Köyden/Ankarolinan murtolujuus

peukalosääntö, toimii "varman päälle".Vakuutusyhtiöillä taitaa olla myös suosituksia kiinnitysköysien mitoituksesta.

on nostamisella ja vetämisellä köyden lujuuden kannalta??
Pyöräyttämällä ankaroliinan köydeksi sen halkaisijaksi tullee kait n. 8mm:ä.
Tarkoitit varmaan, että kestää kaiken sinun veneilyssäsi tarvitsemann.

Kiitos palautteista...sääntö, jossa mainittiin tarkemminmainiten: "vaaraton (1/3 murtolujuudesta)", "yleiskäyttö (1/6)" ja "vaativa (1/10)" käyttöympärsitö oli kirjasta nimeltä Solmut (Des Pawson, 1998). Ko. opus käsittelee solmujen lisäksi erilaisia köysityyppejä. En uskonut tai ymmärtänyt itsekään kyseistä murtolujuusmääritelmää, ja siksi heitin tämän keskustelupalstalle.

RRR kirjoitti:

Kiitos palautteista...sääntö, jossa mainittiin tarkemminmainiten: "vaaraton (1/3 murtolujuudesta)", "yleiskäyttö (1/6)" ja "vaativa (1/10)" käyttöympärsitö oli kirjasta nimeltä Solmut (Des Pawson, 1998). Ko. opus käsittelee solmujen lisäksi erilaisia köysityyppejä. En uskonut tai ymmärtänyt itsekään kyseistä murtolujuusmääritelmää, ja siksi heitin tämän keskustelupalstalle.

Lue lisää

sen jälkeen suunnittelussa tehdään muutoksia.

Muutokset koskevat lähinnä vaimennuksia, resonannsien estoja ja sen sellaista mistä et ymmärrä yhtään mitään. Tuo yhdistetty solmu- että lujuusoppikirjasi voit työntää, tiedät mihen.

Naulaan kohdistettu liike-energia muuttuu naulaan kohdistuvaksi voimaksi ja lämpöenergiaksi. Naula uppoaa ilman hakkaamistakin aivan samalla tavalla, jos siihen painetaan yhtä suurella voimalla esim. tunkilla.
Köysi ottaa vastaa vain köydensuuntaisia vetovoimia eli voiman suunta on hyvinkin tarkkaan määritelty. Oletko koittanut työntää jotain kuormaa köydellä?
Kaikki köydet ja liinat joustavat enemmän tai vähemmän, jousto riippuu materiaalista ja sidontatavasta, jos köysi olisi täysin joustamaton se katkeaisi pienimmästäkin voimasta.
Kiinnityksen "vaativuus" on subjektiivinen käsite, mutta veneen kiinnittämistä voi mielestäni pitää erittäin vaativana.
Kyseessä on usein isot turvallisuus-ja omaisuusarvot. Lisäksi veneen kiinnittäminen vaatii monien asioiden huomioimista ja ymmärtämistä ympäristöolosuhteista aina veneen- ja muiden kiinnitysrakenteiden kestävyyden arviointiin.

Matkapurjehtija kirjoitti:

Naulaan kohdistettu liike-energia muuttuu naulaan kohdistuvaksi voimaksi ja lämpöenergiaksi. Naula uppoaa ilman hakkaamistakin aivan samalla tavalla, jos siihen painetaan yhtä suurella voimalla esim. tunkilla.
Köysi ottaa vastaa vain köydensuuntaisia vetovoimia eli voiman suunta on hyvinkin tarkkaan määritelty. Oletko koittanut työntää jotain kuormaa köydellä?
Kaikki köydet ja liinat joustavat enemmän tai vähemmän, jousto riippuu materiaalista ja sidontatavasta, jos köysi olisi täysin joustamaton se katkeaisi pienimmästäkin voimasta.
Kiinnityksen "vaativuus" on subjektiivinen käsite, mutta veneen kiinnittämistä voi mielestäni pitää erittäin vaativana.
Kyseessä on usein isot turvallisuus-ja omaisuusarvot. Lisäksi veneen kiinnittäminen vaatii monien asioiden huomioimista ja ymmärtämistä ympäristöolosuhteista aina veneen- ja muiden kiinnitysrakenteiden kestävyyden arviointiin.

Lue lisää

kulumattomia puhtaita köysiä tai liinoja.
Köysien "ylimitoittaminen" on mielestäni paikallaan eikä niin kovin kallistakaan.
Lähtökohtana olen pitänyt samaa kuin yllä jo mainittiin eli köyden vetolujuus on vähintään veneen oma paino.
Suuremman vetolujuuden omaava köysi on mukavampi käsitellä kun se on paksumpi, siinä on "varaa" kulumisen ja käytössä syntyvien vaurioiden vetolujuutta alentavien vaikutusten suhteen, kestää huonot solmut tai rikkoontuvan joustimen yllättävät lisärasitukset jne jne
Yllättävien tilanteiden varalta kuten ukkosmyrsky, trombi jne ylimitoitetut köydet antavat paremmat yöunet.
En ole joutunut katumaan ylimitoitettuja veneköysiä, mutta tunnen monta onnetonta "optimoijaa" jotka ovat katuneet juuri mittojen mukaisia köysiään, tai paremminkin niiden aiheuttamia vahinkoja.
Joku maintsi pollarien kiinnityksen. Mikäli pollarien alla on tosiaan vain mutteri ja prikka, eivät mitkään köydet auta. Silloin täytyy kiinnittää pollarit uusiksi kunnolla. Pollareihin pätee sama kuin köysiinkin, joka pollarin täytyy kestää koko veneen paino.
Pollareiden jälkeenpäin tapahtuva asialline kiinnittäminen ei välttämättä ole suuri työ kun sen kerralla ja oikein tekee. Alamittaiset pollarit kiinnitetään kumminkin jossakin vaiheessa uusiksi, silloin yleensä laminoidaan kannen vaurioitakin umpeen, ja se se onkin jo hankalampi homma.

xxxxx kirjoitti:

sen jälkeen suunnittelussa tehdään muutoksia.

Muutokset koskevat lähinnä vaimennuksia, resonannsien estoja ja sen sellaista mistä et ymmärrä yhtään mitään. Tuo yhdistetty solmu- että lujuusoppikirjasi voit työntää, tiedät mihen.

Lue lisää

Varmuuskerroin voi todellakin olla 1,6. Se voi olla myös milteipä mitä muuta tahansa. Esimerkiksi nostoliinoissa eräällä toimittajalla kerroin oli 7.
Tietyissä tilanteissa viranomainen määrittelee varmuuskertoimet.
Yleisesti esimerkiksi taljoille ja vinsseille sallitaan tietty kuormitus nostoa ja tietty, huomattavasti suurempi vetokuormitus.
Miksikähän? Mieti sitä työnnellessäsi...

Ikuinen opiskelija kirjoitti:

Varmuuskerroin voi todellakin olla 1,6. Se voi olla myös milteipä mitä muuta tahansa. Esimerkiksi nostoliinoissa eräällä toimittajalla kerroin oli 7.
Tietyissä tilanteissa viranomainen määrittelee varmuuskertoimet.
Yleisesti esimerkiksi taljoille ja vinsseille sallitaan tietty kuormitus nostoa ja tietty, huomattavasti suurempi vetokuormitus.
Miksikähän? Mieti sitä työnnellessäsi...

Lue lisää

Ikuinen opiskelija oli oppinut jotta: "Yleisesti esimerkiksi taljoille ja vinsseille sallitaan tietty kuormitus nostoa ja tietty, huomattavasti suurempi vetokuormitus."

Vikipedia taasen tietää että kun nostetaan niin vedetään ylöspäin eikä vedon suunta vaikuta köyden eli liinan kuormituksen kestoon, joten tekninen syy ei voine olla syynä siihen, että ylöspäin suuntautuvalle vedolle olisi pienempi voima sallittu kuin horisontaaliselle tai alaspäin suuntautuvalle vedolle.

Miksiköhän sitten näin on? Olisiko syynä se, että kun nostetaan, niin työturvallisuussyistä varmuuskerroin on suurempi, jottei kukaan jää tippuvan kuorman alle?

Ikuinen opiskelija voisi päästää meidät pahasta, eiku jännityksestä, ja kertoa osuinko oikeaan arvauksessani vai onko kyse jostain muusta?

Viki kirjoitti:

Ikuinen opiskelija oli oppinut jotta: "Yleisesti esimerkiksi taljoille ja vinsseille sallitaan tietty kuormitus nostoa ja tietty, huomattavasti suurempi vetokuormitus."

