Minulla oli tilaisuus osallistua matkaan, jossa sain rautaisannoksen Viron nykypolitiikkaa, poliittista ja muutakin historiaa ja runsain mitoin Viro-kulttuuria.
Oppaana koko matkan ajan oli Viro-Suomi seuran puheenjohtaja Enn Anupold. Enn teki elämäntyönsä journalistina ja toimi jo neuvostoaikana Eesti-television pääjohtajana. Edelleen hän jatkaa eläkepäivinään aktiivisesti TV-dokumenttien tekoa, erityiskohdemaana Suomi, tuntui tuntevan kaikki Suomen poliittisen elämän, elinkeinoelämän, kulttuurielämän ja jopa urheiluelämän vaikuttajat. Lisäksi hän oli hyvin perillä Suomen historiasta.
Ensimmäinen vierailukohde oli Riigikogu (Parlamentti) jossa meidän piti tavata Riigikogun puhemies T. Varek (sikäläinen Lipponen), mutta hänelle olikin tullut parempaa tekemistä, joten saimme kuulla Riigikogun ulkoasiainvaliokunnan pj Enn Eesmaan kattavan katsauksen Viron sisäpolitiikasta, EU-politiikasta, Nato-politiikasta, ulkopolitiikasta ja tulevista Viron presidentin vaaleista (Enn Eesmaa on itsekin ehdokkaana). Merkille pantavaa oli Eesmaan suorasukainen ja avoin tyyli puhua kaikista mainituista asioista, se saikin aikaan runsaasti kysymyksia suomalaisten taholta, johon Eesmaa mielellään vastaili.
Seuraavaksi oli suurlähettiläs Jaakko Kalelan vastaanotto ja tutustuminen Suomen suurlähetystöön. Jälleen oli tullut viimehetken muutos ohjelmaan, Jaakko Kalelalle oli tullut virkamatka Pihkovaan, jossa ministeri Paula Lehtomaa oli vierailulla. No, ei se mitään, paikalla oli suurlähetystön hallintojohtaja, nuorehko virkanainen, joka pätevästi kertoi suurlähetystön roolista ja arkipäivästä Suomen ja Viron välisten suhteiden hoitamisessa. Lisäksi hän kertoi ja esitteli varsin mielenkiintoisen ja hiljakkoin restauroidun lähetystörakennuksen.
Vielä kerkisimme illaksi Tarttoon, jonne oli n. 3 tunnin bussimatka. Matkan aikana saimme melkoisen annoksen Viron historiaa ja erityisesti neuvostoajan vaikutusta virolaisten elämään. Enn Anupold oli näköalapaikalla, kun Viro uudelleen itsenäistyi.
Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki (>100 000 asukasta), entinen Hansakaupunki. Moneen kertaan valloitettu ja hävitetty, viimeksi venäläiset pommittivat toisen puolen kaupungista tuusan nuuskaksi toisen maailmansodan kahinoissa. Kaupungin halki virtaava Ema-joki oli rintamalinja, jonka toisella puolen olivat venäläiset ja toisella puolen saksalaiset.
Ruotsikin oli tietyssä vaiheessa vallassa Tartossa ja 1632 Ruotsin kuningas, Kustaa II Adolf perusti Tarttoon yliopiston, joka toimii tänäkin päivänä. Tarttohan oli koko neuvostoajan ulkomaalaisilta suljettu alue, koska sen kyljessä sijaitsi Neuvostoliiton strategisten pommikoneiden tukikohta.
Tutustuimme yliopistoon, jossa oppaammekin oli opiskellut ja tutkintonsa suorittanut. Enn Anupold kertoili Kekkosen vierailusta Tarttoon 1964, tuntien hyvin sen ajan tilanteen Suomen ja Neuvostoliiton välillä, sanoi että Kekkonen otti hyvin suuren riskin (Suomen kannalta) tullessaan puhumaan yliopiston eteen kokoontuneelle kansanjoukolle. Kekkonen oli itse laatinut hyvin isänmaallisen (Viron kannalta) puheen ja kaikkien yllätykseksi puhui sen selvällä viron kielellä. Kuulemma ennen miehitystä elänyt vanhempi väki itki avoimesti.
Vielä teimme kaupunkikierroksen ja lähdimme takaisin Tallinnaan, jossa tutustuimme pohjoismaiden suurimpaan taidekeskukseen, Kumuun.
Olen pitänyt tapanani laatia pieniä muistiinmerkitsemisiä tehdyistä mielenkiintoisista matkoista lähinnä itseäni varten.
Mutta ajattelin, että voisihan tämän laittaa myös tänne keskustan palstallekin.
Liittyyhän tämä hyvinkin Suomen keskustan politiikkaan, Enn Eesmaa on nimittäin Viron keskustapuolueen kansanedustaja ja presidenttiehdokas ja tulee vierailulle Suomeen Oulun puoluekokoukseen.
