui huolehtimaan monista arkipäivän asioista, jotka olivat kauan hoituneet muiden toimesta kuin itsestään. Varsinkin poikamiestilanteeseen palatessa oli rasittavaa ruveta yksin huolehtimaan jopa ruoastaan, vaatteistaan, pyykistään ja kodinhoidosta. Ja kaikki oli niin hirveän kallista! Mutta pian taas tottui elämään uudella tai vanhastaan tutulla konseptilla, tuli uusia tavoitteita ja mielenkiinnon kohteita ja pitkän reissun tapahtumat alkoivat muuttua vähitellen kultautuviksi muistoiksi; sellaisiksi, joita nytkin olen pitkään kertoillut.
YK:n rauhanturvaajille myönnettiin vuonna 1988 Nobelin rauhanpalkinto. Sattui Valion pääkonttorilla noihin aikoihin, että jouduin siirtymään huoneesta toiseen, kun huoneeni sijaintinsa vuoksi oli sopivampi ostopäällikölle ja minut isännöitsijänä haluttiin muun talous- ja hallintojohdon kanssa samaan kerrokseen. Kun ostopäällikkö tuli etukäteen katsomaan huonettani, kysyin viattomasti, ”miten tämä aiotaan sisustaa, mihin kaikki minusta kertova rekvisiitta sijoitetaan”. Kun hän ei oikein päässyt kärryille tarkoituksestani, selvensin sanomalla, että ”Valiollahan on tapana museoida nobelistien entiset työhuoneet”. Suomen ainoan tiedemiesnobelistin, Valion laboratorion johtajana elämäntyönsä tehneen professori A I Virtasen työhuone on nimittäin museoitu niin, että kun vanha laboratoriotalo Kalevankadulla purettiin, huone sellaisenaan siirrettiin uuteen tutkimus- ja tuotekehityskeskukseen Pitäjänmäelle, ja Kalevankadulta siirrettyyn huoneen ikkunaan jopa projisoidaan tuo Kalevankadulla ikkunaan näkynyt maisema. No, minun entisen huoneeni suhteen ei menetelty noin kunnioittavasti! - olit...
JormaKKorhonen kirjoitti:
…hieman näyttöä siitä, mitä minä tiedän ja ymmärrän ja miksi niin voin tehdä. Eli miten tuokin asia oikeasti on.
Laitan tähän vain noiden YK:n rauhanturvaajan muistelmieni loppuluvun, yhteenvedon, mutta tässä linkki, josta voit lukea muistelmani kokonaisuudessaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004124181
Lopuksi
Kirjoittanut: K.K.Korhonen 29.7.2004 klo 21.03
Olen kertonut noista kolmesta YK-komennuksestani noin paljon siksi, että niiden merkitys on ollut minulle hyvin suuri. Vaikka niihin on sisältynyt eräitä jälkeenpäin harmittaneita hölmöilyjäkin - joista kaikista en suinkaan ole kertonut - niiden kokonaissaldo on kuitenkin selvästi positiivinen. En ole edennyt kertomuksessani johdonmukaisesti aika- tai asiajärjestyksessä, vaan olen puhunut aina siitä, mikä mieleeni on juolahtanut. Siksi kerrontani on hyppelehtivää, mikä saattaa tuntua lukijasta häiritsevältä. Näin olen kuitenkin saanut sanotuksi aina sen, mikä mielessäni on ollut kulloinkin päällimmäisenä. Juttua lienee tullut vähintäänkin tarpeeksi. Riittäisi noista ajoista kerrottavaa enemmänkin, mutta kohtuus kaikessa.
Onneksi minun ei tarvitse asettaa noita kolmea pitkää YK-komennustani itselleni mieluisuusjärjestykseen, sillä se olisi vaikea tehtävä. Kypros oli ensimmäinen ja kiehtova siksi, että kaikki oli minulle uutta. Oli Kyproksella paljon muutakin sen ensisijaisuutta puoltavaa. Golanilla koin eräitä hyvin mieluisia kokemuksia; juttuni lukenut on sen huomannut. Golanilla oli myös sen sijainnista johtuvia etuja. Siinailla koin kenties vähiten tapahtumahetkellä ”kolahtanutta”, mutta jälkeenpäin olen huomannut Siinain maiseman ja monen muun siellä kokemani jääneen hyvin syvälle mieleeni. Nostalgista kaipuutani Kyprokselle olen päässyt tyydyttämään kahdella sinne suuntautuneella matkallani, Golanille en ole enemmin kaivannutkaan, mutta Siinailla minä vielä todella haluaisin käydä, vaikka tiedän, että se ei enää ole sellainen kuin aikanani ja muistoissani.
Kun olen kertonut asioista lähinnä omasta, Kyproksen osalta komppanian vääpelin ja Siinailta ja Golanilta toimistoupseerin näkökulmastani ja silloinkin vapaa-ajan ”seikkailuja” vahvasti painottaen, rauhanturvajoukon varsinaiset tehtävät lienevät hämärtyneet. Siksi korostettakoon vielä, että päätehtävä kaikissa palvelemissani joukoissa oli - kuten on aina - rauhan turvaaminen alueella. Tähän tähtäsi kaikki toimintamme. ”Etulinjassa” oli vartiojääkäri, me muut tuimme häntä omalla työllämme. Varsinaiset rauhanneuvottelut kuuluivat diplomaateille ja osapuolten edustajille, me autoimme heitä luomalla niille edellytyksiä. Paikallisissa konfliktitilanteissa meidänkin, varsinkin ylemmän päällystömme, ensimmäisinä keinoina olivat neuvottelut ja sovittelut osapuolten kesken. Sotilaallisiin voimatoimiin YK-joukot eivät voi ryhtyä, kun rauhanturvaaja voi käyttää asetta ainoastaan ääritilanteessa henkeään puolustaessaan. Nyt puhutaan paljon rauhaan pakottamisen tarpeellisuudesta, mikä edellyttäisi rauhanturvajoukoille suurempia sotilaallisia valtuuksia. Sekään ei olisi ongelmatonta.
Minulta on joskus kysytty, kumpaa osapuolta kohtaan minä tunsin myötätuntoa. Olen vastannut, että ”kumpaakin”. Näin vastatessani en ole kaunistellut tuntemuksiani, sillä sympatiani - joita väistämättä joskus syntyy - ovat vaihdelleet tilanteen mukaan. Kyproksella olin sisimmässäni turkkilaisten puolella silloin, kun vahvemmat kreikkalaiset uhosivat voimansa tunnossa, ja kreikkalaisten puolella, kun turkkilaiset heittäytyivät hankaliksi. Turkin armeijan ilmahyökkäys ja maihinnousu Kyprokselle vuonna 1974, kahdeksan vuotta saarelta lähtöni jälkeen, sai sympatiani täällä heikomman osapuolen, Kyproksen kreikkalaisten puolelle, vaikka hyvin tiesin, etteivät he olleet syyttömiä Turkin voimakkaaseen reaktioon. Kreikkalaisia arvostan siitä, että he ovat saaneet alueensa kukoistukseen, jota nykyturistina saarella vieraileva aikaisemman tilanteen tunteva voi vain ihailla! Kovasti taantuneen turkkilaisen puolen uskon pääsevän paremmalle kehitysuralle vasta sitten, kun syntyy taas molempien kansallisuuksien yhteinen Kyproksen valtio.
Israelin ja sen naapureiden tilannetta voidaan verrata Daavidiin ja Goljatiin. Arabinaapureihinsa verrattuna sekä alueeltaan että väestöltään kääpiö Israel on käydyissä sodissa silti ollut naapureitaan vahvempi. Ollako nyt heikomman vai vahvemman puolella? Heikompihan yleensä saa sympatiat, mutta nyt tulee huomata, että nuo ”heikommat” ovat paljon suurempia ja ne ovat aloittaneet useimmat noista sodista, joissa niille on käynyt huonosti. Siitä huolimatta ne jaksavat uhota, vaikka toisaalla esittävät mielellään marttyyriä. Tuollainen pyrkii ärsyttämään tilanteen tuntevaa. Israelilaisia on ihailtava siitä, että he ovat rakentaneet - toki muualta maailmasta paljon apua saaden - muutamissa vuosikymmenissä maan, jonka kukoistus korostuu naapureiden rinnalla. Israelin naapureitaan parempi osaaminen näkyy monessa asiassa, ei vähiten sen armeijassa, mikä on arvostettava korkealle. Usein nähty palestiinalaisten huono kohtelu ja juutalaisten peittelemätön ylemmyydentunto naapureihin nähden ei tuo pisteitä Israelille.
Joskus kuulee sanottavan, että ihmisinä arabit ovat miellyttävämpiä kuin juutalaiset - ja kuuleepa joskus päinvastaisenkin mielipiteen. Yleistäminen on yleensä tyhmää ja niin myös tässä. Kaikissa kansoissa on erilaisia yksilöitä, miellyttävämpiä ja vähemmän miellyttäviä. Ainakaan ei voida sanoa, että arabit ovat hyviä ja juutalaiset pahoja tai päinvastoin. Sama tietenkin pätee myös kreikkalaisiin ja turkkilaisiin. Ja varmaa on, etteivät nuo ikävät tapahtumat tuolla johdu ihmisten pahuudesta, vaan syyt ovat syvemmällä ja monimutkaisemmat. En puutu enää Kyproksen enempää kuin Israelin ja sen naapureiden konfliktien välittömiin syihin, vaan valottaisin hieman vanhempia asioita. Niilläkin on merkitystä myös nykytilanteessa.