Vikipedia taasen tietää että kun nostetaan niin vedetään ylöspäin eikä vedon suunta vaikuta köyden eli liinan kuormituksen kestoon, joten tekninen syy ei voine olla syynä siihen, että ylöspäin suuntautuvalle vedolle olisi pienempi voima sallittu kuin horisontaaliselle tai alaspäin suuntautuvalle vedolle.

Miksiköhän sitten näin on? Olisiko syynä se, että kun nostetaan, niin työturvallisuussyistä varmuuskerroin on suurempi, jottei kukaan jää tippuvan kuorman alle?

Ikuinen opiskelija voisi päästää meidät pahasta, eiku jännityksestä, ja kertoa osuinko oikeaan arvauksessani vai onko kyse jostain muusta?

Lue lisää

Jo maalaisjärjellä voidaan päätellä, että esim. auton vetämiseen tarvitaan huomattavasti pienempi voima kuin sen nostamiseen. Kuka lähtisi nostamaan autoa tavallisella hinausköydellä, vaikka se kestääkin vetämisen komeasti?

Köysien vetolujuudet ilmoitetaan kg, mutta tässä on tehty kunnollinen oikaisu fysikaalisessa mielessä. Vaikuttavia tekijöitä on todellakin enemmän kuin pelkkä massa.

Petex kirjoitti:

Jo maalaisjärjellä voidaan päätellä, että esim. auton vetämiseen tarvitaan huomattavasti pienempi voima kuin sen nostamiseen. Kuka lähtisi nostamaan autoa tavallisella hinausköydellä, vaikka se kestääkin vetämisen komeasti?

Köysien vetolujuudet ilmoitetaan kg, mutta tässä on tehty kunnollinen oikaisu fysikaalisessa mielessä. Vaikuttavia tekijöitä on todellakin enemmän kuin pelkkä massa.

Lue lisää

Niinhän se on.

Siksi mokoma hölynpöly, että muka annetaan eri kuormitus taljalle riippuen siitä onko kysessä nosto tai veto, on tyhmän ja asiantuntemattoman henkilön rajoittuneen fysiikantuntemuksen tulosta.

Maalaisjärjellä voi päätellä että:
- auton vetäminen on kevyttä touhua asfalttipinnalla tasamaalla jos rengaspaineet ovat oikeat
- auton vetäminen on kovempoo hommoo, kun pistetään käsijarru päälle
- auton vetäminen on tosi rankkaa jos otetaan pyörät pois alta
- auton vetäminen on hiton hankalaa, jos pyörät puuttuvat ja lisäksi keulan eteen on kasvanut puolenmetrin korkuinen betonirappu
- veneen vetäminen myötävirtaan on kevyempää kuin vastavirtaan ja kuivalla maalla veneen vetäminen on hikistä puuhaa

Petex on oikessa: "Köysien vetolujuudet ilmoitetaan kg, mutta tässä on tehty kunnollinen oikaisu fysikaalisessa mielessä."

Todellakin, köysien vetolujuus ilmoitetaan massan yksiköissä, eli jos lujuus 1000 kg, niin köysi kestää n. 10 kN vedon, siis sen voiman mikä 1000 kg nostaminen maasta vaatii.

Veneen massalla eli painolla on merkitystä! Mitä suurempi massa, sitä suurempia ovat veneen ankkuriköyteen aihettamien nykäysimpulssien voimat. Kun vene on ankkurissa, niin ankkuriköysi ei pidä sitä paikallaan vaan se vaeltaa kääntäen vuoron perään kummankin kylkensä tuulelle.

Tuulipinta vaikuttaa myös, siksi kaava uppouma(tn) pituus(m) leveys(m)=suositeltava ankkuri (kg) Tässä pituus ja leveys ovat tuulipintaan vaikuttavia asioita, mikäli korkeutta on normaalia enemmän niin järjen käyttö on sallittu kun ostetaan raskaammat ankkurit.

Viki kirjoitti:

Veneen massalla eli painolla on merkitystä! Mitä suurempi massa, sitä suurempia ovat veneen ankkuriköyteen aihettamien nykäysimpulssien voimat. Kun vene on ankkurissa, niin ankkuriköysi ei pidä sitä paikallaan vaan se vaeltaa kääntäen vuoron perään kummankin kylkensä tuulelle.

Tuulipinta vaikuttaa myös, siksi kaava uppouma(tn) pituus(m) leveys(m)=suositeltava ankkuri (kg) Tässä pituus ja leveys ovat tuulipintaan vaikuttavia asioita, mikäli korkeutta on normaalia enemmän niin järjen käyttö on sallittu kun ostetaan raskaammat ankkurit.

Lue lisää

Aivan kuten sanoin, veneen massalla on vaikutusta vain silloin kun vene liikkuu.

painavammalla veneellä on suurempi pinta-ala vettä vastaan kuin pienemmillä (myös tuulipinta-ala) ja aivan kuten esititkin myös aallokon aiheuttama noste suurempi. Tästä seuraa automaattisesti aallokossa ja tuulessa ankkuriköyden kiristyessä myös voimat ovat suuremmat. Tätä kautta myös veneen painolla on merkitystä ankkuriköyden vahvuuteen.
Toisaalta veneen ollessa ankkurissa vene liikkuu edestakaisin ja käännekohdassa, kun ankkuriköysi kiristyy veneen massa vaikuttaa köyteen kohdistuvaan voimaan (F=ma).
Eihän ankkuriköysi suinkaan estä veneen liikkumista.
Totta on myös se, että jos on täysin tyyntä ei ankkuriköyden vahvuudella ole mitään merkitystä niin kuin ei ankkurillakaan.
Itse vastaat ensimmäisessä virkkeessä olevaan kysymykseesi viimeisessä virkkeessäsi.

Hoi kirjoitti:

Aivan kuten sanoin, veneen massalla on vaikutusta vain silloin kun vene liikkuu.

Hyvä tarkennus. Veneen massalla on siis vaikutusta veneen ankkuronnissa silloin kun vene kelluu vedessä. Silloin se liikkuu.

Maissa, pukkien päällä, vene liikkuu niin vähän, että massalla ei ole juurikaan merkitystä.

Matkapurjehtija kirjoitti:

painavammalla veneellä on suurempi pinta-ala vettä vastaan kuin pienemmillä (myös tuulipinta-ala) ja aivan kuten esititkin myös aallokon aiheuttama noste suurempi. Tästä seuraa automaattisesti aallokossa ja tuulessa ankkuriköyden kiristyessä myös voimat ovat suuremmat. Tätä kautta myös veneen painolla on merkitystä ankkuriköyden vahvuuteen.
Toisaalta veneen ollessa ankkurissa vene liikkuu edestakaisin ja käännekohdassa, kun ankkuriköysi kiristyy veneen massa vaikuttaa köyteen kohdistuvaan voimaan (F=ma).
Eihän ankkuriköysi suinkaan estä veneen liikkumista.
Totta on myös se, että jos on täysin tyyntä ei ankkuriköyden vahvuudella ole mitään merkitystä niin kuin ei ankkurillakaan.
Itse vastaat ensimmäisessä virkkeessä olevaan kysymykseesi viimeisessä virkkeessäsi.

Lue lisää

Suurempi vene ei automaattisesti ole painavampi. Rautaveneet painavat suunnattomasti enemmän verrattuna lasikuituveneisiin, ja kuitenkin lasikuituveneen aiheuttama noste voi olla paljon suurempi. Väitteelläni, että veneen painolla ei olisi niin ratkaisevaa merkitystä, halusin korostaa sitä, että melko keveillä laajarunkoisilla veneillä aallokossa tulee julmetun suuria voimia. Toisinsanoen köysiä ym. liinoja hankittaessa kannattaa arvioida mahdollisten voimien suuruutta. Kannatan reilua ylimitoitusta köysien hankinnassa.

Hoi kirjoitti:

Suurempi vene ei automaattisesti ole painavampi. Rautaveneet painavat suunnattomasti enemmän verrattuna lasikuituveneisiin, ja kuitenkin lasikuituveneen aiheuttama noste voi olla paljon suurempi. Väitteelläni, että veneen painolla ei olisi niin ratkaisevaa merkitystä, halusin korostaa sitä, että melko keveillä laajarunkoisilla veneillä aallokossa tulee julmetun suuria voimia. Toisinsanoen köysiä ym. liinoja hankittaessa kannattaa arvioida mahdollisten voimien suuruutta. Kannatan reilua ylimitoitusta köysien hankinnassa.

