Kas, joku on rekisteröinyt nimimerkin Pappa.
Wäinä väitti, että Vigor'in kirja "Marxismi" sisältää marxismin vikojen kattavan analyysin. Eipä se ihan niin ole, kirja on pikemminkin koettanut siilata esille olennaisen marxismista. Minusta se siinäkään ei ole oikein onnistunut, se turhaan vähättelee arvoteoriaa, talousteorialla on perustava merkitys Marxin ajattelussa. Ja koska nimenomaan talousteoriassa Marx'in ajattelu heittää, on koko rakennelmalta pohja pois.
Vigor'in mukaan Leninin lisäykset oppiin ovat puolueen erehtymättömyys ja "fraktionalisuuden" vahingollisuus. Lisäyksillä oli kätevä puolustella diktatuuria.
Marxismista saa paremmin hyvät tiedot parista parikymmensivuisesta Marxin omasta kirjoituksesta:
http://www.marxists.org/suomi/marx/1849/1849_palkkatyo_ja_paaoma.htm
http://www.marxists.org/suomi/marx/1848/manifesto/index.htm
Pääoma I, II, III ovat vain saman loputonta toistoa.
Vigor'in kirjassa on hupaisa luku Neuvostoliiton 20-vuotissuunnitelmasta vuodelta 1961. Vuonna 1980 piti kansantuotteen / nuppi olla 5 kertainen ja kommunismin jo lähellä. Ilmankos vanhat kommunistit itkivät, kun Gorbatsov 80-luvun lopulla piti puheen, jossa hän totesi, että heidän tilastonsa olivat väärennettyjä ja NL jäi koko ajan lännestä jälkeen.
Muistan, kun Suomessakin jotkut uskoivat, että ennustus toteutuu. Käytyäni Venäjällä jo silloin muutaman vuoden välein, nämä suomalaiset "uskovaiset" vaikuttivat minusta täysin hurahtaneilta.
Ovatkos seuraavat Vigor'in kirjan teesit yhä voimassa:
1. Uskomus: Henkilökohtaisen hyödyn tavoittelu on ihmisten toiminnan ainoa tehokas vaikutin.
2. Uskomus: Vain ryhmä vaikuttaa historian kulkuun, ei koskaan yksilö.
3. Uskomus: Ainoa todellinen ero eri yhteiskunta- ja talousmuotojen välillä on niiden "tuotantosuhteissa" ja "tuotantovoimissa".
4. Uskomus: Kaikista ihmiskunnan ryhmistä - briteistä ja arabeista, maanviljelijöistä ja sähkömiehistä, vanhoista ja nuorista - ainoastaan "luokat" ovat merkitseviä.
1. Johtopäätös: Vain "luokka" pystyy tehokkaasti ajamaan taloudellisia etujaan.
2. Johtopäätös: Koska kahden tärkeimmän "luokan" edut ovat usein jyrkästi vastakkaiset, "luokkayhteiskunnassa" käydään ainaista "luokkasotaa".
5. Uskomus: "Riistäminen" on moraalisesti perin pahaa.
1. Ennustus: Kapitalismin analyysissä esille tulleiden vikojen takia kapitalismi on tuomittu tuhoon.
6. Uskomus: Uudistuksilla voidaan vain paikkailla kapitalismin vikoja, ei pelastaa sitä tuholta.
3. Johtopäätös: Koska kapitalismi on osoittautunut huonoksi ja tehottamaksi, se on paras lopettaa - edellyttäen tietysti, että sen tilalle voidaan asettaa jotain parempaa.
4. Johtopäätös: Hallitseva "luokka" ei halua luopua etuoikeuksistaan vapaaehtoisesti ja siksi vallankumous on välttämätön kapitalismin lopettamiseksi.
5. Johtopäätös: Proletariaatin ja sen liittolaisten näkökulmasta vallankumouksen saavuttaminen on suurin mahdollinen hyvä.
