Apua ongelmaani?

Mulla on pitkään ollu suuria ongelmia syömisen kanssa. Olen kohta 17 vuotta täyttävä tyttö.

Ongelmani alkoivat oikeastaan jo ala-asteella, sillä harrastin esteettistä urheilulajia, jossa tuli olla hoikka. En tietenkään ollut lihava, mutta minulla oli jo silloin tarve olla erityisen hoikka. Sillon kuitenkin "suurimmat" tekoni olivat karkkien välttely ja ylenpalttinen lenkkeily ja lihastreeni.

Yläasteella aloin jo tarkemmin katsoa, mitä suuhuni pistän. Ensin lähti kaikki epäterveellinen ja aina vaan tiukkenevassa dietissäni lopuksi oli sallittua vain vihannekset ja hedelmät pienissä määrin. Tuolloin urheilin myös erittäin paljon. Painoni laski tuona aikana useita kiloja, olisiko nyt ollut 7kg. Kuitenkin loman alettua ja treenien vähetessä lopetin lakkoni ja huomasin taas kuinka ruoka maistuu. Uudelleen lakon aloittaminen ei ollutkaan niin helppoa ja kerran jos toisenkin pettyneenä huonoon ruokavaliooni sitten oksensin sen jälkeenpäin ulos. Silloin huomasin, kuinka helppoa olikaan vain syödä ja oksentaa kaikki ulos. Ei lihonnut, eikä silti tarvinnut kärsiä nälässä. Lopulta ruoka-annokset, jotka ahmin ja sitten oksensin alkoivat kasvaa ja kasvaa ja tajusin että se on väärin. Aloin taas pantata syömisissä. Minulle tuli selkeitä jaksoja: viikkoja söin aivan minimaalisesti ja sitten taas yhtenä päivänä ahmin ja oksensin. Tätä eri suhteissa jatkui vuoden verran, kunnes päätin yrittää olla oksentamatta. Tämä yritys lihotti minua, mutta silti jatkoin. Painoa tuli lisää enkä ollut enää tyytyväinen itseeni. Kuitenkin muutamaa ahmimis ja oksentamis -kohtausta lukuunottamatta söin suht terveellisesti, vaikka joskin erittäin vähän. Painoni pomppi useilla kiloilla siitä riippuen, missä vaiheessa olin kierrettäni.

Viime kesänä, eli ennen lukioon menemistä, lopetin tämän pitkäaikaisen harrastuksen. Osittain ehkä masennukseen ja osittain välinpitämättömyyttä sitten aloin syömään normaalisti, mikä tietenkin lihotti minua suunnattomasti. Välillä oli jaksoja, kun yritin (ja onnistuinkin vähän) laihtumaan, mutta pääpiirteissään suunta oli koko ajan alaspäin. Alle vuoden kuluttua tästä painoni oli noussut 12kg. Laihdutusdietit eivät auttaneet, sillä niiden välillä hankin kaiken takaisin. Kuitenkin tässä muutama viikko sitten aloitin taas uuden. Tällä kertaa jostain syystä onnistuinkin siinä, painoni laski 5 kilolla. Sitten sorruin. Eilen. En tiennyt mitä tehdä, ahdisti suunnattomasti. Itku kurkussa juoksin läheiseen metsään oksentamaan. En ollut tehnyt sitä vuoteen. Se tuntui kuitenkin niin helpolta. Kävelin kotiin tyytyväisenä, vaakakin kertoi, ettei kiloja ahmimisesta ollut tullut lisää. Päätin että unohdan sen välikohtauksen. Kuitenkin tänään kun huomasin ettei ketään ole kotona, en ajatellut mitään vaan tyhjensin jääkaapin, olin juuri syömässä viimeisiä mahaan mahtuvia leipiä, kun veljeni tuli kotiin. Paniikissa sitten otin pyörän ja pyöräilin samaan metsään kuin eilen, oksensin ja pyöräilin vihellellen takaisin kotiin. vaaka taas kertoi mukavia. Näiden kahden ahmimispäivän aikana olen laihtunut kaksi kiloa. Tämä on suunnattoman vaikea tilanne, kuinka pystyn pitämään itseni kurissa,kun kätteni ulottuvilla on noin helppo ratkaisu. Ei tarvitse olla nälässä. Saa syödä niin paljon kuin haluaa ja kaikki vain pyyhitään pois hetkessä. Kuitenkin tiedän bulimian suuret vaarat. Haluaisin olla normaali nuori, enkä elää elämää, joka pyörii ruuan ja vaa'an ympärillä. Auttakaa.