Lue lisää

Täällä nyt kaikki ovat jesseä kristillisempiä mahottomine kiinnitystouveineen. Minä kannatan kiinnitys- ja ankkuriköysien oikeaa mitoitusta ja etenkin koko järjestelmän sopusuhtaisuutta. Alkaen knaapin aluslevyistä, kiinnitysknaapien ja pollarien koosta, köyden paksuus mutta myös pituus, sakkelien ja hakojen laatu, ankkuriketjun pituus ja paksuus ja lopulta sopiva ankkuri.

Vai että köyden murtolujuuden oltava sama kuin veneen uppouma? Siis esim. 6 tn paatissa (nykyaikainen 34-35 ft purkkari) olisi oltava 24 mm paksut kiinnitys- ja ankkurointiköydet??? No, knaapit on oltava sitten samaa lajia, mallia mahtavat! Knaapiin nimittäin pitää mahtua kiinnittämään lenkiksi vedetyn köyden molemmat päät.

Ankkuriköyteen ei muuten juurikaan kohdistu veneen nosteen aiheuttamia kuormia (pitäskö perustella jo nyt, vai vasta sitten kun änkkäät vastaan :-)

Nyt voisi kertoa mitä "ylimitoitus" tarkoittaa sinun tapauksessasi, paljonko on veneesi uppouma ja minkä paksuiset kiinnitysköydet? Meikäläinen luottaa 14 mm kiinnitysköysiin, perässä ankkuriköysi 14 mm/50m ja keulassa 12 mm/50 m, kummassakin kuutisen metriä 8 mm ketjua, poijuhaassa 12 mm/25 m. Varalla pilssin pohjalla 16mm/50m varaköysi, jota ei onneksi tarvitse juuri koskaan kaivaa esille. Tietysti lukuisa joukko hennompia varaköysiä, poisraakattuja skuutteja yms, joita voi käyttää springinä tai muina lisäköysinä... Kiinnitysknaapit vähän ahtaat, tupla 14mm vielä menee mutta 16 mm ei mene kuin kerran. Veneen uppouma nelisen tonnia.

Viki kirjoitti:

Hyvä tarkennus. Veneen massalla on siis vaikutusta veneen ankkuronnissa silloin kun vene kelluu vedessä. Silloin se liikkuu.

Maissa, pukkien päällä, vene liikkuu niin vähän, että massalla ei ole juurikaan merkitystä.

Lue lisää

Veneen paino ei vaikuta pätkääkään ylöspäin suuntautuvassa liikkeessä, jos muuta väität, olet väärässä. Noste on ainoa voima mikä vaikuttaa tähän suuntaan. Ts. Mitä enemmän vettä vene syrjäyttää, sitä suurempi noste.

Hoi kirjoitti:

Veneen paino ei vaikuta pätkääkään ylöspäin suuntautuvassa liikkeessä, jos muuta väität, olet väärässä. Noste on ainoa voima mikä vaikuttaa tähän suuntaan. Ts. Mitä enemmän vettä vene syrjäyttää, sitä suurempi noste.

Lue lisää

Nyt keskusteltiin ankkuriköyden tai -liinan ominaisuuksista. Veneen noste ei vaikuta niihin hönkäsen pöläystä, ainoastaan veneen horisontaaliset voimat ja nykäykset. Tähän vaikuttaa veneen massa.

Kun ankkuria vedetään ylöspäin, niin sen pitääkin lähteä irti pohjasta! Tähän veneen paino ei siis vaikuta, jees.

Ihme teoretisointia tuo veneenkiinnitystapasi, joissa se on kiinnitysköydet pingottuneina upotettuna veden alle (noste = veneen uppouma kiinnitysköysien alaspäin vetävä voima). Kannattaa opetella veneen kiinnitys ennen kuin hankkia vahvempia köysiä veneen pitämiseksi upoksissa!

Viki kirjoitti:

Nyt keskusteltiin ankkuriköyden tai -liinan ominaisuuksista. Veneen noste ei vaikuta niihin hönkäsen pöläystä, ainoastaan veneen horisontaaliset voimat ja nykäykset. Tähän vaikuttaa veneen massa.

Kun ankkuria vedetään ylöspäin, niin sen pitääkin lähteä irti pohjasta! Tähän veneen paino ei siis vaikuta, jees.

Ihme teoretisointia tuo veneenkiinnitystapasi, joissa se on kiinnitysköydet pingottuneina upotettuna veden alle (noste = veneen uppouma kiinnitysköysien alaspäin vetävä voima). Kannattaa opetella veneen kiinnitys ennen kuin hankkia vahvempia köysiä veneen pitämiseksi upoksissa!

Lue lisää

kyllä mulla ainakin vene aallokossa nousee ylöskin päin ja jos ankkuriköysi on liian lyhyellä, niin varmaan irtoaa, ja tasan tarkkaan nosteen voimasta. Samoin laiturilla jos laituri on alempana kuin kiinnityspiste veneessä. Taas sopivan aallon tullessa veve nousee ja köydet menee tiukalle, nosteen vaikutuksesta. Eikä veneen painolla ole merkitystä. Opettele fysiikkaa ennenkuin kirjoittelet täällä.

hoi kirjoitti:

kyllä mulla ainakin vene aallokossa nousee ylöskin päin ja jos ankkuriköysi on liian lyhyellä, niin varmaan irtoaa, ja tasan tarkkaan nosteen voimasta. Samoin laiturilla jos laituri on alempana kuin kiinnityspiste veneessä. Taas sopivan aallon tullessa veve nousee ja köydet menee tiukalle, nosteen vaikutuksesta. Eikä veneen painolla ole merkitystä. Opettele fysiikkaa ennenkuin kirjoittelet täällä.

Lue lisää

Tietysti ankkuri irtoaa jos ankkuriköysi on liian lyhyellä ja siitä nostetaan ylöspäin.

Tietysti vene uppoaa vedenpinnan noustessa mikä joku pösilö sen on kiinnittänyt väärin ja köydet kestävät. (Esim. Haminassa vedenkorkeuden vaihteluväli n. 3,5 m, alavedellä kiinnitetyt veneet ovat fysikaalisen teoriasi mukaan ylävedellä umphuppeluksisissa)

Kannattaisi ehkä käväistä veneessä, ennen kuin kirjoittelee täällä!

Viki kirjoitti:

Täällä nyt kaikki ovat jesseä kristillisempiä mahottomine kiinnitystouveineen. Minä kannatan kiinnitys- ja ankkuriköysien oikeaa mitoitusta ja etenkin koko järjestelmän sopusuhtaisuutta. Alkaen knaapin aluslevyistä, kiinnitysknaapien ja pollarien koosta, köyden paksuus mutta myös pituus, sakkelien ja hakojen laatu, ankkuriketjun pituus ja paksuus ja lopulta sopiva ankkuri.

Vai että köyden murtolujuuden oltava sama kuin veneen uppouma? Siis esim. 6 tn paatissa (nykyaikainen 34-35 ft purkkari) olisi oltava 24 mm paksut kiinnitys- ja ankkurointiköydet??? No, knaapit on oltava sitten samaa lajia, mallia mahtavat! Knaapiin nimittäin pitää mahtua kiinnittämään lenkiksi vedetyn köyden molemmat päät.

Ankkuriköyteen ei muuten juurikaan kohdistu veneen nosteen aiheuttamia kuormia (pitäskö perustella jo nyt, vai vasta sitten kun änkkäät vastaan :-)

Nyt voisi kertoa mitä "ylimitoitus" tarkoittaa sinun tapauksessasi, paljonko on veneesi uppouma ja minkä paksuiset kiinnitysköydet? Meikäläinen luottaa 14 mm kiinnitysköysiin, perässä ankkuriköysi 14 mm/50m ja keulassa 12 mm/50 m, kummassakin kuutisen metriä 8 mm ketjua, poijuhaassa 12 mm/25 m. Varalla pilssin pohjalla 16mm/50m varaköysi, jota ei onneksi tarvitse juuri koskaan kaivaa esille. Tietysti lukuisa joukko hennompia varaköysiä, poisraakattuja skuutteja yms, joita voi käyttää springinä tai muina lisäköysinä... Kiinnitysknaapit vähän ahtaat, tupla 14mm vielä menee mutta 16 mm ei mene kuin kerran. Veneen uppouma nelisen tonnia.

