ER:n suviseurasaarna

2002

Täällä on ollut mainintaa ER:n suviseurasaarnasta.

En enää muista, mitä siitä on sanottu, mutta kai se oli koettu jotenkin poikkeavaksi tyypillisestä vl-saarnasta?

Kirjoitan ne keskeiset kohdat, joiden luulen olevan sellaisia tai ainakin liittyvän hieman keskustelumme aiheisiin.

En huomannut itse niissä mitään erikoista. Ne olivat sitä "vainme"-oppia höystettynä pintatasolla lakihenkisyyden vaaralla.

Mitään rehellistä tutkiskelua esim. 70-luvusta ei ollut tai edes omien tekemisten rehellistä myöntämistä hoitokokousvuosina. Pahin vaara varmaan on ollut ja on yhä muualla...?????

Siis tässä pätkiä saarnasta:
"Armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ette itse teissänne: Jumalan lahja se on. Ei töistä, ettei kukaan kerskaisi. Tämä on perusajatus Paavalin opetuksessa... Paavali ei jaotellut kristittyjä. Jumalan edessa olemme kaikki samanarvoisia. Tämä on hyvä muistaa tänä päivänäkin.

...Raamatun sana on meidän ainoa oikea ohjenuoramme. Uskonpuhdistuksen aikana tämä asia oli eräs Lutherin tärkeä periaate ja taistelukohde. Tuohon aikaan käytettiin latinakielistä sanaa 'sola Scriptura', joka tarkoitti: yksin Raamattu, yksin Jumalan sana, ei mikään muu.

Meillä on herkkyyttä laittaa kaikkeen mukaan omia ajatuksiamme, jopa sellaisia, jotka ovat täysin vastoin Raamatun sanaa. Saatamme alkaa rakentaa uskoamme teoille, jotka eivät liity Jumalan sanan ilmoitukseen; toisin sanoen rakennamme väittämiä, että kun kristitty tekee niin ja niin, sitten hän on uskovainen. Tämäkin on meille tuttua. Tätä vastaan uskonpuhdistus jatkuu tänäkin päivänä, eikä se pääty koskaan.

...Meillä on siis taistelu Jumalan ilmoittaman opin puolesta, jonka perusta ja keskeisin asia on vanhurskauttamisoppi. Sen puolesta Luther taisteli niin pitkälle, että hänelle annettiin paavin virkakirjelmä eli bulla - itse asiassa hänet tuomittiin jopa kuolemaan siksi, että hän taisteli paavin kirkkoa vastaan.

Wormsin kokouksessa hän antoi toisenlaisen vastauksen kuin mitä roomalaiskatolinen kirkko ja paavi julistivat. Paavin joukko vetosi kirkolliskokouksen päätöksiin, mutta Luther vastasi jyrkästi ja voimakkaasti, että ne eivät pidä Jumalan sanan mukaan paikkaansa. Keisari Kaarle V antoi yhdelle avustajalleen, tohtori Eckille, käskyn kysyä, tarkoittaako Luther todella sitä, että kirkolliskokous voi erehtyä. Luther vastasi, että sitä juuri hän tarkoittaa. Kirkolliskokouskin voi erehtyä, jos se ei pysy Jumalan sanassa. Yksin Jumalan sana on erehtymätön, me kaikki muut erehdymme.

On Jumalan armoa, että elävä kristillisyys taistelee Jumalan sanan puolesta ja pitää siitä kiinni, eikä lähde kuuntelemaan muunlaisia väittämiä. Eräs vaarallinen alue on lain hengen tuominen kristittyjen joukkoon. Laki ei ole meidän auttajamme. Sitä ei ole laitettu meidän opettajaksemme. Kristus on lain täyttäjä meidän edestämme. Laki tulee täyttää, se on kyllä Raamatun vaatimus, mutta se täytetään niin, että me omistamme uskon kautta Kristuksen teon lain täyttäjänä. Hän on ainut, joka on voinut täyttää lain. Me olemme uskovaisia pelkästään Jumalan armosta. Siksi meidät on puettu vanhurskauden sota-asuun, että me kestämme nämä taistelut.

...päähämme on annettu rautakypärä. Me taistelemme oikean opin puolesta niin kuin Lutherkin taisteli...'vaikka kuka toisi toisen vanhurskauden niin hän olkoon kirottu'. On annettu vain yksi vanhurskaus. Sen me omistamme uskon kautta ja sen puolesta me taistelemme.

...seurakuntaäiti hoitaa ja evankeliumi on hoitoväline. Siksi rakkaat veljet ovat tämänkin päivän ja näiden seurojen aikana antaneet täältä kaikua syntisille evankeliumin sanaa. Me olemme kaikki syntisiä ja erehtyväisiä. Synti tarttuu ja tekee matkan hitaaksi.

Sinä joka tunnet KÖYHYYTTÄ, VÄSYMYSTÄ, HEIKKOUTTA JA VOIMATTOMUUTTA - sitä, että synti on tarttunut - ylennä sydämesi uskomaan armosta kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä." (Maaninka 2002 Erkki Reinikainen)

(Korostus minun tekemäni. Eivät kai nuo mainitut asiat ole syntejä, joihin synninpäästön sanaa tarvitaan!)

34

5464

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vanha vaimo

      "Kirkolliskokouskin voi erehtyä, jos se ei pysy Jumalan sanassa. Yksin Jumalan sana on erehtymätön, me kaikki muut erehdymme. "

      Lainaus esittämästäsi E.R:n saarnasta vuodelta 2002.

      Verratkaapa sitä hoitokousvuonna 1979 kuulemaani tekstiin henkilökohtaisesti (J.U.): "Jumalan seurakunta on erehtymätön. Kun se on valinnut hoitomiehet, he ovat erehtymättömiä. Vaikka en tiedä tapausta (N.N:n hoito, jota väitin vääräksi) niin sen tiedän ihan varmasti, että se hoito oli oikea."

      Siis hoitokokousvuosina oli erehtymätöpn seurakunta ja hoitomiehet olivat tehtävässään erehtymättömiä. Saarnan pitänyt E.R. oli itsekin hoitomies ja edusti tätä "erehtymättömien ihmisten" joukkoa.

      Nyt siis erehtymätön on vain Jumalan sana. Siihen minäkin aikoinaan yritin vedota, mutta "tässä ei tarvita raamatuita", hoitomiehen mielestä.

      SRK:n oppi on siis muuttunut, ainakin teoriassa. Käytännössä ei, sillä hoitokokousvuosien vääryyksiä ei ole korjattu.

      Tämän takia koko saarnalta putoaa pohja:(

      • vastaanpa_ vaan

        Ihmiset kyllä ovat erehtyväisiä, mutta seurakunta ei ole. Seurakunnan ääni on siellä, missä totuutta saarnataan. Jos joku ihminen saarnaa vastoin Jumalan sanaa seurakunnan nimissä, ei hän silti ole tällöin se seurakunnan ääni.

        Seurakunnan ääni ei ole sama kuin johtokunnan ääni. Johtokunta on vain asetettu maallisesti hoitamaan eri asioita ja ehkä kertomaan seurakunnan päätöksistä. Mutta jos johtokunta saarnaa Jumalan sanaa vastaan, ei tällöin johtokunnan sana ole mikään seurakunnan ääni.
        Jumalan silmissä meidän asettama johtokunta ei tee johtokunnan jäseniä yhtään vahvemmaksi seurakunnassa.

        Olisit silloin ollut kärsivällinen ja kärsinyt vääryyden, sillä sillain uskovainen toimii.


      • munk-ki
        vastaanpa_ vaan kirjoitti:

        Ihmiset kyllä ovat erehtyväisiä, mutta seurakunta ei ole. Seurakunnan ääni on siellä, missä totuutta saarnataan. Jos joku ihminen saarnaa vastoin Jumalan sanaa seurakunnan nimissä, ei hän silti ole tällöin se seurakunnan ääni.

        Seurakunnan ääni ei ole sama kuin johtokunnan ääni. Johtokunta on vain asetettu maallisesti hoitamaan eri asioita ja ehkä kertomaan seurakunnan päätöksistä. Mutta jos johtokunta saarnaa Jumalan sanaa vastaan, ei tällöin johtokunnan sana ole mikään seurakunnan ääni.
        Jumalan silmissä meidän asettama johtokunta ei tee johtokunnan jäseniä yhtään vahvemmaksi seurakunnassa.

        Olisit silloin ollut kärsivällinen ja kärsinyt vääryyden, sillä sillain uskovainen toimii.

        Ymmärsin viestistäsi että yritit selittää seurakunnan osuutta parhain päin. Tietyllä tavalla selityksesi on ainakin puolittain oikein, nimittäin ihminen toki erehtyy. Mutta haluaisin oikeastaan sinunkin kiinnittävän huomiosi siihen mitä kirjoitit: "Seurakunnan ääni on siellä, missä totuutta saarnataan."

        Eikö kyseessä ole Hyvän Paimenen ääni?

        Miksi puhut "seurakunnan äänestä"? Raamattu ei sellaista käsitettä tunne, sen sijaan "Hyvän Paimenen äänen" Raamattu ja me uskovaiset tunnemme.

        Vanhoillislestadiolaisuuden merkittävä opillinen vinoutuma on ajallisen seurakunnan ylikorostus. "Hyvän Paimenen ääni" onkin yhtäkkiä "seurakunnan ääni"! Ja seurakunta onkin yhtäkkiä Jumalan valtakunta!

        Tämä kaikki on johtanut sokeaan "rauhanyhdistysuskoon". Tätä ei hevillä haluta myöntää, mutta näin asia vaan on. Jos sinut asetettaisiin sellaisen tilanteen eteen että valitse 1) seurakunta tai 2) usko Jeesukseen, niin mitä tekisit? Olisit erittäin rohkea jos valitsisit jälkimmäisen, vaikka se on ainoa oikea vaihtoehto. Niin sidottuja me ihmiset olemme ympäristöömme ja yhteisöömme.Vaikka Jeesus opetti, että teidän pitää olla valmiita luopumaan kaikesta!


