Päivää

pitkästä aikaa

tapasimme tammi-helmikuussa, kun Jeesus lähetti minut teille kertomaan Hänen kautta tulevasta pelastuksesta.
Mitä tänne tänään kuuluu? Onko teistä kukaan tutustunut Jumalan ainoaan Poikaan, Jeesukseen?

Vieläkö Diotranda, vai mikähän se tarkkaan ottaen se nimi olikaan, kulkee näillä palstoilla?

Jos olet täällä niin hauska tavata, vaikka jäimmekin väittely asemiin silloin, kun täällä eka kertaa todistelin. Olet ollut rukouksessani, oletko saanut uutta elämääsi vai vieläkö entinen meno jatkuu?

Jeesu tekee ihmeitään nyt lopunaikana, Hän kutsuu ja pelastaa ja parantaa. Hän on ainoa elävä Jumala, jolla on meihin valta, Isä itse vallan antoi Pojalleen.

44

1468

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • -Q-

      Voisitko valita itsellesi jonkun nimen, että vaikuttaisit vähän rehdimmältä tyypiltä?

      Riotandra (olisi myös kohteliasta muistaa toisten nimet) ei ole näillä kanavilla kirjoitellut enää pitkään aikaan, mutta voithan toki jäädä vahtimaan että josko hän joku päivä palaisi.

      Itse en kauhean monen kristityn kanssa jaksa kisailla yhtäaikaa, te olette aika rasittavia kumminkin.

      • vain Q 1.

        En ole kirjautunut, mutta voin käyttää 1. kirjoitelmieni perässä, kun olen täällä palstalla, vaarana kyllä on, että joku muukin sen tekee.
        Miksi me kristityt olemme rasittavia ja mikä sinä olet jos et ole kristitty. Minä en tunne tätä idän uskontoa.
        Todellakin hänen nimensä on Riotandra, jota täällä kyselin, kiitos, että muistutit. Toivottavast hän palaa palstalle, tai vielä toivottavampaa on, että hän käy nykyään kristinuskon palstoilla.


      • -Q-
        vain Q 1. kirjoitti:

        En ole kirjautunut, mutta voin käyttää 1. kirjoitelmieni perässä, kun olen täällä palstalla, vaarana kyllä on, että joku muukin sen tekee.
        Miksi me kristityt olemme rasittavia ja mikä sinä olet jos et ole kristitty. Minä en tunne tätä idän uskontoa.
        Todellakin hänen nimensä on Riotandra, jota täällä kyselin, kiitos, että muistutit. Toivottavast hän palaa palstalle, tai vielä toivottavampaa on, että hän käy nykyään kristinuskon palstoilla.

        Noo, kaikki eivät sillä tavoin ehdi tai viitsi kuppelehtia foorumeilla kuten esmes minä.

        Eikä sillä tietysti väliä mitä nimeä käytät, kunhan vaan ajattelin että se hieman selventäisi asioita jos tähän kertyy enempikin väkeä juttelemaan. Itse en ehkä tässä kauaa vanhene, saa nähdä.

        Olen joutunut toisinaan jonkun kristityn hampaisiin siitä hyvästä etten vaan ala uskoa kuten he/te, joten sikäli olen saanut hieman tarpeekseni k-uskovaisista. Mutta sehän on tietysti oma valintani kommentoinko teitä vai en. :)

        En ole erikoisemmin idän enkä lännenkään uskovainen, lähinnä määrittelen itseni panteistiksi, ts. uskon että kaikki olemassaoleva on osa "jumalaa". Lainausmerkit koska en usko että jumala on ihmismäinen persoona. En sano että olemme jumalia, vaan että olemme jumalaa. En sano että palvokaa käpyä kannon nokassa, vaan että kunnioittakaa elämää. Uskon toki reinkarnaatioon ja karmaan luonnonlakeina, mutta en pidä niitäkään erityisesti "idän" ominaisuutena.

        Että semmoinen usko minulla.


      • arvoinen asia 1.
        -Q- kirjoitti:

        Noo, kaikki eivät sillä tavoin ehdi tai viitsi kuppelehtia foorumeilla kuten esmes minä.

        Eikä sillä tietysti väliä mitä nimeä käytät, kunhan vaan ajattelin että se hieman selventäisi asioita jos tähän kertyy enempikin väkeä juttelemaan. Itse en ehkä tässä kauaa vanhene, saa nähdä.

        Olen joutunut toisinaan jonkun kristityn hampaisiin siitä hyvästä etten vaan ala uskoa kuten he/te, joten sikäli olen saanut hieman tarpeekseni k-uskovaisista. Mutta sehän on tietysti oma valintani kommentoinko teitä vai en. :)

        En ole erikoisemmin idän enkä lännenkään uskovainen, lähinnä määrittelen itseni panteistiksi, ts. uskon että kaikki olemassaoleva on osa "jumalaa". Lainausmerkit koska en usko että jumala on ihmismäinen persoona. En sano että olemme jumalia, vaan että olemme jumalaa. En sano että palvokaa käpyä kannon nokassa, vaan että kunnioittakaa elämää. Uskon toki reinkarnaatioon ja karmaan luonnonlakeina, mutta en pidä niitäkään erityisesti "idän" ominaisuutena.

        Että semmoinen usko minulla.

        Hyviä ajatuksiahan sinusta löytyy. Tuo elämän kunnioittaminen on todella asia, joka meidän jokaisen tulisi osata. Kaikki eivät vain siihen kykene ja sen takia tapahtuu mitä tapahtuukin, murhia, itsemurhia, rosvouksia, toisten halventamisia ja mitä milloinkin.
        Itse uskon Jeesukseen ja olen kokenut paljon ihmeitä ja toivon, että Hänen johdollaan olen myös oppinut kunnioittamaan elämää.
        Tuota reinarkaatiota en tunne, (varmaan aika sivistymätöntä), mutta karmanlain tunnen jollakin tavalla. Eikö se tarkoita, että ihminen niittää mitä kylvää ja sehän toteutuu jatkuvasti tässä elämässä. Jos kylvää ympärilleen pahaa, on leikkuun aikakin paha, koska sato on huono ja päinvastoin, jos tekee hyvän kylvön, on sadonkorjuun aikana juhlat.

        Sanot, että et usko Jumalan olevan ihmismäinen persoona. Luetko sinä Raamattua. Siellä sanotaan, että Jumala loi ihmisen kuvakseen, että silloinhan Hänen täytyy olla saman tyylinen kuin me, mutta huomattavasti fiksumpi ja suurempi ja viisaampi ja Jumalan luotahan lähtee Henki, joka on joka paikassa. Emme siis kykene piilottelemaan Jumalalta, emmekä tekemään mitään, mikä ei julki tulisi.
        Niin, tuo,että emme ole Jumalia, vaan osa Jumalaa on mielenkiintoinen ajatus. Sanahan kertoo, että Jumala loi meidät Jumaliksi, eikö ole hurja ajatus. Syntiin lankeemuksessa menetimme sen valtaoikeuden ja koska joudumme tämän pallon läpi kulkemaan valinta aikanamme, olemme erittäin rajoitettuja, mitä ne tiedemiehet sanovat, 5-10 % aivoistamme on vain käytössämme.

        Tiedätkö sinä mitä Idän uskonnot tarkoittavat, minä en edes sitä tiedä, sillä tänne tulen kirjoittelemaan, kun Jeesus lähettää, enkä silti edeltäkäsin ymmärrä mihin tulen. Olin täällä tammi-helmikuun vaihteessa jonkin aikaa. Sen jälkeen olen ollut, jos millä palstoilla töissä.

        Olen palvellut Jeesusta kiitosmielin yli kaksikymmentä vuotta ja sitä ennenkin, mutta en samassa mittakaavassa. Ihmettelet varmasti mistä uskollisuuteni johtuu. Se johtuu siitä, että Jeesus on kolmesti minut parantanut kuoleman partaalta ja antanut minulle hyvän ja tasapainoisen elämän ja todistanut Itsensä minulle täysin selväksi.

        Sanot joutununeesi kritityjen hampaisiin, kun et usko niin kuin he vaatisivat. Älä siitä välitä, sillä minäkin olen heidän hampaisiinsa joutunut usein, nyt viimeksi tuolla kastepalstalla, kun minun uskoni poikkeaa heidän uskostaan. Ei kaikki ole sitä miltä näyttää, eivätkä kaikki, jotka sanovat uskovansa, usko ja monet heistäkin, jotka uskovat, ovat hyvin keskenkasvuisia. Emmepä taida täällä keretä täydellisiksi, mutta Raamattu kuitenkin neuvoo meitä rakastamaan kaikkia ihmisiä ja itseä ja Jumalaa ylitse kaiken.


      • -Q-
        arvoinen asia 1. kirjoitti:

        Hyviä ajatuksiahan sinusta löytyy. Tuo elämän kunnioittaminen on todella asia, joka meidän jokaisen tulisi osata. Kaikki eivät vain siihen kykene ja sen takia tapahtuu mitä tapahtuukin, murhia, itsemurhia, rosvouksia, toisten halventamisia ja mitä milloinkin.
        Itse uskon Jeesukseen ja olen kokenut paljon ihmeitä ja toivon, että Hänen johdollaan olen myös oppinut kunnioittamaan elämää.
        Tuota reinarkaatiota en tunne, (varmaan aika sivistymätöntä), mutta karmanlain tunnen jollakin tavalla. Eikö se tarkoita, että ihminen niittää mitä kylvää ja sehän toteutuu jatkuvasti tässä elämässä. Jos kylvää ympärilleen pahaa, on leikkuun aikakin paha, koska sato on huono ja päinvastoin, jos tekee hyvän kylvön, on sadonkorjuun aikana juhlat.

        Sanot, että et usko Jumalan olevan ihmismäinen persoona. Luetko sinä Raamattua. Siellä sanotaan, että Jumala loi ihmisen kuvakseen, että silloinhan Hänen täytyy olla saman tyylinen kuin me, mutta huomattavasti fiksumpi ja suurempi ja viisaampi ja Jumalan luotahan lähtee Henki, joka on joka paikassa. Emme siis kykene piilottelemaan Jumalalta, emmekä tekemään mitään, mikä ei julki tulisi.
        Niin, tuo,että emme ole Jumalia, vaan osa Jumalaa on mielenkiintoinen ajatus. Sanahan kertoo, että Jumala loi meidät Jumaliksi, eikö ole hurja ajatus. Syntiin lankeemuksessa menetimme sen valtaoikeuden ja koska joudumme tämän pallon läpi kulkemaan valinta aikanamme, olemme erittäin rajoitettuja, mitä ne tiedemiehet sanovat, 5-10 % aivoistamme on vain käytössämme.

        Tiedätkö sinä mitä Idän uskonnot tarkoittavat, minä en edes sitä tiedä, sillä tänne tulen kirjoittelemaan, kun Jeesus lähettää, enkä silti edeltäkäsin ymmärrä mihin tulen. Olin täällä tammi-helmikuun vaihteessa jonkin aikaa. Sen jälkeen olen ollut, jos millä palstoilla töissä.

        Olen palvellut Jeesusta kiitosmielin yli kaksikymmentä vuotta ja sitä ennenkin, mutta en samassa mittakaavassa. Ihmettelet varmasti mistä uskollisuuteni johtuu. Se johtuu siitä, että Jeesus on kolmesti minut parantanut kuoleman partaalta ja antanut minulle hyvän ja tasapainoisen elämän ja todistanut Itsensä minulle täysin selväksi.

        Sanot joutununeesi kritityjen hampaisiin, kun et usko niin kuin he vaatisivat. Älä siitä välitä, sillä minäkin olen heidän hampaisiinsa joutunut usein, nyt viimeksi tuolla kastepalstalla, kun minun uskoni poikkeaa heidän uskostaan. Ei kaikki ole sitä miltä näyttää, eivätkä kaikki, jotka sanovat uskovansa, usko ja monet heistäkin, jotka uskovat, ovat hyvin keskenkasvuisia. Emmepä taida täällä keretä täydellisiksi, mutta Raamattu kuitenkin neuvoo meitä rakastamaan kaikkia ihmisiä ja itseä ja Jumalaa ylitse kaiken.

