Leivän heitto

Siis
"noste on riittävän suuri, kiven liike-energia on pinnansuuntainen." Eikös vedessä ole pintajännitys, joka on jonkin sortin kitka tms.


"parhaan tuloksen leivänheitossa saa Tieteen Kuvalehden mukaan"
Mikähän numero?

"jos kivi pyörii 14 kierrosta sekunnissa"
Mitä merkitystä kiven pyörimisellä on?

"kivi on mahdollisimman pinnansuuntainen. kannattanee hankkia kivi, joka on mahdollisimman litteä mutta alapuolelta kupera"
Mutta jos kivi on alapuolelta kupera muodostuu suurempi kitka!

"jolloin kiven reuna ei aiheuta veteen osuessa liike-energian menetyksiä."
Silloin kiven pitäisi olla litteä ja pinnansuuntainen.

"Kivi liukuu veden pinnalla kuten vesihiihtäjä uppoamatta."
Eikö pintajännityksellä siis ole mitään tekemistä?
Vai johtuuko se veden tiheydeydystä?

"Pintajännityksellä ei ole merkitystä asiassa, eikä ilmanvastus liity pintajännitykseen."
Miten niin pintajännityksellä ei olisi merkitystä?

eikös? kirjoitti:

Siis
"noste on riittävän suuri, kiven liike-energia on pinnansuuntainen." Eikös vedessä ole pintajännitys, joka on jonkin sortin kitka tms.


"parhaan tuloksen leivänheitossa saa Tieteen Kuvalehden mukaan"
Mikähän numero?

"jos kivi pyörii 14 kierrosta sekunnissa"
Mitä merkitystä kiven pyörimisellä on?

"kivi on mahdollisimman pinnansuuntainen. kannattanee hankkia kivi, joka on mahdollisimman litteä mutta alapuolelta kupera"
Mutta jos kivi on alapuolelta kupera muodostuu suurempi kitka!

"jolloin kiven reuna ei aiheuta veteen osuessa liike-energian menetyksiä."
Silloin kiven pitäisi olla litteä ja pinnansuuntainen.

"Kivi liukuu veden pinnalla kuten vesihiihtäjä uppoamatta."
Eikö pintajännityksellä siis ole mitään tekemistä?
Vai johtuuko se veden tiheydeydystä?

"Pintajännityksellä ei ole merkitystä asiassa, eikä ilmanvastus liity pintajännitykseen."
Miten niin pintajännityksellä ei olisi merkitystä?

Lue lisää

Pintajännitys:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pintajännitys

Kyllä pitajännitykselläkin on vaikutusta mutta sen merkitys tässä tapauksessa on mikroskooppisen pieni.

Vesikirppu pysyy veden pinnalla veden pintajännityksen avulla liikkumattakin mutta kivi ja vesihiihtäjä tarvitsevat liikettä jonka aiheuttama veden syrjäyttämisen kiveen ylöspäin suuntautunut liike-energia pitää kiven ja myös vesihiihtäjän veden pinnalla.

sgjfj kirjoitti:

Pintajännitys:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pintajännitys

Kyllä pitajännitykselläkin on vaikutusta mutta sen merkitys tässä tapauksessa on mikroskooppisen pieni.

Vesikirppu pysyy veden pinnalla veden pintajännityksen avulla liikkumattakin mutta kivi ja vesihiihtäjä tarvitsevat liikettä jonka aiheuttama veden syrjäyttämisen kiveen ylöspäin suuntautunut liike-energia pitää kiven ja myös vesihiihtäjän veden pinnalla.

Lue lisää

Montako leipää heität järvessä, jossa ei ole pintäjännitystä?

Millaisessa järvessä on suurin pintäjännitys (onko se nyt miinusvaraus)

Kerroppa pintajännitys kirjoitti:

Montako leipää heität järvessä, jossa ei ole pintäjännitystä?