      • sama_vastaaja
        munk-ki kirjoitti:

        Ymmärsin viestistäsi että yritit selittää seurakunnan osuutta parhain päin. Tietyllä tavalla selityksesi on ainakin puolittain oikein, nimittäin ihminen toki erehtyy. Mutta haluaisin oikeastaan sinunkin kiinnittävän huomiosi siihen mitä kirjoitit: "Seurakunnan ääni on siellä, missä totuutta saarnataan."

        Eikö kyseessä ole Hyvän Paimenen ääni?

        Miksi puhut "seurakunnan äänestä"? Raamattu ei sellaista käsitettä tunne, sen sijaan "Hyvän Paimenen äänen" Raamattu ja me uskovaiset tunnemme.

        Vanhoillislestadiolaisuuden merkittävä opillinen vinoutuma on ajallisen seurakunnan ylikorostus. "Hyvän Paimenen ääni" onkin yhtäkkiä "seurakunnan ääni"! Ja seurakunta onkin yhtäkkiä Jumalan valtakunta!

        Tämä kaikki on johtanut sokeaan "rauhanyhdistysuskoon". Tätä ei hevillä haluta myöntää, mutta näin asia vaan on. Jos sinut asetettaisiin sellaisen tilanteen eteen että valitse 1) seurakunta tai 2) usko Jeesukseen, niin mitä tekisit? Olisit erittäin rohkea jos valitsisit jälkimmäisen, vaikka se on ainoa oikea vaihtoehto. Niin sidottuja me ihmiset olemme ympäristöömme ja yhteisöömme.Vaikka Jeesus opetti, että teidän pitää olla valmiita luopumaan kaikesta!

        Ei ole eroa seurakunnan ja Hyvän Paimenen äänellä, sillä hyvä Paimen puhuu seurakuntansa kautta, koska hänellä ei ole enää ajallista suuta tässä maailmassa.

        1 Titukselle. 3 luku:
        15. että, jos viivyn, tietäisit, miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus.

        Niin on myös Herrammekin totuuden patsas ja perustus, sillä hän on seurakunnan kulmakivi.

        sanoit: "Ja seurakunta onkin yhtäkkiä Jumalan valtakunta!"
        seurakunta juuri onkin Jumalan valtakunta. En nyt varmaan kerkiä etsimään Raamatun kohtia, mutta siellä kyllä sanotaan, että Jumalan valtakunta löytyy täällä maanpäältä uskovaisten ihmisten luota.

        kysyit, että kumman valitsisin, Jeesuksen vai seurakunnan. Niin kuin varmaan arvaat, jos minä toisen hylkään, niin hylkää molemmat ja jos toisen valitsen, niin valitsen molemmat. Seurakunta ja Jeesus ovat yhtä keskenänsä. Jollei täällä maanpäällä olisi Jumalan seurakuntaa, niin ei olisi pelastustakaan ja samalla tavoin käy myös toiste päin; ilman Jeesusta ei ole seurakuntaa.

        Minä kuuntelen seurakuntaan, koska se merkitsee minulle samaa, kuin Jeesuksen kuunteleminen.


      • vlmies

        Ei saarnalta minusta putoa pohja ollenkaan. Tuo ero sanoissa vuosikymmenten jälkeen todistaa sen että tämäkin puhuja on erehdyksestään huolimatta säilynyt uskomassa ja selittää jumalan hengen auttamana ramattua ja uskon perustusta vallan oikein.

        Minä olen tällä hetkelläkin kärsimässä vääryyttä yhden asian johdosta, mutta en minä voi sille mitään että ihmisten viisaus on toista luokkaa kuin Jumalan. Minä en osannut esittää asiaa niin että olisin tullut ymmärretyksi, eikä toiset ymmärtäneet kun olivat hekin ihmisiä. Korjattiin asioita silti koska aina hankalissa väännöissä tulee vääriä sanoja ja ajatuksia joita sitten korjattiin, lämmin rakkaus palasi silti Jumalan lasten välille. Minä jäin toivomaan että ehkä joskus asia ymmärretään tai sitten luultavasti ei. Tämä ei kuitenkaan ole rakkauden eikä uskon esteenä koska kysymyksessä on ihmisten välillä oleva tietyn asian hoitamiseen liittyvä ongelma. Ei Jumalan eikä, kokoseurakunnan välinen. Nyt se ei minua haitta vaikka en tullut ymmärretyksi, silti saan olla uskomassa ja ne toisetkin aivan vapaasti vaikka eivä "onnettomat" ;) ymmärtäneet minun asiaani ihan keskeltä.

        Jos näissä asioissa käy niin oikeaksi että toisten on ymmärrettävä virheensä tai ymmärtämättömyytensä ennenkuin minä voin uskoa tai hyväksyä tai pyytä anteeksi, niin käy juurikin niin että siltä joka kovin oikeassa haluaa olla tulee asiasta uskomisen esteitä. Rakkaus silloin menee koska se ei ollutkaan niin kallis kuin oma "kunnia", jotta rakkaus olisi palannut olisi tarvittu nöyrtymistä...


      • vlmies
        munk-ki kirjoitti:

        Ymmärsin viestistäsi että yritit selittää seurakunnan osuutta parhain päin. Tietyllä tavalla selityksesi on ainakin puolittain oikein, nimittäin ihminen toki erehtyy. Mutta haluaisin oikeastaan sinunkin kiinnittävän huomiosi siihen mitä kirjoitit: "Seurakunnan ääni on siellä, missä totuutta saarnataan."

        Eikö kyseessä ole Hyvän Paimenen ääni?

        Miksi puhut "seurakunnan äänestä"? Raamattu ei sellaista käsitettä tunne, sen sijaan "Hyvän Paimenen äänen" Raamattu ja me uskovaiset tunnemme.

        Vanhoillislestadiolaisuuden merkittävä opillinen vinoutuma on ajallisen seurakunnan ylikorostus. "Hyvän Paimenen ääni" onkin yhtäkkiä "seurakunnan ääni"! Ja seurakunta onkin yhtäkkiä Jumalan valtakunta!

        Tämä kaikki on johtanut sokeaan "rauhanyhdistysuskoon". Tätä ei hevillä haluta myöntää, mutta näin asia vaan on. Jos sinut asetettaisiin sellaisen tilanteen eteen että valitse 1) seurakunta tai 2) usko Jeesukseen, niin mitä tekisit? Olisit erittäin rohkea jos valitsisit jälkimmäisen, vaikka se on ainoa oikea vaihtoehto. Niin sidottuja me ihmiset olemme ympäristöömme ja yhteisöömme.Vaikka Jeesus opetti, että teidän pitää olla valmiita luopumaan kaikesta!

        Tuota sanaa käytetään varmaan vain väärin keskusteluissa. Kyllä sillä tarkoitetaan juuri Pyhän ja kolmiyhteisen Jumalan tahtoa. Jos ajatellaan että jossakin kaupungissa on seurakunta joka keskustelee jostain asiasta ja päätyy kokoustoimin tiettyyn ratkaisuun niin ratkaisu voi olla vääräkin. Tässä mielessä seurakunnan ääni ei ole se totuuden patsas vaan saattaa erehtyä lyhyellä tähtäimellä. Kun me ihmiset ollaan sellaisia että aina ei osata tarkasti kuunnellä mitä se henki meissä opettaa kun tätä asiaa katsotaan. Toisaalta on päättämässä höyrypäisiä ihmisiä ja hitaita jotka saattaa miettiä että eihän tämä voi näin olla mutta ei vielä kokoonnuttaessa saa suuta auki, tai osaa perustella vaikka ymmärrys olisikin...

        Nämä väitteen harhaoppi ja monet muut kohdistuvat aina ihmisiin ja joihinkin tapauksiin joita on saattanut olla useampikin jollakin ajalla. Meidän joukko vain koostuu monenlaisista virheiden tekijöistä, vääristä, kieroista, viisaista ja hölmoistä ja jokunen tosi suora ja asiallinenkin on meidän joukossa säilynyt. Ainoa erehtymätön on Jumala...


      • munk-ki
        sama_vastaaja kirjoitti:

        Ei ole eroa seurakunnan ja Hyvän Paimenen äänellä, sillä hyvä Paimen puhuu seurakuntansa kautta, koska hänellä ei ole enää ajallista suuta tässä maailmassa.

        1 Titukselle. 3 luku:
        15. että, jos viivyn, tietäisit, miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus.

        Niin on myös Herrammekin totuuden patsas ja perustus, sillä hän on seurakunnan kulmakivi.

        sanoit: "Ja seurakunta onkin yhtäkkiä Jumalan valtakunta!"
        seurakunta juuri onkin Jumalan valtakunta. En nyt varmaan kerkiä etsimään Raamatun kohtia, mutta siellä kyllä sanotaan, että Jumalan valtakunta löytyy täällä maanpäältä uskovaisten ihmisten luota.

        kysyit, että kumman valitsisin, Jeesuksen vai seurakunnan. Niin kuin varmaan arvaat, jos minä toisen hylkään, niin hylkää molemmat ja jos toisen valitsen, niin valitsen molemmat. Seurakunta ja Jeesus ovat yhtä keskenänsä. Jollei täällä maanpäällä olisi Jumalan seurakuntaa, niin ei olisi pelastustakaan ja samalla tavoin käy myös toiste päin; ilman Jeesusta ei ole seurakuntaa.

        Minä kuuntelen seurakuntaan, koska se merkitsee minulle samaa, kuin Jeesuksen kuunteleminen.