        Sinullakin ihan hyviä ajatuksia. Mukava nähdä näillä palstoilla silloin tällöin joku k-uskovainen joka ei pidä itsestäänselvyytenä olevansa Ainoan Oikean Uskon Profeetta, tai jotain...

        No, reinkarnaatiohan se on oppi siitä että eletään useassa eri kehossa ennenkuin on täällä opittu kaikki mitä piti, tai sitten saatu ne karman vaakakupit tasapainoon, kuka nyt mitäkin näkemystä korostaa.

        Kai ne ovat Suomi24:ssä aikoinaan ajatelleet että tämä palsta käsittelisi buddhalaisuutta, hindulaisuutta, taolaisuutta jne., mutta myöhemmin sitten perustivat omat palstat buddh. ja hind. - joten tämä on vähän tämmöinen yleispalsta sitten nykyään semmoisille jotka sitä reinkarnaatiotakin kannattaa ja siihen uskoo.

        Luen joskus Raamattua, joskus jotain muita pyhiä kirjoja. Minulle ne ovat lähinnä vertauskuvauksellisia kertomuksia joiden avulla ihmiset ovat yrittäneet hahmottaa erinäisiä asioita, myyttejä siis. Toki VT:ssa on myös historiallisia aineksia.

        Enemmän kuin kansalainen Jeesus minua kai kiinnostaa Kristus jommoinen löytyy kaikista ihmisistä, siitä/hänestä vain pitää tulla tietoiseksi, ja sen opiskelu se sitten kestääkin elämätolkulla.

        Mutta sehän sinänsä ei mitenkään kumoa Jeesuksenkaan opetuksia, sillä aivan kuten hän sanoo, on synnyttävä ylhäältä, ei siis riitä että syntyy uusiin kehoihin aina vaan ja uudestaan. Pitää tiedostaa oma todellinen luontonsa, joka ei ole sama kuin tämä fyysinen keho. Sitä mielestäni on ylhäältä syntyminen.


      • huomenta1.
        -Q- kirjoitti:

        Sinullakin ihan hyviä ajatuksia. Mukava nähdä näillä palstoilla silloin tällöin joku k-uskovainen joka ei pidä itsestäänselvyytenä olevansa Ainoan Oikean Uskon Profeetta, tai jotain...

        No, reinkarnaatiohan se on oppi siitä että eletään useassa eri kehossa ennenkuin on täällä opittu kaikki mitä piti, tai sitten saatu ne karman vaakakupit tasapainoon, kuka nyt mitäkin näkemystä korostaa.

        Kai ne ovat Suomi24:ssä aikoinaan ajatelleet että tämä palsta käsittelisi buddhalaisuutta, hindulaisuutta, taolaisuutta jne., mutta myöhemmin sitten perustivat omat palstat buddh. ja hind. - joten tämä on vähän tämmöinen yleispalsta sitten nykyään semmoisille jotka sitä reinkarnaatiotakin kannattaa ja siihen uskoo.

        Luen joskus Raamattua, joskus jotain muita pyhiä kirjoja. Minulle ne ovat lähinnä vertauskuvauksellisia kertomuksia joiden avulla ihmiset ovat yrittäneet hahmottaa erinäisiä asioita, myyttejä siis. Toki VT:ssa on myös historiallisia aineksia.

        Enemmän kuin kansalainen Jeesus minua kai kiinnostaa Kristus jommoinen löytyy kaikista ihmisistä, siitä/hänestä vain pitää tulla tietoiseksi, ja sen opiskelu se sitten kestääkin elämätolkulla.

        Mutta sehän sinänsä ei mitenkään kumoa Jeesuksenkaan opetuksia, sillä aivan kuten hän sanoo, on synnyttävä ylhäältä, ei siis riitä että syntyy uusiin kehoihin aina vaan ja uudestaan. Pitää tiedostaa oma todellinen luontonsa, joka ei ole sama kuin tämä fyysinen keho. Sitä mielestäni on ylhäältä syntyminen.

        Olin äsken tuolla rukouspalstalla Jeesuksen lähettämänä. Siellä on paljon aiheita rukoilla ja suurta hätää. Väsynyt ihminen pyysi esirukousta kärsivän perheensä puolesta, jota taloudellinen ahdistus ahdistaa. Minä olen senkin koulutuksen saanut ja siitä selvinnyt ja elänyt sen kamalan kaaoksen keskelläkin, Jeesuksen opettamana, täydellisessä vapaudessa.

        Miten sinä, jos joudut ahdistetuksi, niin toimit, turvaatko Jumalaan. Jos turvaat, niin ota tuo perhe esirukoukseesi.

        Olen joskus lukenut tuosta reinkarnaatiosta (en muista oliko nimi sama, mutta aihe oli) ja se olisi kyllä hyvin järkeenkäypä oppi, siinä mielessä, että ihmisen kehitykselle tämä aika on täysin liian lyhyt, minkä tässä yhdessä ruumiissa olemme.
        Kehittyyköhän ihminen kuitenkaan parempaan suuntaan, vaikka olisi useissa eri ruumiissa ja muodoissa.
        Itsestäni sanon, että en olisi ilman Jeesusta kehittynyt muuta kuin huonompaan suuntaan.
        Minuun kehittyi iän myötä kaikkia inhottavia tunteita, kateutta ja katkeruuttakin jouduin itsessäni sietämään, ainakin jonkin aikaa. Rukoilin niitä Jeesukselta poistettavaksi ja sanoin, että olen Raamatusta nähnyt, että ne eivät kuulu Jumalan luonteeseen ja koska minusta tulisi kehittyä kuva, joka on Jumalasta lähtöisin, niin silloin minulla pitäisi olla oikeus päästä rumista tunteista eroon.
        Hän kuuli rukoukseni, mutta olisi aivan oma asia kertoa, miten Hän ne minusta poisti. Nyt olen ollut yli kaksikymmentä vuotta vapaa niistä tunteista.

        Minäkin luen silloin tällöin Vanhaa Testamenttia, mutta Uusi Testamentti on minulle se rakkaus. Elämmehän uuden liiton ajassa, jossa ei tarvitse tienata armoa, vaan Itse Jumala on jo kaiken puolestamme tehnyt ja uudesti syntymisemme jälkeen saamme sisimpäämme Pyhän Hengen, joka opettaa, lohduttaa, todistaa ja puolustaa meitä.

        Vanhassa Testamentissa on todella paljon mielenkiintoisia asioita, jotka muutkin historian kirjat todistavat. Egyptin historia on siinäkin mielessä erittäin mielenkiintoinen, kun Jumala jossakin kohtaa ilmoittaa VT:ssä ottavansa maan poissa alkuperäisiltä egyptiläisiltä, koska he jatkuvasti niskoittelivat ja antavansa maan uusille ihmisille.
        Maallisessa mielessä Egyptin historiasta puuttuu pitkä kappale ja historian asiantuntijat ovat yrittäneet selittää sitä asiaa sillä, että kun israelilaiset olivat vallassakin välillä (Josef faaraona) niin egyptiläiset ovat hävenneet osittain historiaansa ja hävittäneet sitä.

        Olen kyllä itse sitä mieltä, että kun Jumala Raamatussa ilmoittaa antavansa maan muualta tulleiden hallintaa, niin siinä on käynyt niin, että kansan vaihdosvaiheessa historian kirjoitukset ovat jääneet kirjoittamatta.

        Sen jälkeen, kun egyptiläiset suostuivat vihdoin ja viimein vaputtamaan israelilaiset ja nämä lähtivät kansana kulkemaan kohti luvattua maata ja vuosikymmenien kuluttua pääsivätkin sinne, niin on jossakin vaiheessa palestiinalaisia ainakin mennyt Egyptiin. Niin, että palestiinalaista verta egyptiläisissä ainakin on. En tarkkaan muista missä vaiheessa heitä sinne meni, mutta google etsinällä löytyy Egyptin historiaa, josta tuokin käy ilmi. Siis historian kirjat todistavat Vanhasta Testamentistä.

        Minä en voi pitää Raamattua vertauskuvallisena, koska kaikki mitä Uudessa Testamentissä luvataan Jeesuksen seuraajille toteutuu heidän kohdallaan jotka uskovat. Tapahtuu paranemisia, vapautumisia ja aivan uuden elämän saamisia.

        Vanha Testamentti on myös totta, koska se on todistettu, vaikka monet asiat ovat vielä löytymättä, mistä se kertoo, mutta hyvin monet ovat löytyneet, kahdeksankymmentä luvullakin ne kaksi Jumalan tuhoamaa syntistä kaupunkia.

        Raamatusta käy myös ilmi, että Jumala oli jo silloin niin lähellä omiansa, samoin kuin on tänään, että Hän antoi jopa ohjeet ja mitat rakennuksille ja pyramiideista ainakin Gisan pyramiidi on rakennettu Hänen ohjeitaan noudattamalla ja siksipä sitä ei pysty historijoitsijat käsittämään, että mikä on ollut viisaus jolla on tuollainen arkkitehtuurinen taito.
        Kun sinä ajattelet syntyväsi tänne uudestaan, niin ajattelethan, että Jumala on joka päättää milloin ja missä muodossa. Siis, meillä on Jumala, joka Itse on kaikessa määräävä ja päättävä. Sinun luultavasti täytyy itse olla hyvä, että seuraava olomuotosi olisi parempi, kuin nykyinen.
        Minä saan vain armosta kehittyä eteenpäin, eikä minun tarvitse itse itseäni muuttaa, vaan Pyhä Henki muutta minua vapaudessa ja toivossa.

        Elämä on todella niin kiinnostava, että aika on lyhyt täällä oleville, mutta voi aika olla heidän mielestään tietenkin pitkäkin, jotka nyt ovat kärsimyksen ahjossa. Olen itse ollut usein siinä ahjossa ja ihmeesti se on minua muuttanut, kuonaa on irronnut.

        Malakia kolmosessa Sana ilmoittaa, että äkisti tulee Herra temppeliinsä ja liitonenkeli ja puhdistaa kullan ja hopean ja vielä kysytään, että kuka sen puhdistuksen kestää ja onneksi ilmoitetaan, että Jumala saa kultansa ja hopeansa puhdistettua. Nyt olemme siinä ajassa, Jumala on työssään keskuudessamme.

        Oletko sinä sitä mieltä, että aika on käymässä loppuaan kohden ja aivan uusi alkaa?


      • -Q-
        huomenta1. kirjoitti:

        Olin äsken tuolla rukouspalstalla Jeesuksen lähettämänä. Siellä on paljon aiheita rukoilla ja suurta hätää. Väsynyt ihminen pyysi esirukousta kärsivän perheensä puolesta, jota taloudellinen ahdistus ahdistaa. Minä olen senkin koulutuksen saanut ja siitä selvinnyt ja elänyt sen kamalan kaaoksen keskelläkin, Jeesuksen opettamana, täydellisessä vapaudessa.

        Miten sinä, jos joudut ahdistetuksi, niin toimit, turvaatko Jumalaan. Jos turvaat, niin ota tuo perhe esirukoukseesi.

        Olen joskus lukenut tuosta reinkarnaatiosta (en muista oliko nimi sama, mutta aihe oli) ja se olisi kyllä hyvin järkeenkäypä oppi, siinä mielessä, että ihmisen kehitykselle tämä aika on täysin liian lyhyt, minkä tässä yhdessä ruumiissa olemme.
        Kehittyyköhän ihminen kuitenkaan parempaan suuntaan, vaikka olisi useissa eri ruumiissa ja muodoissa.
        Itsestäni sanon, että en olisi ilman Jeesusta kehittynyt muuta kuin huonompaan suuntaan.
        Minuun kehittyi iän myötä kaikkia inhottavia tunteita, kateutta ja katkeruuttakin jouduin itsessäni sietämään, ainakin jonkin aikaa. Rukoilin niitä Jeesukselta poistettavaksi ja sanoin, että olen Raamatusta nähnyt, että ne eivät kuulu Jumalan luonteeseen ja koska minusta tulisi kehittyä kuva, joka on Jumalasta lähtöisin, niin silloin minulla pitäisi olla oikeus päästä rumista tunteista eroon.
        Hän kuuli rukoukseni, mutta olisi aivan oma asia kertoa, miten Hän ne minusta poisti. Nyt olen ollut yli kaksikymmentä vuotta vapaa niistä tunteista.

