Kokemuksia sensomotorisesta kuntoutuksesta?

Jäin miettimään, että oletko itse jo luonut jonkinlaisen mielikuvan sensomotorisesta kuntoutuksesta vai lähdetkö luomaan mielipidettäsi kuntoutujien kokemusten perusteella?

Terveisin
morottaja

Kyllä nuo lapsesi jutut kuulostavat siltä, että sensomotorinen kuntoutus olisi juuri hänelle "täsmäapua". Sensomotorinen kuntoutushan on siitä jännittävä kuntouttamismuoto, että ei uskoisi liikuntaliikkeiden vaikuttavan esim. kirjoittamiseen, mutta niin se vaan tekee.

Huipputärkeä asia on lapsen sensomotorisessa kuntoutuksessa, että vanhemmat sitoutuvat siihen 110% heti alussa. Lasta täytyy jaksaa houkutella, rohkaista ja kannustaa harjoitteiden tekemiseen. Jos nimittäin harjoitukset jäävät tekemättä, tulostakaan ei synny. Voi olla että siinä saattaa tulla aikuisellekin varsinkin alkuvaiheessa uskon puute. Mutta mikään ei estä vanhempiakin tekemästä liikkeet lapsen kanssa yhdessä!

Toinen huipputärkeä juttu on jaksaa ohjata liikkeiden tekemisessä. Harjoitteissa on ideana, että liikkeet tehdään hitaasti ja niihin pitää keskittyä. Tämä on monesti konttauksen väliin jättäneillä hätähousuilla vaikeaa. Mutta kun vanhemmat jaksavat palauttaa kuntoilijan tehtävän pariin, alkaa tuloksia varmasti syntyä. Mutta se vaatii vanhemmilta pinnaa.

Kuntouttajien luona käydään vain alkumittauksessa ja välikontrolleissa yht. n. 4 krt. Välikontrolleissa kuntouttaja voi antaa ohjeita liikkeiden tekemiseen ja tarvittaessa vaihtaa harjoitteita. Varsinainen "rypistely" tehdään sitten kotona. Taisi maksaa n. 1500 euroa.

TV2 teki v.2004 ohjelman sensomotorisesta kuntoutuksesta, jossa oli abiturientti ja pieni koululainen, muistaakseni tokaluokkalainen. Abiturientin kuntoutus saatiin ohjelman aikana vietyä loppuun asti, mutta tokaluokkalaisen tytön kuntoutuksen tulokset olivat lopulta paljon paremmat, mitä ohjelmassa saatiin nähdä. Näin kertoi kuntouttaja.

Se on sensomotorisessa kiva juttu, että se vaikuttaa ihan koko ihmiseen. Ajattelu selkenee ja itsetuntemus kuin lisääntyy. Ei tarvitse pullistella kuin ennen kuntoutusta, kun neuraalinen stressi on vähentynyt.

Sensomotorinen kuntoutus tarkoittaa lapsena keskeytyneen vauvaiän fyysisen kehityksen vaiheiden toistamista vanhempana. Liikkeet voi siis tehdä ihan missä iässä hyvänsä. Tulokset ovat ihan yhtä pysyviä myöhemmin tehtynä kuin vauvanakin.

Olin huono kuulemaan korkeita ääniä. Se viittaa lukihäiriöön, joka minulla jonkinasteisena onkin todettu. Kuulonmuokkaus on auttanut minua paljon. Englannnin kuunteleminen on nykyään paljon helpompaa esim. tv:tä voin kuunnella toisesta huoneesta. Samoin nautin nykyään jopa Beethovenin musiikista, jota en voinut ajatellakaan aiemmin kuuntelevani. Musiikki on nykyään täyteläisemmän kuuloista.

Suosittelen.

TV2:n Pohjantähti-sarjassa näytettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2004 ohjelma Aapiskukko hukassa, joka esitteli sensomotorista kuntoutusta. Olen huomannut sitä uusittavan aina silloin tällöin. Google näyttää varmasti yksityiskohtaisemmat tiedot ohjelmasta.

mutta toki kaikki, missä äiskä ja iskä lapsensa kanssa yhdessä touhuavat ja lapsi saa paljon huomiota ja kehuja, auttaa.

Tosin kannattaa miettiä, mistä maksaa...

Onhan noita vaihtoehtohoitoja muitakin ja kyllähän jotkut uskovat horoskooppeihinkin.

Oli huuhaata. Käytiin ja maksettiin itsemme kipeäksi, tai siis lapsemme ei saanut siitä mitään näkyviä tuloksia. Ei auttanut keskittymiseen eikä lukivaikeuteen. Täyttä potaskaa.

Uskomushoitoja, mutta onneksi tähän hiljalleen puututaan.

https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/ajankohtaista/hermostovalmennukset-ja-primitiiviheijasteisiin-kohdistuvat-hoidot-lapsilla/