Rakastaako nainen

Siis onko se hyvä vai paha kun rakastat miestäsi ihmisenä, et miehenä? Teistä naisista kun ei ota selvää puhutta toista ja ajatteletta toista. Menee heti ulalle.;) Mitäs miehessä pitää olla jotta rakastatte häntä miehenä? Miksi on valitettavaa, että olette ystäviä? Mä en ole ihan perillä nyt tästä logiikasta. Valaiskaa. Olen pyrkimässä parisuhteeseen ja jos kompastun tohon. Ex potki meikät pellolle ja jäi hiukan sellanen kuva, että hän olisi tarvinnut ystävää enemmänkin kun meillä oli yhteiselämä hankalaa... Antaas tulla.;)

Miekin kirjoitti:

Siis onko se hyvä vai paha kun rakastat miestäsi ihmisenä, et miehenä? Teistä naisista kun ei ota selvää puhutta toista ja ajatteletta toista. Menee heti ulalle.;) Mitäs miehessä pitää olla jotta rakastatte häntä miehenä? Miksi on valitettavaa, että olette ystäviä? Mä en ole ihan perillä nyt tästä logiikasta. Valaiskaa. Olen pyrkimässä parisuhteeseen ja jos kompastun tohon. Ex potki meikät pellolle ja jäi hiukan sellanen kuva, että hän olisi tarvinnut ystävää enemmänkin kun meillä oli yhteiselämä hankalaa... Antaas tulla.;)

parisuhde on enemmän kämppäkaveruutta kuin suurta rakkautta, niin siitä puuttuu oleellisesti jotakin. Kun edellisestä rakastelusta on pari vuotta ja toinen ei kiinnosta fyysisesti tippaakaan, voi miettiä onko suhteessa mitään järkeä. Etenkin kun ihastuu jatkuvasti toisiin miehiin ja haaveilee toisenlaisesta elämästä. Totta kai on hyvä että ollaan ystäviä, mutta sitä voi olla ilman naimisissaoloakin.

Miekin kirjoitti:

Siis onko se hyvä vai paha kun rakastat miestäsi ihmisenä, et miehenä? Teistä naisista kun ei ota selvää puhutta toista ja ajatteletta toista. Menee heti ulalle.;) Mitäs miehessä pitää olla jotta rakastatte häntä miehenä? Miksi on valitettavaa, että olette ystäviä? Mä en ole ihan perillä nyt tästä logiikasta. Valaiskaa. Olen pyrkimässä parisuhteeseen ja jos kompastun tohon. Ex potki meikät pellolle ja jäi hiukan sellanen kuva, että hän olisi tarvinnut ystävää enemmänkin kun meillä oli yhteiselämä hankalaa... Antaas tulla.;)

liittyy siihen että naiset ovat eläimiä

Miekin kirjoitti:

Siis onko se hyvä vai paha kun rakastat miestäsi ihmisenä, et miehenä? Teistä naisista kun ei ota selvää puhutta toista ja ajatteletta toista. Menee heti ulalle.;) Mitäs miehessä pitää olla jotta rakastatte häntä miehenä? Miksi on valitettavaa, että olette ystäviä? Mä en ole ihan perillä nyt tästä logiikasta. Valaiskaa. Olen pyrkimässä parisuhteeseen ja jos kompastun tohon. Ex potki meikät pellolle ja jäi hiukan sellanen kuva, että hän olisi tarvinnut ystävää enemmänkin kun meillä oli yhteiselämä hankalaa... Antaas tulla.;)

Miehellä olisi hyvä olla luonnetta; olen niin tyypillinen leijona-nainen, että "kotihiireni" ei jaksa napata ;0) Emme ole riidelleet mistään, asiat menevät minun valintojeni mukaan ja mies toteaa kyllä kyllä kaikkiin ehdotuksiin. Perhana, miehessä pitää olla särmää ja tulisuutta. Räyh ;0)

Kupru kirjoitti:

Miehellä olisi hyvä olla luonnetta; olen niin tyypillinen leijona-nainen, että "kotihiireni" ei jaksa napata ;0) Emme ole riidelleet mistään, asiat menevät minun valintojeni mukaan ja mies toteaa kyllä kyllä kaikkiin ehdotuksiin. Perhana, miehessä pitää olla särmää ja tulisuutta. Räyh ;0)