Millaisessa järvessä on suurin pintäjännitys (onko se nyt miinusvaraus)

Ei todellakaan vaikuta pintajännityksenpuute leipien heittoon.. Kaada Fairia lampeen ja viskomaan sitten niitä leipiä, astian pesuaine poistaa pintajännityksen.
Leipiä helppo simuloida airolla loivassa kulmassa iskee veteen lappeellaan ja reuna edellä sitten Fairia siihen sama tulos.

Veden massa tekee leipien heiton mahdolliseksi. vesi ei ehdi väistyä kiven alta ja muodostaa patjan/ pinnan josta kivi muuttaa suuntaa, aijemmin mainittu pyörimisliike vakauttaa kiveä, mutta en usko tuohon 14 kierrokseen sekunnissa.

Vielä, kupissa ja järvessä on sama pintajännitys. Pisara jossa on järvivettä esim: roiskahduksessa on sama pinta jännitys kuin järvessä.

airfoil kirjoitti:

Ei todellakaan vaikuta pintajännityksenpuute leipien heittoon.. Kaada Fairia lampeen ja viskomaan sitten niitä leipiä, astian pesuaine poistaa pintajännityksen.
Leipiä helppo simuloida airolla loivassa kulmassa iskee veteen lappeellaan ja reuna edellä sitten Fairia siihen sama tulos.

Veden massa tekee leipien heiton mahdolliseksi. vesi ei ehdi väistyä kiven alta ja muodostaa patjan/ pinnan josta kivi muuttaa suuntaa, aijemmin mainittu pyörimisliike vakauttaa kiveä, mutta en usko tuohon 14 kierrokseen sekunnissa.

Vielä, kupissa ja järvessä on sama pintajännitys. Pisara jossa on järvivettä esim: roiskahduksessa on sama pinta jännitys kuin järvessä.

Lue lisää

No mitenkäs on liikkeen hidastuvuus osuessaan veteen? Jos pintajännitys ei ota iskua vastaan liike menee automaattisesti syvemmälle, jolloin takuulla uppoaa. Vitsi, tehdään vaikka kaava, jos et usko.

1.VAIHE Liike-energia heitolle n. 0.8j (oletetaan että kivi lentäisi 30m) ¼*0.05kg*x=0.025j*20m=0,5j

2.VAIHE Oletetaan liike-energian kohdistuvan pinta-alalle x, olettaen että kiven pinta-ala on 0.03m² (tapahtuu vain ihanteellisissa oloissa)

Oletetaan, että heittokorkeus järveen on 30cm ja ensimmäinen leipä tapahtuu 5m kohdalla, jolloin kulma saadaan pythagoran lauseella
5²=0.3²*x²
25=0.09*x
24.01 on alaosan neliöjuuri 4.9cm

sittenpähän vaikka sinillä..
4.9cm/5=0.98=4.9astetta on vissiin toi osuma kulma... Täytyy siis olettaa, että kivi sattuu osumaan parhaalla mahdollisella tavalla, jolloin koko paino otetaan vastaan mahdollisimman laajalle pinta-alalle

3)Täytyy määrittää kivelle paksuus 0.005m jolloin voiman olisi jakaannuttava alueella B, se alue olisi siis 4.9 astetta, joka tarkoittaa, että voima kohdistuisi 90 astetta=0.005 joka tarkoittaa
0.005/90*4.9=0,000272222voima osa liike-energiaa painovoima, että kerroppas mitenkä se siitä pomppaisi?

Ettei vaikuta? kirjoitti:

No mitenkäs on liikkeen hidastuvuus osuessaan veteen? Jos pintajännitys ei ota iskua vastaan liike menee automaattisesti syvemmälle, jolloin takuulla uppoaa. Vitsi, tehdään vaikka kaava, jos et usko.