Keskustapuolue on niin Virossa, kuin Suomessakin parlamenttinsa suurin puolue.
Oppaana koko matkan ajan oli Viro-Suomi seuran puheenjohtaja Enn Anupold. Enn teki elämäntyönsä journalistina ja toimi jo neuvostoaikana Eesti-television pääjohtajana. Edelleen hän jatkaa eläkepäivinään aktiivisesti TV-dokumenttien tekoa, erityiskohdemaana Suomi, tuntui tuntevan kaikki Suomen poliittisen elämän, elinkeinoelämän, kulttuurielämän ja jopa urheiluelämän vaikuttajat. Lisäksi hän oli hyvin perillä Suomen historiasta.
Ensimmäinen vierailukohde oli Riigikogu (Parlamentti) jossa meidän piti tavata Riigikogun puhemies T. Varek (sikäläinen Lipponen), mutta hänelle olikin tullut parempaa tekemistä, joten saimme kuulla Riigikogun ulkoasiainvaliokunnan pj Enn Eesmaan kattavan katsauksen Viron sisäpolitiikasta, EU-politiikasta, Nato-politiikasta, ulkopolitiikasta ja tulevista Viron presidentin vaaleista (Enn Eesmaa on itsekin ehdokkaana). Merkille pantavaa oli Eesmaan suorasukainen ja avoin tyyli puhua kaikista mainituista asioista, se saikin aikaan runsaasti kysymyksia suomalaisten taholta, johon Eesmaa mielellään vastaili.
Seuraavaksi oli suurlähettiläs Jaakko Kalelan vastaanotto ja tutustuminen Suomen suurlähetystöön. Jälleen oli tullut viimehetken muutos ohjelmaan, Jaakko Kalelalle oli tullut virkamatka Pihkovaan, jossa ministeri Paula Lehtomaa oli vierailulla. No, ei se mitään, paikalla oli suurlähetystön hallintojohtaja, nuorehko virkanainen, joka pätevästi kertoi suurlähetystön roolista ja arkipäivästä Suomen ja Viron välisten suhteiden hoitamisessa. Lisäksi hän kertoi ja esitteli varsin mielenkiintoisen ja hiljakkoin restauroidun lähetystörakennuksen.
Vielä kerkisimme illaksi Tarttoon, jonne oli n. 3 tunnin bussimatka. Matkan aikana saimme melkoisen annoksen Viron historiaa ja erityisesti neuvostoajan vaikutusta virolaisten elämään. Enn Anupold oli näköalapaikalla, kun Viro uudelleen itsenäistyi.
Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki (>100 000 asukasta), entinen Hansakaupunki. Moneen kertaan valloitettu ja hävitetty, viimeksi venäläiset pommittivat toisen puolen kaupungista tuusan nuuskaksi toisen maailmansodan kahinoissa. Kaupungin halki virtaava Ema-joki oli rintamalinja, jonka toisella puolen olivat venäläiset ja toisella puolen saksalaiset.
Ruotsikin oli tietyssä vaiheessa vallassa Tartossa ja 1632 Ruotsin kuningas, Kustaa II Adolf perusti Tarttoon yliopiston, joka toimii tänäkin päivänä. Tarttohan oli koko neuvostoajan ulkomaalaisilta suljettu alue, koska sen kyljessä sijaitsi Neuvostoliiton strategisten pommikoneiden tukikohta.
Tutustuimme yliopistoon, jossa oppaammekin oli opiskellut ja tutkintonsa suorittanut. Enn Anupold kertoili Kekkosen vierailusta Tarttoon 1964, tuntien hyvin sen ajan tilanteen Suomen ja Neuvostoliiton välillä, sanoi että Kekkonen otti hyvin suuren riskin (Suomen kannalta) tullessaan puhumaan yliopiston eteen kokoontuneelle kansanjoukolle. Kekkonen oli itse laatinut hyvin isänmaallisen (Viron kannalta) puheen ja kaikkien yllätykseksi puhui sen selvällä viron kielellä. Kuulemma ennen miehitystä elänyt vanhempi väki itki avoimesti.
Vielä teimme kaupunkikierroksen ja lähdimme takaisin Tallinnaan, jossa tutustuimme pohjoismaiden suurimpaan taidekeskukseen, Kumuun.
Olen pitänyt tapanani laatia pieniä muistiinmerkitsemisiä tehdyistä mielenkiintoisista matkoista lähinnä itseäni varten.
Mutta ajattelin, että voisihan tämän laittaa myös tänne keskustan palstallekin.
Liittyyhän tämä hyvinkin Suomen keskustan politiikkaan, Enn Eesmaa on nimittäin Viron keskustapuolueen kansanedustaja ja presidenttiehdokas ja tulee vierailulle Suomeen Oulun puoluekokoukseen.
Keskustapuolue on niin Virossa, kuin Suomessakin parlamenttinsa suurin puolue.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.