Joo, totta kai pitää olla sitä rakkautta, jotta suhde toimii oikeilla pohjilla. Eikö miehesi ole fyysisesti haluttava vai onko hän liian nössö luonteeltaan sinulle?
Vautsi vau Kupru!!=) Oon aivan samaa mieltä tuosta, että luonnetta pitää olla. Ja yhteistuumin päätetään, eikä toinen vaan jyrää. Ehkä me miehet ollaan vähän sellasia pehmeitä kun rakastetaan naista. Vaikka olen itekkin särmäluonne niin naisen kanssa pehmenen ja mukailen hänen halujaan, no tiettyyn rajaan asti. Tosin mulla itellä ollut naisia, jotka ovat sellasia hissukoita ja kuitenkin haluavat päättää asioista ja niille kun remahtaa ja koettaa esittää josko yhdessä päätettäs asioista niin ovat alkaneet mököttämään. Ja kun ite on hyvin ulospäin suuntautunut niin sitä on hankalaa sulatella. No, exät on aika pitkälti aina potkineet meikän pellolle lopulta tuon särmikkään ja kiihkeän luonteeni vuoksi. Joten tasan ei käy onnen lahjat.;)
Millanen se fyysisesti haluttava mies oikein on?

miekin kirjoitti:

Joo, totta kai pitää olla sitä rakkautta, jotta suhde toimii oikeilla pohjilla. Eikö miehesi ole fyysisesti haluttava vai onko hän liian nössö luonteeltaan sinulle?
Vautsi vau Kupru!!=) Oon aivan samaa mieltä tuosta, että luonnetta pitää olla. Ja yhteistuumin päätetään, eikä toinen vaan jyrää. Ehkä me miehet ollaan vähän sellasia pehmeitä kun rakastetaan naista. Vaikka olen itekkin särmäluonne niin naisen kanssa pehmenen ja mukailen hänen halujaan, no tiettyyn rajaan asti. Tosin mulla itellä ollut naisia, jotka ovat sellasia hissukoita ja kuitenkin haluavat päättää asioista ja niille kun remahtaa ja koettaa esittää josko yhdessä päätettäs asioista niin ovat alkaneet mököttämään. Ja kun ite on hyvin ulospäin suuntautunut niin sitä on hankalaa sulatella. No, exät on aika pitkälti aina potkineet meikän pellolle lopulta tuon särmikkään ja kiihkeän luonteeni vuoksi. Joten tasan ei käy onnen lahjat.;)
Millanen se fyysisesti haluttava mies oikein on?

Mieheni on liian nössö, fyysisiltä ominaisuuksiltaan hän on täydellinen - lihaksikas, hoikka ja tumma. Minua kiehtoo mies joka tietää mitä hän haluaa - ja hän haluaa juuri minut, usein, pitkään ja hartaasti.. ;0)

Kupru kirjoitti:

Mieheni on liian nössö, fyysisiltä ominaisuuksiltaan hän on täydellinen - lihaksikas, hoikka ja tumma. Minua kiehtoo mies joka tietää mitä hän haluaa - ja hän haluaa juuri minut, usein, pitkään ja hartaasti.. ;0)

Aivan. Naisten päiväunia siis näin puolen päivän aikaan. Sä olet kouluttanut adoniksesi liian tottelevaiseksi. Onko hän aloitekykyinen? Vai aivan tahdoton?
Pitää olla sitä villiä vapautta, jotta uskaltaa haluta sitä mitä oikeasti haluaa.
Tiedätkö sinä mitä haluat? Siis muutakin kuin sitä miestä, joka tietää mitä haluaa, sinua...usein, pitkään ja hartaasti.;)
Niin se vaan on, että sitä kaipaa mitä ei saa ja kun jotain menettää huomaa vasta kaipaavansa sitä. Luuletko, että kyllästyisit siihen särmämieheen ajan myötä ja kaipaisitkin takaisin nykytilanteeseen?

Miekin kirjoitti:

Aivan. Naisten päiväunia siis näin puolen päivän aikaan. Sä olet kouluttanut adoniksesi liian tottelevaiseksi. Onko hän aloitekykyinen? Vai aivan tahdoton?
Pitää olla sitä villiä vapautta, jotta uskaltaa haluta sitä mitä oikeasti haluaa.
Tiedätkö sinä mitä haluat? Siis muutakin kuin sitä miestä, joka tietää mitä haluaa, sinua...usein, pitkään ja hartaasti.;)
Niin se vaan on, että sitä kaipaa mitä ei saa ja kun jotain menettää huomaa vasta kaipaavansa sitä. Luuletko, että kyllästyisit siihen särmämieheen ajan myötä ja kaipaisitkin takaisin nykytilanteeseen?