1.VAIHE Liike-energia heitolle n. 0.8j (oletetaan että kivi lentäisi 30m) ¼*0.05kg*x=0.025j*20m=0,5j

2.VAIHE Oletetaan liike-energian kohdistuvan pinta-alalle x, olettaen että kiven pinta-ala on 0.03m² (tapahtuu vain ihanteellisissa oloissa)

Oletetaan, että heittokorkeus järveen on 30cm ja ensimmäinen leipä tapahtuu 5m kohdalla, jolloin kulma saadaan pythagoran lauseella
5²=0.3²*x²
25=0.09*x
24.01 on alaosan neliöjuuri 4.9cm

sittenpähän vaikka sinillä..
4.9cm/5=0.98=4.9astetta on vissiin toi osuma kulma... Täytyy siis olettaa, että kivi sattuu osumaan parhaalla mahdollisella tavalla, jolloin koko paino otetaan vastaan mahdollisimman laajalle pinta-alalle

3)Täytyy määrittää kivelle paksuus 0.005m jolloin voiman olisi jakaannuttava alueella B, se alue olisi siis 4.9 astetta, joka tarkoittaa, että voima kohdistuisi 90 astetta=0.005 joka tarkoittaa
0.005/90*4.9=0,000272222voima osa liike-energiaa painovoima, että kerroppas mitenkä se siitä pomppaisi?

Lue lisää

Pintajännitys on nesteen pinnassa esiintyvä ilmiö, kun molekyylit vetää toisiaan puoleensa.

Kysyn vasta kysymyksen miten kantosiipialus nousee liukuun kun siivet on alussa pintajännityksettömässä tilassa veden alla. Samalla tavalla kivi usuessaan veteen kiven pinta toimii siipenä joka nesteen massan hitautta hyväksi käyttäen kimpoaa sitten ilmaan vedestä. Öljy noro kimpoaa oikein öljyisestä pinnasta kuten kivi järvestä, kun kohtaa loivassa kulmassa

airfoil kirjoitti:

Pintajännitys on nesteen pinnassa esiintyvä ilmiö, kun molekyylit vetää toisiaan puoleensa.

Kysyn vasta kysymyksen miten kantosiipialus nousee liukuun kun siivet on alussa pintajännityksettömässä tilassa veden alla. Samalla tavalla kivi usuessaan veteen kiven pinta toimii siipenä joka nesteen massan hitautta hyväksi käyttäen kimpoaa sitten ilmaan vedestä. Öljy noro kimpoaa oikein öljyisestä pinnasta kuten kivi järvestä, kun kohtaa loivassa kulmassa

Lue lisää

Mutta määritteleppäs pintajännityksen voimakkuus neliömetriäkohden ennen kuin voit sanoa, että se johtuu vain massan hitaudesta.

"Öljy noro kimpoaa oikein öljyisestä pinnasta kuten kivi järvestä, kun kohtaa loivassa kulmassa" ja riittävän laajalle alueelle osuu isku ja kivi on tiheydeltään pieni. Mutta kyllä leivänheitossa se on pintajännitys, eikös se kun pintäjännitys kolahtaa silloin veden paine muuttuu ja se alkaa aaltoilla. Jos lasketaan, että 5g kirppu voi olla vedenpinnalla alueella 2cm*2cm, silloin pintajännitys olisi metriä kohden 50 kertainen, jolloin 250g kestäisi metrin alue.

Eikös pintajännitys johdu juuri massan hitaudesta?

mmmmdfdfasasd kirjoitti:

Mutta määritteleppäs pintajännityksen voimakkuus neliömetriäkohden ennen kuin voit sanoa, että se johtuu vain massan hitaudesta.

"Öljy noro kimpoaa oikein öljyisestä pinnasta kuten kivi järvestä, kun kohtaa loivassa kulmassa" ja riittävän laajalle alueelle osuu isku ja kivi on tiheydeltään pieni. Mutta kyllä leivänheitossa se on pintajännitys, eikös se kun pintäjännitys kolahtaa silloin veden paine muuttuu ja se alkaa aaltoilla. Jos lasketaan, että 5g kirppu voi olla vedenpinnalla alueella 2cm*2cm, silloin pintajännitys olisi metriä kohden 50 kertainen, jolloin 250g kestäisi metrin alue.

Eikös pintajännitys johdu juuri massan hitaudesta?

