toisesta ketjusta kopioitua:
" Ei ihan oikein
Kirjoittanut: mehem 16.5.2006 klo 21.38
Tässä kommenttini, jotka perustuvat muistoihin, lähdeaineistoon ja huhuihin.
1. Hoitokokoukseet olivat kuumimmillaan 1978-79 ja päättyivät yleisesti 1982
- 70-luvun lopulla huipentuneet tapahtumat alkavat jossain suhteessa jo 1945 ns. Antin-päivän kokouksesta, jonka jälkiselvittelyissä HS:llä oli rooli. 60-luvun alun hajaannuksen jälkeen kynnys puuttua opillisiin ja elämäntavallisiin seikkoihin tuli jollain lailla helpommaksi. Koko 70-luvun ajan oli jo paljon yksittäisten henkilöiden hoitamisia. Vähitellen homma sai uusia käänteitä. Oma hatara arvaukseni on, että loppuhuipennus alkoi vuoden 1978 lopulla pidetystä koulutelkkari-kokouksesta, jossa jyrkimmän linjan edustajat jyräsivät läpi ennakkokäsikirjoitusta tiukemman kannan. Tämän jälkeen jotkut toiset alkoivat etsiä tilaisuutta pysäyttääkseen kehityksen. Mutta nuo toisetkaan (SRK:n työvaliokunnan jäsenet) tuskin vielä silloin kyseenalaistivat siihen asti tapahtuneita hoitoja.
2. Joitakin merkkejä hoitokokouksista on 1990-luvun alusta mutta niitä ei ole tuolloin enää organisoitu Oulun "pääkonttorilta"
- Kun hoitokokouksilta katosi kansansuosio, niiden luonne on muuttunut, vaikka viiime vuosinakin jotkut yksittäiset henkilöt ovat joutuneet ahdistavalla tavalla hoidettavaksi. Nykyään sekä SRK että paikalliset RY:t pyrkivät enemmänkin rauhoittamaan tilannetta.
3. Virallisesti eriseuraideasta alkaneet "hoidot" eivät ole päättyneet milloinkaan (ts liike ei tunnista niitä historiassaan)
- Liike tunnistaa 70-luvun hoitokokoukset ilmiönä, mutta virallisissa yhteyksissä niitä ei käsitellä rehellisesti. Virallinen tarina on, että taisteltiin vääriä henkiä vastaan ja lopulta voitettiin. Mielestäni oikeampi tarina olisi, että jossakin vaiheessa (en tiedä missä) hairahduttiin joukolla eksytykseen ja taisteltiin todellista Jumalan valtakuntaa vastaan, mutta lopulta mentiin niin pitkälle (tai hankkeen johtohahmo meni niin pitkälle), että eräiden muiden mukana olleiden omatunto heräsi ja he onnistuivat pysäyttämään homman.
4. Alkuperäisenä syynä oli hengelliset näkemyserot liikkeen keskeisten hengenmiesten välillä
- Tähän en usko. Kyse oli aidoista opillisista näkemyseroista tai harhoista, ja toisaalta kyse oli sosiologian lakien mukaan kehittyneestä joukkoilmiöstä (jota voi tässä mielessä verrata natsismiin, leninismiin tms). 70-luvun tapahtumat mahdollistaneita opillisia korostuksia olivat mm. "Jumalan valtakunnan huoneenhallitus"-oppi sekä ajatus siitä, että käytännössä seurakunta on erehtymätön. Mielenkiintoisena huomiona "huoneenhallitus"-opista on, että muistan sitä perustellun "Kooran eriseura"-tekstillä.
5. Näkemyserot henkilöityivät kahden hengenmiehen ympärille liittoutudeiden aktivistien välille
- Ei tämäkään ole totta. Ei ollut mitään "liittoumia", vaan kyllä suurin osa yritti toimia omantuntonsa mukaan, vaikka joutuikin eksytetyksi. Osa ei edes eksynytkään, koska heidän sielunsa ei "resonoinut" kovin voimakkaasti sille mitä tapahtui.
6. Jännite purkautui liikkeen historiaa ajatellen poikkeuksellisesti ts. ilman että liikkeestä lohkesi omaa selvää ryhmää.
- Pieni ryhmä lohkesikin, mutta pääosin hoidetut jäivät liikkeeseen.
7. Edelleenkin aihe on tabu ja osa keskustelijoista vastaa kysymykseen ns. ihokarvat karrella (tai siirtää tahtomattaan keskustelun sivuraiteelle)
- Pitää paikkansa."
