Mannerjäätikkö paksunee! Merenpinta ei siis nousekaan!

Ilmaston lämpeneminen lisää haihduntaa ja sateisuutta. Ei ole yhtään yllättävää, että ylempänä vuoristossa sataa lunta. Alempana merenpinnan läheisyydessä mannerjää sulaa. Mikäli ilmasto lämpenee lisää, lumiraja siirtyy korkeammalla ja jään massatasapaino siirtyä negatiivisen puolelle.

PS. Minullekin niinku tulee kyseinen laatulehti niinku.

kyllä tosiasia on että ne ovat sulaneet ja rajusti eikä mikään viittaa siihen etteikö ilmastomuutos pahenisi
- kummallista kun nykyihminen sulkee silmansä fakstoilta ja jo pienetkin omaa valhetta tukevat tiedot oikeuttavat vääriin johtopäätöksiin

Ihmiset, jotka kohuavat ilmastonmuutoksesta, ja sen torjuntaan ryhtymisen tarpeellisuudesta, tuntuvat tietävän tosiasioista erityisesti maapallon ja aikaisemmin tapahtuneiden ilmaston-muutosten historiasta vähiten.
Miksi näissä kohuissa ja melskeissä ei kysytä ammatti-ihmisten (esim. geologit, joista osa on erikoistunut juuri glasiaaligeologiaan =jääkausigeologia)tietämykseen perustuvia neuvoja.
Tosiasiahan on, että kun katsellaan asioita isommassa mittakaavassa, ja muistetaan kuinka lyhyt on se jakso, maailman kaikkeuden historiassa, josta meidän ja isiemme ja vielä esi-isiemmekin kertomien tai tallantamien tietojen pohjalta muodostamme tietomme ja käsityksemme. Jotta emme syyllistyisi historian vääristelyyn, tämän rajallisen tietomme meille muovaaman näkemyksen pohjalta, meidän tulee ottaa geologinen historia avuksi selkeänä ja varmana tietopohjana. Kun siihen liitämme omat havaintomme suhteittamalla näiden tietojen painoarvoa havaintojaksojen pituudella, niin meidän on tunnustettava, että se on kuin pikku poika pissaisi Atlantiin. Voihan sitäkin joku, viisaaksi itseään sanova, moittia vesistön turmelemiseksi, ja sitähän se onkin, mutta kuinka merkittävää, se onkin asia erikseen.
Näin on myös Grönlannin mannerjäätikön sulamisen kiihtymistä osoittavat tutkimukset. Sanoisin kokemustaustani (toiminut tutkijana 34 v)pohjalta että, nuo tarkoitushakuiset sensaatiota tavoittelevat tutkimukset ovat kuin 30 Celsius-asteen pakkasessa kävisi ulkona lumihankeen pissillä - sulattaahan sekin lunta ja saa aikaan muutoksen, mutta tuo muutos on kuitenkin paikallinen, pienimuotoinen ja suhteellisen lyhyt aikainen, seuraava lumisade peittää sen jo alleen ja entisöi maiseman.
Näin on myös noissa ilmastonmuutos asioissakin. Tarkastelemalla riittävän pitkiä ajanjaksoja saamme oikeamman kuvan asiasta. Onhan Suomikin aikanaan trooppisen ilmaston alueella ja paljon paljon myöhemmin ollut vieläpä useammankin kerran mannerjäätikön peitossa ja niiden jälkeen täällä on aina ollut elämää, niinkuin nytkin viimeisimmän jääkauden jälkeen on ja tulevaisuutta ei voi kukaan kovin tarkasti ennustaa. Sen kuitenkin ovat monet alan-asintuntijat sanoneet, että tämä meillä Suomessa "todettu ilmaston lämpeneminen" onkin ns. pikkujääkaudesta (oli noin 150 v sitten, suuret nälkävuodet) normaaliin palaamista. Ei siis syytä huoleen, jos pienen viluntunteen jälkeen liikunnan seurauksena tuntuu olo lämpimältä.
Valtiovallankin (Ministerit yms.) olisi syytä kysyä neuvoa ammattilaisilta, ennenkuin ryhtyvät yleisen kohutunnelman vuoksi satsaamaan valtion varoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. CO2-pitoisuudet kun ovat olleet valillä historiassakin ylhäällä ja taatusti se ei ollut ihmisten aikaansaannoksia, koska täällä ei vielä ihmisiä ollutkaan siihen aikaan.
Toisinpäinkin voin kysyä: "Miksi Saharan autiomaata ei panna kukoistavaksi hedelmätarhaksi ja kaikkea muutakin ihmiselle tarpeellista hyvää tuottamaan?" Useimmalta tulee vastaus: "Koska emme pysty siihen". Tämä onkin terveestä järjestä nouseva vastaus ja tunnustus siitä, ettei ihmisvoimin voida juuri mitään luonnon valtavia voimia vastaan.
Maailmanparantajan rooli onkin helpompi aloittaa lähempää, omasta itsestä ja omasta asenteesta. Tämän seurauksena on, kun tunnustamme oman rajallisuutemme, ettemme enää havittele kuuta taivaalta, vaan tyydymme lähenpänä oleviin asioihin, työtehtävät ja elinympäristömme luonnon puhtaana pitoon yms. reaalisempiin ongelmiin.
Erikoistutkija, geologiaa ja sen historiaakin tunteva.