        1) Kysyn uudelleen periaatteellisen kysymyksen. Jos Raamattu puhuu ja opettaa "Hyvän Paimenen äänestä", niin miksi sinä korjaat Raamattua ja keksit "seurakunnan ääni" -termin? Onko Raamattu sinun mielestäsi tässä asiassa jotenkin vajaa? Itse pysyn sellaisenaan Raamatun ilmoituksessa.

        2) Seurakunnan ääni on silloin sama kuin Hyvän Paimenen ääni kun seurakunnassa julistetaan puhtaasti ilosanomaa Jeesuksesta. Mutta historiamme todistaa aivan Raamatun lehdiltä saakka, että seurakunnat ovat kerta toisensa jälkeen erehtyneet.

        3) Luther puhuu "koko Jumalan seurakunnasta" jolla hän tarkoittaa kaikkia maan päällä olevia uskovaisia, ja sanoo että siellä on aina oikea ja puhdas Jumalan Sana olemassa. Siis edes jossakin. Joskus vain jossakin, toisinaan monissa paikoissa.

        4) Jumalan valtakunta on käsitteenä eri asia kuin seurakunta. Jumalan valtakunta = "iloa, rauhaa ja vanhurskautta", kun taas seurakunta on uskovaisten joukko. Jumalan valtakunnan saamme omistaa sydämessämme uskon kautta, sillä siellä missä on Jeesus siellä on Jumalan valtakunta. Jumalan valtakunta toteutuu kokonaisuudessaan täällä vasta Jeesuksen toisen tulemisen myötä.

        5) Jumalan seurakunta on totuuden "pylväs". Jeesus itse on totuus. Kun haluamme kuulla totuutta, niin kuuntelemme Jeesusta (=Jumalan Sanaa), ja seurakunnan tehtävänä on pitää tätä totuutta esillä (julistaa Jumalan Sanaa).

        6) Paavali vertaa usein seurakuntaa Kristuksen ruumiseen. Tässäkin vertauksessa ruumis tottelee päätä, joka on Kristus. Ja Pää eli Kristus hoitaa Sanalllaan seurakuntaa ja pitää sen koossa. Kuten efesolaiskirje sanoo: "...niinkuin seurakunta on alisteinen Kristukselle".

        Että tällaista. Seurakunta ei ole uskomisen kohde. Seurakunta ei ole 2. Kristus. Tie Isän luokse käy yksin Jeesuksen kautta ja Jeesukseen uskovat muodostavat seurakunnan. Seurakunta on siis seurausta Pyhän Hengen työstä.


      • vastaanpa_vain
        munk-ki kirjoitti:

        1) Kysyn uudelleen periaatteellisen kysymyksen. Jos Raamattu puhuu ja opettaa "Hyvän Paimenen äänestä", niin miksi sinä korjaat Raamattua ja keksit "seurakunnan ääni" -termin? Onko Raamattu sinun mielestäsi tässä asiassa jotenkin vajaa? Itse pysyn sellaisenaan Raamatun ilmoituksessa.

        2) Seurakunnan ääni on silloin sama kuin Hyvän Paimenen ääni kun seurakunnassa julistetaan puhtaasti ilosanomaa Jeesuksesta. Mutta historiamme todistaa aivan Raamatun lehdiltä saakka, että seurakunnat ovat kerta toisensa jälkeen erehtyneet.

        3) Luther puhuu "koko Jumalan seurakunnasta" jolla hän tarkoittaa kaikkia maan päällä olevia uskovaisia, ja sanoo että siellä on aina oikea ja puhdas Jumalan Sana olemassa. Siis edes jossakin. Joskus vain jossakin, toisinaan monissa paikoissa.

        4) Jumalan valtakunta on käsitteenä eri asia kuin seurakunta. Jumalan valtakunta = "iloa, rauhaa ja vanhurskautta", kun taas seurakunta on uskovaisten joukko. Jumalan valtakunnan saamme omistaa sydämessämme uskon kautta, sillä siellä missä on Jeesus siellä on Jumalan valtakunta. Jumalan valtakunta toteutuu kokonaisuudessaan täällä vasta Jeesuksen toisen tulemisen myötä.

        5) Jumalan seurakunta on totuuden "pylväs". Jeesus itse on totuus. Kun haluamme kuulla totuutta, niin kuuntelemme Jeesusta (=Jumalan Sanaa), ja seurakunnan tehtävänä on pitää tätä totuutta esillä (julistaa Jumalan Sanaa).

        6) Paavali vertaa usein seurakuntaa Kristuksen ruumiseen. Tässäkin vertauksessa ruumis tottelee päätä, joka on Kristus. Ja Pää eli Kristus hoitaa Sanalllaan seurakuntaa ja pitää sen koossa. Kuten efesolaiskirje sanoo: "...niinkuin seurakunta on alisteinen Kristukselle".

        Että tällaista. Seurakunta ei ole uskomisen kohde. Seurakunta ei ole 2. Kristus. Tie Isän luokse käy yksin Jeesuksen kautta ja Jeesukseen uskovat muodostavat seurakunnan. Seurakunta on siis seurausta Pyhän Hengen työstä.

        1) Puhuin seurakunnan äänestä, koska mielestäni tämä termi sopi parhaiten tilanteeseen. Kyllä Jeesuskin lähestyi samoja asoita monista eri lähtökohdista. Voin sanoa, että Hyvän Paimenen ääni, mutta ei suinkaan ole myöskään väärin sanoa, että seurakunnan ääni. Tilanteen mukaan on hyvä valita oikea sanavalinta.

        2)Ei voida sanoa seurakunnan ääneksi sitä, mikä on väärin Jumalan sanaa. On aina vähän ihmisiä, jotka oikeassa ovat jonkunasian suhteen ja heidän sanansa on tällöin se seurakunnan sana ja Jeesuksen opetus.
        sanoit:"Mutta historiamme todistaa aivan Raamatun lehdiltä saakka, että seurakunnat ovat kerta toisensa jälkeen erehtyneet. "
        Termillä seurakunta on erimerkitys näissä kohdissa. Puhutaan seitsemästä seurakunnasta jne. Mutta minä puhuin kaikista uskoivaisista, jotka yhdessä muodostavat yhden seurakunnan eli lammastarhan.

        4)snoit:"Jumalan valtakunta on käsitteenä eri asia kuin seurakunta. Jumalan valtakunta = "iloa, rauhaa ja vanhurskautta", kun taas seurakunta on uskovaisten joukko. Jumalan valtakunnan saamme omistaa sydämessämme uskon kautta, sillä siellä missä on Jeesus siellä on Jumalan valtakunta. Jumalan valtakunta toteutuu kokonaisuudessaan täällä vasta Jeesuksen toisen tulemisen myötä." Joo, voin yhtyä pitkälle sanoihisi. Ajattelisin, että maallinen seurakunta on osa Jumalan valtakuntaa.

        5:seen ja 6:seen voin yhtyä.

        Viimeisessä kappaleessa sanot:"Tie Isän luokse käy yksin Jeesuksen kautta ja Jeesukseen uskovat muodostavat seurakunnan."
        Tähän vielä minulla olisi oma lisäykseni: tämä tie Jeesuksen luokse löytyy vain ja ainoastaan toisten uskovaisten luota, uskosta uskoon.


      • munk-ki
        vastaanpa_vain kirjoitti:

        1) Puhuin seurakunnan äänestä, koska mielestäni tämä termi sopi parhaiten tilanteeseen. Kyllä Jeesuskin lähestyi samoja asoita monista eri lähtökohdista. Voin sanoa, että Hyvän Paimenen ääni, mutta ei suinkaan ole myöskään väärin sanoa, että seurakunnan ääni. Tilanteen mukaan on hyvä valita oikea sanavalinta.

        2)Ei voida sanoa seurakunnan ääneksi sitä, mikä on väärin Jumalan sanaa. On aina vähän ihmisiä, jotka oikeassa ovat jonkunasian suhteen ja heidän sanansa on tällöin se seurakunnan sana ja Jeesuksen opetus.
        sanoit:"Mutta historiamme todistaa aivan Raamatun lehdiltä saakka, että seurakunnat ovat kerta toisensa jälkeen erehtyneet. "
        Termillä seurakunta on erimerkitys näissä kohdissa. Puhutaan seitsemästä seurakunnasta jne. Mutta minä puhuin kaikista uskoivaisista, jotka yhdessä muodostavat yhden seurakunnan eli lammastarhan.

        4)snoit:"Jumalan valtakunta on käsitteenä eri asia kuin seurakunta. Jumalan valtakunta = "iloa, rauhaa ja vanhurskautta", kun taas seurakunta on uskovaisten joukko. Jumalan valtakunnan saamme omistaa sydämessämme uskon kautta, sillä siellä missä on Jeesus siellä on Jumalan valtakunta. Jumalan valtakunta toteutuu kokonaisuudessaan täällä vasta Jeesuksen toisen tulemisen myötä." Joo, voin yhtyä pitkälle sanoihisi. Ajattelisin, että maallinen seurakunta on osa Jumalan valtakuntaa.

        5:seen ja 6:seen voin yhtyä.

        Viimeisessä kappaleessa sanot:"Tie Isän luokse käy yksin Jeesuksen kautta ja Jeesukseen uskovat muodostavat seurakunnan."
        Tähän vielä minulla olisi oma lisäykseni: tämä tie Jeesuksen luokse löytyy vain ja ainoastaan toisten uskovaisten luota, uskosta uskoon.

        Olemme siis sittenkin kutakuinkin samaa mieltä. Hyvä niin. Vielä tiivistetysti pari asiaa.

