Prekaarien mielenosoitukseen osallistui vain n. 100 ihmistä. Sen tarkoitus oli saada ihmiset kiinnostumaan keitä kaikkia koskee pätkätöiden ja pienten palkkojen tuomat ongelmat tässä lottovoitto-maassa. Näitä ihmisiä on paljon.
Pahinta on, että suunta vaikuttaa jatkuvan.
Mielenkiintoista oli se ilmiö, että monet uutisoinnit saivat mielenosoituksen näyttämään epäasialliselta, kun sitä sabotoitiin naamioituneiden osallistujien toimesta. Katsojille saattoi tulla vaikutelma anrkistisesta toiminnasta, kun kysymys oli laillisesta mielenosoituksesta.
Pahinta on, että suunta vaikuttaa jatkuvan.
Mielenkiintoista oli se ilmiö, että monet uutisoinnit saivat mielenosoituksen näyttämään epäasialliselta, kun sitä sabotoitiin naamioituneiden osallistujien toimesta. Katsojille saattoi tulla vaikutelma anrkistisesta toiminnasta, kun kysymys oli laillisesta mielenosoituksesta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin, mitään anarkististahan ei ollut siinä, että prekaarit usuttavat varastamaan kaupoista?
Laillista mielenosoittamista kai sekin?
Mielenosoittamiseen toki oli lupa haettu ja saatu.
Entä ikkunoiden rikkominen ja kaupoista varastaminen? Olivatko ne lieveilmiöitä - vai prekaarien koko sanoma tiivistettynä?
Laki ja oikeus eivät ole samoja asioita. Vanhan tuomariohjeen mukaan: kun laki ja oikeus ovat ristiriidassa, oikeus voittakoon.
Valtaapitävän koneiston eräänä vahvuutena on, että tarvitessaan jotain se voi sorvata asiaa tukemaan lain. Silloin, kun laki koetaan epäoikeudenmukaiseksi, se vähentää yleistä lainkuuliaisuutta.
Nykyisessä työmarkkinapolitiikassa on hyvin paljon lakeja, jotka toisaalta estävät ihmisiä työskentelemästä kuten heidän tilanteeseensa sopii, ja toisaalta pakottavat heitä toimiin jotka heille eivät sovi.
Kun tällaisia sorvataan ja tarkastellaan, pitäisi olla hyvin varovainen. Lain pitäisi olla ihmisten palvelija, ja sen käytön pohjana aina ihmisten hyvä.
Kun yleisesti koetaan, ettei näin ole - kuten pätkätyöläisten ja työttömien parissa nykyään - koetaan myös ettei laki yleensäkään nauti enää entisenlaista arvostustaan. Tämä taas saattaa johtaa mm. mainitsemiesi kaltaisiin seurauksiin.
Prekariaattiin kuuluu epäilemättä satoja tuhansia palkansaajia. Ristiriita siis elinehtojen kanssa on huutava verrattuna jatkuvaan työsuhteeseen. Mielenosoitukseen oli siis tärkeä syy.
Sabotointi oli törkeätä, koska haluttiin varmasti leimata mielenosoittajat ikävällä tavalla.
Nykyiset 50, 60 ja 70-vuotiaat tottuivat vakaisiin työuriin, jot heolivat itse luomassa 1970-1990-luvuilla. Kuitenkin saman porukan joukosta löytyy ne päättäjät,jotka haluavat romuttaa koko hyvinvointisysteemin, joka heidätkin on kasvattanut! Tämä outo ristiriita johtuu kai siitä, että he itse ovat saavuttaneet tarpeeksi hyvän elintason ja turvasivatpa jopa omatkin eläkkeensäkin eläkeuudistuksissa ja lainsäädännöllä. NImittäin vielä he pääsevät aiemmin eläkkeelle kuin nuorempansa ja hyvillä eläke-eduilla. Perinnöksi lapsilleen ja lapsenlapsilleen he ovat luoneet teknologiaan uskovan Suomen, jossa jokainen on oman onnensa seppä ja vastaa omista eläkkeistään ja töistään tulevaisuudessa lähinnä USA:n mallisessa systeemissä. Työpaikat ovat pätkiä, koulutus ei takaa mitään työpaikkaa, kilpailu yltää jo esikouluun asti, samoin ihmisten arviointi ja luokittelu. Entä jos heidän lapsensa ei pääse ihanne-elämän hyväpalkkaiseen toimeen ja vakituiseen työhön? En tiedä miten käy. Olisi mielenkiintoista tietää, millaiset ihmissuhteet työttömillä ja pätkätyölaisillä on? Hylkäävätkö jopa omat vanhemmat? En tiedä, koska olen itse hyväpalkkaisessa työssä mutta olen saanut sivusta seurata pätkätyölaisen ja työttömän kohtelua ja se ei ole kaunista katseltavaa.
Kun olet nöyrä ja yrität hoitaa hommasi , siinä toivossa, että saat pitää työsi, taiettä pysyt edes pätkätyölistalla, menee viikot ja kuukaudet.