Oon ihastunu ja toisaalta nautin tästä kun vatsassa lentelee perhosia kun nään tämän tummasimmuisen söpöläiseni. Näen tätä tummasimmuista nuorta miestä työpaikallani, koska hän on vakiasiakkaamme. Hassua on, että ihastukseni ei suinkaan ole yksipuolista..
Huomasin hänen hymystään ja pitkistä intiimeistä katseistaan, että hän taitaa tuntea myös jotain.. Eräs kaunis päivä hän sitten pyysi minua treffeille. Kieltäydyin kohteliaasti, koska seurustelen, mutta kyllä tavallaan vähän harmitti.. Ihastumisen tunne on vain vahvistunut kaiken tämän jälkeen.. Olen vältellyt häntä, vaikka päinvastoin haluaisin nähdä häntä niin paljon kuin mahdollista. Nyt hän luulee kai, että ahdistun hänen läsnäolostaan kun aina katoan jonnekkin..
Kaikki on kuitenkin päinvastoin, petyn jos jonakin päivänä en näe häntä.. Tahtoisin niin halata häntä, katsoi hänen ruskeisiin ihaniin silmiinsä ja kertoa, että tykkään hänestä todella paljon. Omituista on, kun tuntuu siltä, että rakastan kyllä edelleenkin myös poikaystävääni, mutta olen kuitenkin täysillä ihastunut toiseen mieheen..
En tiedä.. Olen seurustellut 17-vuotiaasta asti eli 4 vuotta. Ennen seurustelua "rakkaus-ja ihastus"-elämäni oli todella kuivaa.. Nyt sitten seurustellessani pari "vierasta" miestä on saanu sukat pyörimään mun jaloissa ja sydän on heittäny kärrynpyörää.. Olen kuitenkin saanut pidettyä tunteeni kurissa eikä mitään ole tapahtunut. Nykyiseen poikaystävääni ihastuin ehkä eri tavalla.. en niinkään ulkonäköön vaan ajatuksiin.. Nyt on sit pari tyyppiä saanu mut sekaisin, vain olemalla niin hlvetin söpöjä.. argh! Mikä mua vaivaa! En haluaisi ihastua pelkkään ulkonäköön, mutta mietin, että onko se sitten sitäkään kun tuntuu vain, että joidenkin ihmisten kanssa sitä vain tuntee tietynlaista kemiaa, sähköä...huoh.
Nykyään vielä kun ihastun niin usein paljastuu, että tunne on molemminpuolinen.. Miksi silloin teiniaikoina ei ollut tällaista? Sillon oli vain yksipuolista ihastumista puolin jos toisin.. No ehkä nämä ihastukset ovat vain kiusauksia, jotka pitää vain kestää, jotta voisi säilyttää elämässään jotain kestävää ja aitoa rakkautta, parisuhteen... En tiedä, mutta tummasimmuinen poika on ainakin tuonut positiivista jännitettä mun tunne-elämään tänä keväänä.. Toiv. näemme ylihuomenna! ;)
Huomasin hänen hymystään ja pitkistä intiimeistä katseistaan, että hän taitaa tuntea myös jotain.. Eräs kaunis päivä hän sitten pyysi minua treffeille. Kieltäydyin kohteliaasti, koska seurustelen, mutta kyllä tavallaan vähän harmitti.. Ihastumisen tunne on vain vahvistunut kaiken tämän jälkeen.. Olen vältellyt häntä, vaikka päinvastoin haluaisin nähdä häntä niin paljon kuin mahdollista. Nyt hän luulee kai, että ahdistun hänen läsnäolostaan kun aina katoan jonnekkin..
Kaikki on kuitenkin päinvastoin, petyn jos jonakin päivänä en näe häntä.. Tahtoisin niin halata häntä, katsoi hänen ruskeisiin ihaniin silmiinsä ja kertoa, että tykkään hänestä todella paljon. Omituista on, kun tuntuu siltä, että rakastan kyllä edelleenkin myös poikaystävääni, mutta olen kuitenkin täysillä ihastunut toiseen mieheen..
En tiedä.. Olen seurustellut 17-vuotiaasta asti eli 4 vuotta. Ennen seurustelua "rakkaus-ja ihastus"-elämäni oli todella kuivaa.. Nyt sitten seurustellessani pari "vierasta" miestä on saanu sukat pyörimään mun jaloissa ja sydän on heittäny kärrynpyörää.. Olen kuitenkin saanut pidettyä tunteeni kurissa eikä mitään ole tapahtunut. Nykyiseen poikaystävääni ihastuin ehkä eri tavalla.. en niinkään ulkonäköön vaan ajatuksiin.. Nyt on sit pari tyyppiä saanu mut sekaisin, vain olemalla niin hlvetin söpöjä.. argh! Mikä mua vaivaa! En haluaisi ihastua pelkkään ulkonäköön, mutta mietin, että onko se sitten sitäkään kun tuntuu vain, että joidenkin ihmisten kanssa sitä vain tuntee tietynlaista kemiaa, sähköä...huoh.
Nykyään vielä kun ihastun niin usein paljastuu, että tunne on molemminpuolinen.. Miksi silloin teiniaikoina ei ollut tällaista? Sillon oli vain yksipuolista ihastumista puolin jos toisin.. No ehkä nämä ihastukset ovat vain kiusauksia, jotka pitää vain kestää, jotta voisi säilyttää elämässään jotain kestävää ja aitoa rakkautta, parisuhteen... En tiedä, mutta tummasimmuinen poika on ainakin tuonut positiivista jännitettä mun tunne-elämään tänä keväänä.. Toiv. näemme ylihuomenna! ;)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sama juttu. Mä ihastun kaikkiin kauniisiin naisiin, vaikka mulla on ollut kotona jo yli kymmenen vuotta oma nainen.
Onneksi aika suuri osa naisista ei laita pahakseen, vaikka ehkä huomaavat, että tykkään heistä. Mielestäni ei ole mikään synti jos ihastuu johonkin vaikka on suhteessa. Itseenikin on jotkut ihastuneet, eikä se haittaa minua yhtään. Pikemminkin tulee todella hyvä olo ja elämän iloa pitkäksi aikaa, kun voi tuntea olevansa ihastuksen kohde.
Olen sellainen etten osaa olla näyttämättä tunteitani, en positiivisia enkä negatiivisia. Sitten kun joku esim. kaunis naispuolinen työkaveri kohtelee kun ilmaa, tulee todella paha olo. Siksi yritänkin olla "häiritsemättä", mutta jos saisi jutella vaikka 15 sekuntia tulisi satakertaa parempi olo, mutta kaikki ovat erilaisia.
Toivottavasti joku ajattelisi minusta samallalailla kun sinä "tummasimmuisesta". Se olisi kivaa.