6. Johtopäätös: Jokaisen, joka hyväksyy tätä edeltävän johtopäätöksen, on rohkaistava kaikkea vallankumousta edistävää ja vastustettava sitä jarruttavaa.
7. Uskomus: Koko maailmankaikkeus on selitettävissä - tai voidaan tulevaisuudessa selittää - materialistisesti, siksi mm. Jumalaa ei ole olemassa.
7. Johtopäätös: Koska ei ole Jumalaa määrittelemässä moraalisääntöjä, niillä täytyy olla jokin muu perusta.
8. Uskomus: Tämä "muu perusta" on hallitsevan "luokan" "luokkaetu, vallassa pysyttäytyminen.
8. Johtopäätös: Niillä, jotka omaksuvat 8. uskomuksen ajatukset, ei ole mitään velvollisuuksia noudattaa sovinnaista "porvarillista" moraalia ja siksi he voivat vapaasti toimia vallankumouksen edistämiseksi.
9. Uskomus: Kaikki asiat eivät yksinomaan muutu vaan nämä muutokset tapahtuvat kolmen vaiheen loputtomana toistumisena.
2. Ennustus: Kun kapitalismi sortuu, sitä seuraa kommunismi.
3. Ennustus: Kommunismia ei saavuteta välttömästi kapitalismin jälkeen vaan vasta sitten, kun yhteiskunta on läpikäynyt näiden välivaiheen.
10. Uskomus: Siirtämällä tuotannon, jakelun ja vaihdannan välineet yhteisomistukseen sekä luopumalla valtiosta kaikki ihmisten väliset ristiriitojen syyt voidaan poistaa.
Marxismi
8
362
Vastaukset
- pappa.
on ajat menneet. . kukaan ei meitä tarvitse
ajat olehet .. . ajatuksia meidän -.. ei tarvita. .
On uudet ajat uudet tavat.
Emme Marxia tarvitse, vaan haudan lepoa! - o.h.i.a.l
Sähän kirjoittelet kans Globalisaatio-palstalle asiaa? Kun aloitin sinne kirjoittamisen, joku hihhuli jaksoi rekisteröidä mun alta 8 nimimerkkiä. Että mua nauratti! Joiltain puuttuu elämä kokonaan. :D
- Pappa-1
Tämä on kuitenkin sattumaa, ei kiusantekoa.
- Wäinä
Jopa mällin mäjäytit! Mukavaa kuitenkin,että joku viitsii perehtyä asiaansa.
Vigor toteaa kirjassaan Marxin kehittäneen työnarvoteorian.Siis kehittäneen sen filosofisen ajattelun kautta ja yhteiskunnallisia oloja analysoiden,ei hatusta vetäen.Marx tunsi edeltäjiensä työn ja oli erinomaisesti perillä niiden sisällöstä.
Kansantaloustieteen klassisen koulukunnan ensimmäinen "suuri", Adam Smith, esittää jokaisen valtakunnan maan ja työn vuotuisen tuoton,eli "tämän vuotuisen tuoton koko hinnan" jakaantuvan kolmeen osaan: maankorkoon,työpalkkaan ja pääomavoittoon, ja muodostavan kolmen eri kansanluokan tulon,maanomistajien,palkkatyöläisten ja yrittäjien tulon.
Pohtiessaan yhteiskunnan tulon jakaantumista Smith tulee vailla itse tarkoitusta todenneeksi luokkien olemassaolon.Tämän Marx todistaa teoriassaan.
Edelleen Smithiä lainaten:Se osa yhteiskunnan tulosta,joka jää jäljelle kun siitä erotetaan maankorko,jaetaan yrittäjien ja palkkatyöntekijöiden kesken.Yrittäjien ja palkkatyöntekijöiden osuudet ovat kääntäen verrannollisessa suhteessa."Korkeat työpalkat ja korkeat pääomavoitot sattuvat tuskin koskaan yhteen".(Smith: Kansojen Varallisuus,s.120)
Juuri äsken kuolleen John Galbraithin mukaan(Runsauden yhteiskunta,s.58) Smith oli alkuna sille käsitykselle,että vielä pitkään aikaan kansanjoukkojen tulotaso ei voi kohota kovinkaan paljon hengissä pysymisen minimitason yläpuolelle.