        1) Seurakunta-termi tarkoittaa käytännössä Rauhanyhdistykselle kokoontuvaa seurakansaa. Siksi seurakunta on erehtyväinen. Jos taas puhutaan koko maanpäällisestä Jumalan seurakunnasta, niin kyse on aivan eri asiasta. Tätä ei voida tietystikään käytännössä toteuttaa sillä kaikki Pyhän Hengen saaneet eivät voi kokoontua yhdelle koolle. Seurakuntailtojen yms. päätökset on siis aina tutkittava Raamatun valossa. Ja väärää ei pidä hyväksyä. Tämä on jokaisen velvollisuus. Lutherkin aikanaan totesi ykskantaan että kirkolliskokoukset ovat erehtyväisiä.

        2) Seuroihin kokoontuva uskovaisten joukko EI ole sama asia kuin Jumalan valtakunta. Tätä kuitenkin jatkuvasti viljellään ja tässä on kyseessä ison luokan virhetulkinta. Jumalan valtakunta on täydellisyyttä, vanhurskautta ja Jumalan kaikkivaltiutta. Tämän Jumalan valtakunnan saamme omistaa sellaisenaan jo täällä maan päällä, uskon kautta. Mutta se toteutuu täydellisenä vasta Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä. Siitä Ilmestyskirja liikuttavasti kirjoittaa:

        "Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut." (Ilm 21)

        Me olemme kaksiosaisia ja sen seurauksena myös seurakuntamme on erehtyvä. Ei seurakunnan kokoontuminen ole mikään yliluonnollinen tapahtuma tai mystinen kokonaisuus. Seurakunta on käytännössä lihaa ja verta, riitaa ja sopua, oikeata ja väärää. Jumalan Sana on annettu meidän kaikien seurakuntalaisten ohjenuoraksi.


      • 2)uskon Jeesukseen
        munk-ki kirjoitti:

        Ymmärsin viestistäsi että yritit selittää seurakunnan osuutta parhain päin. Tietyllä tavalla selityksesi on ainakin puolittain oikein, nimittäin ihminen toki erehtyy. Mutta haluaisin oikeastaan sinunkin kiinnittävän huomiosi siihen mitä kirjoitit: "Seurakunnan ääni on siellä, missä totuutta saarnataan."

        Eikö kyseessä ole Hyvän Paimenen ääni?

        Miksi puhut "seurakunnan äänestä"? Raamattu ei sellaista käsitettä tunne, sen sijaan "Hyvän Paimenen äänen" Raamattu ja me uskovaiset tunnemme.

        Vanhoillislestadiolaisuuden merkittävä opillinen vinoutuma on ajallisen seurakunnan ylikorostus. "Hyvän Paimenen ääni" onkin yhtäkkiä "seurakunnan ääni"! Ja seurakunta onkin yhtäkkiä Jumalan valtakunta!

        Tämä kaikki on johtanut sokeaan "rauhanyhdistysuskoon". Tätä ei hevillä haluta myöntää, mutta näin asia vaan on. Jos sinut asetettaisiin sellaisen tilanteen eteen että valitse 1) seurakunta tai 2) usko Jeesukseen, niin mitä tekisit? Olisit erittäin rohkea jos valitsisit jälkimmäisen, vaikka se on ainoa oikea vaihtoehto. Niin sidottuja me ihmiset olemme ympäristöömme ja yhteisöömme.Vaikka Jeesus opetti, että teidän pitää olla valmiita luopumaan kaikesta!

        ja menetin vl-seurakunnan;)


      • "epäuskoinen"
        munk-ki kirjoitti:

        Ymmärsin viestistäsi että yritit selittää seurakunnan osuutta parhain päin. Tietyllä tavalla selityksesi on ainakin puolittain oikein, nimittäin ihminen toki erehtyy. Mutta haluaisin oikeastaan sinunkin kiinnittävän huomiosi siihen mitä kirjoitit: "Seurakunnan ääni on siellä, missä totuutta saarnataan."

        Eikö kyseessä ole Hyvän Paimenen ääni?

        Miksi puhut "seurakunnan äänestä"? Raamattu ei sellaista käsitettä tunne, sen sijaan "Hyvän Paimenen äänen" Raamattu ja me uskovaiset tunnemme.

        Vanhoillislestadiolaisuuden merkittävä opillinen vinoutuma on ajallisen seurakunnan ylikorostus. "Hyvän Paimenen ääni" onkin yhtäkkiä "seurakunnan ääni"! Ja seurakunta onkin yhtäkkiä Jumalan valtakunta!

        Tämä kaikki on johtanut sokeaan "rauhanyhdistysuskoon". Tätä ei hevillä haluta myöntää, mutta näin asia vaan on. Jos sinut asetettaisiin sellaisen tilanteen eteen että valitse 1) seurakunta tai 2) usko Jeesukseen, niin mitä tekisit? Olisit erittäin rohkea jos valitsisit jälkimmäisen, vaikka se on ainoa oikea vaihtoehto. Niin sidottuja me ihmiset olemme ympäristöömme ja yhteisöömme.Vaikka Jeesus opetti, että teidän pitää olla valmiita luopumaan kaikesta!

        Minäkin valitsin 2)-kohdan ja jouduin automaattisesti epäuskoisten lokeroon (melkein) KAIKKIEN veeällien mielestä! Enkä ole siitä pannasta vielä poispäässyt. Tuskin pääsenkään?

        Se on rankka kohtalo, kun vl-lähipiiri hylkää uskon takia. Vaikka itse koko ajan tiesi, että vl-seurakunta vaati vääriä nöyrtymisiä. Niihin ei voinut henkilökohtaisen uskonsa menettämisen uhalla myöntyä. Mutta kiusaus oli kyllä melkoinen... ;(


      • Bjr
        munk-ki kirjoitti:

        Olemme siis sittenkin kutakuinkin samaa mieltä. Hyvä niin. Vielä tiivistetysti pari asiaa.

        1) Seurakunta-termi tarkoittaa käytännössä Rauhanyhdistykselle kokoontuvaa seurakansaa. Siksi seurakunta on erehtyväinen. Jos taas puhutaan koko maanpäällisestä Jumalan seurakunnasta, niin kyse on aivan eri asiasta. Tätä ei voida tietystikään käytännössä toteuttaa sillä kaikki Pyhän Hengen saaneet eivät voi kokoontua yhdelle koolle. Seurakuntailtojen yms. päätökset on siis aina tutkittava Raamatun valossa. Ja väärää ei pidä hyväksyä. Tämä on jokaisen velvollisuus. Lutherkin aikanaan totesi ykskantaan että kirkolliskokoukset ovat erehtyväisiä.

        2) Seuroihin kokoontuva uskovaisten joukko EI ole sama asia kuin Jumalan valtakunta. Tätä kuitenkin jatkuvasti viljellään ja tässä on kyseessä ison luokan virhetulkinta. Jumalan valtakunta on täydellisyyttä, vanhurskautta ja Jumalan kaikkivaltiutta. Tämän Jumalan valtakunnan saamme omistaa sellaisenaan jo täällä maan päällä, uskon kautta. Mutta se toteutuu täydellisenä vasta Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä. Siitä Ilmestyskirja liikuttavasti kirjoittaa:

        "Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut." (Ilm 21)

        Me olemme kaksiosaisia ja sen seurauksena myös seurakuntamme on erehtyvä. Ei seurakunnan kokoontuminen ole mikään yliluonnollinen tapahtuma tai mystinen kokonaisuus. Seurakunta on käytännössä lihaa ja verta, riitaa ja sopua, oikeata ja väärää. Jumalan Sana on annettu meidän kaikien seurakuntalaisten ohjenuoraksi.

        "2) Seuroihin kokoontuva uskovaisten joukko EI ole sama asia kuin Jumalan valtakunta. Tätä kuitenkin jatkuvasti viljellään ja tässä on kyseessä ison luokan virhetulkinta. Jumalan valtakunta on täydellisyyttä, vanhurskautta ja Jumalan kaikkivaltiutta. Tämän Jumalan valtakunnan saamme omistaa sellaisenaan jo täällä maan päällä, uskon kautta. Mutta se toteutuu täydellisenä vasta Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä."

        puhua Jumalan valtakunnasta ja saarnata Jumalan valtakunnan evankeliumia "Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi" silloin, kun Jumalan lapset ovat koolla. Se ei ole mikään virhetulkinta.Jumalan valtakunta on maan päällä ja löydettävissä täällä ajassa, eikä siinä tarvitse olla kaikki Jumalan pyhät paikalla, että voidaan sanoa Jumalan valtakunnan olevan läsnä.

        1.Niin asetti Herra toiset seitsemänkymmentä, ja lähetti heitä kaksin ja kaksin edellänsä joka kaupunkiin ja paikkaan, kuhunka hän itse oli tuleva.
        ----
        8. Mutta kuhunka kaupunkiin te tulette sisälle, ja he teitä ottavat vastaan, niin syökäät mitä teidän eteenne pannaan,
        9. Ja parantakaat sairaita, joita siinä on, ja sanokaat heille: Jumalan valtakunta on teitä lähestynyt. [Luuk. 10]


      • munk-ki
        Bjr kirjoitti:

        "2) Seuroihin kokoontuva uskovaisten joukko EI ole sama asia kuin Jumalan valtakunta. Tätä kuitenkin jatkuvasti viljellään ja tässä on kyseessä ison luokan virhetulkinta. Jumalan valtakunta on täydellisyyttä, vanhurskautta ja Jumalan kaikkivaltiutta. Tämän Jumalan valtakunnan saamme omistaa sellaisenaan jo täällä maan päällä, uskon kautta. Mutta se toteutuu täydellisenä vasta Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä."

        puhua Jumalan valtakunnasta ja saarnata Jumalan valtakunnan evankeliumia "Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi" silloin, kun Jumalan lapset ovat koolla. Se ei ole mikään virhetulkinta.Jumalan valtakunta on maan päällä ja löydettävissä täällä ajassa, eikä siinä tarvitse olla kaikki Jumalan pyhät paikalla, että voidaan sanoa Jumalan valtakunnan olevan läsnä.