Hän on ollut kiltti alusta lähtien emmekä olisi naimisissakaan ellen olisi ollut aktiivinen asian suhteen. Kouluttaa ei ole tarvinnut, siitä ovat vanhemmat pitäneet huolen.

Haluan parisuhteen jossa minun ei tarvitse päättää kaikesta, olla aina vahva ja kärsiä seksin puutteesta. Ei se ole päiväunta vaan realiteetti - mieluummin yksin ja eronneena kuin tyhjässä ihmissuhteessa.

Kupru kirjoitti:

Hän on ollut kiltti alusta lähtien emmekä olisi naimisissakaan ellen olisi ollut aktiivinen asian suhteen. Kouluttaa ei ole tarvinnut, siitä ovat vanhemmat pitäneet huolen.

Haluan parisuhteen jossa minun ei tarvitse päättää kaikesta, olla aina vahva ja kärsiä seksin puutteesta. Ei se ole päiväunta vaan realiteetti - mieluummin yksin ja eronneena kuin tyhjässä ihmissuhteessa.

Olet kyllä siinä oikeassa jos kannat yhteiselämän vastuun päätöksineen seurauksineen yksinään, että ei se pitemmän päälle kiihota. Kyllä päätöksen teon jakaminen ja muukin yhteiselämän jakaminen tyydyttää parisuhteessa. Ja varsinkin jos sen alkaa kokemaan yksipuoliseksi. Ja tähän se legendaarinen kysymys. Oletteko jutelleet asiasta?
Vahvan osa on heikko koska se yksin puurtaminen alkaa jurppiin. Ja seksihän kuuluu normaaliin parisuhteeseen kyllä. Sitä alkaa kattelemaan äkkiä aidan toiselle puolen. Tuttu tunne mulle viimisimmän kanssa. No, en sitä rehtinä kaverina kuitenkaan kokeillut. Uskollisuus on mun tavaramerkki. Vaan en saanut selvitettyä mikä mätti. Olinko ei-haluttava tyyppi vaan. Hän sanoi minua kyllä naismieliseksi. Tiiä mitä sillä tarkoitti. No, se on mennyttä jo.
Sun miehes siis on adonis mutta kotikasvatuksen seurauksena passiivinen nössö. Ei halua seksiä. Oma tahto puuttuu. Mihis hän purkaa energiansa?
Olikos hän alkuhuumassaan kuitenkin aktiivinen?
Sä taisit polkaista sen varpaat kun leikkasitta hääkakun ja se on sitten elänyt sopimuksen mukaan sun tossun alla vai?;)

Onpas hankalaa. Ei käy sua kateeksi. Oletkos muuten itse tulinen, energinen ja kiihkeä luonne? Jos hän ei vaan uskalla yksinkertaisesti vastustaa sua tai kertoa omaa mielipidettään asioissa.

Miekin kirjoitti:

Olet kyllä siinä oikeassa jos kannat yhteiselämän vastuun päätöksineen seurauksineen yksinään, että ei se pitemmän päälle kiihota. Kyllä päätöksen teon jakaminen ja muukin yhteiselämän jakaminen tyydyttää parisuhteessa. Ja varsinkin jos sen alkaa kokemaan yksipuoliseksi. Ja tähän se legendaarinen kysymys. Oletteko jutelleet asiasta?
Vahvan osa on heikko koska se yksin puurtaminen alkaa jurppiin. Ja seksihän kuuluu normaaliin parisuhteeseen kyllä. Sitä alkaa kattelemaan äkkiä aidan toiselle puolen. Tuttu tunne mulle viimisimmän kanssa. No, en sitä rehtinä kaverina kuitenkaan kokeillut. Uskollisuus on mun tavaramerkki. Vaan en saanut selvitettyä mikä mätti. Olinko ei-haluttava tyyppi vaan. Hän sanoi minua kyllä naismieliseksi. Tiiä mitä sillä tarkoitti. No, se on mennyttä jo.
Sun miehes siis on adonis mutta kotikasvatuksen seurauksena passiivinen nössö. Ei halua seksiä. Oma tahto puuttuu. Mihis hän purkaa energiansa?
Olikos hän alkuhuumassaan kuitenkin aktiivinen?
Sä taisit polkaista sen varpaat kun leikkasitta hääkakun ja se on sitten elänyt sopimuksen mukaan sun tossun alla vai?;)