Lähi-idän kaikilla kansoilla on pitkä historia. Enemmän oppia saaneet ihmiset tuntevat kansansa historian ja ovat siitä ylpeitä. Kyproksen kreikkalainen väestö, mikä tuntee Kreikan loisteliaan historian omakseen, on ollut alisteinen muille yli 2000 vuotta; patoutumat pyrkivät purkautumaan, kun he ovat päässeet määräävään asemaan. Turkkilaiset ovat ylpeitä suurvaltahistoriastaan ja he ovat olleet saaren ”herrakansana” 400 vuotta. Nykytilanteessa he saattavat tuntea itsensä nöyryytetyiksi eivätkä halua alistua osaansa. Kreikkalaisella väestöllä ei liene enää halua liittyä Kreikkaan eikä turkkilainenkaan väestö kannattane heidän alueensa liittämistä Turkkiin, mutta Turkki pitää kiinni asemastaan saarella ja siten estää Kyproksen valtion yhdistymisen. Kahtiajako näyttää estävän Kyproksen pääsyn EU:iin, mikä lienee myös jäsenyyttä havittelevan Turkin mieleen.
Juutalaiset tietävät olevansa kolmen suuren monoteistisen uskonnon kantaisiä ja siten antaneensa maailmalle sen merkittävimmän perinnön. Varmaan he myös tiedostavat - en ole koskaan kuullut kenenkään sitä korostavan - että he ovat antaneet maailman tieteille, taiteille ja melkein mille tahansa elämänalalle lukumääräänsä suuremman panoksen. Olen lukenut paristakin eri yhteydestä, että juutalaisia on ihmiskunnasta noin 0,2 %, mutta heidän osuutensa nobelisteista on yli 20 %. Monelle israelilaiselle heidän kotimaansa on tuo Jumalan osoittama Luvattu maa, johon Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta, ja he katsovat olevansa oikeutettuja maahansa jo tällä perusteella. Jotkut kai vetoavat ns. Balfourin julistukseen. Englannin ulkoministeri jaarli Arthur Balfour lupasi vuonna 1917 juutalaisille Palestiinan ”kansallisen kodin” perustamista varten. Hänen oli helppo antaa tuo lupaus, sillä Palestiina ei kuulunut tuolloin Englannille vaan Turkille! Monen juutalaisen mielestä vain oma maa voi suojella heitä niiltä kauheuksilta, joita he ovat joutuneet kokemaan muualla maailmassa antisemitismin vuoksi. Maailmalla on tässä syytä huonoon omatuntoon eikä juutalaisten näkemystä voida kyseenalaistaa.
Juutalaisvainoihin vähiten syyllisiä lienevät ne, jotka tuon valtion perustamisen johdosta ovat joutuneet eniten kärsimään. Palestiinalaiset ovat asuneet Israelin alueella ehkä kauemmin kuin juutalaiset, joten se on kiistatta heidänkin kotimaansa.
Monessa asiassa eripuraiset arabit ovat yksimielisen ylpeitä historiastaan ja valistuneimmat myös tietoisia siitä, että heidän valtakuntansa ulottui satoja vuosia Eurooppaan ja he kantoivat kreikkalaista sivistysperinnettä pimeän keskiajan yli kehittäen tieteitä ja taiteita ennennäkemättömään kukoistukseen mm. Avicennan ja Averroeen johdolla. Arabit odottavat, että tämä muistetaan ja heidän mielipidettään alueen asioissa edelleen kuullaan ja arvostetaan. Toisaalta heille on arka paikka tietoisuus siitä, että he joutuivat myöhemmin muiden alistamiksi. Nyt monet kokevat Israelin lyövän kiilan heidän keskellensä ja noihin myöhempiin alistajiin suhtaudutaan edelleen epäluuloisesti siksi, että ne nähdään tuon karsastetun Israelin ystävinä.
Ei ole kuitenkaan olemassa mitään yhtenäistä arabikansaa. Tavalliset ihmiset kokevat olevansa ennen muuta egyptiläisiä, palestiinalaisia, syyrialaisia jne, ja arabimaiden johtajienkin pyrkimykset käyvät usein ristiin. Islam toki yhdistää, mutta toisistaan paljon poikkeavat pääsuunnat sunnalaisuus ja shiialaisuus ja lisäksi monet lahkot vaikuttavat heidän keskuudessaan. Arabimaat omaavat erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä, mutta demokratioita ne eivät juuri koskaan ole. Niissä mielellään ihaillaan vahvoja johtajia, vaikka ne usein näyttävät johtavan maitaan omien valtapyrkimystensä mukaisesti kansastaan vähät välittäen. Länsimaisen näkemyksen mukaan on paradoksaalista, että Egyptin johtajista maansa kolmeen hävittyyn sotaan vienyt Gamal Abdel Nasser sai kuolla palvottuna sankarina ja viimeisen sodan Egyptille voitolliseen rauhaan johtanut Anwar Sadat sai maksaa siitä hengellään!
Arabimaissa ilmenevä Israelin viha ei ole yhdenmukaista ja aukotonta. Egyptissä vihaa on lähinnä vain muslimifundamentalistien keskuudessa ja Jordaniassa oikeastaan vain palestiinalaispakolaisten joukossa. Syyriassa Israelia vihataan maan alueiden valloittajana, Libanonissa maahantunkeutujana ja miehittäjänä, joskin eräät tahot siellä vihaavat Syyriaa samasta syystä ja pitävät Israelia suojelijanaan. Syyriassa vihalla yritetään peittää myös maan sisäisiä ongelmia, jotka johtuvat osin mm. siitä, että pienellä alauiittien heimolla, johon al Assadien presidenttisuku kuuluu, on suhteettoman suuri valta. Minun Golanilla ollessani ongelmat kärjistyivät sisällissodan asteelle, verilöylyksi eräissä kaupungeissa.
Arabit vakuuttavat, etteivät he vihaa juutalaisia, ja eihän historian saatossa arabimaissa ole esiintynyt antisemitismiä samassa mitassa kuin useimmissa Euroopan maissa. Jo keskiajan suuret arabioppineet työskentelivät ystävyydessä aikansa suuren juutalaisen oppineen Maimonideen kanssa. Arabit sanovat vihaavansa vain sionismia, eli tuota Itävallan juutalaisen kirjailija Theodor Herzlin 1896 perustamaa juutalaiseen valtioon tähtäävää liikettä ja sen konkreettista ilmentymää, Israelin valtiota. Kieltämättä tästä johtuen Israelin arabinaapureiden vaivoiksi on tullut valtavasti palestiinalaispakolaisia, joiden vaatimuksia omaan kotimaahan he tukevat ei niinkään veljellisestä myötätunnosta kuin voidakseen häätää nuo pakolaiset pois omasta maastaan.
Israel ei ole naapureitaan yhtenäisempi. Maassa on suuri palestiinalaisvähemmistö, johon kuuluvista monet haluaisivat vain tehdä työtä ja elää rauhassa maan valtaväestön kanssa, mutta ääriainekset ja ulkopuoliset tekevät sen mahdottomaksi. Juutalaisten suhtautuminen palestiinalaisiin ei yleisestä nuivuudesta huolimatta ole sekään yhdenmukaista. Länsirannan kysymys jakaa kansaa ja on erilaisia mielipiteitä siitä, millainen asema palestiinalaisilla tulisi olla Israelin valtiossa. Jizhak Rabin, entinen maineikas sotilas, myöhempi puolustus- ja pääministeri sekä Nobelin rauhanpalkinnon saaja tuli tapetuksi, kun hän solmi rauhansopimuksen palestiinalaisten johtajan Jasser Arafatin kanssa. Eräisiin naapurivaltioihin ei luoteta lainkaan ja toisiin suhtaudutaan varsin myönteisesti. Jordanian kuningas Husseinia monet Israelilaiset suorastaan rakastivat ja Egyptin presidentti Sadat koettiin Israelissa sankariksi ja suureksi valtiomieheksi.
Juutalainen kansa on muutenkin kovin heterogeeninen. Sen enemmistö on eri puolilta maailmaa tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia, jotka puhuvat monia eri kieliä - toki lähes kaikki osaavat myös hebreaa - ja omaavat erilaisia kulttuureja. Israel on demokratia ja sen väestö poliittisesti tiedostavaa. Poliittinen kenttä on pirstaloitunut lukuisiin, hyvin erilaisia arvoja tavoitteleviin ja toisiaan jyrkästi vastustaviin puolueisiin. Juutalaiset eivät enää jakaudu heimoihin raamatullisesti Jaakobin poikien mukaan, vaan diasporan, juutalaisten hajaannuksen aikaisen maantieteellisen alkuperän perusteella lähinnä sefardeiksi ja ashkenaseiksi. Sukupolvien ajan Israelissa asuneet kutsuvat itseään sabroiksi. (Sabra on kaktus, ja nuo juutalaiset pitävät itseään sen kaltaisena: päältä piikikkäänä, sisältä pehmeänä!) Heimoilla ei ole suurta roolia Israelissa. Uskonnollisesti juutalaiset jakautuvat moniin lahkoihin, pääsuuntina ortodoksit, reformistit ja hasidit. Jyrkimmät eivät edes tunnusta Israelin valtiota, vaan odottavat Messiaan tuloa ja valtakunnan perustamista. Suuri osa väestöstä on hyvin maallistunutta. Lähes kaikille valtio on tärkeä, minkä he ovat osoittaneet puolustaessaan sitä uhrautuvasti.
Noiden taustojen lyhytkin esittely osoittaa niihin sisältyvät monet ristiriitaisuudet, mikä ei ehkä edistä monimutkaisen tilanteen parempaa ymmärtämistä. Silti ei pitäisi tulla niin kyyniseksi, kuin se amerikkalainen sotilastarkkailija, joka sanoi läksiäisissään: ”Kun vuosi sitten tulin tänne, en voinut ymmärtää, miksi nämä ihmiset eivät tule täällä toimeen keskenään. Nyt vuoden täällä oltuani en ymmärrä sitä yhtään paremmin. Yhdestä asiasta olen tullut vakuuttuneeksi: kyllä juutalaiset ja arabit ovat toisensa ansainneet”. Rauhanturvaajan on pyrittävä katsomaan asioita avoimin mielin molempien osapuolten kannalta. Silti on hyvä muistaa, että ”idän ilmiöiden arviointi länsimaisella logiikalla vie helposti vääriin johtopäätöksiin”!