Lue lisää

Arvelinkin sotketun pintajännityksen muuhun ilmiöön.. Pintajännitys on veden pinnassa oleva ilmiö, ei ole mitään tekemistä massan hitaudella.. Saippua kalvo poistaa melkein kokonaan pintajännityksen vedestä, ei se vesi siitä kepene, siis massan hitaus muutu.
Pintajännityksessä pinnalla olevat molekyylit vetävät toisiaan kohti joten pieni vesimäärä puristuu palloksi.. esim vesipisara.. voima on niin heikko että pikkuisenkin suurempi vesimäärä menee muiden voimien (painovoima)vaikutuksesta "lepoisampaan" tilaan, eli järvet on tasaisia, vesilasissa on vesi tasainen pois lukien reunoja jossa näkyy pintajännityksen takia kaareutuminen.
Elohopeassa voimat taisi olla toisin päin eli siellä atomit hylkii toisiaan.. siinäkin tulisi hyvästi leipiä, kun massaa piisaa elohopean raskauden takia

airfoil kirjoitti:

Arvelinkin sotketun pintajännityksen muuhun ilmiöön.. Pintajännitys on veden pinnassa oleva ilmiö, ei ole mitään tekemistä massan hitaudella.. Saippua kalvo poistaa melkein kokonaan pintajännityksen vedestä, ei se vesi siitä kepene, siis massan hitaus muutu.
Pintajännityksessä pinnalla olevat molekyylit vetävät toisiaan kohti joten pieni vesimäärä puristuu palloksi.. esim vesipisara.. voima on niin heikko että pikkuisenkin suurempi vesimäärä menee muiden voimien (painovoima)vaikutuksesta "lepoisampaan" tilaan, eli järvet on tasaisia, vesilasissa on vesi tasainen pois lukien reunoja jossa näkyy pintajännityksen takia kaareutuminen.
Elohopeassa voimat taisi olla toisin päin eli siellä atomit hylkii toisiaan.. siinäkin tulisi hyvästi leipiä, kun massaa piisaa elohopean raskauden takia

Lue lisää

Sovitaan, että se on sitten niin, että vedessä veden tiheys, mutta ainakin minä olen eri mieltä... Kyllä se pintajännitys 0.05m*10 alueella voisi aika suurikin olla. jos kirppu on 2g ja pinta-alaltaa n 2cm

no pythagoralla ainakin voisi leikkiä.--
S=pintajännitys

0.50m alueeseen siis mahtuu 0.02m kokoisia kirpuja
semmonen 25´2= 625kpl*2g=tekee pintajännitykssen voimakkuudeksi 1250g, tulos olettaa iskun jakautuvan tasaisesti 50cm alueelle, mutta toisaalta pintajännitys on suurempi kuin se, koska hiukan raskaammatkin kelluu.

No alle 1 250 g paino pitäisi kohdistua
sen voisi saada aikaan heittämällä kiveä väärässä kulmassa.

ÖÖ, kumpikin siis ratkaisee.
Mitä sitten jos pintajännitys menisi puhki. Vedelle tulisi ylimääräistä vastusta osua veteen.

olkoon kirjoitti:

Sovitaan, että se on sitten niin, että vedessä veden tiheys, mutta ainakin minä olen eri mieltä... Kyllä se pintajännitys 0.05m*10 alueella voisi aika suurikin olla. jos kirppu on 2g ja pinta-alaltaa n 2cm

no pythagoralla ainakin voisi leikkiä.--
S=pintajännitys

0.50m alueeseen siis mahtuu 0.02m kokoisia kirpuja
semmonen 25´2= 625kpl*2g=tekee pintajännitykssen voimakkuudeksi 1250g, tulos olettaa iskun jakautuvan tasaisesti 50cm alueelle, mutta toisaalta pintajännitys on suurempi kuin se, koska hiukan raskaammatkin kelluu.

No alle 1 250 g paino pitäisi kohdistua
sen voisi saada aikaan heittämällä kiveä väärässä kulmassa.

ÖÖ, kumpikin siis ratkaisee.
Mitä sitten jos pintajännitys menisi puhki. Vedelle tulisi ylimääräistä vastusta osua veteen.

Lue lisää

3mm. teraslankaa 3,3 senttiä painaa mainitsemasi 2g joten kirppu ei paina juuri mitään.