        1.Niin asetti Herra toiset seitsemänkymmentä, ja lähetti heitä kaksin ja kaksin edellänsä joka kaupunkiin ja paikkaan, kuhunka hän itse oli tuleva.
        ----
        8. Mutta kuhunka kaupunkiin te tulette sisälle, ja he teitä ottavat vastaan, niin syökäät mitä teidän eteenne pannaan,
        9. Ja parantakaat sairaita, joita siinä on, ja sanokaat heille: Jumalan valtakunta on teitä lähestynyt. [Luuk. 10]

        On eri asia

        1) puhua Jumalan valtakunnasta (=rauhaa, iloa ja vanhurskautta)

        2) kuin sanoa, että seuroihin kokoontuva joukko = Jumalan valtakunta.

        Usein kuulee rinnastettavan seurakansan Jumalan valtakuntaan, ja se on virheellinen ilmaus. Sellaisella ilmauksella estetään kritiikki, ja mielipiteiden avoin vaihto. Kukapa haluaisi olla Jumalan valtakunnan kanssa eri mieltä, koska kaikki olemme sitä mieltä, että Jumalan valtakunta on erehtymätön.

        Mutta seurakansa ei ole, koska se ei ole sama asia kuin Jumalan valtakunta.

        Jumalan valtakunta on siellä missä on Kristus on Henkensä kautta. Ja kun Pyhä Henki saa puhutella Sanansa kautta, niin silloin "Jumalan valtakunta" on lähestynyt ihmistä.

        Jumalan valtakunta = Jumalan vanhurskaus. Etsikäämme siis Hänen valtakuntaansa ja vanhurskauttaan. Sen vuoksihan me juuri tutkimme, luemme ja kuuntelemme Raamattua, että paremmin oppisimme ymmärtämään Jumalan tahtoa ja suunnitelmia. Ja siten saisimme rohkaisua ja tukea uskonelämäämme.


      • Bjr
        munk-ki kirjoitti:

        On eri asia

        1) puhua Jumalan valtakunnasta (=rauhaa, iloa ja vanhurskautta)

        2) kuin sanoa, että seuroihin kokoontuva joukko = Jumalan valtakunta.

        Usein kuulee rinnastettavan seurakansan Jumalan valtakuntaan, ja se on virheellinen ilmaus. Sellaisella ilmauksella estetään kritiikki, ja mielipiteiden avoin vaihto. Kukapa haluaisi olla Jumalan valtakunnan kanssa eri mieltä, koska kaikki olemme sitä mieltä, että Jumalan valtakunta on erehtymätön.

        Mutta seurakansa ei ole, koska se ei ole sama asia kuin Jumalan valtakunta.

        Jumalan valtakunta on siellä missä on Kristus on Henkensä kautta. Ja kun Pyhä Henki saa puhutella Sanansa kautta, niin silloin "Jumalan valtakunta" on lähestynyt ihmistä.

        Jumalan valtakunta = Jumalan vanhurskaus. Etsikäämme siis Hänen valtakuntaansa ja vanhurskauttaan. Sen vuoksihan me juuri tutkimme, luemme ja kuuntelemme Raamattua, että paremmin oppisimme ymmärtämään Jumalan tahtoa ja suunnitelmia. Ja siten saisimme rohkaisua ja tukea uskonelämäämme.

        "Usein kuulee rinnastettavan seurakansan Jumalan valtakuntaan, ja se on virheellinen ilmaus. Sellaisella ilmauksella estetään kritiikki, ja mielipiteiden avoin vaihto. Kukapa haluaisi olla Jumalan valtakunnan kanssa eri mieltä, koska kaikki olemme sitä mieltä, että Jumalan valtakunta on erehtymätön."

        Jumalan valtakunta lähestyy ihmistä lastensa kautta, joilla on valtuutus saarnata Pyhän Hengen voimalla Jumalan valtakunnan evankeliumia. Jumalan valtakunta on silloin läsnä ja paikalla, jolloin parannuksen kautta voidaan käydä sisälle Jumalan valtakuntaa sen asukkaaksi.

        Sisällä olevat saavat kuulla samaa saarnaa säilyäkseen uskomassa ja Jumalan valtakunnan asukkaina.


      • oulun vl

        Kuuntelin Maaningalla E.R:n puheen ja hänen puheistaan kuuntelen rivien (tai kun kysessä on puhe, sanojen) välitkin.

        Jumalan valtakunnalla on yksi tehtävä. Julistaa sovintosaarna syntisen ihmisen ja taivaan välille.
        Saarnavirka ja sen ylläpito on jätetty ihmiselle(mikä olisi muu vaihtoehto?), eläin -ja kasvikunta ovat Jumalan luomaa elämää, mutta kuvakseen hän asetti ihmisen. Ihmisessäkään tärkeää ei ole muu kuin sielu, jonka Jumala istutti kuvaamaan mittaamattomuuttaan ja ajattomuuttaan (taivaassa ollaan ikuisesti). Ruumis on tomusta tehty ja maaksi muuttuvaa kasvikunnan asuinsijaa, ruumis kuolee hautaan.

        Jumalan valtakunta on erehtymätön ja ikuinen, niinkuin kirjoitettu Jumalan sana jakaa ja todistaa vuosisadasta toiseen, aina uusille sukupolville.

        Hoitokokousmiehet menivät -70 luvullaa harhaan. He menivät epäjumalan palvelukseen. He rinnastivat näin: Hoitomiehet, johtokunnat, työvaliokunta=Jumalan valtakunta joka hoitaa seurakuntaa ja "edustaa" organisaationa Jumalaa(vrt.Jumalan huoneen hallitus).

        Todelliset kristityt istuivat kauhun vallassa tuomion luvun alla. Jumalan valtakunta silloin vaikeni, niinkuin Herrammekin vaikeni kun Hän asetettiin teuraaksi. Jumala ei hukuta kansaansa. Jumalalla on tarkoitus, nyt kuuluu Ääni entistä laajemmin Siionin vuoresta, Siinai on sammunut.

        E.R on yksi niistä jotka virheet näkevät ja myös tajuavat. Silloin kun näin käy ei auta kuin palata
        nöyrin mielin kirjoitetun Jumalan sanan äärelle.
        Elämän veden virta on historian saatossa ihmisaivoilla sotkettu moneen kertaan, vaan aina on palattava kirjoitetun sanan ääreen; silloin kun virta rupeaa näyttämään tuonelan virralta, ja mitäpä muuta oli hoitokokousrumba kuin ajelehtimista tuonelan veden virrassa.
        Jokainen sen tajuaa että vialla ollaan, kun lapsia ja vanhuksia nöyryytetään erehtymättömien miesten edessä.


      • niin...
        oulun vl kirjoitti:

        Kuuntelin Maaningalla E.R:n puheen ja hänen puheistaan kuuntelen rivien (tai kun kysessä on puhe, sanojen) välitkin.

        Jumalan valtakunnalla on yksi tehtävä. Julistaa sovintosaarna syntisen ihmisen ja taivaan välille.
        Saarnavirka ja sen ylläpito on jätetty ihmiselle(mikä olisi muu vaihtoehto?), eläin -ja kasvikunta ovat Jumalan luomaa elämää, mutta kuvakseen hän asetti ihmisen. Ihmisessäkään tärkeää ei ole muu kuin sielu, jonka Jumala istutti kuvaamaan mittaamattomuuttaan ja ajattomuuttaan (taivaassa ollaan ikuisesti). Ruumis on tomusta tehty ja maaksi muuttuvaa kasvikunnan asuinsijaa, ruumis kuolee hautaan.

        Jumalan valtakunta on erehtymätön ja ikuinen, niinkuin kirjoitettu Jumalan sana jakaa ja todistaa vuosisadasta toiseen, aina uusille sukupolville.

        Hoitokokousmiehet menivät -70 luvullaa harhaan. He menivät epäjumalan palvelukseen. He rinnastivat näin: Hoitomiehet, johtokunnat, työvaliokunta=Jumalan valtakunta joka hoitaa seurakuntaa ja "edustaa" organisaationa Jumalaa(vrt.Jumalan huoneen hallitus).

        Todelliset kristityt istuivat kauhun vallassa tuomion luvun alla. Jumalan valtakunta silloin vaikeni, niinkuin Herrammekin vaikeni kun Hän asetettiin teuraaksi. Jumala ei hukuta kansaansa. Jumalalla on tarkoitus, nyt kuuluu Ääni entistä laajemmin Siionin vuoresta, Siinai on sammunut.

        E.R on yksi niistä jotka virheet näkevät ja myös tajuavat. Silloin kun näin käy ei auta kuin palata
        nöyrin mielin kirjoitetun Jumalan sanan äärelle.
        Elämän veden virta on historian saatossa ihmisaivoilla sotkettu moneen kertaan, vaan aina on palattava kirjoitetun sanan ääreen; silloin kun virta rupeaa näyttämään tuonelan virralta, ja mitäpä muuta oli hoitokokousrumba kuin ajelehtimista tuonelan veden virrassa.
        Jokainen sen tajuaa että vialla ollaan, kun lapsia ja vanhuksia nöyryytetään erehtymättömien miesten edessä.

        Luin jostakin, että Jumalan valtakunta tarkoittaa Raamatussa pääsääntöisesti Jumalan kuninkuutta. Se ei merkitse paikallista tai alueellista valtakuntaa tai -piiriä.