Seuraan edelleen mielenkiinnolla noiden alueiden tapahtumia, mutta tiedän, että asiat eivät paikanpäällä ole aina sellaiset, miltä ne täältä katsoen saattavat näyttää. Arabialainen sananlasku sanoo, että ”hyvä valhe ehtii Bagdadista Konstantinopoliin, kun totuus etsii vielä sandaaleitaan”! Toivoa nopeista ratkaisuista varsinkaan Israelin alueella ei kuitenkaan liene; niin juutalaisten kuin palestiinalaistenkin piina jatkunee vielä pitkään. Silti haluan uskoa, että tulevaisuus vielä tuo ratkaisuja noihin vaikeisiin ongelmiin; on pakko - näin ei voi jatkua loputtomiin! Ja noiden kansojen itsensä on nuo ratkaisut tehtävä; muut eivät voi tehdä sitä heidän puolestaan; rauhanturvaajatkin voivat vain antaa toiminnallaan aikalisän tarvittavien ratkaisujen löytämiseksi.
Pitkäaikainen oleskelu ja työskentely melko suljetuissa yhteisöissä, sotilasleireissä vierailla mailla, ja yhteiset kokemukset niissä ja niiden ulkopuolella vapaa-aikana synnyttävät hyviä toveruussuhteita. Sidettä vahvistaa ylpeys hyvämaineisen joukon jäsenyydestä ja yhteinen tietoisuus siitä, että ollaan mukana jossakin hyvässä ja tärkeässä, yleisesti hyväksytyssä. Näin syntyy ”vaitterihenki”. Se henki kestää ja voi jopa vahvistua vielä aktiivipalveluksen päätyttyä. Monista aiemmin toisilleen tuntemattomista ”vaittereista” on tullut elämänikäisiä ystäviä. Minunkin parhaissa ystävissäni on monia, joihin olen tutustunut noilla matkoillani tai myöhemmin yhdistyksessämme.
Olen ollut perustamassa Suomen Sinibaretteja. Perustava kokous pidettiin Santahaminan Aliupseerikerholla 1968. Tulin tuolloin valituksi liiton ensimmäiseen hallitukseen. Olin yli vuosikymmenen sivussa toiminnoista, mutta vuonna 1984 liityin taas Helsingin Sinibaretteihin, josta lähtien olen ollut mukana. ”Vaitterihenki” on nostanut yhdistyksemme voimakkaaseen kasvuun ja aktivoinut sen erittäin monimuotoiseen toimintaan. Erityisen ilahduttavaa on, että joukossamme on nykyisin yhä enenevästi myös saman hengen omaksuneita naispuolisia sinibaretteja ja monissa riennoissamme on mukana myös jäsenten puolisoita; minunkin vaimoni on ollut ihastuneena mukana hienoissa juhlissamme ja monilla mielenkiintoisilla matkoillamme.
Minulle nuo kolme pitkää YK-komennustani merkitsevät hyvin paljon. Koen antaneeni edes pienen panokseni suurelle asialle. Koen myös saaneeni siitä kunnon palkan, enkä tarkoita nyt edes ensisijaisesti rahapalkkaa. Noilla matkoilla pääsin näkemään maailmaa melko paljon; monia maita ja meriä, huikaisevan kauniita maisemia, suuria kaupunkeja, monenlaisia ihmisiä ja heidän elämäänsä ja kulttuuriaan, loistoa ja kurjuuttakin, monia uskontoja ja niiden pyhiä paikkoja, historiallisia muistomerkkejä. Unohtumattomia elämyksiä koin Lähi-idän värikkäässä nykypäivässä, ja sen menneisyys heräsi mielessäni eloon kiivettyäni Hoorebin vuorelle, paikkaan, jossa Jumala antoi kymmenen käskyä Moosekselle, polvistuessani seimen paikalle Jeesuksen syntymäkirkossa Beetlehemissä ja laskeutuessani Hänen hautakammioonsa pyhän haudan kirkossa Jerusalemissa. Tuon kaiken näkemisestä ja kokemisesta minä haaveilin lapsena, mutta en oikein uskonut haaveitteni koskaan käyvän toteen. Nyt olen syystä tyytyväinen.
Paluu pitkältä reissulta takaisin kotioloihin saattaa olla toisaalta hyvin mieluinen, mutta ei aina aivan ongelmaton. Ainakin minulle jokainen paluu oli jotenkin vaikeampi kuin reissuun lähtö. Lähtöihin liittyi aina miellyttävästi jännittävää odotusta, ja alueelle päästyäni uusi ympäristö, uusiin ihmisiin tutustuminen sekä uusien asioiden opettelu kiehtoi mieltäni. Kyprokselta palatessani minulla oli sentään perhe odottamassa, mutta paluu Suomen koleaan myöhäissyksyyn ja entisiin tuttuihin arkiaskareisiin ei ollut muuten mitenkään hohdokas. Myöhemmät paluuni ajoittuivat parhaaseen kesäaikaan, mutta niissä ei ollut perhettä vastaanottamassa. Ja jokaiselta reissulta palattuani kesti aina jonkin aikaa totutella siihen, että joutui huolehtimaan monista arkipäivän asioista, jotka olivat kauan hoituneet muiden toimesta kuin itsestään. Varsinkin poikamiestilanteeseen palatessa oli rasittavaa ruveta yksin huolehtimaan jopa ruoastaan, vaatteistaan, pyykistään ja kodinhoidosta. Ja kaikki oli niin hirveän kallista! Mutta pian taas tottui elämään uudella tai vanhastaan tutulla konseptilla, tuli uusia tavoitteita ja mielenkiinnon kohteita ja pitkän reissun tapahtumat alkoivat muuttua vähitellen kultautuviksi muistoiksi; sellaisiksi, joita nytkin olen pitkään kertoillut.
YK:n rauhanturvaajille myönnettiin vuonna 1988 Nobelin rauhanpalkinto. Sattui Valion pääkonttorilla noihin aikoihin, että jouduin siirtymään huoneesta toiseen, kun huoneeni sijaintinsa vuoksi oli sopivampi ostopäällikölle ja minut isännöitsijänä haluttiin muun talous- ja hallintojohdon kanssa samaan kerrokseen. Kun ostopäällikkö tuli etukäteen katsomaan huonettani, kysyin viattomasti, ”miten tämä aiotaan sisustaa, mihin kaikki minusta kertova rekvisiitta sijoitetaan”. Kun hän ei oikein päässyt kärryille tarkoituksestani, selvensin sanomalla, että ”Valiollahan on tapana museoida nobelistien entiset työhuoneet”. Suomen ainoan tiedemiesnobelistin, Valion laboratorion johtajana elämäntyönsä tehneen professori A I Virtasen työhuone on nimittäin museoitu niin, että kun vanha laboratoriotalo Kalevankadulla purettiin, huone sellaisenaan siirrettiin uuteen tutkimus- ja tuotekehityskeskukseen Pitäjänmäelle, ja Kalevankadulta siirrettyyn huoneen ikkunaan jopa projisoidaan tuo Kalevankadulla ikkunaan näkynyt maisema. No, minun entisen huoneeni suhteen ei menetelty noin kunnioittavasti!Ai sinäkö olit siis se nimimerkkiraapustelija, joka aikanaan jollakin palstalla julisti että toimintasi puolueettomana YK-toimihenkilönä erityisellä tavalla pätevöittää sinun Israel-myönteisen puolueellisen mielipiteesi?
- kuin kapi
olit... kirjoitti:
Ai sinäkö olit siis se nimimerkkiraapustelija, joka aikanaan jollakin palstalla julisti että toimintasi puolueettomana YK-toimihenkilönä erityisellä tavalla pätevöittää sinun Israel-myönteisen puolueellisen mielipiteesi?
Juu, noinhan se kapin kapinen ajatus silloin juoksi:
>> en voinut olla huomaamatta sitä suurta eroa, mikä Israelin ja sen naapureiden välillä vallitsee kaikessa. Puolueettoman YK-virkamiehenkin oli pakko myöntää, että ero oli Israelin eduksi
>> En mielelläni haluaisi lyödä leimoja ihmisiin varsinkaan kovin pintapuolisella tuntemuksella, mutta en voi millään välttyä ajatukselta, että ne, jotka näilläkin saiteilla kovin hyökkäävät Israelia vastaan, ovat joko antisemiittejä tai sitten täysin asiantuntemattomia
>> Voidaan kyllä lailla tuntea myötätuntoa tavallisia kärsiviä palestiinalais-arabeja kohtaan, mutta kun tuntee kummankin kansan historiaa, tekemisiä ja käytössään olevia vaihtoehtoja, ei voi olla kallistumatta myötätunnossaan juutalaisten puolelle
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000002307422#22000000002307422 - JormaKKorhonen
kuin kapi kirjoitti:
Juu, noinhan se kapin kapinen ajatus silloin juoksi:
>> en voinut olla huomaamatta sitä suurta eroa, mikä Israelin ja sen naapureiden välillä vallitsee kaikessa. Puolueettoman YK-virkamiehenkin oli pakko myöntää, että ero oli Israelin eduksi
>> En mielelläni haluaisi lyödä leimoja ihmisiin varsinkaan kovin pintapuolisella tuntemuksella, mutta en voi millään välttyä ajatukselta, että ne, jotka näilläkin saiteilla kovin hyökkäävät Israelia vastaan, ovat joko antisemiittejä tai sitten täysin asiantuntemattomia
>> Voidaan kyllä lailla tuntea myötätuntoa tavallisia kärsiviä palestiinalais-arabeja kohtaan, mutta kun tuntee kummankin kansan historiaa, tekemisiä ja käytössään olevia vaihtoehtoja, ei voi olla kallistumatta myötätunnossaan juutalaisten puolelle
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000002307422#22000000002307422...sekä "historian harrastaja" että "asevelisosialisti", "stadin kundi" ja moni muukin aluksi tänne tultuani ja silloin enemmän maailma menoa- ja historian saitilla kirjoitellessani. Kunnes sitten rekisteröidyin K.K.Korhosena, jonka myöhemmin vaihdoin täysin omaksi nimekseni.
