Mihin ohjelmointikieleen kannattaisi panostaa tuleisuudessa? Työttömiä ohjelmoitsijoita on jo paljon, enkä haluaisi päästä vain jonon jatkoksi. Onko se Symbian C , .NET- ohjelmointi, J2ME, J2EE vai mikä?
Mihini ohjelmointikieleen kannattaa panostaa?
Joku vaan
131472
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hyvistä koodareista on pulaa.
http://www.itviikko.fi/uutiset/uutisalue.asp?alue=paiva&UutisID=74320
Totta että kunnon Cobol osaajista on pulaa nyt, mutta kannattaako sitä enään tässä vaiheessa alkaa opiskelemaan?
Meinaan vaan että ei vuodessa tai parissa tule kunnon osaajaksi, ja kuka takaa, että töitä riittää enään silloin, kun järjestelmiä pikkuhiljaa uusitaan nykyaikasemmas. Sekä et ole varmasti ainoa kuka opettelee Cobolia.
Jos nyt osaa jonkinverran Cobolia niin silloin tietenkin kannattaa sen opiskelua jatkaa.
Ei sillä kielellä kovinkaan suurta merkitystä ole, jos kunnolla osaa asiansa. Hyvät ohjelmoijat työllistyvät aina. Varsinkin silloin jos ymmärtää ohjelmoinnin lisäksi fysiikkaa ja matikkaa jne... kunnolla.
Veikkaan että Cobolin perusteet oppii hyvin nopeasti. Materiaalia on varmasti tarjolla. Perusteiden jälkeen voikin siirtyä hyviin ohjelmointikäytäntöihin.
Kunnon osaajaksi ei tule kuin työtä tekemällä ja siihen tarvitaan harjoittelupaikka. Koulun penkille ja sieltä harjoitteluun...
Jos noksulle tai johonkin pikkupuljuun meinasit niin symppari on ok, jos et mutta uskot kännyköiden voimaan niin j2me. .NET on kirosana.
>.NET on kirosana.
http://www.tiobe.com/tpci.htm
.NETin käyttämä C# on kovin vaatimattomasti esillä ja syyn voi helposti ymmärtää. Sillä kun voi koodata ainoastaan Microsoftin ymmpäristöön ja se on kuitenkin häviävän pieni osuus nykypäivän tietotekniikassa.
Älä ainakaan ala C:tä opiskelemaan itsenäisesti sillä surkeita c-koodareita on maailma täynnä. Niin hyvistä c-koodareista on pulaa mutta jos haluat olla hyvä c-koodari olet vähintään lähes ohjelmistotekniikan DI.
C:llä olen selvinnyt ihan hyvin noin viimeiset nelisen vuotta, ja jatkoa seuraa. Kannattaa vähintään tuntea C:n perusteet, vaikkei siitä täysipäiväistä työtä tulisikaan.
Joku aika sitten alkukeväästä eräs rekrytoija soitteli tunnetusta konsulttifirmasta. Hän oli kiinnittänyt huomiota CV:ssäni mainittuun C-osaamiseeni. Ihme kyllä Oikotien yms. CV-palvelujen kautta otetaan jopa yhteyttä ihan ilman, että ensin pitää laittaa itse kyselyitä jonnekin. Hän tuntui hieman valittelevan sitä, että hyviä C-osaajia tuntuu olevan vaikea löytää, ja nykyään Javaa yms. tyrkytetään vähän joka paikkaan.
Eipä se titteli ole koskeen ennenkään tehnyt hyviä koodareita. Moni tuntemani henkilö koodaa paljon paremmin kuin DI:t, mutta he ovatkin tietenkin harrastaneet sitä nuoresta asti.
Osaatko edes lukea koodia ?
Kysehän ei todellakaan ole siitä että koodi toimii oikein (se ei riitä)!
>...koodi toimii oikein (se ei riitä)!
Eihän tässä siitä kukaan ole puhunut mitään.
Se on kuitenkin, kuten matikan opetuksesta muistamme, välttämätön mutta ei riittävä ehto.
http://www.tiobe.com/index.htm?tiobe_index
Tuossa näkyy suosituimmat kielet ja suosittuuden mitta.
Suosituin kieli ei ole välttämättä paras tapa saada töitä, mutta ei se ihan hukkaankaan mene sellaisen opettelu. Kannattaa panostaa siihen, että on näyttöä kyvystä _saada tuloksia aikaan_. Työnantaja hakee yleensä sellaista ohjelmoitsijaa, joka tekee hommat hyvin ja loppuun asti.
Se kieli on hyvä, millä pystyt tekemään ohjelmat valmiiksi. Valmis tarkoittaa nyt toimivaa ja jonkin tarpeen täyttävää tulosta. Tokihan ohjelmistot kehittyvät joskus pitkäänkin.
Eivät yritykset valitse parasta kieltä vaan valinnan määrää se mihin yrityksellä on (aiemmin hankitut) oikeudet. Eli jos siellä on aikaisemmin tehty jollakin kielellä ohjelmia niin heillä on silloin kyseisen ohjelmointikielen kehitystyökalut ja ohjelmakirjastoa sekä sitä kieltä ja niitä työkaluja käyttäviä henkilöitä. Eli nämä ovat samalla yrityksen vahvuuksia että heikkouksia!
Yritykset ottavat riskejä esim luottavat siihen miten kauan, millaisilla ehdoilla tietyt toiset yritykset sallivat, määräävät koodista esim Microsoft ja Sun. Jos ehdot tai riskit ovat liian kovat niin edessä voi olla konkurssi.
joka on koneläheinen kieli, opettaa jotain koneen sielunelämästä.
Sen jälkeen muiden kielten oppimista on lähinnä murteiden oppimista, jos osaat hyvin C niin Java, Basic, Fortran, PHP, ASP, ym, ym ei tuota mitään ongelmia. Opit ne hetkessä.
Ainoa mitä et opi on assembleria, joka on prosessorikohtainen. Voit kuitenkin oppia jonkun prosessorilinjan asm (esim motorola 68xxx) koska niiden käskykanta ei poikkea paljon toisistaan.
Nämä harrastelioiden suosimat kielet ja tulkit eivät ole kovin suosittuja teollisuudessa (basic, java,...). Syynä turha hitaus, tulkkiriippuvuus, vaikea ylläpito, laajentamisvaikeus ym.
Joitakin poikkeuksia on:
Tieteellisissä sovelluksissa FORTRAN: Jos sovelluksessa tehdään hyvin paljon algoritmistä laskentaa, FORTRAN on vielä tehokas (vaikka vanha). Käytetään lähinnä yliopistoissa ja korkeakouluissa.
Rahasovelluksissa COBOL: Sisäänrakennettu mahdollisuus käyttää BCD-lukuja (binary coded decimal) eli kokonaislukuja jotka voivat olla miten suuria tahansa. Tämä on oleellista rahamaailmassa jossa kaikki pitää täsmätä sentin tarkkuudella (jos esim vähentää kaksi hyvin suurta lukua toisistaan erotus hukkuu pyöristysvirheeseen monella muilla kielellä).
Tekoäly LISP: Johtuen päätösprosessin rekursiivisuudesta kieli on optimoitu tähän. Käyttö kuitenkin vähäistä.
Lisäksi on olemassa liuta korkeamman tason kieliä, lähinnä tulkkeja (esim. symbolisen matematiikkaan Matlab, Mathematica; Verkosivujen tekoon HTML, PHP, ASP, JavaScript; 3-D grafiikkaan POV-RAY ym.ym.) Vaikka näitä taitoja joskus kysytään, kyse ei ole varsinaisista ohjelmointitaidosta.