        Minäkin luen silloin tällöin Vanhaa Testamenttia, mutta Uusi Testamentti on minulle se rakkaus. Elämmehän uuden liiton ajassa, jossa ei tarvitse tienata armoa, vaan Itse Jumala on jo kaiken puolestamme tehnyt ja uudesti syntymisemme jälkeen saamme sisimpäämme Pyhän Hengen, joka opettaa, lohduttaa, todistaa ja puolustaa meitä.

        Vanhassa Testamentissa on todella paljon mielenkiintoisia asioita, jotka muutkin historian kirjat todistavat. Egyptin historia on siinäkin mielessä erittäin mielenkiintoinen, kun Jumala jossakin kohtaa ilmoittaa VT:ssä ottavansa maan poissa alkuperäisiltä egyptiläisiltä, koska he jatkuvasti niskoittelivat ja antavansa maan uusille ihmisille.
        Maallisessa mielessä Egyptin historiasta puuttuu pitkä kappale ja historian asiantuntijat ovat yrittäneet selittää sitä asiaa sillä, että kun israelilaiset olivat vallassakin välillä (Josef faaraona) niin egyptiläiset ovat hävenneet osittain historiaansa ja hävittäneet sitä.

        Olen kyllä itse sitä mieltä, että kun Jumala Raamatussa ilmoittaa antavansa maan muualta tulleiden hallintaa, niin siinä on käynyt niin, että kansan vaihdosvaiheessa historian kirjoitukset ovat jääneet kirjoittamatta.

        Sen jälkeen, kun egyptiläiset suostuivat vihdoin ja viimein vaputtamaan israelilaiset ja nämä lähtivät kansana kulkemaan kohti luvattua maata ja vuosikymmenien kuluttua pääsivätkin sinne, niin on jossakin vaiheessa palestiinalaisia ainakin mennyt Egyptiin. Niin, että palestiinalaista verta egyptiläisissä ainakin on. En tarkkaan muista missä vaiheessa heitä sinne meni, mutta google etsinällä löytyy Egyptin historiaa, josta tuokin käy ilmi. Siis historian kirjat todistavat Vanhasta Testamentistä.

        Minä en voi pitää Raamattua vertauskuvallisena, koska kaikki mitä Uudessa Testamentissä luvataan Jeesuksen seuraajille toteutuu heidän kohdallaan jotka uskovat. Tapahtuu paranemisia, vapautumisia ja aivan uuden elämän saamisia.

        Vanha Testamentti on myös totta, koska se on todistettu, vaikka monet asiat ovat vielä löytymättä, mistä se kertoo, mutta hyvin monet ovat löytyneet, kahdeksankymmentä luvullakin ne kaksi Jumalan tuhoamaa syntistä kaupunkia.

        Raamatusta käy myös ilmi, että Jumala oli jo silloin niin lähellä omiansa, samoin kuin on tänään, että Hän antoi jopa ohjeet ja mitat rakennuksille ja pyramiideista ainakin Gisan pyramiidi on rakennettu Hänen ohjeitaan noudattamalla ja siksipä sitä ei pysty historijoitsijat käsittämään, että mikä on ollut viisaus jolla on tuollainen arkkitehtuurinen taito.
        Kun sinä ajattelet syntyväsi tänne uudestaan, niin ajattelethan, että Jumala on joka päättää milloin ja missä muodossa. Siis, meillä on Jumala, joka Itse on kaikessa määräävä ja päättävä. Sinun luultavasti täytyy itse olla hyvä, että seuraava olomuotosi olisi parempi, kuin nykyinen.
        Minä saan vain armosta kehittyä eteenpäin, eikä minun tarvitse itse itseäni muuttaa, vaan Pyhä Henki muutta minua vapaudessa ja toivossa.

        Elämä on todella niin kiinnostava, että aika on lyhyt täällä oleville, mutta voi aika olla heidän mielestään tietenkin pitkäkin, jotka nyt ovat kärsimyksen ahjossa. Olen itse ollut usein siinä ahjossa ja ihmeesti se on minua muuttanut, kuonaa on irronnut.

        Malakia kolmosessa Sana ilmoittaa, että äkisti tulee Herra temppeliinsä ja liitonenkeli ja puhdistaa kullan ja hopean ja vielä kysytään, että kuka sen puhdistuksen kestää ja onneksi ilmoitetaan, että Jumala saa kultansa ja hopeansa puhdistettua. Nyt olemme siinä ajassa, Jumala on työssään keskuudessamme.

        Oletko sinä sitä mieltä, että aika on käymässä loppuaan kohden ja aivan uusi alkaa?

        Vältän yleensä kauheammin askartelemasta lopun ajan ajatusten kanssa, koska se johtaa niin helposti siihen että ihmiset vain möllöttävät tumput suorana ja odottavat että joku muu taho tulee hoitelemaan kaikki hommat parhain päin. Luotan aika pitkälti sellaiseen viisauteen kuin "Jumala auttaa sitä joka auttaa itseään". Ts. pitäisi siis itse, perheenä, kansakuntana, ihmislajina tehdä parhaansa sen edestä että asiat lutviutuisivat mallilleen. Näinhän ei tietenkään tapahdu, kaikkihan sen näkevät. Mutta toivoa ei voi ottaa ihmisiltä pois, ja toivo on sitä suurempi mitä enemmän kokee voivansa itse osallistua johonkin järkevään toimintaan. Luonnonsuojeluun, Amnestyyn, mitä näitä onkaan.

        Hädän hetkellä olen lähinnä ajatellut että kai minä olen tämänkin ansainnut, koska minulla on tämä usko karmaan ja reinkarnaatioon. En sen vuoksi oikein viitsisi vaivata mitään muita tahoja vaivoillani... Tottakai sitä herää kaikenlaista kielteistä tunnetta kaikesta kärsimyksestä joka sillä hetkellä tuntuu turhalta, mutta luotan kumminkin aina lopulta siihen että joku syy tähänkin asiaan on/oli.

        Enemmän kuin rukouksia edellyttäisin muutenkin ihmisiltä käytännön toimia, elikä siis jos joku perhe on hädässä, niin heitä pitäisi auttaa. Jos se nyt vaan ei luonnistu (esim. syöpäähän ei pysty aina lääkäritkään parantamaan), niin sitten toki ihmiselle voi toimittaa myötätuntonsa energiaa, kenties sitä "jumalaakin" rukoilla, vaikka itse en osaa jumalaan noin persoonallista asennetta ottaa kun en sitä ihmismäiseksi koe. (Energiaksi ja Elämän Hengeksi kaikessa, ennemminkin.)

        Luin juuri semmoisen kirjan kuin "Test of Time", kirj. David Rohl. Hänellähän oli tv:ssäkin joskus iät ajat sitten dokumentti kirjan tiimoilta. Hän päätyi sellaisiin johtopäätöksiin että faarao Dudimosen aikana Mooses johdatti heprealaiset pois Avariksen (myöhemmin Raamses) kaupungista jossa nämä olivat asuneet. Sieltähän oli löytynyt mm. naisten luurankoja enemmän kuin miesten, mikä osoitti että poikalasten surmaaminen voisi olla ihan tosijuttu. (Kun ei ole poikia, ei kasva miehiäkään...) Myöhemmin hyksot sitten hyökkäsivät Egyptiin ja perustivat oman valtakuntansa; Joosef ei sentään ollut faaraona, mutta visiiri eli pääministeri kumminkin ja aikanaan arvostettu.

        Rohl sijoitti pitkällisen tutkimuksensa päätteeksi mm. Akhenatenin (Ekhnaton) saman aikaiseksi kuin Daavid Israelissa. Ramses II:sta on pitkään luultu Mooseksen kansaa orjuuttaneeksi tyypiksi nimisotkujen vuoksi, mutta Rohlin mukaan Ramses II oli paremminkin se faarao joka myöhemmin kävi ryöstelemässä Israelin temppelikalleuksia, tai jotain sinne päin.

        Jos englanninkieli luonnistuu, niin ko. kirja voisi olla ihan kiva sellaisille jotka etsivät todisteita VT:n tapahtumille. Enhän minä NÄITÄ tapahtumia pidä myyttisinä tai allegorisina, vaan niitä syntiinlankeamusjuttuja. Vedenpaisumuskin on voinut todella tapahtua - semmoisia tarujahan löytyy ympäri maailman, jopa saamelaisilta muistaakseni!

        Minulla ei nykyään ole tämän reinkarnaatiotouhun kanssa mikään kiire... Ajattelen että se loppuu sitten kun sen aika tulee. Elikä en siis yritä mahdottomasti kiillottaa kilpeäni ja yrittää parannella itseäni, kuitenkin tässä(kin) touhussa tarvitaan myös sitä yhteyttä Henkeen, eikä vain omaa tahtoa ja kykyä. Ihmisen kyky ja tahto ei ikinä tule olemaan sen veroinen, että hän saisi omin voimin yhteyden siihen joka on hänen alkulähteensä.


      • ajatuksia 1.
        -Q- kirjoitti:

        Vältän yleensä kauheammin askartelemasta lopun ajan ajatusten kanssa, koska se johtaa niin helposti siihen että ihmiset vain möllöttävät tumput suorana ja odottavat että joku muu taho tulee hoitelemaan kaikki hommat parhain päin. Luotan aika pitkälti sellaiseen viisauteen kuin "Jumala auttaa sitä joka auttaa itseään". Ts. pitäisi siis itse, perheenä, kansakuntana, ihmislajina tehdä parhaansa sen edestä että asiat lutviutuisivat mallilleen. Näinhän ei tietenkään tapahdu, kaikkihan sen näkevät. Mutta toivoa ei voi ottaa ihmisiltä pois, ja toivo on sitä suurempi mitä enemmän kokee voivansa itse osallistua johonkin järkevään toimintaan. Luonnonsuojeluun, Amnestyyn, mitä näitä onkaan.

        Hädän hetkellä olen lähinnä ajatellut että kai minä olen tämänkin ansainnut, koska minulla on tämä usko karmaan ja reinkarnaatioon. En sen vuoksi oikein viitsisi vaivata mitään muita tahoja vaivoillani... Tottakai sitä herää kaikenlaista kielteistä tunnetta kaikesta kärsimyksestä joka sillä hetkellä tuntuu turhalta, mutta luotan kumminkin aina lopulta siihen että joku syy tähänkin asiaan on/oli.

        Enemmän kuin rukouksia edellyttäisin muutenkin ihmisiltä käytännön toimia, elikä siis jos joku perhe on hädässä, niin heitä pitäisi auttaa. Jos se nyt vaan ei luonnistu (esim. syöpäähän ei pysty aina lääkäritkään parantamaan), niin sitten toki ihmiselle voi toimittaa myötätuntonsa energiaa, kenties sitä "jumalaakin" rukoilla, vaikka itse en osaa jumalaan noin persoonallista asennetta ottaa kun en sitä ihmismäiseksi koe. (Energiaksi ja Elämän Hengeksi kaikessa, ennemminkin.)

        Luin juuri semmoisen kirjan kuin "Test of Time", kirj. David Rohl. Hänellähän oli tv:ssäkin joskus iät ajat sitten dokumentti kirjan tiimoilta. Hän päätyi sellaisiin johtopäätöksiin että faarao Dudimosen aikana Mooses johdatti heprealaiset pois Avariksen (myöhemmin Raamses) kaupungista jossa nämä olivat asuneet. Sieltähän oli löytynyt mm. naisten luurankoja enemmän kuin miesten, mikä osoitti että poikalasten surmaaminen voisi olla ihan tosijuttu. (Kun ei ole poikia, ei kasva miehiäkään...) Myöhemmin hyksot sitten hyökkäsivät Egyptiin ja perustivat oman valtakuntansa; Joosef ei sentään ollut faaraona, mutta visiiri eli pääministeri kumminkin ja aikanaan arvostettu.