        Jumalan valtakunta kehoittaa jatkuvaan mielenmuutokseen, parannukseen ja alamaisuuteen sille herruudelle, joka lähestyy ihmistä Jeesuksessa Kristuksessa ja on uskon kautta ihmisen elämässä. Sen julistamiseen ja tiedottamiseen on ihmisille annettu saarnavirka, jonka avulla ihmiset kuulemansa ja uskomansa Sanan kautta voivat tulla uskovaisiksi. Jumala sen vaikuttaa itsekussakin.

        Siksi Jeesus kehoittaa juuri omia opetuslapsiaan etsimään ensin Jumalan valtakuntaa, minkä jälkeen heille tulisi kaikki muukin tarpeellinen. Se on jokahetkinen tilanne, eikä se lopu siihen, että löytää hengellisen kodin. Se ei ole rajattu Jumalan valtakunta, joka voidaan omia itselle ja uskonystäville. Sitä ei voi hallita eikä kaapata omaan käyttöön. Miten se Pyhän Hengen kanssa olisi mahdollistakaan!

        Sitten se toinen asia, josta kirjoitit. Miten oikea ymmärrys kuitenkin löysi veeällien seurakunnan uudelleen? Sitä ei ole kuitenkaan muualla? Miten se jäi sinne?

        Eikä meidän muiden ole mahdollista löytää sitä, vaikka palaisimme hukkumattoman Jumalan Sanan ääreen ja rukoillen etsisimme sitä ydintä, joka on Jeesuksen sovintokuolema, sekä Tie, Totuus ja Elämä. Emmekö me voi saada sitä?

        Miten se on vain veeällien yksinoikeus, vaikka osa nykyisestäkin johtoportaasta on ollut sanojesi mukaan väärässä. Aito siemen kai muhi jossakin vl-kätköissä ja löysi tiensä sitten niiden kovimpienkin hoitajien luo, koska heitä pidetään nykyisin oikeassa olevina saarnaajina.

        Minun vähäiset hengen lahjani eivät riitä tajuamaan tuota. Enkä edes jaksa millään uskoa sitä, että kaikki erotetut olisimme automaattisesti uskon ulkopuolella, kun meidät on seurakunnasta vl-lakimiesten käskystä erotettu. Juuri heidän toimesta, jotka silloin olivat väärässä.

        Mikä kardinaarivirhe se oli, ettei voinut nöyrtyä väärän edessä? Sekö oli niin paha synti, ettei Jumalan Henki sitä salli, vaan poistuu samalla, kun vl-ovet sulkeutuvat?

        Tiedät kyllä kuka olen. En halua sinua kiusata, mutta tuo asia vaivaa minua todella pahasti. Siksi kyselen ja kyselen. Turhaanko!


      • ...se on...
        vlmies kirjoitti:

        Ei saarnalta minusta putoa pohja ollenkaan. Tuo ero sanoissa vuosikymmenten jälkeen todistaa sen että tämäkin puhuja on erehdyksestään huolimatta säilynyt uskomassa ja selittää jumalan hengen auttamana ramattua ja uskon perustusta vallan oikein.

        Minä olen tällä hetkelläkin kärsimässä vääryyttä yhden asian johdosta, mutta en minä voi sille mitään että ihmisten viisaus on toista luokkaa kuin Jumalan. Minä en osannut esittää asiaa niin että olisin tullut ymmärretyksi, eikä toiset ymmärtäneet kun olivat hekin ihmisiä. Korjattiin asioita silti koska aina hankalissa väännöissä tulee vääriä sanoja ja ajatuksia joita sitten korjattiin, lämmin rakkaus palasi silti Jumalan lasten välille. Minä jäin toivomaan että ehkä joskus asia ymmärretään tai sitten luultavasti ei. Tämä ei kuitenkaan ole rakkauden eikä uskon esteenä koska kysymyksessä on ihmisten välillä oleva tietyn asian hoitamiseen liittyvä ongelma. Ei Jumalan eikä, kokoseurakunnan välinen. Nyt se ei minua haitta vaikka en tullut ymmärretyksi, silti saan olla uskomassa ja ne toisetkin aivan vapaasti vaikka eivä "onnettomat" ;) ymmärtäneet minun asiaani ihan keskeltä.

        Jos näissä asioissa käy niin oikeaksi että toisten on ymmärrettävä virheensä tai ymmärtämättömyytensä ennenkuin minä voin uskoa tai hyväksyä tai pyytä anteeksi, niin käy juurikin niin että siltä joka kovin oikeassa haluaa olla tulee asiasta uskomisen esteitä. Rakkaus silloin menee koska se ei ollutkaan niin kallis kuin oma "kunnia", jotta rakkaus olisi palannut olisi tarvittu nöyrtymistä...

        Oikein ymmärretty ja hyvä ohje monelle, monelle tämänpalstalaiselle.. Kirjoituksessasi on paljon tärkeää asiaa, vaikka ei kovin pitkä olekkaan.


      • Pulmunen2
        munk-ki kirjoitti:

        Olemme siis sittenkin kutakuinkin samaa mieltä. Hyvä niin. Vielä tiivistetysti pari asiaa.

        1) Seurakunta-termi tarkoittaa käytännössä Rauhanyhdistykselle kokoontuvaa seurakansaa. Siksi seurakunta on erehtyväinen. Jos taas puhutaan koko maanpäällisestä Jumalan seurakunnasta, niin kyse on aivan eri asiasta. Tätä ei voida tietystikään käytännössä toteuttaa sillä kaikki Pyhän Hengen saaneet eivät voi kokoontua yhdelle koolle. Seurakuntailtojen yms. päätökset on siis aina tutkittava Raamatun valossa. Ja väärää ei pidä hyväksyä. Tämä on jokaisen velvollisuus. Lutherkin aikanaan totesi ykskantaan että kirkolliskokoukset ovat erehtyväisiä.

        2) Seuroihin kokoontuva uskovaisten joukko EI ole sama asia kuin Jumalan valtakunta. Tätä kuitenkin jatkuvasti viljellään ja tässä on kyseessä ison luokan virhetulkinta. Jumalan valtakunta on täydellisyyttä, vanhurskautta ja Jumalan kaikkivaltiutta. Tämän Jumalan valtakunnan saamme omistaa sellaisenaan jo täällä maan päällä, uskon kautta. Mutta se toteutuu täydellisenä vasta Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä. Siitä Ilmestyskirja liikuttavasti kirjoittaa:

        "Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut." (Ilm 21)

        Me olemme kaksiosaisia ja sen seurauksena myös seurakuntamme on erehtyvä. Ei seurakunnan kokoontuminen ole mikään yliluonnollinen tapahtuma tai mystinen kokonaisuus. Seurakunta on käytännössä lihaa ja verta, riitaa ja sopua, oikeata ja väärää. Jumalan Sana on annettu meidän kaikien seurakuntalaisten ohjenuoraksi.

        Sana seurakunta aiheuttaa hämmennystä, kun tätä sanaa käytetään sekä näkyväisestä että näkymättömästä seurakunnasta. Kun näkymättömän seurakunnan ominaisuudet luetaan näkyväiselle seurakunnalle, ollaan hukassa.


    • ihmetellyt

      Olen monissa vl-saarnoissa kuullut tai olen ainakin ollut kuulevinani, että saarnamies julistaa sellaisia asioita syntinä anteeksi, jotka eivät ole Raamatun mukaan syntejä. Joskus tuntuu, että synnit ja muut elämän osa-alueet henkisellä puolella ovat vl-puheissa iloisesti sekaisin!

      Eihän elämän kuorma, raskaat kokemukset ja kiusaukset ole syntiä! Kuten ei myöskään nuo mainitut: väsymys, heikkovoimaisuus, köyhyys, voimattomuus, masennus, pelko, paniikki.

      Jos ne ovat tulleet syntiin lankeamisen seurauksena, niin kai niihinkin tunnetiloihin pitäisi apua saada?

      Väsymyskö lähtee synninpäästöllä? Jos ei ole saanut nukkua riittävästi, niin mikään temppu ei univajetta poista, vaan se, että on mahdollisuus levätä!

      • kylläkin

        tarkoittaa väsymyksellä ym sitä että on väsynyt synnin alla. Ja näitä syntejä saarnataan anteeksi. Itselläni on kokemus, että välillä on hyvin väsynyt uskossa ja silloin syntien anteeksi saaminen taas antaa lisää virtaa ja voimaa uskomiseen. Nämä väsymykset, köyhyydet ym ovat muuta kuin ajallista unenpuutetta, rahattomuutta.. henkisiä köyhyyksiä tarkoitetaan.


    • hellarityttö

      tietysti ajatella, että VÄSYMYS KÖYHYYS, HEIKKOUS JA VOIMATTOMUUS ovat tulleet siitä, kun on synnin kuormien alla, ja Jeesuksen veri pesee puhtaaksi ja saa levätä tässä armossa. Tosin tuo köyhyys-sana vähän hämää...

      Mutta muutenhan väsymys jne. ei ole syntiä, hyvänen aika sentään. Joskushan saattaa olla työstä väsynyt, vaikka oliskin kyse Jumalan valtakunnan työstä, esim. lähetystyöstä. Silloin saa ja pitää levätä; nukkua ja harrastaa mukavia juttuja.

      • vl mummi

        Uskossa köyhät, väsyneet, heikot epäileväiset=(epäilys armon kuulumisesta itselle, kun on niin syntinen)Nämähän on kaikki syntiä, koska me olemme armosta autuaat ja Jumalassa väkevät , voimakkaat ja rikkaat. Mutta näin heikkoja me vl olemme itsessämme.


    • kuhan_vaan_vastasin

      sanoit:
      "Sinä joka tunnet KÖYHYYTTÄ, VÄSYMYSTÄ, HEIKKOUTTA JA VOIMATTOMUUTTA - sitä, että synti on tarttunut - ylennä sydämesi uskomaan armosta kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä." (Maaninka 2002 Erkki Reinikainen)

      (Korostus minun tekemäni. Eivät kai nuo mainitut asiat ole syntejä, joihin synninpäästön sanaa tarvitaan!)"