Onpas hankalaa. Ei käy sua kateeksi. Oletkos muuten itse tulinen, energinen ja kiihkeä luonne? Jos hän ei vaan uskalla yksinkertaisesti vastustaa sua tai kertoa omaa mielipidettään asioissa.

tämä keskustelu. Ahdistava tunne, kun saa itse olla tämän suhteen kipparina koko ajan. En halua ilkeää äksyilijää missään nimessä, mutta haluaisin sitä vastusta miehestä. Kaikki sanoo miten ihana ja mahtava ja kiltti mies sinulla onkaan, tästähän se omatuonto itsellä vielä huononee. Aidan toisella puolella on vihertänyt, en onneksi kuitenkaan lähtenyt. Patti tilanne. Tuntuu, että loukkaan vain miestäni "jyräämällä" hänet. Olen yrittänyt antaa tilaa ja kuunnella hänenkin sanomisiaan, mutta minkäs teet.

Miksei miehet pistä hanttiin? Onko se se vastuun ottaminen joka pelottaa?

Miekin kirjoitti:

Olet kyllä siinä oikeassa jos kannat yhteiselämän vastuun päätöksineen seurauksineen yksinään, että ei se pitemmän päälle kiihota. Kyllä päätöksen teon jakaminen ja muukin yhteiselämän jakaminen tyydyttää parisuhteessa. Ja varsinkin jos sen alkaa kokemaan yksipuoliseksi. Ja tähän se legendaarinen kysymys. Oletteko jutelleet asiasta?
Vahvan osa on heikko koska se yksin puurtaminen alkaa jurppiin. Ja seksihän kuuluu normaaliin parisuhteeseen kyllä. Sitä alkaa kattelemaan äkkiä aidan toiselle puolen. Tuttu tunne mulle viimisimmän kanssa. No, en sitä rehtinä kaverina kuitenkaan kokeillut. Uskollisuus on mun tavaramerkki. Vaan en saanut selvitettyä mikä mätti. Olinko ei-haluttava tyyppi vaan. Hän sanoi minua kyllä naismieliseksi. Tiiä mitä sillä tarkoitti. No, se on mennyttä jo.
Sun miehes siis on adonis mutta kotikasvatuksen seurauksena passiivinen nössö. Ei halua seksiä. Oma tahto puuttuu. Mihis hän purkaa energiansa?
Olikos hän alkuhuumassaan kuitenkin aktiivinen?
Sä taisit polkaista sen varpaat kun leikkasitta hääkakun ja se on sitten elänyt sopimuksen mukaan sun tossun alla vai?;)

Onpas hankalaa. Ei käy sua kateeksi. Oletkos muuten itse tulinen, energinen ja kiihkeä luonne? Jos hän ei vaan uskalla yksinkertaisesti vastustaa sua tai kertoa omaa mielipidettään asioissa.

Olemme jutelleet asiasta ja hän myöntää tilanteen kinkkisyyden. Sanoo antavansa minun tehdä päätökset, jotta saan elämän jossa voin hyvin.. ÄÄH!

Olen kurkkinut aidan yli liikaakin viime aikoina, sillä ihastuin toiseen. Hän vain ei ole kiinnostunut minusta. Mies purkaa energiansa - en tiedä minne. Hän ei ole koskaan ollut aktiivinen seksin suhteen, olen aina saanut tehdä aloitteet ja sekin jurppii. Mies sanoo olevansa kiinnostunut seksistä, mutta ei tee mitään.

Olen tulinen luonne, mutta pidän kynttilääni vakan alla ja olen muuttunut passiivisemmaksi koska olen niin masentunut. Itsemurhakin on välillä käynyt mielessä kun naisellinen itsetunto on aivan pohjamudissa.

Kupru kirjoitti:

Olemme jutelleet asiasta ja hän myöntää tilanteen kinkkisyyden. Sanoo antavansa minun tehdä päätökset, jotta saan elämän jossa voin hyvin.. ÄÄH!

Olen kurkkinut aidan yli liikaakin viime aikoina, sillä ihastuin toiseen. Hän vain ei ole kiinnostunut minusta. Mies purkaa energiansa - en tiedä minne. Hän ei ole koskaan ollut aktiivinen seksin suhteen, olen aina saanut tehdä aloitteet ja sekin jurppii. Mies sanoo olevansa kiinnostunut seksistä, mutta ei tee mitään.

Olen tulinen luonne, mutta pidän kynttilääni vakan alla ja olen muuttunut passiivisemmaksi koska olen niin masentunut. Itsemurhakin on välillä käynyt mielessä kun naisellinen itsetunto on aivan pohjamudissa.

