Käsite syntyi Korean sodan aikana, jolloin kiinalaiset yrittivät muuttaa amerikkalaisten sotavankien maailmankatsomusta. Tällaiseen a:un liittyi fyysisen ympäristön ja sosiaalisten suhteiden kontrolli, kriittisten omaelämäkertojen kirjoituttaminen ja luentojen avulla tapahtuva jatkuva suostuttelu, jolla pyrittiin saamaan vangit julkisesti sitoutumaan kommunistiseen ideologiaan. On kyseenalaista, saatiinko näillä keinoilla aikaan pysyviä vaikutuksia ainakaan niissä, jotka palasivat aikaisempaan ympäristöönsä. A:lla tarkoitetaan yleisesti järjestelmällistä yritystä muuttaa psykologisin ja sosiaalipsykologisin keinoin yksilön ajatuksia, asenteita, arvoja ja käyttäytymistä pysyvästi.
Lähde:
http://home.edu.helsinki.fi/~jsilvone/sanakirja/sanakirja_a.htm
Lähde:
http://home.edu.helsinki.fi/~jsilvone/sanakirja/sanakirja_a.htm
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei sovi. "Aivopesuympäristön" ja aivopesijöiden kadotessa, yksilön käyttäytyminen muuttuu uusien sosiaalisten kontaktien vuoksi, koska kohteen on pakko jälleen sopeutua uusiin kontakteihin. Maalaisjärjellä ajateltuna sopeutumisen tulisi aivopesusta johtuen olla jopa helpompaa, kuin ennen tai sitten ei.
Jos aivopesty yksilö on huomannut olevansa aivopesun kohteena, hän voi olla hyvinkin varautunut, toisaalta taas jos tarkoitus on ollut hyvä tai henkilö itse kokee tarkoituksen hyväksi, suhtautuminen uusiin tuttavuuksiin voi olla hyvinkin avointa. Tätä kokemuksen laatuahan ei voi kukaan muu määritellä kuin aivopesty itse.
Olen tavannut entisiä sotavankeja. Joidenkin mielestä he olivat hyvinkin sairaita. Mun mielestä he olivat hyvin todellisuudessa mukana, ymmärtäen kokemansa vääryyden, pystyivät puhumaan siitä ja näin tuomaan esille, että näinkin voi tapahtua. Eivät he syytelleet ketään, he yksinkertaisesti hyväksyivät itsensä ja kokemansa. Se oli heidän elämäänsä ja halusivat jakaa kokemansa muiden kanssa. Eivät eläneet tunneperäisesti kokemissaan kauhuissa.
Jotenkin vielä yhdistäisin tähän asiaan syyllisyyden ja sen tuntemisen, halun tuntea syyllisyyttä tai syyttömyyttä.
Nämä sotavangithan eivät syyllistäneet itseään sen kummemmin kuin vastapuoltaankaan, kyse oli ideologisistakin eroista. Eivät he itse olleet tätä tilannetta aiheuttaneet, eivät he itse olleet tästä saaneet päättää ja vaikka olisivatkin, eivät he yksin, omasta tahdostaan olleet toisiaan vahingoittamassa. Mielestäni heidän on myös hengissä selvinneinä täytynyt ymmärtää tämä asia myös vastapuolen kannalta. He pystyivät myös edelleen ottamaan vastuuta ja välittämään ympäristöstään, huolehtimaan itsestään ja lähimmäisistään.
Alkuperäisestä kysymyksestä jäi mieleeni, että miksi Asperger-ihmisiä täytyisi aivopestä? Kaikilla ihmisillä on omat kehitysvaiheensa, ne tulevat kullekin omalla ajallaan. Aina ei tarvitse oman itsensä takia olla kuin kanssaihmiset. Ehkä joskus lapsena ikätovereiden kanssa, mutta sen tekee mielellään kuuluakseen joukkoon. Aivan kuten sotavangit toimivat samoin pysytelläkseen hengissä, mutta eivät heistäkään kaikki alituiseen jaksaneet kopioida, jotkut lähtivät vapaaehtoisesti, eivätkä ihan ideologisista syistä hekään.
menetelmät, joita muussa yhteydessä voitaisiin aivopesuksi. Siinä pakotetaan lapsi ja perhe hyväksymään kyselemättä vuosien "hoidon", jossa takarajaa ei anneta. Perhe saa tavata autista lastaan vain kerran viikossa.
Lapsi näin vieroitetaan kodistaan ja se on todella rankkaa. Hänen ja perheen pitää hyväksyä osaston mielivaltaiset säännöt ja elää niiden mukaan. Jos säännöistä poikkeaa koko perhettä rangaistaan mm. vierailuaikoja rajoittamalla.
Perheen kärsimys korostuu etenkin tälläisinä pitkinä viikonloppuina jolloin haluaisimme matkustaa yhdessä isovanhempien luo. Nyt koko kuusilapsisen perheen sosiaaliset suhteet ovat kärsineet, kun yksi lapsista on aivopesun kaltaisessa hoidossa vastoin perheen tahtoa.
Ei sovi, mutta sen voisi sanoa tavallaan aivopesijöiden kannalta. Jos aivopesijät haluavat asseihin vaikuttaa, se ei missään tapauksessa tapahdu kuvatunkaltaisen aivopesun avulla.
Sen sijaan ajattelen, että assit voidaan kyllä aivopestä. Ensin olisi tutustuttava heidän ajatteluunsa ja löytää siitä pehmeät kohdat, joihin pajunköysi uppoaa tavalla, joka aiheuttaa mielihyvää. Kun tämän kirjoitin, ilkoitus ravistelee karmivuudessaan. Kamala ajatus kertakaikkiaan!
????
Olen itse joutunut sellaisen aivopesun kohteeksi, jossa lähelläni olevat ihmiset sekä tutut että tuntemattomat osoittavat eri lausein ja asiayhteyksin tietävän mitä ajattelin silloin ja silloin ja tietävät mitä olen eilen tehnyt sekä mitä tulee seuraavina päivinä elämässäni tapahtumaan. Syytä tällaiseen aivopesuun en tiedä vielä tänä päivänäkään. Enkä sitä, miten tämä kodissani toteutetaan. Sen tiedän, että tätä on jatkunut useita vuosia. Ihmissuhteet ovat mitättömät, ei niitä enää edes ole.
Kaupoissa ja kaduilla on erilaisia "kuppikuntia", jotka toistavat samoja sanoja kuin minä, puhuvat samalla tavalla kuten minä jne. Yleensä asiakaspalvelu on erittäin tylyä, nakkelevaa ja ivallista, vaikka itse yritän kuinka ja miten vain olla asiallinen ja normaali...
Eli en voi enää kovin käydä ihmisten ilmoilla.
Jopa kotini ikkunoiden taakse on tultu huutelemaan em. tyyliin. Välillä pelkään.
Jos yritän jotenkin tästä puhua, asia käännetään päinvastoin: kuvittelen, kannattaisi mennä hoidattaan pää, yritäpä jotenkin selittää mitä tarkoitat.
En voi enää muuta kuin elää päivän kerrallaan ja jaksaa. Loppua tälle ei tule koskaan.