Paljon olen saanut palautetta tuostakin, ja valtaosin kiittävää, kuten huomaatte. Mutta ainahan on joukossa niitä, joiden luulot ovat tietoja vahvemmat, ja kun varsinkin kokemusperäiset tiedot puuttuvat täysin, niin silloin voi puhua sillä vakaumuksen syvällä rintaäänellä, jonka ainoastaan täydellinen tietämättömyys asiasta voi aikaansaada. - vaan tiedän
JormaKKorhonen kirjoitti:
...sekä "historian harrastaja" että "asevelisosialisti", "stadin kundi" ja moni muukin aluksi tänne tultuani ja silloin enemmän maailma menoa- ja historian saitilla kirjoitellessani. Kunnes sitten rekisteröidyin K.K.Korhosena, jonka myöhemmin vaihdoin täysin omaksi nimekseni.
Paljon olen saanut palautetta tuostakin, ja valtaosin kiittävää, kuten huomaatte. Mutta ainahan on joukossa niitä, joiden luulot ovat tietoja vahvemmat, ja kun varsinkin kokemusperäiset tiedot puuttuvat täysin, niin silloin voi puhua sillä vakaumuksen syvällä rintaäänellä, jonka ainoastaan täydellinen tietämättömyys asiasta voi aikaansaada.Laiska töistään puhuu, narsisti vain itsestään. Kiitoksenkipeä narsisti ei koskaan mitään opi, koska takertuu kiitoksiin ja torjuu arvostelun. Sinusta tämän hyvin huomaa.
- polveituvat
JormaKKorhonen kirjoitti:
…hieman näyttöä siitä, mitä minä tiedän ja ymmärrän ja miksi niin voin tehdä. Eli miten tuokin asia oikeasti on.
Laitan tähän vain noiden YK:n rauhanturvaajan muistelmieni loppuluvun, yhteenvedon, mutta tässä linkki, josta voit lukea muistelmani kokonaisuudessaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004124181
Lopuksi
Kirjoittanut: K.K.Korhonen 29.7.2004 klo 21.03
Olen kertonut noista kolmesta YK-komennuksestani noin paljon siksi, että niiden merkitys on ollut minulle hyvin suuri. Vaikka niihin on sisältynyt eräitä jälkeenpäin harmittaneita hölmöilyjäkin - joista kaikista en suinkaan ole kertonut - niiden kokonaissaldo on kuitenkin selvästi positiivinen. En ole edennyt kertomuksessani johdonmukaisesti aika- tai asiajärjestyksessä, vaan olen puhunut aina siitä, mikä mieleeni on juolahtanut. Siksi kerrontani on hyppelehtivää, mikä saattaa tuntua lukijasta häiritsevältä. Näin olen kuitenkin saanut sanotuksi aina sen, mikä mielessäni on ollut kulloinkin päällimmäisenä. Juttua lienee tullut vähintäänkin tarpeeksi. Riittäisi noista ajoista kerrottavaa enemmänkin, mutta kohtuus kaikessa.
Onneksi minun ei tarvitse asettaa noita kolmea pitkää YK-komennustani itselleni mieluisuusjärjestykseen, sillä se olisi vaikea tehtävä. Kypros oli ensimmäinen ja kiehtova siksi, että kaikki oli minulle uutta. Oli Kyproksella paljon muutakin sen ensisijaisuutta puoltavaa. Golanilla koin eräitä hyvin mieluisia kokemuksia; juttuni lukenut on sen huomannut. Golanilla oli myös sen sijainnista johtuvia etuja. Siinailla koin kenties vähiten tapahtumahetkellä ”kolahtanutta”, mutta jälkeenpäin olen huomannut Siinain maiseman ja monen muun siellä kokemani jääneen hyvin syvälle mieleeni. Nostalgista kaipuutani Kyprokselle olen päässyt tyydyttämään kahdella sinne suuntautuneella matkallani, Golanille en ole enemmin kaivannutkaan, mutta Siinailla minä vielä todella haluaisin käydä, vaikka tiedän, että se ei enää ole sellainen kuin aikanani ja muistoissani.
Kun olen kertonut asioista lähinnä omasta, Kyproksen osalta komppanian vääpelin ja Siinailta ja Golanilta toimistoupseerin näkökulmastani ja silloinkin vapaa-ajan ”seikkailuja” vahvasti painottaen, rauhanturvajoukon varsinaiset tehtävät lienevät hämärtyneet. Siksi korostettakoon vielä, että päätehtävä kaikissa palvelemissani joukoissa oli - kuten on aina - rauhan turvaaminen alueella. Tähän tähtäsi kaikki toimintamme. ”Etulinjassa” oli vartiojääkäri, me muut tuimme häntä omalla työllämme. Varsinaiset rauhanneuvottelut kuuluivat diplomaateille ja osapuolten edustajille, me autoimme heitä luomalla niille edellytyksiä. Paikallisissa konfliktitilanteissa meidänkin, varsinkin ylemmän päällystömme, ensimmäisinä keinoina olivat neuvottelut ja sovittelut osapuolten kesken. Sotilaallisiin voimatoimiin YK-joukot eivät voi ryhtyä, kun rauhanturvaaja voi käyttää asetta ainoastaan ääritilanteessa henkeään puolustaessaan. Nyt puhutaan paljon rauhaan pakottamisen tarpeellisuudesta, mikä edellyttäisi rauhanturvajoukoille suurempia sotilaallisia valtuuksia. Sekään ei olisi ongelmatonta.
Minulta on joskus kysytty, kumpaa osapuolta kohtaan minä tunsin myötätuntoa. Olen vastannut, että ”kumpaakin”. Näin vastatessani en ole kaunistellut tuntemuksiani, sillä sympatiani - joita väistämättä joskus syntyy - ovat vaihdelleet tilanteen mukaan. Kyproksella olin sisimmässäni turkkilaisten puolella silloin, kun vahvemmat kreikkalaiset uhosivat voimansa tunnossa, ja kreikkalaisten puolella, kun turkkilaiset heittäytyivät hankaliksi. Turkin armeijan ilmahyökkäys ja maihinnousu Kyprokselle vuonna 1974, kahdeksan vuotta saarelta lähtöni jälkeen, sai sympatiani täällä heikomman osapuolen, Kyproksen kreikkalaisten puolelle, vaikka hyvin tiesin, etteivät he olleet syyttömiä Turkin voimakkaaseen reaktioon. Kreikkalaisia arvostan siitä, että he ovat saaneet alueensa kukoistukseen, jota nykyturistina saarella vieraileva aikaisemman tilanteen tunteva voi vain ihailla! Kovasti taantuneen turkkilaisen puolen uskon pääsevän paremmalle kehitysuralle vasta sitten, kun syntyy taas molempien kansallisuuksien yhteinen Kyproksen valtio.
Israelin ja sen naapureiden tilannetta voidaan verrata Daavidiin ja Goljatiin. Arabinaapureihinsa verrattuna sekä alueeltaan että väestöltään kääpiö Israel on käydyissä sodissa silti ollut naapureitaan vahvempi. Ollako nyt heikomman vai vahvemman puolella? Heikompihan yleensä saa sympatiat, mutta nyt tulee huomata, että nuo ”heikommat” ovat paljon suurempia ja ne ovat aloittaneet useimmat noista sodista, joissa niille on käynyt huonosti. Siitä huolimatta ne jaksavat uhota, vaikka toisaalla esittävät mielellään marttyyriä. Tuollainen pyrkii ärsyttämään tilanteen tuntevaa. Israelilaisia on ihailtava siitä, että he ovat rakentaneet - toki muualta maailmasta paljon apua saaden - muutamissa vuosikymmenissä maan, jonka kukoistus korostuu naapureiden rinnalla. Israelin naapureitaan parempi osaaminen näkyy monessa asiassa, ei vähiten sen armeijassa, mikä on arvostettava korkealle. Usein nähty palestiinalaisten huono kohtelu ja juutalaisten peittelemätön ylemmyydentunto naapureihin nähden ei tuo pisteitä Israelille.
Joskus kuulee sanottavan, että ihmisinä arabit ovat miellyttävämpiä kuin juutalaiset - ja kuuleepa joskus päinvastaisenkin mielipiteen. Yleistäminen on yleensä tyhmää ja niin myös tässä. Kaikissa kansoissa on erilaisia yksilöitä, miellyttävämpiä ja vähemmän miellyttäviä. Ainakaan ei voida sanoa, että arabit ovat hyviä ja juutalaiset pahoja tai päinvastoin. Sama tietenkin pätee myös kreikkalaisiin ja turkkilaisiin. Ja varmaa on, etteivät nuo ikävät tapahtumat tuolla johdu ihmisten pahuudesta, vaan syyt ovat syvemmällä ja monimutkaisemmat. En puutu enää Kyproksen enempää kuin Israelin ja sen naapureiden konfliktien välittömiin syihin, vaan valottaisin hieman vanhempia asioita. Niilläkin on merkitystä myös nykytilanteessa.
Lähi-idän kaikilla kansoilla on pitkä historia. Enemmän oppia saaneet ihmiset tuntevat kansansa historian ja ovat siitä ylpeitä. Kyproksen kreikkalainen väestö, mikä tuntee Kreikan loisteliaan historian omakseen, on ollut alisteinen muille yli 2000 vuotta; patoutumat pyrkivät purkautumaan, kun he ovat päässeet määräävään asemaan. Turkkilaiset ovat ylpeitä suurvaltahistoriastaan ja he ovat olleet saaren ”herrakansana” 400 vuotta. Nykytilanteessa he saattavat tuntea itsensä nöyryytetyiksi eivätkä halua alistua osaansa. Kreikkalaisella väestöllä ei liene enää halua liittyä Kreikkaan eikä turkkilainenkaan väestö kannattane heidän alueensa liittämistä Turkkiin, mutta Turkki pitää kiinni asemastaan saarella ja siten estää Kyproksen valtion yhdistymisen. Kahtiajako näyttää estävän Kyproksen pääsyn EU:iin, mikä lienee myös jäsenyyttä havittelevan Turkin mieleen.