        Rohl sijoitti pitkällisen tutkimuksensa päätteeksi mm. Akhenatenin (Ekhnaton) saman aikaiseksi kuin Daavid Israelissa. Ramses II:sta on pitkään luultu Mooseksen kansaa orjuuttaneeksi tyypiksi nimisotkujen vuoksi, mutta Rohlin mukaan Ramses II oli paremminkin se faarao joka myöhemmin kävi ryöstelemässä Israelin temppelikalleuksia, tai jotain sinne päin.

        Jos englanninkieli luonnistuu, niin ko. kirja voisi olla ihan kiva sellaisille jotka etsivät todisteita VT:n tapahtumille. Enhän minä NÄITÄ tapahtumia pidä myyttisinä tai allegorisina, vaan niitä syntiinlankeamusjuttuja. Vedenpaisumuskin on voinut todella tapahtua - semmoisia tarujahan löytyy ympäri maailman, jopa saamelaisilta muistaakseni!

        Minulla ei nykyään ole tämän reinkarnaatiotouhun kanssa mikään kiire... Ajattelen että se loppuu sitten kun sen aika tulee. Elikä en siis yritä mahdottomasti kiillottaa kilpeäni ja yrittää parannella itseäni, kuitenkin tässä(kin) touhussa tarvitaan myös sitä yhteyttä Henkeen, eikä vain omaa tahtoa ja kykyä. Ihmisen kyky ja tahto ei ikinä tule olemaan sen veroinen, että hän saisi omin voimin yhteyden siihen joka on hänen alkulähteensä.

        Sinulla taitaa olla hyvä historian tuntemus. Minä todella muistelin Joosefin olleen jopa faaraon ja siksi hain google kautta Raamattu uskonkirjat. netistä vastausta ja ilmeni, että hän on ollut kyllä suuri herra, mutta ei taida olla ollut missään välissä aivan faaraona.
        1. Moos. 45:9
        Menkää, rientäkää minun isäni tykö ja sanokaa hänelle: 'Näin sanoo poikasi Joosef: Jumala on asettanut minut koko Egyptin herraksi, tule luokseni, älä viivyttele!

        1. Moos. 45:26
        Ja he kertoivat hänelle ja sanoivat: "Joosef on vielä elossa ja on koko Egyptin maan valtias". Mutta hänen sydämensä pysyi kylmänä, sillä hän ei uskonut heitä.

        Ei se taida niin suuri ihme olla, että olen unohtanut asioita, koska luen todella enimmäkseen vain Uutta Testamenttia.

        On varmasti totta, että jos ennustetaan lopunajan alkaneen, osa ihmisistä saattaa jäädä hällä väliä asenteeseen. Oliko se Martti Luther, joka antoi viisaan neuvon, että vaikka tietäisit huomenna kuolevasi, istuta tänään omenapuu.

        Näyttää olevan niin, että olemme hyvin samalla aaltopituudella useissa asioissa, siinä esim. että ihmisen tulisi itse tehdä aina parhaansa ja ainakin yrittää saada asiat luistamaan ja siinä, että jos joukossamme on köyhiä, heitä tulee jelpata tai masentuneita, heille pitää tuoda toivoa.
        Minulla on sellainen uskonyhteisö, jossa on jos minkä sorttista porukkaa ja vaikka mistä lahkoista, luterilaisia, ortodoksi, advesti ja kirkkouskovaisia, mutta me olemme hyvin yksimielisiä ja autamme toisiamme, hän joka keskuudessamme tarvitsee apua, saa aina sitä.

        Emme kuulu mihinkään lahkoon, tai jotkut kyllä tavallaan kuuluvat, kun käyvät vaikkapa luterilaisessa raamattupiirissä, mutta suurin osa ei kuulu ja olemme Jeesuksen suorassa opetuksessa. Olemme myös saaneet Pyhän Hengen täyteyden ja armolahjoja.

        Olisi kiinnostava lukea tuo David Rohlin kirjoittama kirja, mutta englannin kieleni on vain niin sujuvaa kuin opistotason koulutus on tuottanut ja siksi sillä kielellä lukeminen olisi vaikeaa. Siinäpä olisi jollekin kielitaitoiselle hyvä bisnes, kun tekisi suomennoksen tuosta kirjasta.

        Niin, vedenpaisumus on kyllä selvä, että se on ollut, mutta myös syntiinlankeemus on tapahtunut.
        On vaikea ajatella, kuinka suuri Jumala onkaan, että Hän saattaa Sanallaan kaiken luoda. Hän loi ensin enkelit ja kaikkinaista kauneutta, mutta Lusifer halusi olla Jumalan veroinen ja tietää kaiken ja sai vielä houkuteltua porukkaa puolellensa ja kun Jumala loi ihmisen kävi samoin, se sama henki, houkutteli ihmistäkin ja hänkin halusi olla yhtä viisas, kuin Jumala.

        Ja se jatkuu tänään, menepäs tuonne kristinuskon palstalle keskustelemaan, niin saat nähdä kuinka monet ylentävät itsensä ja ovat "kaikkitietäviä."

        Jumala on jättänyt ihmisen tänne muotoon, jossa yksikään ei kaikkea tiedä ja Hänen tahtonsa on, että me etsimme yhdessä totuutta. Nöyrä ihminen kykenee siihen, mutta itseään täynnä oleva ei kykene. Ikuisuudessa me olemme iäti yhdessä ja se tarkoittaa, että meidän tulee kyetä jatkuvaan yhteistyöhän ja aivan aina. Monet eivät kykene.
        En tarkoita, etteikö tuolla uskovaisten palstoilla olisi kykeneviäkin, on heitä ja sen huomaa selkeästi heidän Hengen Hedelmistään.

        Raamattu ilmoittaa, että Jumala voi vaikka kivistä herättää itselleen lapsia, ei Hänen tarvitse sietää napisijoita, eikä itseään täynnä olevia. Jokainen tietää miten onkaan vaikea toimia heidän kanssaan, jotka ovat kaikessa oikeassa ja muiden ajatuksille eivät anna mitään arvoa. Heitä on paljon.


      • -Q-
        ajatuksia 1. kirjoitti:

        Sinulla taitaa olla hyvä historian tuntemus. Minä todella muistelin Joosefin olleen jopa faaraon ja siksi hain google kautta Raamattu uskonkirjat. netistä vastausta ja ilmeni, että hän on ollut kyllä suuri herra, mutta ei taida olla ollut missään välissä aivan faaraona.
        1. Moos. 45:9
        Menkää, rientäkää minun isäni tykö ja sanokaa hänelle: 'Näin sanoo poikasi Joosef: Jumala on asettanut minut koko Egyptin herraksi, tule luokseni, älä viivyttele!

        1. Moos. 45:26
        Ja he kertoivat hänelle ja sanoivat: "Joosef on vielä elossa ja on koko Egyptin maan valtias". Mutta hänen sydämensä pysyi kylmänä, sillä hän ei uskonut heitä.

        Ei se taida niin suuri ihme olla, että olen unohtanut asioita, koska luen todella enimmäkseen vain Uutta Testamenttia.

        On varmasti totta, että jos ennustetaan lopunajan alkaneen, osa ihmisistä saattaa jäädä hällä väliä asenteeseen. Oliko se Martti Luther, joka antoi viisaan neuvon, että vaikka tietäisit huomenna kuolevasi, istuta tänään omenapuu.

        Näyttää olevan niin, että olemme hyvin samalla aaltopituudella useissa asioissa, siinä esim. että ihmisen tulisi itse tehdä aina parhaansa ja ainakin yrittää saada asiat luistamaan ja siinä, että jos joukossamme on köyhiä, heitä tulee jelpata tai masentuneita, heille pitää tuoda toivoa.
        Minulla on sellainen uskonyhteisö, jossa on jos minkä sorttista porukkaa ja vaikka mistä lahkoista, luterilaisia, ortodoksi, advesti ja kirkkouskovaisia, mutta me olemme hyvin yksimielisiä ja autamme toisiamme, hän joka keskuudessamme tarvitsee apua, saa aina sitä.

        Emme kuulu mihinkään lahkoon, tai jotkut kyllä tavallaan kuuluvat, kun käyvät vaikkapa luterilaisessa raamattupiirissä, mutta suurin osa ei kuulu ja olemme Jeesuksen suorassa opetuksessa. Olemme myös saaneet Pyhän Hengen täyteyden ja armolahjoja.

        Olisi kiinnostava lukea tuo David Rohlin kirjoittama kirja, mutta englannin kieleni on vain niin sujuvaa kuin opistotason koulutus on tuottanut ja siksi sillä kielellä lukeminen olisi vaikeaa. Siinäpä olisi jollekin kielitaitoiselle hyvä bisnes, kun tekisi suomennoksen tuosta kirjasta.

        Niin, vedenpaisumus on kyllä selvä, että se on ollut, mutta myös syntiinlankeemus on tapahtunut.
        On vaikea ajatella, kuinka suuri Jumala onkaan, että Hän saattaa Sanallaan kaiken luoda. Hän loi ensin enkelit ja kaikkinaista kauneutta, mutta Lusifer halusi olla Jumalan veroinen ja tietää kaiken ja sai vielä houkuteltua porukkaa puolellensa ja kun Jumala loi ihmisen kävi samoin, se sama henki, houkutteli ihmistäkin ja hänkin halusi olla yhtä viisas, kuin Jumala.

        Ja se jatkuu tänään, menepäs tuonne kristinuskon palstalle keskustelemaan, niin saat nähdä kuinka monet ylentävät itsensä ja ovat "kaikkitietäviä."

        Jumala on jättänyt ihmisen tänne muotoon, jossa yksikään ei kaikkea tiedä ja Hänen tahtonsa on, että me etsimme yhdessä totuutta. Nöyrä ihminen kykenee siihen, mutta itseään täynnä oleva ei kykene. Ikuisuudessa me olemme iäti yhdessä ja se tarkoittaa, että meidän tulee kyetä jatkuvaan yhteistyöhän ja aivan aina. Monet eivät kykene.
        En tarkoita, etteikö tuolla uskovaisten palstoilla olisi kykeneviäkin, on heitä ja sen huomaa selkeästi heidän Hengen Hedelmistään.

        Raamattu ilmoittaa, että Jumala voi vaikka kivistä herättää itselleen lapsia, ei Hänen tarvitse sietää napisijoita, eikä itseään täynnä olevia. Jokainen tietää miten onkaan vaikea toimia heidän kanssaan, jotka ovat kaikessa oikeassa ja muiden ajatuksille eivät anna mitään arvoa. Heitä on paljon.

        No, kun minä sen Rohlin kirjan juuri ihan äskettäin kädestäni laskin, niin toivottavasti siitä jotain jäi mieleenkin... Ja on tässä kaikenlaisia kirjoja tullut vuosikausien varrella luettua. Sillä tavoin juuri olenkin kehittänyt engl.taitoani melkoisesti, että olen härkäpäisesti lukenut engl.kielistä tietokirjallisuutta! Kaunokirjallisuuteen en ole juurikaan koskenut, koska siellä vilisee vaikka mimmoisia sanoja jotka pitäisi kaikki tsekata sanakirjasta. Tietokirjallisuus on oikeastaan aika simppeliä, ja nykyään en meinaa aina edes erottaakaan sen kummemmin olenko lukemassa englantia vai suomea.

        Kyllä se englanti kumminkin sen verran enemmän aivoja rassaa, että joskus alkaa silmäluomet lupsahdella kesken kaiken. xD

        Minun on välillä melko helppo nähdä yhteneväisyyksiä eri uskontojen edustajien ajatuksissa omiini verrattuna, eniten kai alkaa tökkiä aina siinä Saatana-aiheessa. Minä kun en usko että yksikään paha henki pystyisi vastoin "Jumalan" tahtoa riekkua täällä, eli siinä täytyy olla jokin suurempi suunnitelma takana jos meitä jotkut tahot viekoittaapi. Ensisijaisesti kuitenkin katson että se valuvika on ihmisessä itsessään, eli meissä ei ole tarpeeksi tahtoa hyvään. Tai kun keskitymme vain siihen kaikkein välittömimpään OMAAN hyväämme, niin siinä se alkaa mättää. (Kerskakulutus, epäoikeudenmukaisuus maailmassa jne.)