" Ei ihan oikein
Kirjoittanut: mehem 16.5.2006 klo 21.38
Tässä kommenttini, jotka perustuvat muistoihin, lähdeaineistoon ja huhuihin.
1. Hoitokokoukseet olivat kuumimmillaan 1978-79 ja päättyivät yleisesti 1982
- 70-luvun lopulla huipentuneet tapahtumat alkavat jossain suhteessa jo 1945 ns. Antin-päivän kokouksesta, jonka jälkiselvittelyissä HS:llä oli rooli. 60-luvun alun hajaannuksen jälkeen kynnys puuttua opillisiin ja elämäntavallisiin seikkoihin tuli jollain lailla helpommaksi. Koko 70-luvun ajan oli jo paljon yksittäisten henkilöiden hoitamisia. Vähitellen homma sai uusia käänteitä. Oma hatara arvaukseni on, että loppuhuipennus alkoi vuoden 1978 lopulla pidetystä koulutelkkari-kokouksesta, jossa jyrkimmän linjan edustajat jyräsivät läpi ennakkokäsikirjoitusta tiukemman kannan. Tämän jälkeen jotkut toiset alkoivat etsiä tilaisuutta pysäyttääkseen kehityksen. Mutta nuo toisetkaan (SRK:n työvaliokunnan jäsenet) tuskin vielä silloin kyseenalaistivat siihen asti tapahtuneita hoitoja.
2. Joitakin merkkejä hoitokokouksista on 1990-luvun alusta mutta niitä ei ole tuolloin enää organisoitu Oulun "pääkonttorilta"
- Kun hoitokokouksilta katosi kansansuosio, niiden luonne on muuttunut, vaikka viiime vuosinakin jotkut yksittäiset henkilöt ovat joutuneet ahdistavalla tavalla hoidettavaksi. Nykyään sekä SRK että paikalliset RY:t pyrkivät enemmänkin rauhoittamaan tilannetta.
3. Virallisesti eriseuraideasta alkaneet "hoidot" eivät ole päättyneet milloinkaan (ts liike ei tunnista niitä historiassaan)
- Liike tunnistaa 70-luvun hoitokokoukset ilmiönä, mutta virallisissa yhteyksissä niitä ei käsitellä rehellisesti. Virallinen tarina on, että taisteltiin vääriä henkiä vastaan ja lopulta voitettiin. Mielestäni oikeampi tarina olisi, että jossakin vaiheessa (en tiedä missä) hairahduttiin joukolla eksytykseen ja taisteltiin todellista Jumalan valtakuntaa vastaan, mutta lopulta mentiin niin pitkälle (tai hankkeen johtohahmo meni niin pitkälle), että eräiden muiden mukana olleiden omatunto heräsi ja he onnistuivat pysäyttämään homman.
4. Alkuperäisenä syynä oli hengelliset näkemyserot liikkeen keskeisten hengenmiesten välillä
- Tähän en usko. Kyse oli aidoista opillisista näkemyseroista tai harhoista, ja toisaalta kyse oli sosiologian lakien mukaan kehittyneestä joukkoilmiöstä (jota voi tässä mielessä verrata natsismiin, leninismiin tms). 70-luvun tapahtumat mahdollistaneita opillisia korostuksia olivat mm. "Jumalan valtakunnan huoneenhallitus"-oppi sekä ajatus siitä, että käytännössä seurakunta on erehtymätön. Mielenkiintoisena huomiona "huoneenhallitus"-opista on, että muistan sitä perustellun "Kooran eriseura"-tekstillä.
5. Näkemyserot henkilöityivät kahden hengenmiehen ympärille liittoutudeiden aktivistien välille
- Ei tämäkään ole totta. Ei ollut mitään "liittoumia", vaan kyllä suurin osa yritti toimia omantuntonsa mukaan, vaikka joutuikin eksytetyksi. Osa ei edes eksynytkään, koska heidän sielunsa ei "resonoinut" kovin voimakkaasti sille mitä tapahtui.
6. Jännite purkautui liikkeen historiaa ajatellen poikkeuksellisesti ts. ilman että liikkeestä lohkesi omaa selvää ryhmää.
- Pieni ryhmä lohkesikin, mutta pääosin hoidetut jäivät liikkeeseen.
7. Edelleenkin aihe on tabu ja osa keskustelijoista vastaa kysymykseen ns. ihokarvat karrella (tai siirtää tahtomattaan keskustelun sivuraiteelle)
- Pitää paikkansa."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.