Juutalaiset tietävät olevansa kolmen suuren monoteistisen uskonnon kantaisiä ja siten antaneensa maailmalle sen merkittävimmän perinnön. Varmaan he myös tiedostavat - en ole koskaan kuullut kenenkään sitä korostavan - että he ovat antaneet maailman tieteille, taiteille ja melkein mille tahansa elämänalalle lukumääräänsä suuremman panoksen. Olen lukenut paristakin eri yhteydestä, että juutalaisia on ihmiskunnasta noin 0,2 %, mutta heidän osuutensa nobelisteista on yli 20 %. Monelle israelilaiselle heidän kotimaansa on tuo Jumalan osoittama Luvattu maa, johon Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta, ja he katsovat olevansa oikeutettuja maahansa jo tällä perusteella. Jotkut kai vetoavat ns. Balfourin julistukseen. Englannin ulkoministeri jaarli Arthur Balfour lupasi vuonna 1917 juutalaisille Palestiinan ”kansallisen kodin” perustamista varten. Hänen oli helppo antaa tuo lupaus, sillä Palestiina ei kuulunut tuolloin Englannille vaan Turkille! Monen juutalaisen mielestä vain oma maa voi suojella heitä niiltä kauheuksilta, joita he ovat joutuneet kokemaan muualla maailmassa antisemitismin vuoksi. Maailmalla on tässä syytä huonoon omatuntoon eikä juutalaisten näkemystä voida kyseenalaistaa.
Juutalaisvainoihin vähiten syyllisiä lienevät ne, jotka tuon valtion perustamisen johdosta ovat joutuneet eniten kärsimään. Palestiinalaiset ovat asuneet Israelin alueella ehkä kauemmin kuin juutalaiset, joten se on kiistatta heidänkin kotimaansa.
Monessa asiassa eripuraiset arabit ovat yksimielisen ylpeitä historiastaan ja valistuneimmat myös tietoisia siitä, että heidän valtakuntansa ulottui satoja vuosia Eurooppaan ja he kantoivat kreikkalaista sivistysperinnettä pimeän keskiajan yli kehittäen tieteitä ja taiteita ennennäkemättömään kukoistukseen mm. Avicennan ja Averroeen johdolla. Arabit odottavat, että tämä muistetaan ja heidän mielipidettään alueen asioissa edelleen kuullaan ja arvostetaan. Toisaalta heille on arka paikka tietoisuus siitä, että he joutuivat myöhemmin muiden alistamiksi. Nyt monet kokevat Israelin lyövän kiilan heidän keskellensä ja noihin myöhempiin alistajiin suhtaudutaan edelleen epäluuloisesti siksi, että ne nähdään tuon karsastetun Israelin ystävinä.
Ei ole kuitenkaan olemassa mitään yhtenäistä arabikansaa. Tavalliset ihmiset kokevat olevansa ennen muuta egyptiläisiä, palestiinalaisia, syyrialaisia jne, ja arabimaiden johtajienkin pyrkimykset käyvät usein ristiin. Islam toki yhdistää, mutta toisistaan paljon poikkeavat pääsuunnat sunnalaisuus ja shiialaisuus ja lisäksi monet lahkot vaikuttavat heidän keskuudessaan. Arabimaat omaavat erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä, mutta demokratioita ne eivät juuri koskaan ole. Niissä mielellään ihaillaan vahvoja johtajia, vaikka ne usein näyttävät johtavan maitaan omien valtapyrkimystensä mukaisesti kansastaan vähät välittäen. Länsimaisen näkemyksen mukaan on paradoksaalista, että Egyptin johtajista maansa kolmeen hävittyyn sotaan vienyt Gamal Abdel Nasser sai kuolla palvottuna sankarina ja viimeisen sodan Egyptille voitolliseen rauhaan johtanut Anwar Sadat sai maksaa siitä hengellään!
Arabimaissa ilmenevä Israelin viha ei ole yhdenmukaista ja aukotonta. Egyptissä vihaa on lähinnä vain muslimifundamentalistien keskuudessa ja Jordaniassa oikeastaan vain palestiinalaispakolaisten joukossa. Syyriassa Israelia vihataan maan alueiden valloittajana, Libanonissa maahantunkeutujana ja miehittäjänä, joskin eräät tahot siellä vihaavat Syyriaa samasta syystä ja pitävät Israelia suojelijanaan. Syyriassa vihalla yritetään peittää myös maan sisäisiä ongelmia, jotka johtuvat osin mm. siitä, että pienellä alauiittien heimolla, johon al Assadien presidenttisuku kuuluu, on suhteettoman suuri valta. Minun Golanilla ollessani ongelmat kärjistyivät sisällissodan asteelle, verilöylyksi eräissä kaupungeissa.
Arabit vakuuttavat, etteivät he vihaa juutalaisia, ja eihän historian saatossa arabimaissa ole esiintynyt antisemitismiä samassa mitassa kuin useimmissa Euroopan maissa. Jo keskiajan suuret arabioppineet työskentelivät ystävyydessä aikansa suuren juutalaisen oppineen Maimonideen kanssa. Arabit sanovat vihaavansa vain sionismia, eli tuota Itävallan juutalaisen kirjailija Theodor Herzlin 1896 perustamaa juutalaiseen valtioon tähtäävää liikettä ja sen konkreettista ilmentymää, Israelin valtiota. Kieltämättä tästä johtuen Israelin arabinaapureiden vaivoiksi on tullut valtavasti palestiinalaispakolaisia, joiden vaatimuksia omaan kotimaahan he tukevat ei niinkään veljellisestä myötätunnosta kuin voidakseen häätää nuo pakolaiset pois omasta maastaan.
Israel ei ole naapureitaan yhtenäisempi. Maassa on suuri palestiinalaisvähemmistö, johon kuuluvista monet haluaisivat vain tehdä työtä ja elää rauhassa maan valtaväestön kanssa, mutta ääriainekset ja ulkopuoliset tekevät sen mahdottomaksi. Juutalaisten suhtautuminen palestiinalaisiin ei yleisestä nuivuudesta huolimatta ole sekään yhdenmukaista. Länsirannan kysymys jakaa kansaa ja on erilaisia mielipiteitä siitä, millainen asema palestiinalaisilla tulisi olla Israelin valtiossa. Jizhak Rabin, entinen maineikas sotilas, myöhempi puolustus- ja pääministeri sekä Nobelin rauhanpalkinnon saaja tuli tapetuksi, kun hän solmi rauhansopimuksen palestiinalaisten johtajan Jasser Arafatin kanssa. Eräisiin naapurivaltioihin ei luoteta lainkaan ja toisiin suhtaudutaan varsin myönteisesti. Jordanian kuningas Husseinia monet Israelilaiset suorastaan rakastivat ja Egyptin presidentti Sadat koettiin Israelissa sankariksi ja suureksi valtiomieheksi.
Juutalainen kansa on muutenkin kovin heterogeeninen. Sen enemmistö on eri puolilta maailmaa tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia, jotka puhuvat monia eri kieliä - toki lähes kaikki osaavat myös hebreaa - ja omaavat erilaisia kulttuureja. Israel on demokratia ja sen väestö poliittisesti tiedostavaa. Poliittinen kenttä on pirstaloitunut lukuisiin, hyvin erilaisia arvoja tavoitteleviin ja toisiaan jyrkästi vastustaviin puolueisiin. Juutalaiset eivät enää jakaudu heimoihin raamatullisesti Jaakobin poikien mukaan, vaan diasporan, juutalaisten hajaannuksen aikaisen maantieteellisen alkuperän perusteella lähinnä sefardeiksi ja ashkenaseiksi. Sukupolvien ajan Israelissa asuneet kutsuvat itseään sabroiksi. (Sabra on kaktus, ja nuo juutalaiset pitävät itseään sen kaltaisena: päältä piikikkäänä, sisältä pehmeänä!) Heimoilla ei ole suurta roolia Israelissa. Uskonnollisesti juutalaiset jakautuvat moniin lahkoihin, pääsuuntina ortodoksit, reformistit ja hasidit. Jyrkimmät eivät edes tunnusta Israelin valtiota, vaan odottavat Messiaan tuloa ja valtakunnan perustamista. Suuri osa väestöstä on hyvin maallistunutta. Lähes kaikille valtio on tärkeä, minkä he ovat osoittaneet puolustaessaan sitä uhrautuvasti.
Noiden taustojen lyhytkin esittely osoittaa niihin sisältyvät monet ristiriitaisuudet, mikä ei ehkä edistä monimutkaisen tilanteen parempaa ymmärtämistä. Silti ei pitäisi tulla niin kyyniseksi, kuin se amerikkalainen sotilastarkkailija, joka sanoi läksiäisissään: ”Kun vuosi sitten tulin tänne, en voinut ymmärtää, miksi nämä ihmiset eivät tule täällä toimeen keskenään. Nyt vuoden täällä oltuani en ymmärrä sitä yhtään paremmin. Yhdestä asiasta olen tullut vakuuttuneeksi: kyllä juutalaiset ja arabit ovat toisensa ansainneet”. Rauhanturvaajan on pyrittävä katsomaan asioita avoimin mielin molempien osapuolten kannalta. Silti on hyvä muistaa, että ”idän ilmiöiden arviointi länsimaisella logiikalla vie helposti vääriin johtopäätöksiin”!