Lue lisää

Aika huonoa köyttä pitää olla, jos vaaditaan 24 mm 6 tn murtolujuuteen. Vaikka täällä: http://www.marnela.fi/ olevissa kiinnitysköysissä 6 tn vastaa n. 16-20 mm köyttä ja 24 mm köysi kestää jo 8-12 tn. Katsastusohjekin viittaa melko lähelle murtolujuus=uppouma:

Venekoko
Köysi
Kettinki

yli 6 tonnia
20 mm
8 - 10 mm

2 - 6 tonnia
14 - 16 mm
6 - 8 mm

al-le 2 tonnia
12 mm

Hoi kirjoitti:

Suurempi vene ei automaattisesti ole painavampi. Rautaveneet painavat suunnattomasti enemmän verrattuna lasikuituveneisiin, ja kuitenkin lasikuituveneen aiheuttama noste voi olla paljon suurempi. Väitteelläni, että veneen painolla ei olisi niin ratkaisevaa merkitystä, halusin korostaa sitä, että melko keveillä laajarunkoisilla veneillä aallokossa tulee julmetun suuria voimia. Toisinsanoen köysiä ym. liinoja hankittaessa kannattaa arvioida mahdollisten voimien suuruutta. Kannatan reilua ylimitoitusta köysien hankinnassa.

Lue lisää

Noste ei kuormia aiheuta muuta kuin poikkeustapauksissa (suuret merenpinnan vaihtelut nousuveden tms. takia). Aallot eivät nosta koko venettä vaan keinuttavat sitä. Keinahdus sitten pysähtyy köyden jännittymiseen. Köysi joutuu varsin koville näissä nykäyksissä ja kuormitus riippuu veneen hitausmomentista, joka taas riippuu painosta.

Vertaileppa miten kaksi 6 x 2,5 m venettä nykii köyttä: toinen 1500 kg purjevene ja toinen 500 kg avovene. Molemmissahan on sama pinta-ala eli "noste".

Joakim kirjoitti:

Aika huonoa köyttä pitää olla, jos vaaditaan 24 mm 6 tn murtolujuuteen. Vaikka täällä: http://www.marnela.fi/ olevissa kiinnitysköysissä 6 tn vastaa n. 16-20 mm köyttä ja 24 mm köysi kestää jo 8-12 tn. Katsastusohjekin viittaa melko lähelle murtolujuus=uppouma:

Venekoko
Köysi
Kettinki

yli 6 tonnia
20 mm
8 - 10 mm

2 - 6 tonnia
14 - 16 mm
6 - 8 mm

al-le 2 tonnia
12 mm

Lue lisää

No, Meredinillä näköjään on "huonommat" köydet kuin Marnelalla, yleisesti ankkuriköytenä käytetyn polyesteriköyden murtolujuudeksi ilmoitetaan 6000 kg. Ehkä vielä yleisempi ko. tarkoitukseen on tuo Tarzan (sitä käytän itse), jolla 20 millinen on saman vahvuista.

On se Luojan lykky, ettei tartte omassa paatissa kakskytämillisten köysien kanssa pelata :-)

http://www.meredin.fi/Meredin/0401.pdf

hoi kirjoitti:

kyllä mulla ainakin vene aallokossa nousee ylöskin päin ja jos ankkuriköysi on liian lyhyellä, niin varmaan irtoaa, ja tasan tarkkaan nosteen voimasta. Samoin laiturilla jos laituri on alempana kuin kiinnityspiste veneessä. Taas sopivan aallon tullessa veve nousee ja köydet menee tiukalle, nosteen vaikutuksesta. Eikä veneen painolla ole merkitystä. Opettele fysiikkaa ennenkuin kirjoittelet täällä.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa siinä, että veneen nousemisen aallokossa aiheuttaa noste. Siltikin massalla on erittäin suuri merkitys, sillä suurempi massa vaatii suuremman voiman tuon liikkeen pysäyttämiseen. Josko tämä vertaus helpottaisi ymmärrystäsi: Tulet soutuveneellä laituria kohti kahden solmun nopeudella. Pystyt pysäyttämään veneesi yhdellä kädellä. Sitten kokeilet samaa kuuden tonnin purkkarilla. Et muuten pysäytä edes kahdella jalalla.

Samalla tavalla toimii kiinnitetty vene. Aallokko saa aikaan liikkeen, jonka köysi sitten pysäyttää. Mitä suurempi massa on liikkeessä, sitä vahvempi köysi tarvitaan.

Viki kirjoitti:

No, Meredinillä näköjään on "huonommat" köydet kuin Marnelalla, yleisesti ankkuriköytenä käytetyn polyesteriköyden murtolujuudeksi ilmoitetaan 6000 kg. Ehkä vielä yleisempi ko. tarkoitukseen on tuo Tarzan (sitä käytän itse), jolla 20 millinen on saman vahvuista.

On se Luojan lykky, ettei tartte omassa paatissa kakskytämillisten köysien kanssa pelata :-)

http://www.meredin.fi/Meredin/0401.pdf

Lue lisää

Koko keskustelu on palstan tyyliin pahimman laatuista Biltema & teoretisointi -tasoa. Mitä *itun väliä sillä kiinnitysköyden tai ankkuriköyden murtolujuudella lopun perin on? Perusveneen ankkuri ei varmasti juuri koskaan tartu niin lujasti pohjaan, että ohutkaan ankkuriköysi pettäisi ennenkuin ankkuri irtoaa. Ja kenellä on 6000 kilon kuormitusta kestävät laiturit? Ja millä hirmumyrskyllä veneeseen aiheuttaa moiset kuormat kiinnitykselleen?

Juuri tänään ihmettelin nykyaikaista köysiteknologiaa. 5 mm Dyna One -köydelle, jolla korvasin vaijeriperästaagin, luvataan 3000 kg murtolujuus. Kahdella ja puolella onnettomalla narulla nostaisi koko veneen ilmaan.

Joakim kirjoitti:

Noste ei kuormia aiheuta muuta kuin poikkeustapauksissa (suuret merenpinnan vaihtelut nousuveden tms. takia). Aallot eivät nosta koko venettä vaan keinuttavat sitä. Keinahdus sitten pysähtyy köyden jännittymiseen. Köysi joutuu varsin koville näissä nykäyksissä ja kuormitus riippuu veneen hitausmomentista, joka taas riippuu painosta.

Vertaileppa miten kaksi 6 x 2,5 m venettä nykii köyttä: toinen 1500 kg purjevene ja toinen 500 kg avovene. Molemmissahan on sama pinta-ala eli "noste".

Lue lisää

Tossa ikkunanalla jokirannassa seisoo seafin 745 paino varusteineen n.50tonnia.Minkä paksuista köyttä "asiantuntijat" suosittelevat.

kysyn vaan kirjoitti:

Tossa ikkunanalla jokirannassa seisoo seafin 745 paino varusteineen n.50tonnia.Minkä paksuista köyttä "asiantuntijat" suosittelevat.

Itse olen hinnanut veneitä kovassa kelissä tai jopa irrottanut niitä karikolta.
Voisin kirjoittaa kirjan "puotinaruista, alamittaisista knaapeista" jne. Olen hengissä vielä aivan onnen kauppaa, vaikka muutaman kerran ontullut "takuulla vahva" pollari köyden kanssa lentäen päätä kohden.
Yksinkertainenkin avustusyritys avomerellä avustettavan köysiin ja pollareihin luottaen päättyy lähes aina onnettomasati.
Juuri tästä syystä aloimme jo 1960-luvulla vaatimaan avustettavilta allekirjoitusta vakutuukseen että hän ei nosta kannetta eikä aseta vaatimuksia asisteraauksen aikana syntyneistä vahingoista ja vaurioista.
Ainoa oikeaksi kokemani tapa irottaa purjevene karilta on vetää käsivarren mittainen köysi rungon ympäri ja estää sen valuminen liaan alas sitomalla poikkiköysiä kannen ylitse.
Nimittäin kun voimalla nappaa niin lähes varmasti pollarit lentävät.
Kun haveristilla ei ole omaa riittävän pitkää ja vahvaa köyttä, täytyisi se mysrkyssä jotenkin saada haveristille vietyä.
Se on se avustajan suurin murhe, kun veneissä on ainoastaan puotinarua.
Pysyvät kaikki veneet ohuellakin narulla suojaisassa laiturissa tai suojaisassa poukamassa. Mutta mitä tapahtuu kun joudut heittämään ankkurin merellä kovassa kelissä estääksesi veneesi ajautumasta matalaan kun on kone tai riki tai molemmat hajonnet?
Minusta tämä köysikeskustelu saa jäädä nyt tähän.
Kaikki ne jotka optimopivat köysiä hyvän kelin mukaan, heille toivon todella hyviä kelejä ja ONNEA.
Omissa veneissäni jokaisella köydellä voi nostaa veneen koko massan ja jokaisesta pollarista. Näillä vehkeillä joutuu muuten jatkuvasti kesästä toiseen auttamaan niitä ongelmissa olevia viisastelevia "optimoijia" jotka fysiikan lakeihin ja kaikenlaisiin liirumlaarum teorioihin vedoten sanovat muuta.