Eikö tämän asian puolesta todista myös globalisaation vaikutukset,suhteellinen ja absoluuttinen kurjistuminen on tosiasia.Näinhän Marx asian esitti.
Toisin sanoen,Marxin kumotakseen Vigorin pitäisi kumota tältä osin myös Smith ja Galbraith.
Smithillä oli myös käsitys ruumiillisesta työstä tavarana,jota voidaan hallita ja ostaa pääoman avulla.Giulio Pietranera huomauttaakin,ettei Smith tässä yhteydessä kuvaa kapitalistista yhteiskuntaa staattisena kokonaisuutena,vaan tuo esille sen "fysiologian" ts. Marxin tarkoittaman antagonistisen luokkaluonteen.Marx arvosteli Smithin tarkastelutavan kahtiajakoisuutta,vuoroin pinnallista ja vuoroin syvällistä tutkimusotetta,jotka ovat keskenään ristiriidassa.
Marx antoi Smithin joillekin arveluille kestävän selityksen.
Kansojen varallisuudessa Smith pohtii usein alkutilaa,joka edeltää sekä maan anastamista,että pääoman kasautumista.Tilannetta,jossa työntekijä nauttii koko työnsä tuloksen.
Tuo tilanne saattoi hänen mukaansa kestää ainoastaan siihen asti,kunnes maata alettiin anastaa ja kasata pääomaa.Siten Smith on todennut itse asiassa sen,että yhteiskunta nojautuu anastukseen.Sekä myös sen,etteivät yrittäjävoitto ja maankorko ole mitään alusta asti olevia ja itsestään syntyneitä seikkoja vaan ne on vähennetty työntekijän työn tuotteesta.Smithin mukaan yrittäjällä ei ole mitään etua ottaa työntekijää työhön "ellei hän voisi saada osaansa tämän työn tuotteesta." Marxin määrittämä riisto
oli näkyvissä hänen edeltäjiensäkin pohdinnoissa.
Smithin mukaan työnantajat eivät "lakkaa huutamasta viranomaisten apua ja lakien ehdotonta noudattamista,lakien,jotka on laadittu niin ankariksi palvelijoiden,työntekijöiden ja päiväläisten keskinäisiä sopimuksia vastaan".
Näin Smith on itse asiassa edennyt työntekijä- ja työnantajapuolen aseman vastakkaisuuden toteamiseen.Lauseessa hän toteaa valtion osan.
Marx kehoitti kumoamaan valtion.
Onko Smithistä nyt sitten pitkä matka Marxin päätelmään,jonka mukaan köyhyyden syy on toisen ihmisluokan toiseen kohdistama riisto?
Porvarillisen kansantaloustieteen isä,klassikko Adam Smith, kurkkii muutoinkin sisään marxilaisuuden portista.Hänen näkemyksensä mukaan
pääomien lisääntyminen lisää tuotantovoimia,pienemmällä työläisten määrällä tuotetaan suurempi työmäärä.Pääomanomistaja pyrkii pääomien käytöstä määräämällä "oman etunsa vuoksi suorittamaan sellaisen työnjaon ja laajuuden,että työntekijät kykenevät tuottamaan suurimman mahdollisen määrän työtä."
Smith aavisti myös pääoman liikkeiden - pääoman viennin - pohjalta nousevan ristiriidan."Yritän osoittaa myöhemmin,että kaikkialla Euroopassa maaseudun suurin edistys perustuu tuollaisen alunperin kaupungeissa kasautuneen pääoman ylitsevuotamiseen,ja samalla yritän todistaa,että vaikka eräät maat ovat tämän myötä saavuttaneet huomattavan hyvinvoinnin asteen,niin se on itsessään välttämättä hidas,epävarma,lukemattomien sattumien aiheuttamien häiriöiden ja keskeytysten alainen,ja joka suhteessa luonnon ja järjen järjestyksen vastainen."(Kansojen varallisuus,s.143.