Seuraan edelleen mielenkiinnolla noiden alueiden tapahtumia, mutta tiedän, että asiat eivät paikanpäällä ole aina sellaiset, miltä ne täältä katsoen saattavat näyttää. Arabialainen sananlasku sanoo, että ”hyvä valhe ehtii Bagdadista Konstantinopoliin, kun totuus etsii vielä sandaaleitaan”! Toivoa nopeista ratkaisuista varsinkaan Israelin alueella ei kuitenkaan liene; niin juutalaisten kuin palestiinalaistenkin piina jatkunee vielä pitkään. Silti haluan uskoa, että tulevaisuus vielä tuo ratkaisuja noihin vaikeisiin ongelmiin; on pakko - näin ei voi jatkua loputtomiin! Ja noiden kansojen itsensä on nuo ratkaisut tehtävä; muut eivät voi tehdä sitä heidän puolestaan; rauhanturvaajatkin voivat vain antaa toiminnallaan aikalisän tarvittavien ratkaisujen löytämiseksi.
Pitkäaikainen oleskelu ja työskentely melko suljetuissa yhteisöissä, sotilasleireissä vierailla mailla, ja yhteiset kokemukset niissä ja niiden ulkopuolella vapaa-aikana synnyttävät hyviä toveruussuhteita. Sidettä vahvistaa ylpeys hyvämaineisen joukon jäsenyydestä ja yhteinen tietoisuus siitä, että ollaan mukana jossakin hyvässä ja tärkeässä, yleisesti hyväksytyssä. Näin syntyy ”vaitterihenki”. Se henki kestää ja voi jopa vahvistua vielä aktiivipalveluksen päätyttyä. Monista aiemmin toisilleen tuntemattomista ”vaittereista” on tullut elämänikäisiä ystäviä. Minunkin parhaissa ystävissäni on monia, joihin olen tutustunut noilla matkoillani tai myöhemmin yhdistyksessämme.
Olen ollut perustamassa Suomen Sinibaretteja. Perustava kokous pidettiin Santahaminan Aliupseerikerholla 1968. Tulin tuolloin valituksi liiton ensimmäiseen hallitukseen. Olin yli vuosikymmenen sivussa toiminnoista, mutta vuonna 1984 liityin taas Helsingin Sinibaretteihin, josta lähtien olen ollut mukana. ”Vaitterihenki” on nostanut yhdistyksemme voimakkaaseen kasvuun ja aktivoinut sen erittäin monimuotoiseen toimintaan. Erityisen ilahduttavaa on, että joukossamme on nykyisin yhä enenevästi myös saman hengen omaksuneita naispuolisia sinibaretteja ja monissa riennoissamme on mukana myös jäsenten puolisoita; minunkin vaimoni on ollut ihastuneena mukana hienoissa juhlissamme ja monilla mielenkiintoisilla matkoillamme.
Minulle nuo kolme pitkää YK-komennustani merkitsevät hyvin paljon. Koen antaneeni edes pienen panokseni suurelle asialle. Koen myös saaneeni siitä kunnon palkan, enkä tarkoita nyt edes ensisijaisesti rahapalkkaa. Noilla matkoilla pääsin näkemään maailmaa melko paljon; monia maita ja meriä, huikaisevan kauniita maisemia, suuria kaupunkeja, monenlaisia ihmisiä ja heidän elämäänsä ja kulttuuriaan, loistoa ja kurjuuttakin, monia uskontoja ja niiden pyhiä paikkoja, historiallisia muistomerkkejä. Unohtumattomia elämyksiä koin Lähi-idän värikkäässä nykypäivässä, ja sen menneisyys heräsi mielessäni eloon kiivettyäni Hoorebin vuorelle, paikkaan, jossa Jumala antoi kymmenen käskyä Moosekselle, polvistuessani seimen paikalle Jeesuksen syntymäkirkossa Beetlehemissä ja laskeutuessani Hänen hautakammioonsa pyhän haudan kirkossa Jerusalemissa. Tuon kaiken näkemisestä ja kokemisesta minä haaveilin lapsena, mutta en oikein uskonut haaveitteni koskaan käyvän toteen. Nyt olen syystä tyytyväinen.
Paluu pitkältä reissulta takaisin kotioloihin saattaa olla toisaalta hyvin mieluinen, mutta ei aina aivan ongelmaton. Ainakin minulle jokainen paluu oli jotenkin vaikeampi kuin reissuun lähtö. Lähtöihin liittyi aina miellyttävästi jännittävää odotusta, ja alueelle päästyäni uusi ympäristö, uusiin ihmisiin tutustuminen sekä uusien asioiden opettelu kiehtoi mieltäni. Kyprokselta palatessani minulla oli sentään perhe odottamassa, mutta paluu Suomen koleaan myöhäissyksyyn ja entisiin tuttuihin arkiaskareisiin ei ollut muuten mitenkään hohdokas. Myöhemmät paluuni ajoittuivat parhaaseen kesäaikaan, mutta niissä ei ollut perhettä vastaanottamassa. Ja jokaiselta reissulta palattuani kesti aina jonkin aikaa totutella siihen, että joutui huolehtimaan monista arkipäivän asioista, jotka olivat kauan hoituneet muiden toimesta kuin itsestään. Varsinkin poikamiestilanteeseen palatessa oli rasittavaa ruveta yksin huolehtimaan jopa ruoastaan, vaatteistaan, pyykistään ja kodinhoidosta. Ja kaikki oli niin hirveän kallista! Mutta pian taas tottui elämään uudella tai vanhastaan tutulla konseptilla, tuli uusia tavoitteita ja mielenkiinnon kohteita ja pitkän reissun tapahtumat alkoivat muuttua vähitellen kultautuviksi muistoiksi; sellaisiksi, joita nytkin olen pitkään kertoillut.
YK:n rauhanturvaajille myönnettiin vuonna 1988 Nobelin rauhanpalkinto. Sattui Valion pääkonttorilla noihin aikoihin, että jouduin siirtymään huoneesta toiseen, kun huoneeni sijaintinsa vuoksi oli sopivampi ostopäällikölle ja minut isännöitsijänä haluttiin muun talous- ja hallintojohdon kanssa samaan kerrokseen. Kun ostopäällikkö tuli etukäteen katsomaan huonettani, kysyin viattomasti, ”miten tämä aiotaan sisustaa, mihin kaikki minusta kertova rekvisiitta sijoitetaan”. Kun hän ei oikein päässyt kärryille tarkoituksestani, selvensin sanomalla, että ”Valiollahan on tapana museoida nobelistien entiset työhuoneet”. Suomen ainoan tiedemiesnobelistin, Valion laboratorion johtajana elämäntyönsä tehneen professori A I Virtasen työhuone on nimittäin museoitu niin, että kun vanha laboratoriotalo Kalevankadulla purettiin, huone sellaisenaan siirrettiin uuteen tutkimus- ja tuotekehityskeskukseen Pitäjänmäelle, ja Kalevankadulta siirrettyyn huoneen ikkunaan jopa projisoidaan tuo Kalevankadulla ikkunaan näkynyt maisema. No, minun entisen huoneeni suhteen ei menetelty noin kunnioittavasti!Kasaarikansasta, pääosin. He ei vät ole ns. Abrahamin poikia. Arthur Köstler,
http://en.wikipedia.org/wiki/Arthur_Koestler
itsekin kasaari kuten mm. Kissinger ja Rotschildkin, kertoo kirjassaan että lähes 90% juutalaisista on peräisin Kasaarivaltosta tai kasaarikansasta joka kääntyi mooseksenuskoon n 700 paikkeilla.
Tässä linkki joka kertoo asiasta:
http://www.khazaria.com/
Kirjoitat: "Monelle israelilaiselle heidän kotimaansa on tuo Jumalan osoittama Luvattu maa, johon Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta, ja he katsovat olevansa oikeutettuja maahansa jo tällä perusteella. Jotkut kai vetoavat ns. Balfourin julistukseen. Englannin ulkoministeri jaarli Arthur Balfour lupasi vuonna 1917 juutalaisille Palestiinan ”kansallisen kodin” perustamista varten."
------------- Oletko unohtanut Rotschildin? Hänhän osti palestiinan muistaakseni turkkilaisilta....
Mutta mitä tekemistä tuolla ylistykselläsi on nyt tämän asian kanssa?
Kyllä Israelin valtio on laillinen - mutta se on sionistien ajama ja maksama hanke.
Ei siihen pidä Raamattua eikä uskontoa sotkea. - perustuvat
olit... kirjoitti:
Ai sinäkö olit siis se nimimerkkiraapustelija, joka aikanaan jollakin palstalla julisti että toimintasi puolueettomana YK-toimihenkilönä erityisellä tavalla pätevöittää sinun Israel-myönteisen puolueellisen mielipiteesi?
hänen luonnehäiriöönsä
sille on tyypillistä ettei näe asioita kuin oman itsekkyyden kautta: kun itse on itsekäs niin hyväksyy muidenkin itsekkyyden - jopa arvostaa sitä - hyvä...
polveituvat kirjoitti:
Kasaarikansasta, pääosin. He ei vät ole ns. Abrahamin poikia. Arthur Köstler,
http://en.wikipedia.org/wiki/Arthur_Koestler
itsekin kasaari kuten mm. Kissinger ja Rotschildkin, kertoo kirjassaan että lähes 90% juutalaisista on peräisin Kasaarivaltosta tai kasaarikansasta joka kääntyi mooseksenuskoon n 700 paikkeilla.
Tässä linkki joka kertoo asiasta:
http://www.khazaria.com/
Kirjoitat: "Monelle israelilaiselle heidän kotimaansa on tuo Jumalan osoittama Luvattu maa, johon Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta, ja he katsovat olevansa oikeutettuja maahansa jo tällä perusteella. Jotkut kai vetoavat ns. Balfourin julistukseen. Englannin ulkoministeri jaarli Arthur Balfour lupasi vuonna 1917 juutalaisille Palestiinan ”kansallisen kodin” perustamista varten."
------------- Oletko unohtanut Rotschildin? Hänhän osti palestiinan muistaakseni turkkilaisilta....