Tässä on osa tarinastani: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000440&posting=22000000016001140

Kupru kirjoitti:

Olemme jutelleet asiasta ja hän myöntää tilanteen kinkkisyyden. Sanoo antavansa minun tehdä päätökset, jotta saan elämän jossa voin hyvin.. ÄÄH!

Olen kurkkinut aidan yli liikaakin viime aikoina, sillä ihastuin toiseen. Hän vain ei ole kiinnostunut minusta. Mies purkaa energiansa - en tiedä minne. Hän ei ole koskaan ollut aktiivinen seksin suhteen, olen aina saanut tehdä aloitteet ja sekin jurppii. Mies sanoo olevansa kiinnostunut seksistä, mutta ei tee mitään.

Olen tulinen luonne, mutta pidän kynttilääni vakan alla ja olen muuttunut passiivisemmaksi koska olen niin masentunut. Itsemurhakin on välillä käynyt mielessä kun naisellinen itsetunto on aivan pohjamudissa.

Myöntää muttei tee mitään. Hmm... aika mielenkiintoista. Onko tapojensa orja vai eikö halua? Oletko sitten sanonut, että haluut vähän sähinää ja kipinää ja että se on hyvää elämää sulle. Jos on kaks vuotta kun viimeksi on seksiä harrastanut niin alkais meikää tosiaan ahistaan. No, itekkään en ole sekstaillut vähään aikaan ja se hiukan alkaa painostaan.;)
Joo, tiedän tunteen kun aina joutuu tekeen aloitteet ja suorastaan kerjäämään toiselta. Ei tee hyvää mielelle eikä parisuhteelle. Ärsyyntymiskynnys toista kohtaan laskee.
Millähän tavalla sun mies on kiinnostunut seksistä? Hmm omaan ajatusmaailmaani perustuen seksin merkitys on aika suuri mutta on kai olemmassa ihmisiä, jotka eivät jaksa innostua vaikka kiinnostaisikin. Mitäs jos yllätät miehesi pikkasen provoisoivasti eroottisesti? Häkeltyykö vaiko mollaako vaiko saat hänet innostumaan? Mä olen aina ollut itse erittäin seksiaktiivinen kaveri parisuhteissani ja naiseni taas ovat olleet enemmänkin hätää kärsimässä mun halujeni kanssa. Miten se vaan maailman pyörittääkin rulettia, että sä tapaat miehen, joka ei jaksa harrastaa seksiä ja mä taas naisia, jotka ei innostu seksistä.
Hei masennusta ei pidä alkaa repimään. Silloin asiaa täytyy hoitaa. Elämästä pitää saada nauttia. Huh, hei itsemurha-ajatuksia nyt ei pidä alkaa edes miettimään tommosen asian takia.
Silloin on kyllä parempi vaikka erota jos toinen syö sun naisellisen itsetuntosi. Sun pitää herättää miehesi huomaamaan tilanne ja jos hänellä ei kiinnosta tehdä asian eteen mitään niin eihän hän ole oikeasti kiinnostunut sinusta ja sun hyvinvoinnista niinkuin kuuluisi olla.
No, mun on helppo täältä heitellä sulle neuvoja kun tunnesiteesi ja muut elämän siteet eivät mulle näy. Yksi neuvo yhdellä sanalla, jota tarvitset, mitä se ikinä pitääkin sisällään mutta älä jää paikallesi passivoitumaan ja masentumaan ja synkistelemään. Neuvo on AKTIVOIDU. Päätä itse mitä se tarkoittaa. Tästä hetkestä eteenpäin voit muuttaa elämääsi haluamaasi suuntaan mutta muista se vaatii rohkeutta ja voimia mutta se palkitsee sinut lopulta. Rehti kannattaa olla koska sun puhdas omatunto on päätöksiesi perustana.

kuulostat olevan jyräävän dominoiva.
Melkein näen sieluni silmillä touhukkaan, alatiäänessä olevan tiukan tädin, joka hoputtaa miehensä milloin mihinkin.
Vähemmän aktiviinen ja päällekäyvä asenne voisi houkuttaa miestäsi enemmän.

Noin se aivan varmasti on. Miettimistauko tarkoittaa sitä että nainen on ihastunut johonkin toiseen ja haluaa kokeilla tulisiko siitä jotain, jos ei tule niin sitten palaa luoksesi ja sanoo vain, että sai "mietittyä" asiat. Todellisuudessa on pannut sen toisen kanssa koko sen erossa olemisenne ajan.