Onko as synnynäinen ominaisuus? Jos ei ollut lapsena ongelmia niin voiko olla kyseessä as?
onko as synnynäinen?
höh
81078
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Laaja-alainen kehityshäiriö" Voidaan diagnosoida 1-100 vuotiaana. 90-vuotiaana diagnosoitu sanoi "Voin rauhassa kuolla kun tiedän, etten olekaan hullu!"
"Voin kuolla rauhassa kun tiedän, etten olekaan hullu".
Lakkasin tuskaisesta etsinnästä/lekurien vast. otoilla ramppaamisesta kun tiesin olevani AS.
(hulluksi leimaaminen tyssäsi)
mitäs sanotte siitä , kun 30-vuotias poikani koki diagnoosin raskauttavana, "nyt vasta ongelmat alkoivat, kun en olisi koskaan tiennyt olevani as; olisi ollut parempi"
Niin, kyllähän sen voi noinkin päin ajatella. Ymmärrän tuskastumisen nousevan sellaiselta pohjalta, että henkilöllä ei ole ylipäänsäkään ollut "suuria kysymyksiä" avoimena. Jollain asteella voi kokea olevansa erilainen kuin muut, mutta tulla kuitenkin toimeen itsensä kanssa sellaisena.
Toisille asia ei ole lainkaan näin yksinkertainen. Kuten ajatelman ap. kirjoittajakin sanoo, hän juoksi lääkäristä toiseen ja halusi löytää vastauksen. Väittäisin, että tällaisissa tapauksissa tieto aivobiologisiin ongelmiin perustuvasta oireistosta tuo valtavan helpotuksen.
Muistan lukeneeni, että tarkkaavaisuushäiriöisten kanssa työskentelyään aloitellut lääkäri oli aivan ihmeissään, sillä hänen tarkkaavaisuushäiriöisiksi toteamansa potilaat purskahtivat järjestään itkuun. Hän ei ollut tavannut samankaltaista reaktiota minkään psykiatrisen potilaan kanssa. Hän päätteli, että kyseessä täytyy olla potilaalle hyvin tärkeä tieto.
Luin juuri, että lainsäädäntöä uusitaan, jotta vankilassa oleville voitaisiin tehdä testaus ja saattaa heidät asialliseen hoitoon.
Näkyykö muka as jo ihan 3 vuotiaana? Voiko erittäin lievä aspergeri selvitä murrosikään asti ilman ongelmia päiväkodissa tai koulussa?
Ikonen-Juvonen_Ojala (2002) s. 211-216 Markku Tuomi kertoo koulukokemuksistaan. Hän sai diagnoosin 44 vuotiaana, vaikka oireita oli koko lapsuusiän. Paljon riippuu kasvuympäristön suvaitsevaisuudesta. Onnellinen hän on siitä, ettei pantu mielisairaalaan tai kasvatuslaitokseen, kuten tuolloin oli tapana.
(Niin edelleenkin psykodynaamisen psykoanalyysin edustajat pitävät as-oireita psykoosina)
jos ympäristö on suvaitsevainen niin voi olla että ei oireilee lapsena niin paljon ja voi mennä ihan murrosikään asti ilman ongelmia koulussa ja opettajatkaan silloin eivät huomaa poikkeavuutta?
-höh-