        On hyvä että teikäläisiäkin, eli yhteiseen hiileen puhaltavia, näemmä löytyy. Täällä netissä opeista riidellessä tuppaa helposti se todellinen maailma unohtumaan ja sitä myöten kaikki pyörii oman navan ympärillä...


      • sinä
        -Q- kirjoitti:

        No, kun minä sen Rohlin kirjan juuri ihan äskettäin kädestäni laskin, niin toivottavasti siitä jotain jäi mieleenkin... Ja on tässä kaikenlaisia kirjoja tullut vuosikausien varrella luettua. Sillä tavoin juuri olenkin kehittänyt engl.taitoani melkoisesti, että olen härkäpäisesti lukenut engl.kielistä tietokirjallisuutta! Kaunokirjallisuuteen en ole juurikaan koskenut, koska siellä vilisee vaikka mimmoisia sanoja jotka pitäisi kaikki tsekata sanakirjasta. Tietokirjallisuus on oikeastaan aika simppeliä, ja nykyään en meinaa aina edes erottaakaan sen kummemmin olenko lukemassa englantia vai suomea.

        Kyllä se englanti kumminkin sen verran enemmän aivoja rassaa, että joskus alkaa silmäluomet lupsahdella kesken kaiken. xD

        Minun on välillä melko helppo nähdä yhteneväisyyksiä eri uskontojen edustajien ajatuksissa omiini verrattuna, eniten kai alkaa tökkiä aina siinä Saatana-aiheessa. Minä kun en usko että yksikään paha henki pystyisi vastoin "Jumalan" tahtoa riekkua täällä, eli siinä täytyy olla jokin suurempi suunnitelma takana jos meitä jotkut tahot viekoittaapi. Ensisijaisesti kuitenkin katson että se valuvika on ihmisessä itsessään, eli meissä ei ole tarpeeksi tahtoa hyvään. Tai kun keskitymme vain siihen kaikkein välittömimpään OMAAN hyväämme, niin siinä se alkaa mättää. (Kerskakulutus, epäoikeudenmukaisuus maailmassa jne.)

        On hyvä että teikäläisiäkin, eli yhteiseen hiileen puhaltavia, näemmä löytyy. Täällä netissä opeista riidellessä tuppaa helposti se todellinen maailma unohtumaan ja sitä myöten kaikki pyörii oman navan ympärillä...

        kuulut heihin, joille Jumala on halunnut antaa hyvän kielipään tarkoitusken mukaisuuden takia ja Hän taitaa aukaista sinulle sitä lisää.

        Minulla olisi eräs minua kiinnostava asia, joka olisi hyvä tarkistaa useamman kielisestä Raamatusta. Se on Sakarja kuusi ja kahdeksas jae, jossa Jumala sanoo: "Sitten hän huusi minut ja sanoi minulle näin: "Katso ne, jotka lähtivät pohjoiseen maahan, saavat minun Henkeni lepämään pohjoisessa maassa", tätä kohtaa sanotaan, että siinä olisi suomennosvirhe, mutta en ole sitä usko, ennen kuin se todistetaan.
        Sillä on oma tarkoituksensa, miksi olen siitä niin kiinnostunut. Onko sinulla mahdollisesti englannin kielistä Raamattua, tai ehkäpä sen löytäisi netistä. Varsinkin Heprea-Englanti käännös kiinnostaisi.

        Niin, siitä pahasta, joka meissä on todistettavasti, eikö vain, jostakinhan se on meihin tullut. Jumala ei sitä luonut, mutta Hän antoi meille vapaan tahdon ja se vapaa tahto on ollut suurena lankeemuksena.
        Jumala ei kuitenkaan yhä edelleenkään aio yhtään robottia luoda, niin että jatkamme vapaassa tahdossa kehittymistämme ja meillä on aina vapaa valinta. Miksi kummassa kehitys on niin huonoa, mitä joudumme näkemään, jatkuvaa sotaa ja melskettä, huononeeko ihmisrotu alati, vai onko jo niin lopunaika, että rakkaus on jo kylmentynyt.

        Ihmiset ovat aikamoisen itsekkäitä ja välinpitämättömiä toisiinsa nähden. Media on yksi osasyyllinen paatumukseen. Jos jatkuvasti kuulee pahasta, sen alkaa noin vain hyväksyä, se ikään kuin ujuttuu ihmiseen ja tulee osaksi luonnetta.

        Perheetkin ovat niin erillään toisistaan, että eivät ikinä ennen ole olleet. Jumala loi meidät Itsensä yhteyteen ja yhteisöihin elämään, mutta se vapaa tahto....

        Minusta on suuri ilo tavata kaltaisianne ihmisiä, jotka ajattelevat, eivätkä varmasti syö kaikkea mitä toiset syöttää. Se alkaa olla harvinaista. Kristinuskoa edustavat lahkot ovat hyvä esimerkki miten ihmiset syövät, kyselemättä, lihanoppeja. Kastepalstallakin, jokainen on varma oikeasta opistaan, eivät he edes kyseenalaista opettuksia, jotka heille on syötetty.
        Kyllä minäkin, niitä aikanani popsiskelin menemään, mutta aina minä kuitenkin olen tarkkaillut asioita ja etsinyt Raamatusta tietoa.
        Muistan kuinka silloin parikymmentä vuotta sitten, kun olin hyvinkin keskenkasvuinen ja kova säälimään lähimmäisiäni. Minun ei tarvinnut kuin kuulla, että jollakin oli vaikeuksia, niin murehdutin siitä itseni. Kun Jeesus alkoi Pyhässä Hengessään opastaa ja opettaa minua, ensimmäisiin opetuksiin kuului, että armahda itseäsi, jotta voit armahtaa lähimmäisiäsi ja sitten seurasi opetus tästä säälimisestä ja se tuli muodossa, että: "turhuuden turhuus tuo", ensin olin hämmästynyt, että mitä Herra tarkoittaa, mutta Hän ilmoitti turhaksi säälin, joka ei riennä auttamaan ja käski hyljätä hedelmättömän säälintunteen, jolla rasitin itseäni. Kykenin siihen ja se oli helpotus. Nyt, jos säälin, säälin hedelmällisellä säälillä.


      • taas 1.
        -Q- kirjoitti:

        No, kun minä sen Rohlin kirjan juuri ihan äskettäin kädestäni laskin, niin toivottavasti siitä jotain jäi mieleenkin... Ja on tässä kaikenlaisia kirjoja tullut vuosikausien varrella luettua. Sillä tavoin juuri olenkin kehittänyt engl.taitoani melkoisesti, että olen härkäpäisesti lukenut engl.kielistä tietokirjallisuutta! Kaunokirjallisuuteen en ole juurikaan koskenut, koska siellä vilisee vaikka mimmoisia sanoja jotka pitäisi kaikki tsekata sanakirjasta. Tietokirjallisuus on oikeastaan aika simppeliä, ja nykyään en meinaa aina edes erottaakaan sen kummemmin olenko lukemassa englantia vai suomea.

        Kyllä se englanti kumminkin sen verran enemmän aivoja rassaa, että joskus alkaa silmäluomet lupsahdella kesken kaiken. xD

        Minun on välillä melko helppo nähdä yhteneväisyyksiä eri uskontojen edustajien ajatuksissa omiini verrattuna, eniten kai alkaa tökkiä aina siinä Saatana-aiheessa. Minä kun en usko että yksikään paha henki pystyisi vastoin "Jumalan" tahtoa riekkua täällä, eli siinä täytyy olla jokin suurempi suunnitelma takana jos meitä jotkut tahot viekoittaapi. Ensisijaisesti kuitenkin katson että se valuvika on ihmisessä itsessään, eli meissä ei ole tarpeeksi tahtoa hyvään. Tai kun keskitymme vain siihen kaikkein välittömimpään OMAAN hyväämme, niin siinä se alkaa mättää. (Kerskakulutus, epäoikeudenmukaisuus maailmassa jne.)

        On hyvä että teikäläisiäkin, eli yhteiseen hiileen puhaltavia, näemmä löytyy. Täällä netissä opeista riidellessä tuppaa helposti se todellinen maailma unohtumaan ja sitä myöten kaikki pyörii oman navan ympärillä...

        Minulla on lahjana erittäin nopea sokkokirjoitustaito, mutta yleensä lukasen läpi kirjoitukseni ja korjaan, jos on virheitä tullut. Äsken minut keskeytettiin ja niinpä ainakin 1.- merkki jäi vahingossa poissa.

        Vielä siitä Saatanasta, kyllä se on olemassa ja houkuttelee vapaatahtoisia puolellensa.
        Alunpitäenhän tämä Lusiferi oli arvostettu enkeli Jumalan maailmassa, mutta koska kaikilla Jumalan luomilla on vapaa tahto, hän valitsi väärin. Hän halusi olla viisaampi kuin muut enkelit ja siksipä Hän tavoitteli Jumalan valtaa. Hän ei ymmärtänyt mihin se johtaisi.
        Jumala teki päätöksen, että Lusiferi saisi käyttää tahtoansa ja saisi heidät, jotka haluavat olla hänen kanssaan, tahtoonsa mukaan. Näin Raamattu ilmoittaa, mutta tässä asiassa on isoja salaisuuksia, joita emme varmaan täällä saa tietoomme. Eikä meidän tarvitse pahaa ajatella, vaan hyvää.

        Samoin, kuin on tässä maailmassakin nähtävissä, on ihmisiä, jotka haluavat olla kaikessa päteviä, jopa niin päteviä, että mikään ei saa heidän mielestään olla esteenä heidän pätevyydelleen, sellaiset joutavat heidän mielestään vaikka maahan tallatuksi.
        Jospa me olisimme niin kehittyneitä, että vartioisimme huultemme hedelmän ja kaiken tekemämme. On kauhistuttavaa, miten monet jopa nauttivat ilkeydestä ja se alkaa aivan lapsesta. Koulukiusaajat, työpaikkakiusaajat, juoruilijat ja vaikka mitkä välittävät sitä pahaa henkeä, joka rikkoo ja särkee. Jos ihminen olisi viisas, hän väittäisi aina hyvää, jopa luopumalla omista eduistaan, toisten hyväksi, näin yhteisö eläisi vapaudessa ja keskinäisessä rakkaudessa.

        Mutta kaikki eivät halua, on ihmisiä, jotka miettivät, mitä tekisivät, että saisivat muita loukatuiksi. Se juontaa siitä perisynnistä ja joissakin suvuissa se synti on syvempi, kuin toisissa. Onneksi jokaisella on lupa tehdä parannus.

        Tämä aika on jo niin pimeää, että täytyy olla valo, joka kulkee edellä, että ei eksy. Minulle se on Raamatun opetus. Entäs sinulle?

        Armolahjoihin kuuluu henkienerottamisen lahja ja sen kautta havaitsen sinussa nöyrän ja oikeudenmukaisen etsijän, joka varmasti löytää.


      • -Q-
        taas 1. kirjoitti:

        Minulla on lahjana erittäin nopea sokkokirjoitustaito, mutta yleensä lukasen läpi kirjoitukseni ja korjaan, jos on virheitä tullut. Äsken minut keskeytettiin ja niinpä ainakin 1.- merkki jäi vahingossa poissa.

        Vielä siitä Saatanasta, kyllä se on olemassa ja houkuttelee vapaatahtoisia puolellensa.
        Alunpitäenhän tämä Lusiferi oli arvostettu enkeli Jumalan maailmassa, mutta koska kaikilla Jumalan luomilla on vapaa tahto, hän valitsi väärin. Hän halusi olla viisaampi kuin muut enkelit ja siksipä Hän tavoitteli Jumalan valtaa. Hän ei ymmärtänyt mihin se johtaisi.
        Jumala teki päätöksen, että Lusiferi saisi käyttää tahtoansa ja saisi heidät, jotka haluavat olla hänen kanssaan, tahtoonsa mukaan. Näin Raamattu ilmoittaa, mutta tässä asiassa on isoja salaisuuksia, joita emme varmaan täällä saa tietoomme. Eikä meidän tarvitse pahaa ajatella, vaan hyvää.