7391 kirjoitti:

Koko keskustelu on palstan tyyliin pahimman laatuista Biltema & teoretisointi -tasoa. Mitä *itun väliä sillä kiinnitysköyden tai ankkuriköyden murtolujuudella lopun perin on? Perusveneen ankkuri ei varmasti juuri koskaan tartu niin lujasti pohjaan, että ohutkaan ankkuriköysi pettäisi ennenkuin ankkuri irtoaa. Ja kenellä on 6000 kilon kuormitusta kestävät laiturit? Ja millä hirmumyrskyllä veneeseen aiheuttaa moiset kuormat kiinnitykselleen?

Juuri tänään ihmettelin nykyaikaista köysiteknologiaa. 5 mm Dyna One -köydelle, jolla korvasin vaijeriperästaagin, luvataan 3000 kg murtolujuus. Kahdella ja puolella onnettomalla narulla nostaisi koko veneen ilmaan.

Lue lisää

Jos veneesi uppouma on luokkaa 7,5 tonnia ja purjevene tai vaikkapa tuon kokoisen moottoriveneen tukipurjevelheet, niin ehdottaisin ainakin 8 millistä - olkoon sitten rautaa tai muovia!

7391 kirjoitti:

Koko keskustelu on palstan tyyliin pahimman laatuista Biltema & teoretisointi -tasoa. Mitä *itun väliä sillä kiinnitysköyden tai ankkuriköyden murtolujuudella lopun perin on? Perusveneen ankkuri ei varmasti juuri koskaan tartu niin lujasti pohjaan, että ohutkaan ankkuriköysi pettäisi ennenkuin ankkuri irtoaa. Ja kenellä on 6000 kilon kuormitusta kestävät laiturit? Ja millä hirmumyrskyllä veneeseen aiheuttaa moiset kuormat kiinnitykselleen?

Juuri tänään ihmettelin nykyaikaista köysiteknologiaa. 5 mm Dyna One -köydelle, jolla korvasin vaijeriperästaagin, luvataan 3000 kg murtolujuus. Kahdella ja puolella onnettomalla narulla nostaisi koko veneen ilmaan.

Lue lisää

sillä murtolujuudella ole juuri merkitystä.
Jos murtolujuudella ei ole merkitystä, miksi ostit niin kallista köyttä takastaagiin, samanvahvuisen pyykkinarun olisit saanut rautakaupasta murto-osalla maksamastasi hinnasta.
Mitoitatko kiinnitysköydet laiturin kestävyyden mukaan?
Kuuden millin ankkuriköydellä on tietysti hyväkin puolensa - menee pieneen tilaan.

Matkapurjehtija kirjoitti:

sillä murtolujuudella ole juuri merkitystä.
Jos murtolujuudella ei ole merkitystä, miksi ostit niin kallista köyttä takastaagiin, samanvahvuisen pyykkinarun olisit saanut rautakaupasta murto-osalla maksamastasi hinnasta.
Mitoitatko kiinnitysköydet laiturin kestävyyden mukaan?
Kuuden millin ankkuriköydellä on tietysti hyväkin puolensa - menee pieneen tilaan.

Lue lisää

Viisastelu jatkuu. Minkälaista vetoa luulet veneesi pollarin kestävän? Entäs paljonko luulet olevan voiman, jolla ankkuri irtoaa pohjasta? Satoja vai tuhansia kiloja näin kansankielelle käännettynä?

Laittakaa vaan sitä touvia veneisiinne jos haluatte; turhaahan se on, mutta onpahan hienon näköistä ja ah-niin merihenkistä.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Itse olen hinnanut veneitä kovassa kelissä tai jopa irrottanut niitä karikolta.
Voisin kirjoittaa kirjan "puotinaruista, alamittaisista knaapeista" jne. Olen hengissä vielä aivan onnen kauppaa, vaikka muutaman kerran ontullut "takuulla vahva" pollari köyden kanssa lentäen päätä kohden.
Yksinkertainenkin avustusyritys avomerellä avustettavan köysiin ja pollareihin luottaen päättyy lähes aina onnettomasati.
Juuri tästä syystä aloimme jo 1960-luvulla vaatimaan avustettavilta allekirjoitusta vakutuukseen että hän ei nosta kannetta eikä aseta vaatimuksia asisteraauksen aikana syntyneistä vahingoista ja vaurioista.
Ainoa oikeaksi kokemani tapa irottaa purjevene karilta on vetää käsivarren mittainen köysi rungon ympäri ja estää sen valuminen liaan alas sitomalla poikkiköysiä kannen ylitse.
Nimittäin kun voimalla nappaa niin lähes varmasti pollarit lentävät.
Kun haveristilla ei ole omaa riittävän pitkää ja vahvaa köyttä, täytyisi se mysrkyssä jotenkin saada haveristille vietyä.
Se on se avustajan suurin murhe, kun veneissä on ainoastaan puotinarua.
Pysyvät kaikki veneet ohuellakin narulla suojaisassa laiturissa tai suojaisassa poukamassa. Mutta mitä tapahtuu kun joudut heittämään ankkurin merellä kovassa kelissä estääksesi veneesi ajautumasta matalaan kun on kone tai riki tai molemmat hajonnet?
Minusta tämä köysikeskustelu saa jäädä nyt tähän.
Kaikki ne jotka optimopivat köysiä hyvän kelin mukaan, heille toivon todella hyviä kelejä ja ONNEA.
Omissa veneissäni jokaisella köydellä voi nostaa veneen koko massan ja jokaisesta pollarista. Näillä vehkeillä joutuu muuten jatkuvasti kesästä toiseen auttamaan niitä ongelmissa olevia viisastelevia "optimoijia" jotka fysiikan lakeihin ja kaikenlaisiin liirumlaarum teorioihin vedoten sanovat muuta.

Lue lisää

Katsastusmies-1 julistaa syvällä vakaumuksen rintaäänellä jotta: "Ainoa oikeaksi kokemani tapa irottaa purjevene karilta on vetää käsivarren mittainen köysi rungon ympäri ja estää sen valuminen liaan alas sitomalla poikkiköysiä kannen ylitse"

Jopa on konstit!!!

Minun mielestäni ainut oikeaksi kokemani tapa irroittaa purjevene karilta on kallistamalla barduunaa tai fallia hyväksi käyttäen.

Mutta ehkä taitoa ei tarvita kun voimaa piisaa? Kut toteat "kun voimalla nappaa niin lähes varmasti pollarit lentävät".

Muutenkin herralla tuntuu olevan sellainen käsitys, että kaikilla muilla paitsi MINULLA on puotianarua kiinnitysköydet ja kiinnitysknaapit ovat mitä sattuu, kuten hienosti harrastukseensa asennoituva meripelastaja toteaakin avomerellä veneilevistä: "Yksinkertainenkin avustusyritys avomerellä avustettavan köysiin ja pollareihin luottaen päättyy lähes aina onnettomasati"

Muuten, onkos sarjavalmisteisissa purkkareissa Katsastusmiehen kaipaamia "pollareita"????

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Itse olen hinnanut veneitä kovassa kelissä tai jopa irrottanut niitä karikolta.
Voisin kirjoittaa kirjan "puotinaruista, alamittaisista knaapeista" jne. Olen hengissä vielä aivan onnen kauppaa, vaikka muutaman kerran ontullut "takuulla vahva" pollari köyden kanssa lentäen päätä kohden.
Yksinkertainenkin avustusyritys avomerellä avustettavan köysiin ja pollareihin luottaen päättyy lähes aina onnettomasati.
Juuri tästä syystä aloimme jo 1960-luvulla vaatimaan avustettavilta allekirjoitusta vakutuukseen että hän ei nosta kannetta eikä aseta vaatimuksia asisteraauksen aikana syntyneistä vahingoista ja vaurioista.
Ainoa oikeaksi kokemani tapa irottaa purjevene karilta on vetää käsivarren mittainen köysi rungon ympäri ja estää sen valuminen liaan alas sitomalla poikkiköysiä kannen ylitse.
Nimittäin kun voimalla nappaa niin lähes varmasti pollarit lentävät.
Kun haveristilla ei ole omaa riittävän pitkää ja vahvaa köyttä, täytyisi se mysrkyssä jotenkin saada haveristille vietyä.
Se on se avustajan suurin murhe, kun veneissä on ainoastaan puotinarua.
Pysyvät kaikki veneet ohuellakin narulla suojaisassa laiturissa tai suojaisassa poukamassa. Mutta mitä tapahtuu kun joudut heittämään ankkurin merellä kovassa kelissä estääksesi veneesi ajautumasta matalaan kun on kone tai riki tai molemmat hajonnet?
Minusta tämä köysikeskustelu saa jäädä nyt tähän.
Kaikki ne jotka optimopivat köysiä hyvän kelin mukaan, heille toivon todella hyviä kelejä ja ONNEA.
Omissa veneissäni jokaisella köydellä voi nostaa veneen koko massan ja jokaisesta pollarista. Näillä vehkeillä joutuu muuten jatkuvasti kesästä toiseen auttamaan niitä ongelmissa olevia viisastelevia "optimoijia" jotka fysiikan lakeihin ja kaikenlaisiin liirumlaarum teorioihin vedoten sanovat muuta.