Kas perhanaa,miten osuvasti ennakoi porvarillisen kansantaloustieteen isä globalisaation vuonna 1776.Ja Marx sitten todisti sen,mitä Smith pyrki todistamaan "myöhemmin".
Smithin torjuu myös ajatuksen siitä,että palkkojen nousu olisi hintojen nousun pääasiallinen tai ainoa syy.Korkeat voitot pyrkivät kohottamaan hintoja paljon enemmän,kuin korkeat palkat.
Smith tiivistää:"Hyödykkeiden hinnannousuun vaikuttaa palkkojen nousu samalla tavalla,kuin yksinkertainen korko velan kasvamiseen.Voiton kohoaminen vaikuttaa niin kuin korko korolle."
Vigor ei käytä kirjassaan kaikilta osin Marxin määreitä.Hänen käyttämänsä sanasto on monesti tutumpi porvarillisen kansantaloustieteen oppikirjojen sivuilta.Ne vääristävät myös käsitteitä.Esimerkki siitä ovat vaikkapa kirjaamasi "uskomukset".Vaikkapa tämä kymppikohta;Marx puhuu tavaratuotannosta ja sen yhteiskunnallisesta luonteesta.Tuskinpa Marxinkaan avulla "kaikki ihmisten väliset ristiriidat voidaan poistaa." Eihän se Marxin oppikaan avioliittoneuvola ole.
Minun sanastossani riisto on aika neutraali sana eikä sisällä tunnelatauksia.Se kuvaa ainoastaan osaa jakamisen tavasta.Samoin Marxin "maan anastaminen" on tuotantotavan muutos.Minun ymmärtämässäni luokkataistelussa ei roisku rapa ja suolenpätkät.Se kuvaa johdonmukaista toimintatapaa tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa.Museon vahtimestarin valinta toimeen museolautakunnan kokouksessa on osa luokkataistelua,ei iso osa,mutta osa kuitenkin.
Leniniläinen proletariaatin diktatuuri edustaa minulle suurin piirtein samaa kuin työnantajien diktatuuri työmailla.Sitä,kuka sanoo mitä nyt tehdään.
Marxin tarkoittama luokka muodostuu yhteiskunnallisten suhteiden pohjalta,ei yksilön omien luulojen.Tästä hyvä esimerkki ovat ammattiliittojen toimitsijat.Heidän kuulee usein määrittelevän itsensä tyäväenluokan sivistyneistöksi.Ja paskan sivistyneistöä.Niin kauan kuin jätkien palkat maksetaan jäsenmaksumarkoilla,minä olen herra heidän jumalansa ja he minun työntekijöitäni.Asiaa ei muuta muuksi kapitalistinen taloustiede,poliittiset voimasuhteet tai kaksitoista viskiä Cumuluksen baaritiskillä.Ei se kyllä minustakaan kapitalistia tee,sen Marx määritti teoriassaan myös.
Kaksi asiaa minua tökkii,jos ne tehdään hyvässä uskossa tai hölmöyttään.
Toinen on kysymys,miksi et sitten muuta Pohjois-Koreaan.Ja toinen,mitä niillä satoja vuosia vanhoilla teorioilla on tekemistä tämän päivän kanssa.
Siksi tuossa yritin kalistella ketjun sitä kohtaa,jossa Smith ja Marx ovat perättäisinä lenkkeinä.
Palaillaan pikkuhiljaa asiaan.Otetaan Galbraithin,"lähes ruotsalaisen sosialidemokratian isän", muistoksi.Otetaan Nikitankin,välivaiheen ohittamisen merkittävän teoreetikon muistoksi,miehen jonka anti sosialismin teorialle oli yhtä runsas,kuin päässään rehottava tukka.- Pappa-1
10. Uskomus: Siirtämällä tuotannon, jakelun ja vaihdannan välineet yhteisomistukseen sekä luopumalla valtiosta kaikki ihmisten väliset ristiriitojen syyt voidaan poistaa.