        Samoin, kuin on tässä maailmassakin nähtävissä, on ihmisiä, jotka haluavat olla kaikessa päteviä, jopa niin päteviä, että mikään ei saa heidän mielestään olla esteenä heidän pätevyydelleen, sellaiset joutavat heidän mielestään vaikka maahan tallatuksi.
        Jospa me olisimme niin kehittyneitä, että vartioisimme huultemme hedelmän ja kaiken tekemämme. On kauhistuttavaa, miten monet jopa nauttivat ilkeydestä ja se alkaa aivan lapsesta. Koulukiusaajat, työpaikkakiusaajat, juoruilijat ja vaikka mitkä välittävät sitä pahaa henkeä, joka rikkoo ja särkee. Jos ihminen olisi viisas, hän väittäisi aina hyvää, jopa luopumalla omista eduistaan, toisten hyväksi, näin yhteisö eläisi vapaudessa ja keskinäisessä rakkaudessa.

        Mutta kaikki eivät halua, on ihmisiä, jotka miettivät, mitä tekisivät, että saisivat muita loukatuiksi. Se juontaa siitä perisynnistä ja joissakin suvuissa se synti on syvempi, kuin toisissa. Onneksi jokaisella on lupa tehdä parannus.

        Tämä aika on jo niin pimeää, että täytyy olla valo, joka kulkee edellä, että ei eksy. Minulle se on Raamatun opetus. Entäs sinulle?

        Armolahjoihin kuuluu henkienerottamisen lahja ja sen kautta havaitsen sinussa nöyrän ja oikeudenmukaisen etsijän, joka varmasti löytää.

        Nöyrä, no joo... No ehkä siinä mielessä että olen tavannut korostaa että kenenkään muun edessä en taivu kuin Hengen (Jumala-nimike sinulle tutumpi varmaan).

        Jossain määrin asenteeni on hivenen buddhalainen, eli ajattelen että kärsimys juontuu pitkälti siitä että ihminen takertuu asioihin. Kun menettää jotain, kärsii. Mutta kärsisikö jos ei olisi koskaan edes ko. asiaa omistanutkaan? No jotkut tietysti elävät jatkuvassa helvetissä koska eivät saa sitä tai tätä mitä haluavat. Kuitenkin se on kiinni heidän MIELESTÄÄN että miten asia on.

        Jos uskoo ja luottaa siihen että kuolema ei ole loppu, ei pitäisi periaatteessa loputtomiin surra edes sitä että menettää jonkun läheisensä. Mutta vaikeaahan se tietysti on olla surematta, rehtiä kumminkin jos tiedostaa että siinä lähinnä säälii vain itseään.

        Jos pahuus alkaa kovin ahdistaa, turvaisin lähinnä siihen ajatukseen että se ei voi millään voittaa. Täydellinen pahuus olisi niin absurdi juttu, että sehän luhistuisi omaan mahdottomuuteensa. Kaikessa on aina väistämättä jotain hyvää. Jopa paljon parjattu Hitler rakasti hellää äitiään. Ennemmin siis kokisin että ihmisissä on kumminkin tämä Hengen liekki, jos sitä perisyntiä kovin paljon ajattelee, niin johan masentuu. (Itse toki perisynnin käsitän toki karmaksi, eli että kyse on omista pahoista teoista joita on aiemmin tehnyt, ei siitä mitä joku MUU on joskus jossain tehnyt.)


      • -Q-
        sinä kirjoitti:

        kuulut heihin, joille Jumala on halunnut antaa hyvän kielipään tarkoitusken mukaisuuden takia ja Hän taitaa aukaista sinulle sitä lisää.

        Minulla olisi eräs minua kiinnostava asia, joka olisi hyvä tarkistaa useamman kielisestä Raamatusta. Se on Sakarja kuusi ja kahdeksas jae, jossa Jumala sanoo: "Sitten hän huusi minut ja sanoi minulle näin: "Katso ne, jotka lähtivät pohjoiseen maahan, saavat minun Henkeni lepämään pohjoisessa maassa", tätä kohtaa sanotaan, että siinä olisi suomennosvirhe, mutta en ole sitä usko, ennen kuin se todistetaan.
        Sillä on oma tarkoituksensa, miksi olen siitä niin kiinnostunut. Onko sinulla mahdollisesti englannin kielistä Raamattua, tai ehkäpä sen löytäisi netistä. Varsinkin Heprea-Englanti käännös kiinnostaisi.

        Niin, siitä pahasta, joka meissä on todistettavasti, eikö vain, jostakinhan se on meihin tullut. Jumala ei sitä luonut, mutta Hän antoi meille vapaan tahdon ja se vapaa tahto on ollut suurena lankeemuksena.
        Jumala ei kuitenkaan yhä edelleenkään aio yhtään robottia luoda, niin että jatkamme vapaassa tahdossa kehittymistämme ja meillä on aina vapaa valinta. Miksi kummassa kehitys on niin huonoa, mitä joudumme näkemään, jatkuvaa sotaa ja melskettä, huononeeko ihmisrotu alati, vai onko jo niin lopunaika, että rakkaus on jo kylmentynyt.

        Ihmiset ovat aikamoisen itsekkäitä ja välinpitämättömiä toisiinsa nähden. Media on yksi osasyyllinen paatumukseen. Jos jatkuvasti kuulee pahasta, sen alkaa noin vain hyväksyä, se ikään kuin ujuttuu ihmiseen ja tulee osaksi luonnetta.

        Perheetkin ovat niin erillään toisistaan, että eivät ikinä ennen ole olleet. Jumala loi meidät Itsensä yhteyteen ja yhteisöihin elämään, mutta se vapaa tahto....

        Minusta on suuri ilo tavata kaltaisianne ihmisiä, jotka ajattelevat, eivätkä varmasti syö kaikkea mitä toiset syöttää. Se alkaa olla harvinaista. Kristinuskoa edustavat lahkot ovat hyvä esimerkki miten ihmiset syövät, kyselemättä, lihanoppeja. Kastepalstallakin, jokainen on varma oikeasta opistaan, eivät he edes kyseenalaista opettuksia, jotka heille on syötetty.
        Kyllä minäkin, niitä aikanani popsiskelin menemään, mutta aina minä kuitenkin olen tarkkaillut asioita ja etsinyt Raamatusta tietoa.
        Muistan kuinka silloin parikymmentä vuotta sitten, kun olin hyvinkin keskenkasvuinen ja kova säälimään lähimmäisiäni. Minun ei tarvinnut kuin kuulla, että jollakin oli vaikeuksia, niin murehdutin siitä itseni. Kun Jeesus alkoi Pyhässä Hengessään opastaa ja opettaa minua, ensimmäisiin opetuksiin kuului, että armahda itseäsi, jotta voit armahtaa lähimmäisiäsi ja sitten seurasi opetus tästä säälimisestä ja se tuli muodossa, että: "turhuuden turhuus tuo", ensin olin hämmästynyt, että mitä Herra tarkoittaa, mutta Hän ilmoitti turhaksi säälin, joka ei riennä auttamaan ja käski hyljätä hedelmättömän säälintunteen, jolla rasitin itseäni. Kykenin siihen ja se oli helpotus. Nyt, jos säälin, säälin hedelmällisellä säälillä.

        http://www.biblegateway.com/

        Tuossa on tuommoinen kansanvälinen hakukone. King James -versio sanoo:

        8Then cried he upon me, and spake unto me, saying, Behold, these that go toward the north country have quieted my spirit in the north country.

        (Zechariah 6:8)

        Hm...

        Silloin huusi hän minulle ja puhui minulle, sanoen, Katso, nämä jotka menevät kohti pohjoista maata ovat vaientaneet(?) minun henkeni pohjoisessa maassa.

        Kaippa se 'quieted' voi olla myös lepoa tarkoittava sana. Asiayhteyteen tutustuneena osaat varmasti itse sanoa paremmin.

        Se on ihan oma tieteenalansa se Raamatun kielitieteellinen tutkimus, enkä yhtään ihmettele...


      • tarkoittaa lepoa 1.
        -Q- kirjoitti:

        http://www.biblegateway.com/

        Tuossa on tuommoinen kansanvälinen hakukone. King James -versio sanoo:

        8Then cried he upon me, and spake unto me, saying, Behold, these that go toward the north country have quieted my spirit in the north country.

        (Zechariah 6:8)

        Hm...

        Silloin huusi hän minulle ja puhui minulle, sanoen, Katso, nämä jotka menevät kohti pohjoista maata ovat vaientaneet(?) minun henkeni pohjoisessa maassa.

        Kaippa se 'quieted' voi olla myös lepoa tarkoittava sana. Asiayhteyteen tutustuneena osaat varmasti itse sanoa paremmin.

        Se on ihan oma tieteenalansa se Raamatun kielitieteellinen tutkimus, enkä yhtään ihmettele...

        Toin tänne kolmesta käännöksestä tämän jakeen, 1938, 1776 ja 1992 käännökset, järjestyksessä.

        8 Sitten hän huusi minut ja sanoi minulle näin: "Katso, ne, jotka lähtivät pohjoiseen maahan, saattavat minun Henkeni lepäämään pohjoisessa maassa".
        8 Ja hän kutsui minua, puhutteli minua ja sanoi: katso, ne jotka pohjaan menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan maalla.
        8 Minulle hän sanoi: "Paina mieleesi ne hevoset, jotka lähtivät pohjoista kohti. Ne vievät minun henkeni pohjoiseen maahan, jotta se vaikuttaisi siellä."

        Olisiko niin, että sana tarkoittaa todellakin lepoa.
        Ihmettelet varmasti, miksi tämä Sakarjan profetia on noin tärkeä minulle, mutta en voi siitä kertoa vielä muuta, kuin sen on toteutumassa.

        Kiitos sinulle oikein paljon avusta.


      • viisaus! 1.
        -Q- kirjoitti:

        Nöyrä, no joo... No ehkä siinä mielessä että olen tavannut korostaa että kenenkään muun edessä en taivu kuin Hengen (Jumala-nimike sinulle tutumpi varmaan).

        Jossain määrin asenteeni on hivenen buddhalainen, eli ajattelen että kärsimys juontuu pitkälti siitä että ihminen takertuu asioihin. Kun menettää jotain, kärsii. Mutta kärsisikö jos ei olisi koskaan edes ko. asiaa omistanutkaan? No jotkut tietysti elävät jatkuvassa helvetissä koska eivät saa sitä tai tätä mitä haluavat. Kuitenkin se on kiinni heidän MIELESTÄÄN että miten asia on.

        Jos uskoo ja luottaa siihen että kuolema ei ole loppu, ei pitäisi periaatteessa loputtomiin surra edes sitä että menettää jonkun läheisensä. Mutta vaikeaahan se tietysti on olla surematta, rehtiä kumminkin jos tiedostaa että siinä lähinnä säälii vain itseään.

        Jos pahuus alkaa kovin ahdistaa, turvaisin lähinnä siihen ajatukseen että se ei voi millään voittaa. Täydellinen pahuus olisi niin absurdi juttu, että sehän luhistuisi omaan mahdottomuuteensa. Kaikessa on aina väistämättä jotain hyvää. Jopa paljon parjattu Hitler rakasti hellää äitiään. Ennemmin siis kokisin että ihmisissä on kumminkin tämä Hengen liekki, jos sitä perisyntiä kovin paljon ajattelee, niin johan masentuu. (Itse toki perisynnin käsitän toki karmaksi, eli että kyse on omista pahoista teoista joita on aiemmin tehnyt, ei siitä mitä joku MUU on joskus jossain tehnyt.)

        Samoin minä ajattelen kärsimyksen johtuvan pitkälle itsekkyydestämme, eli asioihin tarrautumisesta. Tarpeeksi monta kertaa, kun Jumala ahjossaan käyttää se takertuminen löysää ja vähenee ja varmasti joskus jopa loppuu. Täytyypä sanoa, että tuossakin olemme samaa mieltä, että pahuus ei voi voittaa ja, että jokaisessa ihmisessä on Jumalan kuva. Valinta vain on vapaa ja monet hylkäävät hyvän ja tarttuvat kynsin hampain kiini itsekkyyteensä ja itsekeskeisyyteen. Ja eivät kaiken lisäksi itse sitä edes huomaa.