Mutta mitä tekemistä tuolla ylistykselläsi on nyt tämän asian kanssa?
Kyllä Israelin valtio on laillinen - mutta se on sionistien ajama ja maksama hanke.
Ei siihen pidä Raamattua eikä uskontoa sotkea.>> Israelin valtio on laillinen - mutta se on sionistien ajama ja maksama hanke.
Ei siihen pidä Raamattua eikä uskontoa sotkea.
No ei vallankaan kristinuskoa. Tässä keskustelussa esillä olleista kolmesta monoteismista kristillisyys ja islam ovat lähimpänä toisiaan. Sen sijaan kristillisyys ja juutalaisuus ovat kuin yö ja päivä.
Mutta kapihan tunnetusti tuntee asiat kun se on käynyt siellä marssimassa... - suunnattoman
vaan tiedän kirjoitti:
Laiska töistään puhuu, narsisti vain itsestään. Kiitoksenkipeä narsisti ei koskaan mitään opi, koska takertuu kiitoksiin ja torjuu arvostelun. Sinusta tämän hyvin huomaa.
intonsa vakuuttaa muita erinomaisuudestaan, siis narsisminsa, johonkin rakentavaan ja yhteistä hyvää edustavaan toimintaan niin saisi varmaan paljon aikaiseksi--------mutta nyt se valuu savuna ilmaan...
- JormaKKorhonen
polveituvat kirjoitti:
Kasaarikansasta, pääosin. He ei vät ole ns. Abrahamin poikia. Arthur Köstler,
http://en.wikipedia.org/wiki/Arthur_Koestler
itsekin kasaari kuten mm. Kissinger ja Rotschildkin, kertoo kirjassaan että lähes 90% juutalaisista on peräisin Kasaarivaltosta tai kasaarikansasta joka kääntyi mooseksenuskoon n 700 paikkeilla.
Tässä linkki joka kertoo asiasta:
http://www.khazaria.com/
Kirjoitat: "Monelle israelilaiselle heidän kotimaansa on tuo Jumalan osoittama Luvattu maa, johon Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta, ja he katsovat olevansa oikeutettuja maahansa jo tällä perusteella. Jotkut kai vetoavat ns. Balfourin julistukseen. Englannin ulkoministeri jaarli Arthur Balfour lupasi vuonna 1917 juutalaisille Palestiinan ”kansallisen kodin” perustamista varten."
------------- Oletko unohtanut Rotschildin? Hänhän osti palestiinan muistaakseni turkkilaisilta....
Mutta mitä tekemistä tuolla ylistykselläsi on nyt tämän asian kanssa?
Kyllä Israelin valtio on laillinen - mutta se on sionistien ajama ja maksama hanke.
Ei siihen pidä Raamattua eikä uskontoa sotkea.…sinä (tai te, jos teitä hörhöjä on monta) vain luulette tai uskotte eräiden muiden hörhöjen mielikuvituksellisiin juttuihin. Ei ole harvinaista kepulaisissa, pikemmin päinvastoin.
Tuossa eräitä hakuja ashkenaseihin, joista (kuten sefardeista ja sabroistakin) kerron myös noissa YK-muistelmissani:
- - - - - - - - - - - -
ashkenasit (jidd. "saksalainen"), Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset, joiden esi-isät muuttivat ajanlaskun alussa Palestiinasta Eurooppaan
http://www.logosmedia.fi/sanastojuutalaisuus.html
- - -
Islamilaisissa maissä usein väitetään itäisten eli ashkenasijuutalaisten olevan kasaareja ja siis peräisin muualta kuin Israelin alueelta. Tämä ilmeisesti ei pidä paikkaansa.
Kasaarit katosivat historiasta vuoden 1000 paikkeilla. Ashkenasien Y-DNA osoittaa, että heidän isälinjansa tulevat Lähi-Idästä. Mitokondrio-DNA:sta päätellen äitilinjat ovat katkenneet, ts. kussakin linjassa joku esi-isistä on ottanut ei-juutalaisen vaimon.
(Tarkempi kuvaus löytyy mm. englanninkielisestä versiosta.)
Ashkenasit ovat Etelä- ja Länsi-Euroopasta mm. Saksan kautta tulleita (Lähi-Idän) juutalaisia, jotka ovat keskiajalta 1900-luvun puoliväliin puhuneet jiddishiä eli juutalaissaksaa. Nykyään he muodostavat 80 % juutalaisista, aiemmin enemmistönä olivat sefardijuutalaiset, jotka tulivat muslimien mukana Espanjaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasaari
- - -
Aškenasijuutalaiset (hepreaa, aškenasim) on Keski- ja Itä-Euroopan juutalaisista käytetty nimitys. Aškenasi- ja sefardijuutalaiset käyttävät erilaista jumalanpalvelusrituaalia. Pääasiassa tämä johtuu ryhmien diasporan aikaisista maantieteellisistä eroista, jotka ovat myös sanelleet tuntuvia kulttuurillisia eroja ryhmien välille.
Vaikka aškenasit muodostivat 1000-luvulla vain 3% juutalaisesta väestöstä, heidän osuutensa on nykyään noin 80%. Pääasiassa Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset ovat aškenaseja, kun taas Välimeren alueen juutalaiset ovat enimmäkseen sefardeja. Keskiajalta 1900-luvun puoliväliin asti aškenasijuutalaisten yhteinen kieli oli jiddiš.
Suurien muuttoliikkeiden myötä huomattava määrä Itä-Euroopan aškenasijuutalaisia siirtyi Pohjois-Amerikkaan, missä ryhmä kasvoi juutalaisen maailman huomattavimmaksi tekijäksi. Aškenasipionieerien panos oli varsin merkittävä myös modernin Israelin valtion perustamisessa ja ryhmän dominoiva ote israelilaisen yhteiskunnan monilla sektoreilla on ollut tuntuva aina viime aikoihin asti, jolloin sefardit ovat alkaneet olla lukumäärällisesti tärkeämmässä asemassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ashkenasit
- - - - - - - - - - - -
Lienen tehnyt velvollisuuteni teitä valistaakseni. Jos valistus ei ole mennyt perille, vika ei välttämättä ole valistajan taidoissa. - puhumme
JormaKKorhonen kirjoitti:
…sinä (tai te, jos teitä hörhöjä on monta) vain luulette tai uskotte eräiden muiden hörhöjen mielikuvituksellisiin juttuihin. Ei ole harvinaista kepulaisissa, pikemmin päinvastoin.
Tuossa eräitä hakuja ashkenaseihin, joista (kuten sefardeista ja sabroistakin) kerron myös noissa YK-muistelmissani:
- - - - - - - - - - - -
ashkenasit (jidd. "saksalainen"), Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset, joiden esi-isät muuttivat ajanlaskun alussa Palestiinasta Eurooppaan
http://www.logosmedia.fi/sanastojuutalaisuus.html
- - -
Islamilaisissa maissä usein väitetään itäisten eli ashkenasijuutalaisten olevan kasaareja ja siis peräisin muualta kuin Israelin alueelta. Tämä ilmeisesti ei pidä paikkaansa.
Kasaarit katosivat historiasta vuoden 1000 paikkeilla. Ashkenasien Y-DNA osoittaa, että heidän isälinjansa tulevat Lähi-Idästä. Mitokondrio-DNA:sta päätellen äitilinjat ovat katkenneet, ts. kussakin linjassa joku esi-isistä on ottanut ei-juutalaisen vaimon.
(Tarkempi kuvaus löytyy mm. englanninkielisestä versiosta.)
Ashkenasit ovat Etelä- ja Länsi-Euroopasta mm. Saksan kautta tulleita (Lähi-Idän) juutalaisia, jotka ovat keskiajalta 1900-luvun puoliväliin puhuneet jiddishiä eli juutalaissaksaa. Nykyään he muodostavat 80 % juutalaisista, aiemmin enemmistönä olivat sefardijuutalaiset, jotka tulivat muslimien mukana Espanjaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasaari
- - -
Aškenasijuutalaiset (hepreaa, aškenasim) on Keski- ja Itä-Euroopan juutalaisista käytetty nimitys. Aškenasi- ja sefardijuutalaiset käyttävät erilaista jumalanpalvelusrituaalia. Pääasiassa tämä johtuu ryhmien diasporan aikaisista maantieteellisistä eroista, jotka ovat myös sanelleet tuntuvia kulttuurillisia eroja ryhmien välille.
Vaikka aškenasit muodostivat 1000-luvulla vain 3% juutalaisesta väestöstä, heidän osuutensa on nykyään noin 80%. Pääasiassa Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset ovat aškenaseja, kun taas Välimeren alueen juutalaiset ovat enimmäkseen sefardeja. Keskiajalta 1900-luvun puoliväliin asti aškenasijuutalaisten yhteinen kieli oli jiddiš.
Suurien muuttoliikkeiden myötä huomattava määrä Itä-Euroopan aškenasijuutalaisia siirtyi Pohjois-Amerikkaan, missä ryhmä kasvoi juutalaisen maailman huomattavimmaksi tekijäksi. Aškenasipionieerien panos oli varsin merkittävä myös modernin Israelin valtion perustamisessa ja ryhmän dominoiva ote israelilaisen yhteiskunnan monilla sektoreilla on ollut tuntuva aina viime aikoihin asti, jolloin sefardit ovat alkaneet olla lukumäärällisesti tärkeämmässä asemassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ashkenasit
- - - - - - - - - - - -
Lienen tehnyt velvollisuuteni teitä valistaakseni. Jos valistus ei ole mennyt perille, vika ei välttämättä ole valistajan taidoissa.Kirjoittelit: " Minä nyt kuten aina tiedän, mistä puhun…
JormaKKorhonen 17.5.2006 klo 18.38
…sinä (tai te, jos teitä hörhöjä on monta) vain luulette tai uskotte eräiden muiden hörhöjen mielikuvituksellisiin juttuihin. Ei ole harvinaista kepulaisissa, pikemmin päinvastoin."