Ei Vigor yritä kumota mitään. Hän yrittää vain puhtaaksi pestä Marx'in teesit. Vigor selitti sivukaupalla 10. lausetta. Ei se Vigor avio-ongelmista puhunut, vaan Marxin väittämistä kommunismista:
"Kommunistisessa yhteiskunnassa ei tarvittaisi valtion oikeuslaitoksia eikä toimeenpanevia elimiä - tuomareita, poliisia, yms. -sillä kaikki riidan aiheet olisivat kadonneet eikä olisi ketään harjoittamassa pakkovaltaa. Rikollisuus, sota ja vieraantuminen olisivat hävinneet maan päältä eikä mitään vastaavaa tulisi tilalle. Ihmiset ovat ympäristönsä tuotteita: uudessa aidossa "luokattomassa" kommunistisessa ympäristössä he muotoutuisivat kokonaan uusiksi ihmisiksi. ..."
Kyllä tämä on Marxin uskomus. Uskoa saa, ken haluaa!
Neuvostoliitossa törmäsin useita kertoja "hilpeisiin" episodeihin, kun sikäläinen miliisi esitti, etteivät NLn sosialistiset ihmiset tee sellaista, kyllä tämä on teidän kapitalistien oma vika ja pelkkää panettelua. - Pappa-1
Smith, Malthus, Ricardo, Marx, nuo herrat muodostavat mielenkiintoisen kehityskaaren. Marx'in pääomasta jo selviää, että hän tunsi edeltäjien opit ja "paransi" niitä.
Sen saman John Galbraith'in kirjan sivulla 62 sanotaan, että "rautainen palkkalaki" on ollut poissa kuvasta 19.4.1817 lähtien, jolloin teos "On the Principles of Political Economy and Taxation" julkaistiin. - Wäinä
Pappa-1 kirjoitti:
Smith, Malthus, Ricardo, Marx, nuo herrat muodostavat mielenkiintoisen kehityskaaren. Marx'in pääomasta jo selviää, että hän tunsi edeltäjien opit ja "paransi" niitä.
Sen saman John Galbraith'in kirjan sivulla 62 sanotaan, että "rautainen palkkalaki" on ollut poissa kuvasta 19.4.1817 lähtien, jolloin teos "On the Principles of Political Economy and Taxation" julkaistiin.Mietin tässä unohditko tarkoituksella ketjusta pois Simone de Sismondin?
Sismondihan korosti nimenomaan historiallisten tosiseikkojen ja yhteiskunnallisten tekijöiden merkitystä teorian muodostamisessa.
Sismondi oli ensimmäisiä taloudellisen kriisin teoreetikoja ja sillä tavalla Marxin edeltäjä,että hän väitti varallisuuden keskittyvän ja teknisen kehityksen paisuttavan tuotannon kulutusmahdollisuuksia suuremmaksi.
Työväenluokkahan sai alkunsa teollisesta vallankumouksesta.Tutkimalla tapahtumaa seurannutta yhteiskuntateoriaa voidaan selvittää se,millaisena teoria näki työväestön aseman.Yhteiskuntatieteellisiä käsityksiä on voitava vertailla toisiinsa ja on ratkaistava niiden oikeellisuus,tottahan se tehdään katsomalla mikä niistä vastaa oloja ja tapahtumia.
Marxin mukaan teoriaa on tutkittava sen muodostumisen kannalta.On huomioitava teorian kehityshistoria.Tosiasia-aineiston ja kasaantuneen kokemuksen pohjalta havaitaan,mikä on pysyvää ja mikä epäolennaista.
