Olen siis "vasta" 18-vuotias tyttö. Kirjotin ylioppilaaksi tänä keväänä ja olen aloittanut työt, että saisin kerättyä vähän rahaa.
"Ongelmani" on se että luulen olevani ihastunut tyttöön työpaikaltani.
En ole homokammoinen enkä muuta sellaista, olen vain aika hämmästynyt omista tunteistani enkä oikein osaa sanoa niitä varmoiksi, todellisiksi, enkä tiedä miten pitäisi suhtautua. Odotan hänen näkemistään ja on jännä tunne kun puhun hänen kanssaan. Ihastuneella taitaa olla tuollaisia tunteita:D
Olen seurustellut kerran pojan kanssa, hän oli suuri rakkauteni:) Ihastunut olen tätä ennen aina poikiin.
Ehkä se mitä yritän sanoa on se, että onko tämä mahdollista? Tunnenko niin kuin uskon tuntevani? Olenko kenties bi vai onko tämä vain jotain haihattelua, ohimenevää hömpötystä?
"Ongelmani" on se että luulen olevani ihastunut tyttöön työpaikaltani.
En ole homokammoinen enkä muuta sellaista, olen vain aika hämmästynyt omista tunteistani enkä oikein osaa sanoa niitä varmoiksi, todellisiksi, enkä tiedä miten pitäisi suhtautua. Odotan hänen näkemistään ja on jännä tunne kun puhun hänen kanssaan. Ihastuneella taitaa olla tuollaisia tunteita:D
Olen seurustellut kerran pojan kanssa, hän oli suuri rakkauteni:) Ihastunut olen tätä ennen aina poikiin.
Ehkä se mitä yritän sanoa on se, että onko tämä mahdollista? Tunnenko niin kuin uskon tuntevani? Olenko kenties bi vai onko tämä vain jotain haihattelua, ohimenevää hömpötystä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mutta taitaa olla aika yleistä, että naiset jossain vaiheessa ihastuu myös naisiin. Minulla on bi-ystävä, joka on suhteessa miehen kanssa, mutta vilkuilee myös naisia. Hän puhuu vieläkin yhdestä, jonka tapasi yli 10 vuotta sitten kaupassa...
Mutta hän tietää olevansa bi? Mulle koko asia on tavallaan uusi, olen tietysti leikitellyt ajatuksella naisen kanssa olemisesta ja voisin kuvitella voivani seurustella naisen kanssa. En silti ole koskaan ajatellut itseäni biseksuaalina, enkä mielestäni ole tätä ennen ollut kiinnostunut naisista, vaikka olen ajatuksella leikkinyt.
... onko hän naisen kanssa ollut, mutta kertoi ihastuneensa muutamaan naiseenkin.
Kiitos sinulle:)
Ei sillä etttä uskaltaisin asialle jotain tehdä, olisi vain kiva olla selvillä omista tunteistaan:D
naiseen lähinnä äärimmäisen stressaavassa elämäntilanteessa, koska naisen rakkaus on "pehmeämpää", hellempää ja hoivaavampaa kuin miehen. Tasapainoisessa ja levänneessä mielentilassa taas kiihotun miesten maskuliinisuudesta, voimasta, älystä, karismasta, henkisestä jämäkkyydestä suojelunhalusta ja yleensäkin kaikesta mitä testosteroni saa miehissä aikaan. Kiihotun seksuaalisesti provosoivista naisista, mutten tunne halua olla sukupuolisessa kanssakäymisessä heidän kanssaan, toisin kuin miesten. Eli olen siis puhdasverinen hetero, taipumuksella ihailla kauniita naisia.
Mutta ei valitettavasti päde minun kohdallani. Oloni on harvinaisen levollinen ja stressaamaton. Suurin huoli, eli yokirjoitusten tulos on jo selvinnyt.
Kyseinen nainen ei ole minun "mittakaavassani" erityisen kaunis tai viehättävä, ei sillä että itsekkään olisin:D Joten kysymys ei ole vain kaunedun ihailusta. En tunne täsmälleen seksuaalista halua häntä kohtaan, mutta mietin millaista olisi suudella häntä ja miltä hän tuntuisi minua vasten. Täytyy varmaan myös sanoa että en myöskään miesten kanssa tunne seksuaalista halua ilman mitään "ärsykkeitä". Voiko asioita yrittää sanoa yhtään vaikeammin:D Toivottavasti pointtini ymmärretään:D
kaunis, oletkohan ihastunut vai tunnet vain seksuaalisesti? Kun kolahtaa niin kyllä toinen kaunistuu ihan silmissä:) Pointti on se, että seuraa fiiliksellä mukana. Kokeile rajoja ja aseta se siihen missä se on hyvä. Myös toisen tunteet huomioiden.
Huomautan vain, että ihastunut ihminen ei yleensä ajattele kohdettaan mitenkään erityisesti seksuaalisuuden kautta vaan siinä on se henkinen pointti. Jos kemiat kolahtaa, hipaisustakin otetaan ja olo on vähän sekava ja mielialat liitelee huipulta romahdukseen.
Nyt mä taidan puhua vähän ristiin ja ilmaista itseäni myös vähän huonosti:D
Mulla on ehkä hieman jännä ja myös ehkä vähän vääristynyt kauneuskuva. Tai ajattelen että muilla ihmisillä on sellainen kauneskuva.
Tää mun "ihastukseni" ei ehkä oo mitenkään erityisen kaunis, perinteisesti/klassisesti. Itse pidän harvoja naisia kauniina, mutta he saattaa silti olla mun mielestä hyvännäkösiä, ja tää nainen viehättää mua kyllä ulkoisesti:p Ja se mitä varmaan yritin tuoda ilmi että ulkonäön takia pelkästään en oo häneen ihastunut. Kyllä hänessä on se "jokin", ulkoisesti ja sisäisesti:) Ei noi sanat kyllä oo vieläkään oikeen kohdallaan. Jos mä sanon et hän on kaunis muttei kuitenkaan oo, niin onko siinä mitään järkee?
Mä oon todellakin aika hämmentynyt tästä kaikesta ja koitan vaan analysoida kaikkea. Koitan ajatella tätä järjellä.
"Huomautan vain, että ihastunut ihminen ei yleensä ajattele kohdettaan mitenkään erityisesti seksuaalisuuden kautta vaan siinä on se henkinen pointti." Mä en tosiaan sitä seksuaalisuutta ollut edes ennen ajatellut ennen kun kirjotin tänne ja vastasin siihen sun viestiin. Hän vain tuntui jotenkin niin ihanalta, et halus olla lähellä ja koskettaa.
Mä ajatteln taas täällä hetkellä liian monen mutkan kautta enkä saa tähän mitään järkevää:D