Eroan tulevana viikonloppuna avomiehestäni. Teimme päätöksen yhdessä, ja melko nopeasti kun saimme viimein asioista puhuttua. Silti -välillä mietin oliko ratkaisumme oikea? Molemmista tuntui siltä, että suhde oli muuttunut vain ystävyydeksi, vaikka siinä olikin paljon hyvää. Silti ikävä tuntuu iskevän, vaikka hyvin tässä on pärjätty tähän asti..
Pelkään yksin jäämistä. Kaipaan rakkautta elämääni, onkohan uutta sellaista tulossa jossain vaiheessa..?
Pelkään yksin jäämistä. Kaipaan rakkautta elämääni, onkohan uutta sellaista tulossa jossain vaiheessa..?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Päätöksessä on hyvä pysyä. Ei se suhde siitä yrittämällä parane, ellei se ole tapahdu luonnostaan. Aika on vienyt teidät omille tahoillenne ja kannattaa jatkaa pystypäin omaan suuntaan jäämättä haikailemaan menneitä.
Muuta menneet muistoiksi! Tallenna hienot hetkenne muistisi kuva-albumiin, nauti tämänhetkisestä itsenäisyydestä ja vapaudesta ja anna uudelle rakkaudelle mahdollisuus. Se tulee kyllä!
Mikään ei estä elinikäistä ystävyyttä exäsi kanssa. Et siis menetä mitään! Sinulle jää hyvä ystävyys, oma vapaus ja Se Suuri Rakkauskin on tuloillaan, niin miksi haikailemaan?
Yksinjääminen on sinulle seikkailu. Kaipaat lähinnä turvallisuudentunnetta, eikä se ole vielä rakkautta. Elämä antaa ihmiselle siä, mitä tämä tarvitsee, ja vaikuttaa siltä, että sinä tarvitset itsenäisyyttä. Kun olet tarpeeksi itsenäinen, rohkea ja itsetuntosi on kunnossa, silloin elämä palkitsee sinut kestävällä ja tasapainoisella ihmissuhteella.
Kiitos sinulle tuhannesti kauniista ja viisaista sanoistasi! Tuli ja hyvä ja onnellinen olo -kyllä tämä tästä vielä hyväksi muuttuu.
hei,
olipa harvinaisen viisas ja hieno vastaus. Lohdutti minuakin ,kiitos.