      Köyhä tarkoittaa sitä, että on hengellisesti köyhä, eli ei ole omasta mielestään tehnyt mitään hyvää eli rikasta. Se, että ei tee mitään hyvää, vaan pahaa, on syntiä ja sen anteeksi saamiseksi tarvitaan synninpäästöä. On kylläkin hyvä asia, että ihmiset tuntevat olonsa köyhiksi, sillä sitä me kaikki olemme.

      Väsymys ja heikkous tarkoittaa sitä, ettei ole jaksanut kilvoitella syntiä vastaan. Sellainen ihminen, joka on tuntenut väsymystä ja heikkoutta, on heikkoudessaan hävinnyt taistelun Perkelettä vastaan ja langennut syntiin. Synnistä täytyy tehdä parannus.

      Voimattomuus aiheuttaa sitä, ettei jaksa uskoa ja taistella syntiä vastaan. Ihminen, joka tuntee olonsa voimattomaksi, ei voi taistella syntiä vastaan. Sinäänsä voima taistella syntiä vastaan ei koskaan lähde ihmisestä, vaan aina Jumalasta, mutta jos Jumala ei aina ole vahva ihmisessä, tuntee ihminen tällöin voimattomuutta ja lankeaa synteihin. Silti emme voi syyttää Jumalaa siitä, että hän ei ole ollut meissä vahva, sillä ei Jumala ole pakottanut meitä syntiin, vaan pikemminkin sanassaan kehoittaa taistelemaan sitä vastaan. Ongelma on vain se, että emme yksinkertaisesti voi taistella sitä vastaan omin voimin, mutta se ei sulje vastuutamme pois.

      • kokovika?

        Tuohan on synnin puolustusta. Ei tuoda oikeita syntejä vaihetuspöydälle, vaan mennään noiden kilpien taakse?
        Sitä paitsi syy menee silloin Jumalan piikkiin eli pyydetään Häneltä anteeksi sitä, että Hän ei ole vahvistanut uskoa, ei antanut voimaansa, eikä rikkauttansa, rohkeutta, sallinut kiusauksia? Siihen auttaisi kai rukous eikä katumus ja synnintunnustus?

        Vuorisaarnassa ei sanota, että nälkäinen saa nälkänsä anteeksi tai väsynyt saa väsymyksensä anteeksi, eikä murheellinen murhettansa anteeksi, vaan hänet ravitaan, lohdutetaan, autetaan ja rohkaistaan. Ei siellä sanota, että saa nuo "synnit" anteeksi.

        Pitäisi pysyä oikeissa synneissä, kun kerran parannusta ja rippiä halutaan tehdä oikeasti tapahtuneista lankeemuksista tai laiminlyönneistä tai väärinteoista. Niitä riittää ihan nimeltä, ei tarvitse tuolla tavalla yleisesti maalailla elämän eri asioita synniksi.


      • vastaanpa_ vain
        kokovika? kirjoitti:

        Tuohan on synnin puolustusta. Ei tuoda oikeita syntejä vaihetuspöydälle, vaan mennään noiden kilpien taakse?
        Sitä paitsi syy menee silloin Jumalan piikkiin eli pyydetään Häneltä anteeksi sitä, että Hän ei ole vahvistanut uskoa, ei antanut voimaansa, eikä rikkauttansa, rohkeutta, sallinut kiusauksia? Siihen auttaisi kai rukous eikä katumus ja synnintunnustus?

        Vuorisaarnassa ei sanota, että nälkäinen saa nälkänsä anteeksi tai väsynyt saa väsymyksensä anteeksi, eikä murheellinen murhettansa anteeksi, vaan hänet ravitaan, lohdutetaan, autetaan ja rohkaistaan. Ei siellä sanota, että saa nuo "synnit" anteeksi.

        Pitäisi pysyä oikeissa synneissä, kun kerran parannusta ja rippiä halutaan tehdä oikeasti tapahtuneista lankeemuksista tai laiminlyönneistä tai väärinteoista. Niitä riittää ihan nimeltä, ei tarvitse tuolla tavalla yleisesti maalailla elämän eri asioita synniksi.

        puhuja tuntee jos omasta sydämestään, että ihmisillä on monenlaisia vikoja ja virheitä, ettei niitä millään kerkeä edes kaikkia luettelemaan.

        nälkä on eriasia kun hengellinen köyhyys tai voimattomuus. Nälkä tarkoittaa sitä, että haluaa ravintoa. Hengellinen köyhyys tarkoittaa, että ei itsessämme ei ole mitään ravintoa, eikä hyvää, vaan pelkkää pahaa. Tätä pahuutta jota me harrastamme, voi pyytää anteeksi.

        Tää menee nyt sitten vähän määrittelyn puolelle ja kiistellään melko typerästä aiheesta, mutta koitan siis vain kertoa, mitä puhuja on ajanut takaan ja millä tavoin ainakin itse sen ymmärtäisin. Oleellistahan ei välttämättä aina ole se, että kaikki sanat tulevat täsmälleen oikein, niin että ne kestävät asian yhteydestä pois ottettuina kaiken kritiikin, vaan oleellista on se, että puhajan sanoma välittyy sellaisena, kun se on silloin se halunnut välittää. Minä ainakin itse olisin luultavasti ymmärtänyt tuolloin, mitä puhuja tarkoitti.


    • ...on aloitusviestisi.

      Aivan tyhjää jaaritusta. "He turhiin juttuihin poikkeavat!" Sitä on tuo aloitusviestisi, ei mitään muuta. Aivan tyhjää saivartelua. Kuin fariseukset aikanaan saivartelivat!!!

      • toisinkin

        Minun lisäykseni voivat olla tyhjää jaaritusta, mutta tuskin se on huono asia, jos vl-saarnaa kirjoittaa sanasta sanaan tänne? Vai etkö anna sille mitään arvoa? Siitähän muutkin voivat lukea, miten suviseuroissa saarnataan. Onko se paha asia? Keskity vain saarnaan ja jätä muu sikseen!


    • Heino1

      että Reinikainen ja Saari ovat opillisesti olleet yhtä monessa kohti ja vieläkin ovat, esim tässä saarnassa on paljon samaa kuin Saaren puheissa. Ei kuitenkaan voi hyvin helposti huomata, että seurakunta on tässä saarnassa nostettu Jumalan kanssa yhdenvertaiseksi. Lukekaapa vain: ”...seurakuntaäiti hoitaa ja evankeliumi on hoitoväline. Siksi rakkaat veljet ovat tämänkin päivän ja näiden seurojen aikana antaneet täältä kaikua syntisille evankeliumin sanaa. Me olemme kaikki syntisiä ja erehtyväisiä. Synti tarttuu ja tekee matkan hitaaksi.”

      Tässä Reinikainen ihan selvästi sanoo, että se on seurakuntaäiti joka hoitaa ja Jumalansana on hoitoväline. Mutta eikö näin olekin? Saarna ”liippaa” niin likeltä oikeaa, ettei sitä heti huomaa vääräksi, onhan uskova seurakunnan kuuluttaman evankeliumin kautta syntynyt Jumalanlapseksi, eli seurakunta on Jumalanlapsen ”äiti”. Kuitenkin kun luemme Jumalansanaa, näemme, että seurakunta ei hoida, vaan itse Jumala, hän itse johdattaa ja hoitaa, lukekaa:

      Jer. 31: 7. Sillä näin sanoo Herra: huutakaat Jakobista ilolla, ja ihastukaat pakanain pään tähden: huutakaat korkiasti, ylistäkäät ja sanokaat: Herra, auta kansaas, Israelin jääneitä.
      8. Katso, minä tahdon antaa heidän tulla pohjoisesta maakunnasta, ja tahdon heitä koota maan ääristä, sokiat, rammat, raskaat, synnyttäväiset yhdessä; niin että heidän tänne suuressa joukossa pitää tuleman jällensä.
      9. Heidän pitää itkien ja rukoillen tuleman, niin minä heitä johdatan. Minä tahdon heitä johdattaa vesiojain reunalla tasaista tietä, ettei he loukkaisi itseänsä; sillä minä olen Israelin isä, ja Ephraim on minun esikoiseni.

      Jes. 49: 17. ”Näin sanoo Herra sinun pelastajas, Israelin Pyhä: minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinulle opetan mikä tarpeellinen on, ja johdatan sinua tietä, jotas käyt. 21. Ei heitä jano vaivannut, kuin hän johdatti heitä korvessa, hän antoi heille vuotaa vettä kalliosta; hän halkasi kallion, ja siitä vuosi vesi.”

      Jumala on itse Sanallaan ja Hengellään synnyttänyt uskovan Jumalalle lapseksi. Vaikka raamatussa verrataankin seurakuntaa äitiin: Gal. 4: 26. ”Mutta se Jerusalem, joka ylhäältä on, on vapaa, joka on kaikkein meidän äitimme.” Mutta tämä äiti ei voi yksin synnyttää eikä hoitaa Jumalanlasta. Jumalan lapseksi syntyminen on aivan samanlainen kuin Jeesuksen syntymä, eli Maria ei itse voinut vaikuttaa millään tavalla Jeesuksen syntymään, samoin ei seurakuntakaan voi itse synnyttää, vaan kaikki tapahtuu Hengen vaikutuksesta. Mitä Maria sanoi: Luuk. 1: 38. ”Niin sanoi Maria: katso, Herran piika! * tapahtukoon minulle sinun sanas jälkeen!”