Kuten todettiin,Marx on lenkki ketjussa.Hänen tarkastelutapansa oli poikkeava.Työväenluokan asemasta olivat kiinnostuneet klassikotkin mutta Marx teki sen toisin.Marx otti lähtökohdaksi työväestön sosiaalisen turvattomuuden,nimenomaan taloudellisen turvattomuuden.Lähestymistapa liittyy oleellisesti kansantaloustieteeseen,sosiaalista turvattomuuttahan ei voida selittää selittämättä turvattomuuden taloudellisen perustan ominaisuuksia.
Eli,puhuttaessa Marxista puhutaan poliittisesta taloustieteestä.
Mielestäni jo tuon perusteella voisimme ottaa viestisi ensimmäisen osion sanan "paransi" ympäriltä lainausmerkit pois.
Ricardoa kiinnosti erityisesti kansantulon jako.Aikaisempia taloustieteilijöitä johdonmukaisemmin hän etsi ratkaisua tuotantosuhteista.Marxin tavoin hänkään ei arastellut tuoda esiin palkkatyöluokan ja yrittäjäluokan etujen ristiriitaa.Tosin hän oli enemmänkin huolissaan yrittäjäluokasta.
Tarkasti ottaen Galbraith sanoo: "jos Ricardo eläisi vielä,hän voisi helposti osoittaa,että rautainen laki on ollut poissa kuvasta..."
Väestölaki on Ricardon teorian näkyvin heikkous mutta ei suinkaan ainoa.Maankorkoteoriassaan hän olettaa yhteiskunnan olevan ikäänkuin jatkuvan taantuman tilassa.Hän pitää maan ja ihmisen tuotantovoimaa muuttumattomana suurena,joka on "annettu" ja jota ei lisätä vaan pelkästään kulutetaan.
Marxilainen yhteiskuntateoria pitääkin "maan vähenevän hedelmällisyyden lakia" virheenä ja yrityksenä siirtää luonnon syyksi kapitalismin puutteet,rajoittuneisuuden ja ristiriidat.
Ricardo siis uskoi,että palkkatyötä rajoittaa ja säätelee väkiluvun liike eikä pääoman liike.
Mitäpä muuta se Galbraith olisi voinut sanoa?
Tuonkin perusteella ehdotan edelleen niiden lainausmerkkien poistamista.
Malthus nyt itseasiassa sanoi,että köyhyys on maailmassa väistämätön ja poistamaton.Hän haki sille teoriassaan jopa oikeutuksen.
Näitä Malthusilaisia meillä näyttäisi olevan tällä palstalla etenkin tuolla nuoremmalla puolella.Malthus on vain vaihtunut Friedmaniin.
Kovia ne ovat tulevat ajat heidän arvojensa mukaan eläen.
Köyhän housut ovat kuin Hollanninjuustoa,mutta persuuksen kohdalta suurempireikäiset. - Pappa-1
Wäinä kirjoitti:
Mietin tässä unohditko tarkoituksella ketjusta pois Simone de Sismondin?
Sismondihan korosti nimenomaan historiallisten tosiseikkojen ja yhteiskunnallisten tekijöiden merkitystä teorian muodostamisessa.
Sismondi oli ensimmäisiä taloudellisen kriisin teoreetikoja ja sillä tavalla Marxin edeltäjä,että hän väitti varallisuuden keskittyvän ja teknisen kehityksen paisuttavan tuotannon kulutusmahdollisuuksia suuremmaksi.
Työväenluokkahan sai alkunsa teollisesta vallankumouksesta.Tutkimalla tapahtumaa seurannutta yhteiskuntateoriaa voidaan selvittää se,millaisena teoria näki työväestön aseman.Yhteiskuntatieteellisiä käsityksiä on voitava vertailla toisiinsa ja on ratkaistava niiden oikeellisuus,tottahan se tehdään katsomalla mikä niistä vastaa oloja ja tapahtumia.
Marxin mukaan teoriaa on tutkittava sen muodostumisen kannalta.On huomioitava teorian kehityshistoria.Tosiasia-aineiston ja kasaantuneen kokemuksen pohjalta havaitaan,mikä on pysyvää ja mikä epäolennaista.