Lue lisää

Jäi tuo Katsastusmiehen uho vielä häiritsemään mielenrauhaa. Alkoi ihan tosissaan pelottaa, että joku "pelastaja" tulee ja pistää allekirjoittamaan paperin, jonka perustella saa repiä ja retuuttaa rakasta purttani kuin vierasta sikaa!

Mutta jos joskus on hätätilanne, niin:
- älä anna laittaa ylimitoitettuja hinausköysiä, ohut köysi toimii "sulakkeena" ja estää suurempien vaurioiden syntymisen mikäli pelastajat ovat ammattitaidottomia ja käyttävät turhaa voimaa
- katkaise hinausköysi, jos hinaaja yrittää vetää yli purjeveneesi runkonopeuden!
- irroita purkkari karilta kallistaen, ei koskaan nahkoineen vetäen kuten Katsastusmies!
- älä allekirjoita mitään, ellei toisena vaihtoehtona ole veneen tai hengen menetyksen välitön uhka

7391 kirjoitti:

Viisastelu jatkuu. Minkälaista vetoa luulet veneesi pollarin kestävän? Entäs paljonko luulet olevan voiman, jolla ankkuri irtoaa pohjasta? Satoja vai tuhansia kiloja näin kansankielelle käännettynä?

Laittakaa vaan sitä touvia veneisiinne jos haluatte; turhaahan se on, mutta onpahan hienon näköistä ja ah-niin merihenkistä.

Lue lisää

ollut vesillä montakin vuotta?

Matkapurjehtija kirjoitti:

ollut vesillä montakin vuotta?

Jonkin vuoden. Entäs itse? Ja mitenkäs tämä asia liittyy keskusteluun köysien murtolujuuksista?

7391 kirjoitti:

Jonkin vuoden. Entäs itse? Ja mitenkäs tämä asia liittyy keskusteluun köysien murtolujuuksista?

vaan mieleen, kun luin noita perustelujasi köysistöjen valinnasta.
Itse olen harrastanut veneilyä n. 45 vuotta ja jonkun veneen rakentanutkin.

7391 kirjoitti:

Viisastelu jatkuu. Minkälaista vetoa luulet veneesi pollarin kestävän? Entäs paljonko luulet olevan voiman, jolla ankkuri irtoaa pohjasta? Satoja vai tuhansia kiloja näin kansankielelle käännettynä?

Laittakaa vaan sitä touvia veneisiinne jos haluatte; turhaahan se on, mutta onpahan hienon näköistä ja ah-niin merihenkistä.

Lue lisää

Jotensakin samoilla linjoilla kuin 7391. Kerran on vierassatamassa (Blekholmen) katkennut yksi kiinnitysköysistä (16 mm), hankauksen seurauksena. Se taisi olla "halpaa" 3-lyötyä polyeteeniköyttä (sellainen hampun värinen, pehmeäpintainen, mutta rakenteeltaan "puotinarua").

Tämän perusteella kiinnitysköysien paksuus ei ole niinkään oleellista, kuin niiden suojaaminen hankaukselta, kunnon klyyssit veneessä ja tiukasti paikalleen köyteen sidottavia hankaussuojia laiturin kantteja vastaan. Lisäksi kunnon joustimet köysiin (forshedaa käytän itse).

Sopusuhtainen kokonaisuus on tärkeintä, katsastusmääräysten mukaan esmes varttitonnareilla (uppouma pari tonnia) pitää olla vähintään 14 mm kiinnitys- ja ankkuriköydet. Onhan tuo vähän liiottelua! Sen lisäksi täällä muutamat hurskastelijat kertovat, että pitää laittaa ylimääräistä varmuuskerrointa suositusten päälle. Joopa joo... Finn 26 tai Avance245 jossa 16-20 mm kiinnitysköydet, kyllä siinä olisi hymyssä pitelemistä.

Totuus on kyllä ihan toisenlainen. Purkkareissa on yleensä vähintään riittävän paksuiset ja pituiset kiinnitysköydet, mutta kun katselee moottoriveneitä, erityisesti sellaisia parikerroksisia joissa tuulipintaa riittää, niin rautakaupan oranssia pe-köyttä tai pilteman sinistä pyykkinarua näkee. Siinäkin sitä on hymyssä pitelemistä.

7391 kirjoitti:

Koko keskustelu on palstan tyyliin pahimman laatuista Biltema & teoretisointi -tasoa. Mitä *itun väliä sillä kiinnitysköyden tai ankkuriköyden murtolujuudella lopun perin on? Perusveneen ankkuri ei varmasti juuri koskaan tartu niin lujasti pohjaan, että ohutkaan ankkuriköysi pettäisi ennenkuin ankkuri irtoaa. Ja kenellä on 6000 kilon kuormitusta kestävät laiturit? Ja millä hirmumyrskyllä veneeseen aiheuttaa moiset kuormat kiinnitykselleen?

Juuri tänään ihmettelin nykyaikaista köysiteknologiaa. 5 mm Dyna One -köydelle, jolla korvasin vaijeriperästaagin, luvataan 3000 kg murtolujuus. Kahdella ja puolella onnettomalla narulla nostaisi koko veneen ilmaan.

Lue lisää

Jos nyt puhutaan noista yli 6000 kg veneistä, on ankkurinkin oltava ainakin 15 kg. Tuolla voi saada muutaman tonnin otteen pohjasta, jos köyttä on tarpeeksi ja pohja sopiva. Katsoppa tuolta arvoja: http://www.fortressanchors.com/anchor_tests.html

Tuollaisen veneen min 30 hv kone jaksaa vetää ~1000 kg, joka nyt olisi aivan minimivaatimus pollareiden kestolle. Eiköhän veneesi pollarit kestä vaakasuuntaista vetoa muutaman tonnin. Tiesitkö, että 40-jalkaisen veneen plokeihinkin tulee helposti yli tonnin kuormia? Onko plokisi kiinni paremmin kuin pollarit?

Köysien murtolujuudessa pitää muistaa, että ilmoitetut arvot ovat uudelle köydelle. Käytössä köysi kuluu ja solmut vähentävät murtolujuutta jopa 50%. Siis se 6000 kg "kestävä" köysi on sopiva tilanteisiin, joissa kuorma ei koskaan ylitä 2000 kg.

Muista olla tarkkana uuden takastaagisi kanssa. Ainakin yksi masto on Suomessa tullut alas dyneemahekin katkettua jo toisena käyttövuotenaan. Dyneema kun ei kestä kulutusta läheskään vaijeirin tapaan ja aurinkokin taitaa olla pahasta. 3000 kg murtolujuus on muuten todella vähän noin ison veneen takastaagille. Tässä esimerkkejä kuormista:
http://www.purjeet.fi/tietoa/wb-news/WB-News06.pdf

Joakim kirjoitti:

Jos nyt puhutaan noista yli 6000 kg veneistä, on ankkurinkin oltava ainakin 15 kg. Tuolla voi saada muutaman tonnin otteen pohjasta, jos köyttä on tarpeeksi ja pohja sopiva. Katsoppa tuolta arvoja: http://www.fortressanchors.com/anchor_tests.html

Tuollaisen veneen min 30 hv kone jaksaa vetää ~1000 kg, joka nyt olisi aivan minimivaatimus pollareiden kestolle. Eiköhän veneesi pollarit kestä vaakasuuntaista vetoa muutaman tonnin. Tiesitkö, että 40-jalkaisen veneen plokeihinkin tulee helposti yli tonnin kuormia? Onko plokisi kiinni paremmin kuin pollarit?