--------------
Niin, olet laittanut linkkejä sanojesi vakuudeksi mutta ne eivät ehkä ole aivan ajan tasalla.... löytyy enemmänkin faktaa joka tukee käsitystä että juutalaisuus ei ole rotu vaan uhkonto, talmudismia siis.
---------------
löysin tällaisen kirjoituksen
Abrahamin jälkeläiset
Kirjoittanut: Pekka T. Lyyränen 8.8.2005 klo 13.47
Kuka on Abrahamin jälkeläinen, tämä on melko vaikea juttu. Jos mennään pitkin isälinjaa, joka periytyy isoisältä isälle ja häneltä pojalle, niin
Abrahamilla on ollut yksi isälinja. Todennäköisesti se on ollut Eu 10 eli linja J tai J1. Jokaisessa ihmisessä voi tapahtua geenimuutos ja hänestä
voi alkaa uusi isälinja, ns. muuntunut linja. Kaikilla juutalaisilla ei ole Abrahamin isälinjaa.
Toinen yleinen israelilainen isälinja on Eu 9 eli
J2. Tätä kutsun kanaanilaiseksi isälinjaksi. Se on
yleinen myös juutalaisilla.Tämä kertoisi sen, että
muinaiset kanaanilaiset sekaantuivat israelilai-
siin ja nykyiset juutalaiset ovat kummankin kan-
san jälkeläisiä.
Sitten on juutalaisilla sellaisia isälinjoja, jotka kertovat sekaantumisesta muiden kansojen kanssa. Näin kaikki juutalaisten isälinjat eivät polveudu Abrahamista.
2000 vuotta on juutalaisuus periytynyt äidin puolelta, joten Abrahamin jälkeläisyys voi periytyä
myös näin.
Kolmas vaihtoehto on mutkitteleva mahdollisuus.
Uusimmat geenitestit kertovat isälinjat hyvin
laajalti. Meillähän on vanhempia 2, isovanhempia
4, seuraavaa polvea 8, sitten 16, sitten 32 jne.
Voimme tutkia itsestämme esim. mitä isälinjoja oli
isoisämme isoisällä.Oliko hänellä jotain kautta
Abrahamin isälinja?Tietoa löytyy
www.familytreedna.com
------------
Sitten viimeistä geenitietoa
The "traditional" view is that Eastern European Jews descend almost entirely from French and German Jews.
This essay presents the pros and cons of the controversial "Khazar theory" of Eastern European Jewish origins and will attempt to provide a likely middle-ground solution to the question. Unlike other treatments of the question, this essay uses recent discoveries, is meant to be objective, and is fully sourced so that you can be guaranteed of the authenticity of the information.
In summary, I argue in this essay that Eastern European Jews descend both from Khazarian Jews AND from Israelite Jews.
http://www.khazaria.com/khazar-diaspora.html
http://www.khazaria.com/genetics/abstracts.html
----------------
Ja lopuksi: mitä völiä sillä lopulta on mistä osa geeneistä tulee?
Emmehän me suomalaisetkaan ole täältä kotoisin. Minulle on opetettu että polveudumme 'Volgan mutkasta'. Silloinhan meillä olisi oikeus vaatia sitä takaisin itsellemme, eikö?
Miksi lähdimme sieltä pois?
En tunne tarkkaan muuta teoriaa mutta luulen, että suomalaisetkin ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja geenejä tulee paljon Euroopastakin.
Mutta otan siitä selvää. - JOUTUIVAT
JormaKKorhonen kirjoitti:
…sinä (tai te, jos teitä hörhöjä on monta) vain luulette tai uskotte eräiden muiden hörhöjen mielikuvituksellisiin juttuihin. Ei ole harvinaista kepulaisissa, pikemmin päinvastoin.
Tuossa eräitä hakuja ashkenaseihin, joista (kuten sefardeista ja sabroistakin) kerron myös noissa YK-muistelmissani:
- - - - - - - - - - - -
ashkenasit (jidd. "saksalainen"), Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset, joiden esi-isät muuttivat ajanlaskun alussa Palestiinasta Eurooppaan
http://www.logosmedia.fi/sanastojuutalaisuus.html
- - -
Islamilaisissa maissä usein väitetään itäisten eli ashkenasijuutalaisten olevan kasaareja ja siis peräisin muualta kuin Israelin alueelta. Tämä ilmeisesti ei pidä paikkaansa.
Kasaarit katosivat historiasta vuoden 1000 paikkeilla. Ashkenasien Y-DNA osoittaa, että heidän isälinjansa tulevat Lähi-Idästä. Mitokondrio-DNA:sta päätellen äitilinjat ovat katkenneet, ts. kussakin linjassa joku esi-isistä on ottanut ei-juutalaisen vaimon.
(Tarkempi kuvaus löytyy mm. englanninkielisestä versiosta.)
Ashkenasit ovat Etelä- ja Länsi-Euroopasta mm. Saksan kautta tulleita (Lähi-Idän) juutalaisia, jotka ovat keskiajalta 1900-luvun puoliväliin puhuneet jiddishiä eli juutalaissaksaa. Nykyään he muodostavat 80 % juutalaisista, aiemmin enemmistönä olivat sefardijuutalaiset, jotka tulivat muslimien mukana Espanjaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasaari
- - -
Aškenasijuutalaiset (hepreaa, aškenasim) on Keski- ja Itä-Euroopan juutalaisista käytetty nimitys. Aškenasi- ja sefardijuutalaiset käyttävät erilaista jumalanpalvelusrituaalia. Pääasiassa tämä johtuu ryhmien diasporan aikaisista maantieteellisistä eroista, jotka ovat myös sanelleet tuntuvia kulttuurillisia eroja ryhmien välille.
Vaikka aškenasit muodostivat 1000-luvulla vain 3% juutalaisesta väestöstä, heidän osuutensa on nykyään noin 80%. Pääasiassa Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset ovat aškenaseja, kun taas Välimeren alueen juutalaiset ovat enimmäkseen sefardeja. Keskiajalta 1900-luvun puoliväliin asti aškenasijuutalaisten yhteinen kieli oli jiddiš.
Suurien muuttoliikkeiden myötä huomattava määrä Itä-Euroopan aškenasijuutalaisia siirtyi Pohjois-Amerikkaan, missä ryhmä kasvoi juutalaisen maailman huomattavimmaksi tekijäksi. Aškenasipionieerien panos oli varsin merkittävä myös modernin Israelin valtion perustamisessa ja ryhmän dominoiva ote israelilaisen yhteiskunnan monilla sektoreilla on ollut tuntuva aina viime aikoihin asti, jolloin sefardit ovat alkaneet olla lukumäärällisesti tärkeämmässä asemassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ashkenasit
- - - - - - - - - - - -
Lienen tehnyt velvollisuuteni teitä valistaakseni. Jos valistus ei ole mennyt perille, vika ei välttämättä ole valistajan taidoissa.lähtemään kun roomalaiset hajottivat valtion ja temppelin kun nousivat kapiaan ja veivät osan orjiksi Roomaan.
He siis hävisivät sodan roomalaisia vastaan - kuten mekin oman sotamme.
Jos ajatellaan että hävinnyt ja maansa menettänyt voi vaatia maitaan takaisin niin silloinhan meilläkin olisi oikeus monen muun valtion tavoin aluevaatimuksiin.
Mutta sionistit tekivät myyräntyötään ja saivat lopulta YKn taakseen.
No, se siitä. Mutta hepposet ovat perusteet kuitenkin koko valtiolle, varsinkin kun se ei osaa elää sovuss ja haaveilee lisää maata itselleen.
Kyllä minusta se amerikanjuutalainen joka sanoi, että Israelin valtio on sionistien huijaus on aika lähellä totuutta. Rahaa on käytetty kun lahjottiin YK päätöksen taakse - ja sitähän heiltä löytyy.
- H.V. Karpela
Näin se vaan on
- on jo
se koneella
- kysymys?
on jo kirjoitti:
se koneella
sorry etten pysy mukana
kiinnostaa
- satanistiksi
Iltasanomat kertoo että
Ruotsin Carola pelkäsi Suomen Lordia
Päivitetty 15:55
"Kun Lordi-yhtye saapui juhlapaikalle, Carola kiirehti tervehtimään hirviöitä lämpimästi ja poseeraamaan yhteisissä kuvissa.
Taustalla oli kuitenkin paljon viileämpiä tunteita. Uskovainen Carola oli ensi alkuun kauhistellut ja pelännyt hirviöitä. Hän oli kuvitellut, että Lordin jäsenet ovat satanisteja.
- Carola luuli aikaisemmin meitä satanisteiksi ja suhtautui hyvin nihkeästi. Vasta kun nämä väitteet erikseen kumottiin, hän muutti käsitystään, Lordin rumpali Kita kertoo.
Puhtoisesta imagostaan tunnettu Carola puhuu uskostaan paljon julkisesti, ja uskoo myös euroviisuedustuksensa olevan Jumalan johdatusta. Sarvipäisiksi hirviöiksi pukeutunut Lordi ei ole hänelle mikään sielunkumppani. Suomessakin kiihkouskovaiset ovat tuominneet Lordin ja syyttäneet bändiä satanismista.
---------------
Satanismin lievempää muotoa edustaa myös elokuva Da Vinci-koodi joka panee kristinuskon matalaksi ja nostaa alkukantaisen fallos-kultin ja temppeliprostituution pintaan
Näin se edustaa paluuta menneeseen, alkukantaiseen ja pakanalliseen vaiheeseen josta kehittyneemmän kristinuskon piti ihminen vapauttaa ja nostaa samalla korkeammalle eettis-moraaliselle tasolle.
Miksi tällaista fiktiota nyt meille syötetään?
Sitä on syytä pohtia tarkkaan. Kenen intressejä se palvelee?
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26517021Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235485- 1152586
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152069Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361768Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?1111001- 59959
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto32886Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?44883