      Olin vuonna – 73 puhujain kokouksessa Oulussa, puhujia oli muistaakseni koolla liki 800. Siinä kokouksessa kuulin ensikertaa lähinnä Amerikassa ja joillakin paikkakunnilla Suomessa käytävistä ”henkien taisteluista”. Heikki Saari käytti useita puheenvuoroja, yksi kannanotto jäi erityisesti minua mietityttämään, että miten noin isossa puhujainkokouksessa kaikki mitä hän sanoi, menee läpi, niin ettei kukaan kritisoi puhujan ajatusta.

      Saari painotti juuri seurakunnan merkitystä, mielestäni hän nosti seurakunnan Jumalan rinnalle, kun hän sanoi: ”Kukaan ei kävele omin jaloin taivaaseen, vaan toisten Jumalanlasten täytyy kantaa”, hän muistaakseni siteerasi kahta raamatun paikkaa: 2. Moos. 17:11. ” ”Ja tapahtui, että koska Moses piti kätensä ylhäällä, voitti Israel; mutta koska hän kätensä laski alas, voitti Amalek.
      12. Mutta Moseksen kädet olivat raskaat, sentähden ottivat he kiven ja asettivat hänen alansa ja hän istui sen päällä; vaan Aaron ja Hur pitivät ylhäällä hänen käsiinsä kumpikin puoleltansa, niin pysyi hänen kätensä juuri vahvana auringon laskemaan asti.”

      Sak. 3:7 ”Näin sanoo Herra Zebaot: jos sinä vaellat minun teilläni, ja jos sinä pidät minun vartioni, niin sinä saat minun huonettani hallita, ja minun kartanoitani varjella; ja minä annan sinulle näistä muutamia, jotka tässä seisovat, saattamaan sinua.
      8. Kuule nyt, Josua, sinä ylimmäinen pappi, sinä ja sinun ystäväs, jotka sinun edessäs asuvat; sillä he ovat ihmeelliset miehet: katso, minä annan palveliani, Vesan tulla”.

      Kun noita raamatunpaikkoja lukee, niin voisi ajatella, että noin se taitaa ollakin, ”seurakuntaäiti meitä hoitaa ja kantaa”. Tämän takia meidän ei tulekaan ottaa irralleen joitakin raamatunkohtia muusta raamatusta, vaan tulee tutkia, mitä Jumala tahtoo meille näistäkin raamatunkohdissa ilmoittaa. Ensinnäkin tulee mieleen miten semmoinen seurakunta ketään voi kantaa, jossa yksikään jäsen ei kykene omin jaloin kävelemään taivaaseen. Kun ei itse kykene kävelemään, niin miten voisi vielä toista kantaa? Eivätkö kaikki istu sylikkäin?

      Kun ennen laulettiin: ”Armon voima meitä kantaa kunnes pääsemme taivaaseen”, niin nämä laulunsanat vastasivat aamenta sydämessä ja niin se raamattu todistaakin, että yksin hyväpaimen kaitsee ja hoitaa laumansa: Jes. 40: 11. ”Niinkuin paimen on hän kaitseva laumaansa, kokoo karitsat syliinsä ja kantaa helmassansa: tiineet lampaat hän johdattaa.”

      • munk-ki

        Oivallisesti osasit Raamattuun nojaten selittää oikeata seurakuntakäsitystä - jälleen kerran. Kiitos. Tästä meillä kaikilla on opittavaa.


      • Heino1
        munk-ki kirjoitti:

        Oivallisesti osasit Raamattuun nojaten selittää oikeata seurakuntakäsitystä - jälleen kerran. Kiitos. Tästä meillä kaikilla on opittavaa.

        rohkaisevista sanoistasi. Kaikki me olemme oppimassa ja kasvamassa ihan niin kuin Pietari kirjoittaa: 1 piet. 2:2 ”Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen. 3. Olettehan te ”maistaneet Herran hyvyyttä”. 4. Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hyljänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen”.

        Kun Jumalan Sanaa lukee ja tutkii, niin se on tosi kummallista kasvamista, eli itse pienenee mutta Jumala kasvaa, tämä se on sitä Pietarin kirjoittamaa kasvamista: ”kasvaisitte pelastukseen”. Teitä on muutamia kirjoittajia jotka kuulutte Ry:hyn. Mutta te erotutte siinä, että teillä on oikea opinymmärrys, sitä minä ihmettelen! Rukoilen, että Jumala antaisi kaikille teille rohkeutta tunnustaa uskoanne, Daniel kyllä ennustaa: Dan. 11:32 ”…Mutta se kansa, joka Jumalansa tuntee, rohkaisee itsensä ja menestyy.”

        Tähän nettiin näyttää jäävän ”koukkuun” niin kuin minua on varotettu! Olen yrittänyt pitää aina jonkin päivän välillä etten ole käynyt lukemassa viestejä, mutta kiireesti on taasen pitänyt tulla uudelleen lukemaan ja kirjoittamaan. Hynde on tullut takaisin, ilmeisesti hänelle on käynyt samoin, joten ei tässä tieten mikään auta, täytyy lueskella näitä viestejä ja joskus aina kirjoitella. Hyvää alkanutta kesää sinulle ja teille kaikille jotka luette tämän viestin.


      • "Hynde"
        Heino1 kirjoitti:

        rohkaisevista sanoistasi. Kaikki me olemme oppimassa ja kasvamassa ihan niin kuin Pietari kirjoittaa: 1 piet. 2:2 ”Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen. 3. Olettehan te ”maistaneet Herran hyvyyttä”. 4. Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hyljänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen”.

        Kun Jumalan Sanaa lukee ja tutkii, niin se on tosi kummallista kasvamista, eli itse pienenee mutta Jumala kasvaa, tämä se on sitä Pietarin kirjoittamaa kasvamista: ”kasvaisitte pelastukseen”. Teitä on muutamia kirjoittajia jotka kuulutte Ry:hyn. Mutta te erotutte siinä, että teillä on oikea opinymmärrys, sitä minä ihmettelen! Rukoilen, että Jumala antaisi kaikille teille rohkeutta tunnustaa uskoanne, Daniel kyllä ennustaa: Dan. 11:32 ”…Mutta se kansa, joka Jumalansa tuntee, rohkaisee itsensä ja menestyy.”

        Tähän nettiin näyttää jäävän ”koukkuun” niin kuin minua on varotettu! Olen yrittänyt pitää aina jonkin päivän välillä etten ole käynyt lukemassa viestejä, mutta kiireesti on taasen pitänyt tulla uudelleen lukemaan ja kirjoittamaan. Hynde on tullut takaisin, ilmeisesti hänelle on käynyt samoin, joten ei tässä tieten mikään auta, täytyy lueskella näitä viestejä ja joskus aina kirjoitella. Hyvää alkanutta kesää sinulle ja teille kaikille jotka luette tämän viestin.

        hukotus ja nukkuu..

        en ole tullut takas kun mä oon aina täällä:)

        Kommentoin silti kun nimmari otetaan esille:
        Teillä on vähän valtakunta hukassa.

        Hyvää kesää.. mun viestit taas vähenee, mutta feikit pitää huolta että jatkossakin Hynden kirjoituksia näkeee:)


      • muitakin ihmeitä on

        Kirjoitit:
        "Ensinnäkin tulee mieleen miten semmoinen seurakunta ketään voi kantaa, jossa yksikään jäsen ei kykene omin jaloin kävelemään taivaaseen. Kun ei itse kykene kävelemään, niin miten voisi vielä toista kantaa? Eivätkö kaikki istu sylikkäin? "

        Muistatko Raamatun kertomuksen, kun kehotettiin keräämään kaikki tyhjät astia? Ja ne kerättiin. Ja nistä valutettiin öljyä, ja kaikki astiat täyttyivät. Miksei siis tyhjän ja heikon tuntoiset Jumalan lapset voisi toinen toistaan tukea ja evankeliumilla kantaa?


    • 2002

      "...Evankeliumin saarnaaminen on meidän kaikkien Jumalan lasten tehtävä. Ajattelemme joskus, että tuskin minulla on mitään tämmöistä tehtävää, sehän on vain saarnaajilla. Ei niin, vaan se tehtävä on meillä kaikilla. Me saarnaamme jo elämällämme.

      Rakkaat nuoret, joita täällä on paljon mukana, teidän evankeliumin työnne on erittäin laaja ja merkittävä, merkittävämpi kuin monesti arvaammekaan. Niin kuin te elätte, niin te saarnaatte.

      Monet ovat heränneet tämän kautta, tiedän sen. Jotkut ovat kertoneet, että he saivat piston sydämeensä seuratessaan vanhoillislestadiolaista opiskelutoveriaa tai ystäväänsä. He näkivät, että tuossa täytyy olla jotain erikoista. Se johti Kristuksen tykö, evankeliumin saarnan alle."

      Minusta tuossa tulee selvästi näkösälle, että Kristus löytyy vain vanhoillislestadiolaisten joukosta. Heillä on tämän saarnan mukaan ainoat, oikeat raamatulliset opetukset ja käytännöt uskonelämässään, esimerkiksi nuorisolla.
      Siis se on sitä vainme-oppia!

      Kaikkia kutsutaan "(JUURI) MEITÄ ja Herraa Jeesusta seuraamaan!
      Vain silloin on mahdollista saada elävä usko!"

      Ei mitään uutta ja ihmeellistä tässäkään saarnassa, vaikka sitä on ihasteltukin täällä. Kyllähän se ihan viisasta ja valaisevaa on, koska historian ja Raamatun tuntemus on mahtavaa.
      Mutta tulkinta on sitä, mitä on!

    • Sian perse

      Kyllä evankeliumista saa energiaa. Ja kun myydään kirjoja ja levyjä ja kerätään kolehtia, niin rikastutaan. Lukekaas nyt näitä sivuja niin saatte tietää totuuden...

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      264
      16953
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5458
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2581
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2058
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1762
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      996
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      952
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      880
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      880
    Aihe