RUK:n käymisestä

Kummasti tuntuu herättävän edelleen herravihaa ja kateutta tuon kyseisen koulun käyminen. Omasta mielestäni tuo oli varusmiespalveluksen parasta aikaa, oli mukavat kurssikaverit ja hyvä henki. En sinänsä arvostanut johtajakoulutusta erityisen pitkälle, omalta osaltani urheiluseuratoiminnassa ja partiossa joutui paljon vastuullisempiin hommiin jo ennen varusmiesaikaa. Toki jos ei ole missään yhteisötoiminnassa, olipa sitten firma tai järjestö, ole ennen inttiä ollut niin RUK on kokemuksena hyvä.

Nykyään olen työpaikassa jossa on monenlaisia työntekijöitä. Miehiä, naisia, ulkomaalaisia. Reservin upseereita, aliupseereita, miehistön jäseniä, sivareita. Merkittävää yhtäläisyyttä työtehtävistä suoriutumisessa ja siinä miten on varusmiespalveluksen suorittanut ei ole. Rekryprosessi pitää siitä huolen. No, okei, eräs ruk:n käyneistä on todella hyvä organisoija, eräs sivari taas tosi luova tyyppi.

Ihmettely RUK:n suhteen alkoi oikeastaan vasta jälkeenpäin. En ole koskaan ko. koulun käymisellä mitenkään kehuskellut tms., mutta olen kyllä huomannut tietyn keskustelukaavan. Joskus vaikkapa kapakassa tulee varusmiespalvelupaikat puheeksi. Juttelun lomassa kertoo vaikkapa Haminassa olleen surkea tilanne naisten riittävyyden suhteen iltalomilla. Aivan samaan tapaan kuin vaikkapa kaveri mainitsi aiemmin Kajaanin halvat kapakat aikoinaan. Haminan maininnasta tulee vastaukseksi monesti keskustelukumppanilta yrmähdys. Jonkin ajan kuluttua tulee selitys jonka mukaan keskustelukumppani ei halunnut RUK:hon vaikka kuinka pakotettiin. Herravihaa ja kateutta siis.

Vanhat örmyt äijät puolestaan ovat toinen kummallinen ryhmä. Jos varusmiespalvelus tulee puheeksi, kysyvät monesti "Olethan varmasti RUK:n käynyt?" ja vastauksen jälkeen alkaa tulemaan innostunutta muistelua ja sellaista juttua että koulun käymisellä olisi jotain parempaa kastia. No, 50-60 luvun asenteet ovat olleet erilaisia.

Mutta eipä tässä ihmeempiä, terveiset vaan Haminaankin jos joku siellä olevista lukee palstaa. Luottakaa itseenne mutta älkää uskoko valloittavanne maailmaa, ainakaan vielä.