        Perisyntikäsitys meillä poikkeaa, sillä minä olen lukenut Raamatusta, että on kyse isien (tietenkin äitienkin) pahoista teoista ja poika (tietenkin tyttökin) joutuu kantamaan niitä, ellei sanoudu Jumalan edessä niistä irti.

        Kyllä Hitleri ja monet muutkin diktaattorit saattoivat jopa tuntea sielullista rakkautta, mutta eipä se estänyt hirmutekoja, joissa muiden ihmisten rakkaat äidit tuhottiin.

        Mitä sinä ajattelet, millaiseen elämään tuollainen ihminen, kuin Hitler tai vaikkapa Stalin tai Mussolin syntyvät seuraavan kerran.

        Minä en uskalla heidän kohtalostaan ajatella mitään, jätän heidän kohtalonsa täysin Jumalalle.

        Miksi sinä et puhu mielelläsi Jumalasta, eikö se ole helpompi, että sillä Hengellä on nimi.

        Pyhä Henki on olemassa, siis Henki, jonka Jeesus lupasi lähettää omilleen ja se Henki on niin ihmeellinen, vapauttava ja rakastava ja viisas ja kaikessa yhtämielinen Isän ja Pojan kanssa.

        Oletko ehkä lapsesta saakka kasvanut tämän Hengen tuntemisessa, joka on kanssasi. Hän on varmasti sama Henki, joka on minunkin kanssani, mutta sinä et ole vain antanut Hänelle nimeä. Jumala on rakkaus ja niin paljon suurempi rakkaus, että me ei voida käsittää.
        Aluksi, kun sain alkaa elää uutta elämääni, hm..onhan siitä se yli kaksikymmentä vuotta, mutta uutta verrattuna vanhaan, Jumalan Hengen kanssa, olin usein hämmästynyt siitä rakkaudesta. Silloinkin, kun tunsin, että en ansaitse rakkautta ja vaikkapa jostakin itseäni soimasin, ei Jumala yhtynyt siihen, vaan lohdutti ja rakasti ja opetti minut armahtamaan aina itseäni. Siinä kasvatuksessa kasvoin vapaaksi ja uskallan sanoa, että rakastavaksi.
        Minulla ei ole koskaan ollut sanoja kuvata sitä rakkautta ja armoa, mitä saan Hänen kanssaan kokea.
        Tunnen oman perusluonteeni, aikamoisen kummallinen ja aivan liiaksi huolia kantava ja vähän ainakin niuhottava, siis välillä täydellisyyteen pyrkivä ja kaikessa itselle raskaita ja vaativia luonteen piirteitä omaava, huom. perittynäkin, mutta Jumalan kasvatuksessa olen päässyt täysin irti noista piirteistä ja tullut vapaaksi ja tasapainoiseksi ja turvalliseksi ja rauhalliseksi ja kaikessa toivovaksi. Sano sinäkin Henkeä, joka sinua ohjaa Jumalaksi, sillä Jumala on hyvä ja Hän antaa kaikkinaista hyvää ja Hän on viisaus.


      • -Q-
        viisaus! 1. kirjoitti:

        Samoin minä ajattelen kärsimyksen johtuvan pitkälle itsekkyydestämme, eli asioihin tarrautumisesta. Tarpeeksi monta kertaa, kun Jumala ahjossaan käyttää se takertuminen löysää ja vähenee ja varmasti joskus jopa loppuu. Täytyypä sanoa, että tuossakin olemme samaa mieltä, että pahuus ei voi voittaa ja, että jokaisessa ihmisessä on Jumalan kuva. Valinta vain on vapaa ja monet hylkäävät hyvän ja tarttuvat kynsin hampain kiini itsekkyyteensä ja itsekeskeisyyteen. Ja eivät kaiken lisäksi itse sitä edes huomaa.

        Perisyntikäsitys meillä poikkeaa, sillä minä olen lukenut Raamatusta, että on kyse isien (tietenkin äitienkin) pahoista teoista ja poika (tietenkin tyttökin) joutuu kantamaan niitä, ellei sanoudu Jumalan edessä niistä irti.

        Kyllä Hitleri ja monet muutkin diktaattorit saattoivat jopa tuntea sielullista rakkautta, mutta eipä se estänyt hirmutekoja, joissa muiden ihmisten rakkaat äidit tuhottiin.

        Mitä sinä ajattelet, millaiseen elämään tuollainen ihminen, kuin Hitler tai vaikkapa Stalin tai Mussolin syntyvät seuraavan kerran.

        Minä en uskalla heidän kohtalostaan ajatella mitään, jätän heidän kohtalonsa täysin Jumalalle.

        Miksi sinä et puhu mielelläsi Jumalasta, eikö se ole helpompi, että sillä Hengellä on nimi.

        Pyhä Henki on olemassa, siis Henki, jonka Jeesus lupasi lähettää omilleen ja se Henki on niin ihmeellinen, vapauttava ja rakastava ja viisas ja kaikessa yhtämielinen Isän ja Pojan kanssa.

        Oletko ehkä lapsesta saakka kasvanut tämän Hengen tuntemisessa, joka on kanssasi. Hän on varmasti sama Henki, joka on minunkin kanssani, mutta sinä et ole vain antanut Hänelle nimeä. Jumala on rakkaus ja niin paljon suurempi rakkaus, että me ei voida käsittää.
        Aluksi, kun sain alkaa elää uutta elämääni, hm..onhan siitä se yli kaksikymmentä vuotta, mutta uutta verrattuna vanhaan, Jumalan Hengen kanssa, olin usein hämmästynyt siitä rakkaudesta. Silloinkin, kun tunsin, että en ansaitse rakkautta ja vaikkapa jostakin itseäni soimasin, ei Jumala yhtynyt siihen, vaan lohdutti ja rakasti ja opetti minut armahtamaan aina itseäni. Siinä kasvatuksessa kasvoin vapaaksi ja uskallan sanoa, että rakastavaksi.
        Minulla ei ole koskaan ollut sanoja kuvata sitä rakkautta ja armoa, mitä saan Hänen kanssaan kokea.
        Tunnen oman perusluonteeni, aikamoisen kummallinen ja aivan liiaksi huolia kantava ja vähän ainakin niuhottava, siis välillä täydellisyyteen pyrkivä ja kaikessa itselle raskaita ja vaativia luonteen piirteitä omaava, huom. perittynäkin, mutta Jumalan kasvatuksessa olen päässyt täysin irti noista piirteistä ja tullut vapaaksi ja tasapainoiseksi ja turvalliseksi ja rauhalliseksi ja kaikessa toivovaksi. Sano sinäkin Henkeä, joka sinua ohjaa Jumalaksi, sillä Jumala on hyvä ja Hän antaa kaikkinaista hyvää ja Hän on viisaus.

        No minä olen luopunut pitkälti siitä Jumala-nimikkeestä, koska haluan ilmaista etten usko miesmäiseen olentoon joka jostain pilvenlongalta kiukuttelee ja rääkkää ihmisiä mennen tullen. Kokemukseni ihmiskunnasta kai eivät myöskään ole järin hääppöisiä, joten en ole halunnut yksilöidä ja rajata jumaluutta senkään vuoksi ihmismäiseksi. Henki on minulle rakas nimitys, sillä se osoittaa juuri tätä kaikkiallisuutta, kaikessa läsnä oloa... Sitä ettei ole mitään sen vertaista, ja se on meissä kaikissa meidän kaikkien sisimpänä ytimenä. Jotkut käyttävät tuosta ytimestä nimeä Kristus, miten vain.

        Ja ehkäpä tuo Henki viehättää senkin vuoksi, että se viittaa intiaanien katsomukseen. Suuri Henki. Vaikka en mikään elämäntapainkkari varsinaisesti olekaan, kun olen niin mukavuuksiin tykästynyt...

        Uskon kyllä että kaiken maailman hitleritkin saavat mahdollisuuden kärsiä sen edestä mitä ovat tehneet. Sitä en osaa tietenkään sanoa miten se karma aina menee. Jos ajatellaan vaikkapa niitä sotilaita jotka olivat Enola Gayssa ja pudottivat atomipommin, voiko heitä vaatia tilille kaikista kuolonuhreista...? Syntitaakkahan olisi mieletön!

        Koska en usko että maailma on ihan heti loppumassa, varmaan jokaiikka ehtii tulevissa elämissään kokea sen mitä on muut laittanut kokemaan. Jotkut sanovat että ei se ole vastuussa joka tekee pahaa, vaan se joka käskee tekemään pahaa. Minä en varsinaisia tekijöitä ihan noin vähällä päästäisi, koska onhan heillä aina mahdollisuus olla tekemättä. Tosin tietysti joskus olisi lähtenyt oma nirri, jos ei tottele.

        Joku muutos maailmaan tietysti olisi saatava, tai se pilataan niin että ei täällä kohta huini enää kukaan, eikä pysty karmaläksyjään kohtaamaan. Eli ihan nykyisellä menolla en usko että tämä systeemi pystyy puksuttamaan.


      • -Q-
        tarkoittaa lepoa 1. kirjoitti:

        Toin tänne kolmesta käännöksestä tämän jakeen, 1938, 1776 ja 1992 käännökset, järjestyksessä.

        8 Sitten hän huusi minut ja sanoi minulle näin: "Katso, ne, jotka lähtivät pohjoiseen maahan, saattavat minun Henkeni lepäämään pohjoisessa maassa".
        8 Ja hän kutsui minua, puhutteli minua ja sanoi: katso, ne jotka pohjaan menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan maalla.
        8 Minulle hän sanoi: "Paina mieleesi ne hevoset, jotka lähtivät pohjoista kohti. Ne vievät minun henkeni pohjoiseen maahan, jotta se vaikuttaisi siellä."

        Olisiko niin, että sana tarkoittaa todellakin lepoa.
        Ihmettelet varmasti, miksi tämä Sakarjan profetia on noin tärkeä minulle, mutta en voi siitä kertoa vielä muuta, kuin sen on toteutumassa.

        Kiitos sinulle oikein paljon avusta.

        :-)


      • toimi! 1.
        -Q- kirjoitti:

        No minä olen luopunut pitkälti siitä Jumala-nimikkeestä, koska haluan ilmaista etten usko miesmäiseen olentoon joka jostain pilvenlongalta kiukuttelee ja rääkkää ihmisiä mennen tullen. Kokemukseni ihmiskunnasta kai eivät myöskään ole järin hääppöisiä, joten en ole halunnut yksilöidä ja rajata jumaluutta senkään vuoksi ihmismäiseksi. Henki on minulle rakas nimitys, sillä se osoittaa juuri tätä kaikkiallisuutta, kaikessa läsnä oloa... Sitä ettei ole mitään sen vertaista, ja se on meissä kaikissa meidän kaikkien sisimpänä ytimenä. Jotkut käyttävät tuosta ytimestä nimeä Kristus, miten vain.

        Ja ehkäpä tuo Henki viehättää senkin vuoksi, että se viittaa intiaanien katsomukseen. Suuri Henki. Vaikka en mikään elämäntapainkkari varsinaisesti olekaan, kun olen niin mukavuuksiin tykästynyt...

        Uskon kyllä että kaiken maailman hitleritkin saavat mahdollisuuden kärsiä sen edestä mitä ovat tehneet. Sitä en osaa tietenkään sanoa miten se karma aina menee. Jos ajatellaan vaikkapa niitä sotilaita jotka olivat Enola Gayssa ja pudottivat atomipommin, voiko heitä vaatia tilille kaikista kuolonuhreista...? Syntitaakkahan olisi mieletön!

        Koska en usko että maailma on ihan heti loppumassa, varmaan jokaiikka ehtii tulevissa elämissään kokea sen mitä on muut laittanut kokemaan. Jotkut sanovat että ei se ole vastuussa joka tekee pahaa, vaan se joka käskee tekemään pahaa. Minä en varsinaisia tekijöitä ihan noin vähällä päästäisi, koska onhan heillä aina mahdollisuus olla tekemättä. Tosin tietysti joskus olisi lähtenyt oma nirri, jos ei tottele.