Kuten todettiin,Marx on lenkki ketjussa.Hänen tarkastelutapansa oli poikkeava.Työväenluokan asemasta olivat kiinnostuneet klassikotkin mutta Marx teki sen toisin.Marx otti lähtökohdaksi työväestön sosiaalisen turvattomuuden,nimenomaan taloudellisen turvattomuuden.Lähestymistapa liittyy oleellisesti kansantaloustieteeseen,sosiaalista turvattomuuttahan ei voida selittää selittämättä turvattomuuden taloudellisen perustan ominaisuuksia.
Eli,puhuttaessa Marxista puhutaan poliittisesta taloustieteestä.
Mielestäni jo tuon perusteella voisimme ottaa viestisi ensimmäisen osion sanan "paransi" ympäriltä lainausmerkit pois.
Ricardoa kiinnosti erityisesti kansantulon jako.Aikaisempia taloustieteilijöitä johdonmukaisemmin hän etsi ratkaisua tuotantosuhteista.Marxin tavoin hänkään ei arastellut tuoda esiin palkkatyöluokan ja yrittäjäluokan etujen ristiriitaa.Tosin hän oli enemmänkin huolissaan yrittäjäluokasta.
Tarkasti ottaen Galbraith sanoo: "jos Ricardo eläisi vielä,hän voisi helposti osoittaa,että rautainen laki on ollut poissa kuvasta..."
Väestölaki on Ricardon teorian näkyvin heikkous mutta ei suinkaan ainoa.Maankorkoteoriassaan hän olettaa yhteiskunnan olevan ikäänkuin jatkuvan taantuman tilassa.Hän pitää maan ja ihmisen tuotantovoimaa muuttumattomana suurena,joka on "annettu" ja jota ei lisätä vaan pelkästään kulutetaan.
Marxilainen yhteiskuntateoria pitääkin "maan vähenevän hedelmällisyyden lakia" virheenä ja yrityksenä siirtää luonnon syyksi kapitalismin puutteet,rajoittuneisuuden ja ristiriidat.
Ricardo siis uskoi,että palkkatyötä rajoittaa ja säätelee väkiluvun liike eikä pääoman liike.
Mitäpä muuta se Galbraith olisi voinut sanoa?
Tuonkin perusteella ehdotan edelleen niiden lainausmerkkien poistamista.
Malthus nyt itseasiassa sanoi,että köyhyys on maailmassa väistämätön ja poistamaton.Hän haki sille teoriassaan jopa oikeutuksen.
Näitä Malthusilaisia meillä näyttäisi olevan tällä palstalla etenkin tuolla nuoremmalla puolella.Malthus on vain vaihtunut Friedmaniin.
Kovia ne ovat tulevat ajat heidän arvojensa mukaan eläen.
Köyhän housut ovat kuin Hollanninjuustoa,mutta persuuksen kohdalta suurempireikäiset.Aivan niin syvällisesti en ole poliittiseen taloustieteen kehitykseen paneutunut kuin voi vaikuttaa. Motiivini on enemmäkin, miten ihmeessä joku voi vielä tänään uskoa Marx'in oppeihin ja kommunismiin. Muistuttaa uskovaisia ja Raamattua ja uskoa luomisoppiin.
Teorian on ennustettava jotain ja annettava käyttökelpoisia toimintaohjeita. Sitä kapitalismin tuhoa odotamme yhä. Pääomien kertyminen aina vain samoihin käsiin ei pidä paikkaansa. Suunnitelmatalous on kelvoton. Sosialisoidut yritykset ovat suojatyöpaikkoja.
Marxin Pääoma II'ssa ja muuallakin on käsitelty pitkään Adam Smithiä ja Ricardoa. Siitä on aivan ilmeistä, että mainittujen herrojen työt ovat tehneet suuren vaikutuksen Marx'iin ja ovat osa hänen työnsä perustaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26216685Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235370- 1152545
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152010Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361742Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111975- 59941
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto28849Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?43843