Kohtauksen vastaanottaminen

Itsekin olin sellaisilla henkisem kasvun kursseilla tässä tänä keväänä ja ensinnäkin sinne oli ihan kauhea mennä.
Heti kun saavuin paikalle ja näin tusina vierasta naamaa vieraassa tilassa tunsin että happi loppuu ja taju lähtee ja pakenin vessaan rauhoittumaan ja vedin huiviini varmaan pullollisen aputippoja.
No mutta asiaan se kurssin vetäjä oli sellainen noin viisissä kymmenissä oleva nainen joka sanoi musta aika hyvin.

Jos tulee joskus sellainen tilanne ettei pysty hallitsemaan tilannetta,joku oli se mikään vaan tilanne mutta se puskee päälle ikävällä tavalla.
Olkoon kyse työ ressistä,paniikkihäiriöstä mistä vaan niin muistakaa silloin hyvät ihmiset pysähtyä makustelemaan sitä tilannetta.Rauhoittukaa ja makustelkaa ja huomaatte että hyvinhän se tilanne siinä makaa ja on ja sanotte itsellenne: no panic!
Ei o mittään hättää.

Jotenkin vaan sen ihmisen lempeys ja viisaus kolahti minuun niin etten moneen herran päivään tarvinnut mitään aputippoja ja loppu kurssikin sujui tosi kivasti.

Nyt elänkin sitten aika normi elämää kun viikko sitten alotin ton epa ja karnosiini kuurin ja olo tuntuu normaalilta .Mutta silti vielä ajattelen aina ulos mennessä hymyn kare suun pielessä ...No panic=)))

Minä ainakin hengitän rauhallisesti, tietoisesti pyrin itseäni rauhoittamaan. "Ei tässä mitään".
Jos ei auta, niin yritän rentoutua puristelemalla stressipalloa. Tai sitten kuuntelen meditaatio-musiikkia, millä on todella rauhoittava vaikutus.