Köysien murtolujuudessa pitää muistaa, että ilmoitetut arvot ovat uudelle köydelle. Käytössä köysi kuluu ja solmut vähentävät murtolujuutta jopa 50%. Siis se 6000 kg "kestävä" köysi on sopiva tilanteisiin, joissa kuorma ei koskaan ylitä 2000 kg.

Muista olla tarkkana uuden takastaagisi kanssa. Ainakin yksi masto on Suomessa tullut alas dyneemahekin katkettua jo toisena käyttövuotenaan. Dyneema kun ei kestä kulutusta läheskään vaijeirin tapaan ja aurinkokin taitaa olla pahasta. 3000 kg murtolujuus on muuten todella vähän noin ison veneen takastaagille. Tässä esimerkkejä kuormista:
http://www.purjeet.fi/tietoa/wb-news/WB-News06.pdf

Lue lisää

Kommentoin nyt vain tätä hekkiasiaa. Tottahan se on, että köyden kuluminen on suurempaa kuin vaijerin, toisaalta eipä siitä vaijerinkaan päätteestä näe, onko säikeitä poikki päätteen sisällä vaiko ei. Köydestä sentään näkee, onko säikeet missä kunnossa. Mulla on veneessä taaksepäin suunnatut saalingit ja lisäksi barduunat, joten uskoisin, että hekin mahdollinen katkeaminen ei ole fataalia. Kokeilen nyt tämän kesän ja vaihdan sitten takaisin vaijeriin, jos näyttää siltä, ettei köysi kestä.

Toisekseen eikös suurin kuorma hekille tule kuitenkin kryssillä, kun isopurjetta latistetaan hekkiä kiristämällä? Silloinhan mastolla ei ole eteenpäin kaatumisen vaaraa.

Paljonkohan vaijeriin puristettu pääte heikentää vaijerin murtolujuutta? Nimittäin se vaijerihekki on 6 mm 1x19 -vaijeria, jonka murtolujuus näyttäisi olevan vähän lähteestä riippuen ~2700 kg luokkaa.

Viki kirjoitti:

Jäi tuo Katsastusmiehen uho vielä häiritsemään mielenrauhaa. Alkoi ihan tosissaan pelottaa, että joku "pelastaja" tulee ja pistää allekirjoittamaan paperin, jonka perustella saa repiä ja retuuttaa rakasta purttani kuin vierasta sikaa!

Mutta jos joskus on hätätilanne, niin:
- älä anna laittaa ylimitoitettuja hinausköysiä, ohut köysi toimii "sulakkeena" ja estää suurempien vaurioiden syntymisen mikäli pelastajat ovat ammattitaidottomia ja käyttävät turhaa voimaa
- katkaise hinausköysi, jos hinaaja yrittää vetää yli purjeveneesi runkonopeuden!
- irroita purkkari karilta kallistaen, ei koskaan nahkoineen vetäen kuten Katsastusmies!
- älä allekirjoita mitään, ellei toisena vaihtoehtona ole veneen tai hengen menetyksen välitön uhka

Lue lisää

Olen samaa mieltä että vene irrotetaan kuvaamallasi tavalla mikäli se on ollenkaan mahdollista.
Kun se ei ole mahdollista, esimerkiksi erittäin pitkämatalaisella ja karikkoisella perämerellä jossa hommaa tein, kovassa myrskyssä jolloin jokainen aalto "jauhaa" venettä (miehistö jo pelastettu) kivikossa, tulee eteen kysymys mitä tehdään. Tuo kuvaamani keino on ainoa tietämäni siinä tilanteessa, ei tullut kuvattua tilannetta tarkkaan. Siis ei mikään jokameiehen purjehduskeli eikä helppo tilanne.
Myöskin auvustaminen ulkomerellä vaatii VOIMAA. En puhu puutarhaväylillä tapahtuvasta toiminnasta vaan ulkomerellä kovassa kelissä tapahtuvasta. Esimerkki ruorin menettänyt purjevene ja 25 m/s tuulta.
Eihän ole pakko kenenkään venettä avustaa eikä pelastaa, kunhan miehistön suhteen on tehty se minkä laki ja asetukset velvoittavat. Myöskin Viki voit jättää veneesi myrskyn vietäväksi aivan vapaasti kun olet päässyt lämpimään pois vaarasta.
Usein keskusteltiin vakutuusyhtiön kanssa radiolla mitä tehdään jätetäänkö vai korjataanko talteen, ja siinä ei omistajlta aina enää valitettavasti kysytty mitään. Hylätty vene mikä hylätty.
Luulen Vikillekin avun kelpaavan köysistä ja voimasta riippumatta mikäli tilanne sattuu eteen. minulle ainakin kelpaisi.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Olen samaa mieltä että vene irrotetaan kuvaamallasi tavalla mikäli se on ollenkaan mahdollista.
Kun se ei ole mahdollista, esimerkiksi erittäin pitkämatalaisella ja karikkoisella perämerellä jossa hommaa tein, kovassa myrskyssä jolloin jokainen aalto "jauhaa" venettä (miehistö jo pelastettu) kivikossa, tulee eteen kysymys mitä tehdään. Tuo kuvaamani keino on ainoa tietämäni siinä tilanteessa, ei tullut kuvattua tilannetta tarkkaan. Siis ei mikään jokameiehen purjehduskeli eikä helppo tilanne.
Myöskin auvustaminen ulkomerellä vaatii VOIMAA. En puhu puutarhaväylillä tapahtuvasta toiminnasta vaan ulkomerellä kovassa kelissä tapahtuvasta. Esimerkki ruorin menettänyt purjevene ja 25 m/s tuulta.
Eihän ole pakko kenenkään venettä avustaa eikä pelastaa, kunhan miehistön suhteen on tehty se minkä laki ja asetukset velvoittavat. Myöskin Viki voit jättää veneesi myrskyn vietäväksi aivan vapaasti kun olet päässyt lämpimään pois vaarasta.
Usein keskusteltiin vakutuusyhtiön kanssa radiolla mitä tehdään jätetäänkö vai korjataanko talteen, ja siinä ei omistajlta aina enää valitettavasti kysytty mitään. Hylätty vene mikä hylätty.
Luulen Vikillekin avun kelpaavan köysistä ja voimasta riippumatta mikäli tilanne sattuu eteen. minulle ainakin kelpaisi.

Lue lisää

Jäi vielä kaivelemaan nuo Vikin ohjeet. Et ilmeisesti koskaan ole ollut mukana tositilanteessa?
Liity lähimpään Meripelastusseuraan niin pääset mukaan arvokkaaseen toimintaanjonka tarkoituksena ei suinkaan ole veneitten ja muitten vehkeitten rikkominen. Joskus vaan tilanne on sellainen kuin lopussa kuvailit: henki ja vene ovat totaalihaaverivaarassa. Minä nyt satuin UHOAMAAN juuri noista harvoista toivottavasti ei koskaan eteentulevista tilanteista. Mikäli silloin vehkeet kestävät on olo makoisa.

7391 kirjoitti:

Kommentoin nyt vain tätä hekkiasiaa. Tottahan se on, että köyden kuluminen on suurempaa kuin vaijerin, toisaalta eipä siitä vaijerinkaan päätteestä näe, onko säikeitä poikki päätteen sisällä vaiko ei. Köydestä sentään näkee, onko säikeet missä kunnossa. Mulla on veneessä taaksepäin suunnatut saalingit ja lisäksi barduunat, joten uskoisin, että hekin mahdollinen katkeaminen ei ole fataalia. Kokeilen nyt tämän kesän ja vaihdan sitten takaisin vaijeriin, jos näyttää siltä, ettei köysi kestä.

Toisekseen eikös suurin kuorma hekille tule kuitenkin kryssillä, kun isopurjetta latistetaan hekkiä kiristämällä? Silloinhan mastolla ei ole eteenpäin kaatumisen vaaraa.

Paljonkohan vaijeriin puristettu pääte heikentää vaijerin murtolujuutta? Nimittäin se vaijerihekki on 6 mm 1x19 -vaijeria, jonka murtolujuus näyttäisi olevan vähän lähteestä riippuen ~2700 kg luokkaa.

Lue lisää

Vaijeriin puristettu kunnollinen pääte ei vähenä murtolujuutta oleellisesti. Vaijerin korvaaminen vaijeria ohuemmalla köydellä tuntuu kyllä varsin riskialttiilta touhulta!

Hekin kuorma on toki kireä yleensä vain kryssillä, jolloin isopurje kantaa osan kuormasta. Mitäs sitten tapahtuu, kun käännyt avotuulelle ja hekki on vielä kireä? Kaarella olleen masto nopea suoristuminen hekin katkettua saattaa olla liikaa mastolle myös kryssillä.

