Yksi suuri kunta

Valtion ja kunnan yrityksiä ja laitoksia ei voi myydä ulkomaille
ennenkuin ne on yksityistetty. Ulkomaalaisomistus vapautui vuoden 1993
alusta ja nyt Suomea myydään sijoittajille. Suomen Kuvalehti kirjoitti
numerossa 46 19.11.1993: "Ulkomaalaiset ryntäsivät ostamaan Suomen
halpoja yrityksiä. Kun ulkomaalaisten oikeus omistaa suomalaisia
yrityksiä vapautui vuodenvaihteessa, se sattui kuin historian oikusta
samaan aikaan, jolloin kolme muuta tekijää veti kehitystä samaan uomaan.
Kellutus pudotti markan ulkoista arvoa, kotimaiset osakekurssit
noteerattiin ennätyshalvoiksi ja ulkomaiset sijoitusrahastot lähtivät
etsimään kohteita Yhdysvaltain ulkopuolelta." Uskon, kuten varmaan jo
sinäkin, ettei tuo ollut sattuman oikkua. Kaikki tapahtui suunnitelman
mukaan.

Suomen kuvalehti mainitsee artikkelissaan myös termit "GLOBAL INVESTOR"
ja "RELATIONSHIP INVESTING". "Käsitteet kuvaavat amerikkalaisten
sijoitusrahastojen maailmanvalloitusta. Kun vielä vuosi tai pari sitten
rahastot sijoittivat vain seitsemän prosenttia pääomistaan Yhdysvaltojen
ulkopuolelle, ne nyt hakevat aktiivisesti uusia kohteita kaikkialta
maailmasta." Nimitys "maailmanvalloitus" osui todella nappiin!
Ulkomaille myyminen on käynnissä voimakkaasti joka puolella maailmaa. On
helppo arvata, että noiden sijoitusrahastojen taustalta löytyy
Rockefellerin säätiö tai jokin muu maailman valtaeliitin lonkero -
tietysti hyvin naamioituna. Suomen Kuvalehden haastattelemat johtajat
eivät odotetusti nähneet ulkomaisissa sijoittajissa mitään vaaraa.

Valtaeliitin politiikkaan kuuluu myös edistää kaikkien isojen yritysten
yhdistymistä toisiinsa. Tällainen keskittäminen on ollut käynnissä
kaikkialla jo jonkin aikaa. Esimerkiksi kansalliset ja kansainväliset
lentoyhtiöt liittyvät vauhdilla yhteen tai ostavat toistensa osakkeita.

Tarkoitus on tehdä vähitellen tästä maailmasta yksi iso kylä, jossa
sanaa itsenäisyys ei enää tunneta. Sen on korvannut termi
toisistaanriippuvaisuus. Malachi Martin kirjassaan "The Keys of this
Blood" kuvaa uuden maailmanjärjestyksen tuloa näin: "Uuden
maailmanjärjestyksen isä tulee olemaan kansakuntien
toisistaanriippuvaisuus. Sen äiti tulee olemaan erityisen moderni
prosessi, jota kutsutaan kansainväliseksi kehitykseksi. Sen tulee
synnyttämään suuryrittäjä, pankkiiri, teknokraatti, tiedemies ja lopulta
lakimies. Se tulee syntymään painettujen lakanoiden välissä. Lakanoiden,
jotka ovat poliittisen byrokraatin allekirjoittamia ja varmentamia sekä
YK:n leimalla sinetöityjä sopimuksia ja sovintoja, yhteisyrityksiä ja
fuusioita, sitoumuksia ja liittoja ja kainsainvälisiä sopimuksia."

Oiva esimerkki tuollaisesta kansainvälisestä sopimuksesta on aivan
äskettäin esitetty NATO:n rauhankumppanuusehdotus. Kun useimmat
presidenttiehdokkaat suhtautuivat siihen varauksellisesti vaalitentissä,
olin jo tuolloin varma, että Suomi menee siihen mukaan. NATO:n
rauhankumppanuus on selvä valtaeliitin keino valtioiden yhdistämiseksi.
En hämmästynyt laisinkaan, kun Suomen hallitus antoi 19.1.1994
myönteisen kannanoton rauhankumppanuuteen. Bilderberg-ryhmän pääsihteeri
Ernst H. van der Beugel kirjoitti vuonna 1966 kirjan, jota tulen
lainaamaan myöhemmin. Tuon kirjan nimi oli "From Marshall Aid to
Atlantic Partnership" eli Marshallin avusta Atlanninkumppanuuteen.
Kysymys on tuskin sattumasta. NATO:n rauhankumppanuus on vanha suunnitelma!