Joakim kirjoitti:

Vaijeriin puristettu kunnollinen pääte ei vähenä murtolujuutta oleellisesti. Vaijerin korvaaminen vaijeria ohuemmalla köydellä tuntuu kyllä varsin riskialttiilta touhulta!

Hekin kuorma on toki kireä yleensä vain kryssillä, jolloin isopurje kantaa osan kuormasta. Mitäs sitten tapahtuu, kun käännyt avotuulelle ja hekki on vielä kireä? Kaarella olleen masto nopea suoristuminen hekin katkettua saattaa olla liikaa mastolle myös kryssillä.

Lue lisää

En kyllä ollut korvaamassa hekkiä ohuemmalla köydellä, tuli kirjoitusvirhe tuossa aikaisemmin. Joka tapauksessa, uskon köyden kestävän ja jos ei kestä, niin sitten ei kestä. Ompahan kokeiltu ;)

7391 kirjoitti:

Kommentoin nyt vain tätä hekkiasiaa. Tottahan se on, että köyden kuluminen on suurempaa kuin vaijerin, toisaalta eipä siitä vaijerinkaan päätteestä näe, onko säikeitä poikki päätteen sisällä vaiko ei. Köydestä sentään näkee, onko säikeet missä kunnossa. Mulla on veneessä taaksepäin suunnatut saalingit ja lisäksi barduunat, joten uskoisin, että hekin mahdollinen katkeaminen ei ole fataalia. Kokeilen nyt tämän kesän ja vaihdan sitten takaisin vaijeriin, jos näyttää siltä, ettei köysi kestä.

Toisekseen eikös suurin kuorma hekille tule kuitenkin kryssillä, kun isopurjetta latistetaan hekkiä kiristämällä? Silloinhan mastolla ei ole eteenpäin kaatumisen vaaraa.

Paljonkohan vaijeriin puristettu pääte heikentää vaijerin murtolujuutta? Nimittäin se vaijerihekki on 6 mm 1x19 -vaijeria, jonka murtolujuus näyttäisi olevan vähän lähteestä riippuen ~2700 kg luokkaa.

Lue lisää

Teräsvaijeria voi kuormittaa noin 40% murtolujuudesta. Mikäli mennään paljon yli tulee pysyviä venymiä. Valssaamalla puristettuja päitä on vetotestattu, eivätkä ne irtoa vaan vaijeri katkeaa päätteen vierestä, mutta katkeamiskuormat ovat paljon suuremmat kuin tuo 40% raja jota ei saa ylittää kuitenkaan. Dyneema köysissä eri valmistajat suosittelvat melkoisesti vaihtelevia maksimi kuormituksia suhteessa murtolujuuteen. Olen nähnyt arvoja 15 ja 25% väliltä. Jos siis halutaan turvallisen dyneema staagin pitäisi köyden murtolujuudeksi valita jotakuinkin tupla murtolujuus vaijeriin nähden.

Hoi kirjoitti:

Veneen paino ei vaikuta pätkääkään ylöspäin suuntautuvassa liikkeessä, jos muuta väität, olet väärässä. Noste on ainoa voima mikä vaikuttaa tähän suuntaan. Ts. Mitä enemmän vettä vene syrjäyttää, sitä suurempi noste.

Lue lisää

Noste on täsmälleen saman suuruinen kuin veneen paino.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noste
"Noste on yhtä suuri, mutta suunnaltaan vastakkainen, kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino"

nos_tetta kirjoitti:

Noste on täsmälleen saman suuruinen kuin veneen paino.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noste
"Noste on yhtä suuri, mutta suunnaltaan vastakkainen, kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino"

Lue lisää

Noste syntyy tilavuudesta. Vesiviivan pinta-ala ja sitä myöden tilavuus kasvaa jyrkästi vesilinjan noustessa. Siksi noste kasvaa nopeasti, kun venettä vedetään alaspäin. Siinä tilanteessahan noste on veneen paino alas vetävä voima.

Olipa mukava kun jotain uuttakin asiaa tulee :-)

P=50*uppouma(kg?)/LOA(metreinä?)

Tästä voidaan laskea esim. varttitonnarin, vaikkapa Finn26 perusteella:

P=50*2400/8=15000N eli 1500 kg ankarolina on OK. Tai 10 mm polyesteri tai polyamidiköysi joiden murtolujuus tuota samaa luokkaa.
(katsastusvaatimus 14 mm)

Älä nosta kolmen tonnin venettä ainaskaan meidän purskan mastonosturilla, nosturi hajoaa!

Viki kirjoitti:

Olipa mukava kun jotain uuttakin asiaa tulee :-)

P=50*uppouma(kg?)/LOA(metreinä?)

Tästä voidaan laskea esim. varttitonnarin, vaikkapa Finn26 perusteella:

P=50*2400/8=15000N eli 1500 kg ankarolina on OK. Tai 10 mm polyesteri tai polyamidiköysi joiden murtolujuus tuota samaa luokkaa.
(katsastusvaatimus 14 mm)

Älä nosta kolmen tonnin venettä ainaskaan meidän purskan mastonosturilla, nosturi hajoaa!

Lue lisää

mitoitus on hiukan eri asia kuin köyden mitoitus.
Köyteen kannattaa lisätä kulumien, solmujen ja iän tuomat heikennykset niin, että eikös 14 mm:ä ole aika sopiva?

Matkapurjehtija kirjoitti:

mitoitus on hiukan eri asia kuin köyden mitoitus.
Köyteen kannattaa lisätä kulumien, solmujen ja iän tuomat heikennykset niin, että eikös 14 mm:ä ole aika sopiva?

...kenties tieten mitoittaa niin, mutta eikö ideaali kestävyystasapaino olisikin sellainen, että köysi katkeaa ennenkuin knaapi/pollari irtoaa? Vaikutus on kokonaisuuden kannalta sama eli vene irtoaa kiinnityksestä, mutta jos siitä satutaan selviämään ilman vaurioita, niin köyden uusiminen on halvempaa ja helpompaa...

JRxxx kirjoitti:

...kenties tieten mitoittaa niin, mutta eikö ideaali kestävyystasapaino olisikin sellainen, että köysi katkeaa ennenkuin knaapi/pollari irtoaa? Vaikutus on kokonaisuuden kannalta sama eli vene irtoaa kiinnityksestä, mutta jos siitä satutaan selviämään ilman vaurioita, niin köyden uusiminen on halvempaa ja helpompaa...

Lue lisää

pointti, mutta edellä puhuttiin ankkuriköydestä.
Ankkuriköysihän pitäisi olla vielä pollarinkin jälkeen varmistettu eli vapaa pää sidottu toivottavasti parempaan kiinnityspisteeseen kuin irtoava pollari (esim. ankkurivinssi).
Sitäpaitsi paksumpaa köyttä on mukavampi kiskoa.

Vene kiinnitettynä esim. pontonilaituriin, puomeihin, poijuihin tms. eivät nykäykset kovin voimakkaita ole. Ankkuriköyden kanssa turha ylimitoittaa köyttä/liinaa.

Ongelmaksi muodostuu lähes kaikissa tapauksissa, varsinkin köysiä ylimoitettaessa .

ABF kirjoitti:

Vene kiinnitettynä esim. pontonilaituriin, puomeihin, poijuihin tms. eivät nykäykset kovin voimakkaita ole. Ankkuriköyden kanssa turha ylimitoittaa köyttä/liinaa.

Ongelmaksi muodostuu lähes kaikissa tapauksissa, varsinkin köysiä ylimoitettaessa .

Lue lisää

Et ole ilmeisesti nähnyt, miten raskaspontooni laituri rykii köysiä keikkuessan eri tahtia veneen kanssa myräkkä säässä.

Raskasponttoonilaituri=normaalia syvempi ja raskaampi betonipottooni, käytetään aallon murtajana.

kuisrykii kirjoitti:

Et ole ilmeisesti nähnyt, miten raskaspontooni laituri rykii köysiä keikkuessan eri tahtia veneen kanssa myräkkä säässä.

Raskasponttoonilaituri=normaalia syvempi ja raskaampi betonipottooni, käytetään aallon murtajana.

Lue lisää

Nähty on ja koettu, puomissa ja normaalissa venelaiturissa, pontooni sellaisessakin, ei tosiaan köydet kauhean kovilla ole. Poikkeustapauksissa, -olosuhteissa tietystikin eri asia, mutta siltikin köyden ylimitoittaminen ei asiaa muuta. Aina pettää jostain poikkuesolosuhteissa, ennemmin tai myöhemmin.