        Joku muutos maailmaan tietysti olisi saatava, tai se pilataan niin että ei täällä kohta huini enää kukaan, eikä pysty karmaläksyjään kohtaamaan. Eli ihan nykyisellä menolla en usko että tämä systeemi pystyy puksuttamaan.

        tämä systeemi. Muutamassa vuosikymmenessä suomalaisten moraali on rappeutunu ja varmasti on käynyt samoin hyvin monien muidenkin kansojen. Historia kirjoista saamme lukea, mitä tapahtuu ihmisille ja jopa kansoille, jotka jatkuvasti vastustavat Jumalan tahtoa.
        Aikanani olin kummissani Vanhaa Testamenttia lukiessani, kun jouduin näkemään, miten Jumala Itse halusi jopa silmäteräkansansa jäseniä tuhottavan tuhansi kerrallaan.
        Tutustuttuani asiaan tarkemmin sain huomata, että israelilaiset eivät olisi ikinä päässeet luvattuun maahan, jos napisijoita ei olisi tuhottu. Nämä ihmiset epäilivät kaikessa Jumalaa ja vaikka saivat nähdä ihmeitä, he jo kohta taasen palasivat napisemaan ja siksi Jumalan oli tehtävä raskas päätös tuohota tuhansia ihmisiä kerralla.

        Vanha Rooman valtakunta tuhoutui, kun moraali rappeutui. Vaikka valtakunta sai hyvät mahdollisuudet onnellisen elämän kehyksiksi, niin ihmiset sen mahdollisuuden itse pilasivat tekemälllä kaikkea, jonka luulivat salassa tekevänsä, pimeyden töitä, jotka Jumala joutui näkemään ja sietämään, sillä Hän on joka hetki Hengessään kaikkialla.

        Niin, nimitys Jumala, on tosi ja hyväksyttävissä oleva nimi. Tässä nimessä on kolmiyhteys Isä-Poika-Pyhä Henki. Yksikään meistä ei ole Jumalaa nähnyt, mutta Hänen ainoa Poikansa Jeesus on Hänet meille ilmoittanut ja siitä ilmoituksesta tunnemme Isän.
        Ja meissä ihmisissä on Jumalan kuva, mutta omasta valinnasta riippuu haluaako ihminen kehittyä sen kuvan kaltaisuuteen vai haluaako kehittyä lihallisuuteen.
        Jumalan Sana sanoo, että ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa, jos ei synnyt vedestä ja Hengestä, sillä lihalla ei ole pääsyä siihen valtakuntaa.

        Uskomalla Jeesuskeen, syntyy uudeksi ja minä puhun kokemuksesta. En itse olisi ikinä ymmärtänyt tälläistä pyytää, mitä Jeesus itse minulle antoi, siis aivan uuden elämän.

        Se jo osoittaa, että olemme kulkeneet kauas, kun ainoa pelastustie on hukassa lukemattomilta ihmisiltä. Vielä minunkin lapsuudessani tunnettiin Jumala aivan eritavalla, kuin tänään. On paljon vanhempia, jotka eivät halua lastensa saavan koulussa uskonnon opetusta. Mutta, nyt he niittävät sitä kylvöä. Oletko käynyt tuolla mielenterveyspalstoilla ja nähnyt, miten perusturvaton nuoriso huutaa apua ja miten monet heistä haluaisivat vain kuolla.

        Mielenterveys ongelmat kasvavat hurjaa vauhtia ja silti kansa kääntää enenevässä määrin selkäänsä Jumalalle ja ovat niin ylpeitä, että eivät halua edes selkoa ottaa Jumalasta. Kauanko luulet Jumalan, joka kaiken loi, tätä sietävän.


      • -Q-
        toimi! 1. kirjoitti:

        tämä systeemi. Muutamassa vuosikymmenessä suomalaisten moraali on rappeutunu ja varmasti on käynyt samoin hyvin monien muidenkin kansojen. Historia kirjoista saamme lukea, mitä tapahtuu ihmisille ja jopa kansoille, jotka jatkuvasti vastustavat Jumalan tahtoa.
        Aikanani olin kummissani Vanhaa Testamenttia lukiessani, kun jouduin näkemään, miten Jumala Itse halusi jopa silmäteräkansansa jäseniä tuhottavan tuhansi kerrallaan.
        Tutustuttuani asiaan tarkemmin sain huomata, että israelilaiset eivät olisi ikinä päässeet luvattuun maahan, jos napisijoita ei olisi tuhottu. Nämä ihmiset epäilivät kaikessa Jumalaa ja vaikka saivat nähdä ihmeitä, he jo kohta taasen palasivat napisemaan ja siksi Jumalan oli tehtävä raskas päätös tuohota tuhansia ihmisiä kerralla.

        Vanha Rooman valtakunta tuhoutui, kun moraali rappeutui. Vaikka valtakunta sai hyvät mahdollisuudet onnellisen elämän kehyksiksi, niin ihmiset sen mahdollisuuden itse pilasivat tekemälllä kaikkea, jonka luulivat salassa tekevänsä, pimeyden töitä, jotka Jumala joutui näkemään ja sietämään, sillä Hän on joka hetki Hengessään kaikkialla.

        Niin, nimitys Jumala, on tosi ja hyväksyttävissä oleva nimi. Tässä nimessä on kolmiyhteys Isä-Poika-Pyhä Henki. Yksikään meistä ei ole Jumalaa nähnyt, mutta Hänen ainoa Poikansa Jeesus on Hänet meille ilmoittanut ja siitä ilmoituksesta tunnemme Isän.
        Ja meissä ihmisissä on Jumalan kuva, mutta omasta valinnasta riippuu haluaako ihminen kehittyä sen kuvan kaltaisuuteen vai haluaako kehittyä lihallisuuteen.
        Jumalan Sana sanoo, että ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa, jos ei synnyt vedestä ja Hengestä, sillä lihalla ei ole pääsyä siihen valtakuntaa.

        Uskomalla Jeesuskeen, syntyy uudeksi ja minä puhun kokemuksesta. En itse olisi ikinä ymmärtänyt tälläistä pyytää, mitä Jeesus itse minulle antoi, siis aivan uuden elämän.

        Se jo osoittaa, että olemme kulkeneet kauas, kun ainoa pelastustie on hukassa lukemattomilta ihmisiltä. Vielä minunkin lapsuudessani tunnettiin Jumala aivan eritavalla, kuin tänään. On paljon vanhempia, jotka eivät halua lastensa saavan koulussa uskonnon opetusta. Mutta, nyt he niittävät sitä kylvöä. Oletko käynyt tuolla mielenterveyspalstoilla ja nähnyt, miten perusturvaton nuoriso huutaa apua ja miten monet heistä haluaisivat vain kuolla.

        Mielenterveys ongelmat kasvavat hurjaa vauhtia ja silti kansa kääntää enenevässä määrin selkäänsä Jumalalle ja ovat niin ylpeitä, että eivät halua edes selkoa ottaa Jumalasta. Kauanko luulet Jumalan, joka kaiken loi, tätä sietävän.

        Kun en siihen persoonajumalaan usko, niin en voi ajatella noin että jumala sietää tai ei siedä. Se on täysin meistä kiinni miten käy ja kuinka pahaksi tilanne menee. Olisi tietysti syytä saada enemmän ihmisistä esiin sisäistä Kristusta, mutta onko vielä sen aika laajassa määrin, sitä en osaa sanoa.

        Näet: aina kulloisenkin meneillään olleen ajan ihmisille se heidän elämänsä aika tuntuu karmeimmalta ajalta, koska aina on ollut sotia, tuhoa, kaaosta jne. Pitää kehittää sisäinen varmuus siitä että tämä mainen maailma on vain pintaa, jotta ei tästä niin ahdistu.

        En sano että oma mieleni olisi mitään terästä ja rautaa, mutta ihan joka asiasta en päästä itseäni ahdistumaan...


      • ahdistu 1.
        -Q- kirjoitti:

        Kun en siihen persoonajumalaan usko, niin en voi ajatella noin että jumala sietää tai ei siedä. Se on täysin meistä kiinni miten käy ja kuinka pahaksi tilanne menee. Olisi tietysti syytä saada enemmän ihmisistä esiin sisäistä Kristusta, mutta onko vielä sen aika laajassa määrin, sitä en osaa sanoa.

        Näet: aina kulloisenkin meneillään olleen ajan ihmisille se heidän elämänsä aika tuntuu karmeimmalta ajalta, koska aina on ollut sotia, tuhoa, kaaosta jne. Pitää kehittää sisäinen varmuus siitä että tämä mainen maailma on vain pintaa, jotta ei tästä niin ahdistu.

        En sano että oma mieleni olisi mitään terästä ja rautaa, mutta ihan joka asiasta en päästä itseäni ahdistumaan...

        enkä edes pelkää, mutta tiedän, että maailma elää vaikeaa aikaa. Sodat ja melskeet ovat meidän ajan ihmisille tuttuja ja varsinkin media saa siitä kunnian, sillä joka olohuoneessa on väline, jonka kautti sodat saapuvat näköpiiriimme.
        On totta, että ihmisen rakkaus on paljon kylmentynyt viime vuosikymmeninä ja siitäkin voimme antaa medialle kunnian sillä kaikki tehdään niin tavalliseksi, rosvoukset ja tappamiset. Ajattelepas hallitsevilla paikoilla olevia ns. herroja, useat heistä rosvoavat ja jäävät kiinni ja taasen kohta heille suodaan hyvä paikka, missä voivat tehdä samaa.
        Kansa on aivan käsittämättömän välinpitämätöntä, eipä paljon älähdä, kuulee mitä kuuleekin.

        Jos yhdessä miettisimme tätä aikaa, niin varmasti sinäkin sanoisit, että maailma on jo tuhonnut itsensä niin pitkälle, että paluuta ei ole.

        Rahan takia monet tekevät mitä tahansa, entä lasten hyväksi käyttö tai heidän tuhoaminen (varsinkin katulapset) ja vaikka mitä kauhutekoja ja kun ne tuodaan kaikille näköpiiriin ja tietoon käyvät ne ovelasti niin tavalliseksi, että ihminen antaa mennä toisesta korvasta moraalittomuuden kauhut ulos, eikä puutu eikä välitä.
        Kollektiivisuuden synti on kamala, tehdään sitä mitä muutkin ja hyvkäksytään se, minkä muutkin ja kuitenkin jokainen vastaa vain itsestään, ei ikinä muista, paitsi perisynnin taakka joka on vanhempien syntivelasta vastaamista, jos siitä ei Jumalan edessä sanoudu irti.
        Ymmärrän katsontakantasi, että jokaisen ajan ihminen näkee omassa ajassaan pahimman mahdollisen, moraalittomuuden ja muun synnin, mutta ihmiskunnan kehitys on huonoa ja Raamattu kertoo tästä ajasta ja siitä miten useimpien rakkaus kylmenee ja miten eksyttäjiä tulee, tuhotakseen kaiken hyvän kylvön.

        Vaikka me näemme tämän kaiken, ei meidän tule muuta kuin luottaa ja on varma, että luottamus on meissä, jotka uskomme Jumalaan.
        Meidän tulee sädehtiä ja levittää rakkautta juuri tähän aikaan ja tähän hetkeen ja tiedottaa, että Jumala elää ja Hän on voittaja.

        Puhut välillä tuosta sisäisestä Kristuksesta, voisitko kertoa mikä Hän sinulle on. Tarkoitatko sillä Jumalan ainoaa Poikaa, vai Jumalan kuvaa, joka meissä on, vai mitä.

        Muistatko, kun suomalainen, ehkä aikansa kuuluisin psykiatri, en viitsi nimeä mainita, kirjoitti useita kirjoja sielunvaelluksesta ja lopulta hän perui ne, sanoen, että ihmisen aivot ovat niin suuret ja joillakin ne ovat laajemmin käytössä, että vaikka tälläinen ihminen tietämättään vain selaa vaikkapa jonkin kirjan, hän onkin sen siinä silmänräpäyksessä jo lukenut ja, että tästä syntyy kuvitelmia, että on elänyt ennenkin siellä ja täällä ja nämä ihmiset ovat aivan varmoja siitä. Mitä mieltä olet tästä.

        En ole kaikkitietävä, vaan tiedän sen, mitä Raamattu ilmoittaa ja mitä Pyhä Henki avaa minulle ja minulla on oikeus olla myös utelias toisten ajatuksiin ja kokemuksiin ja viisauteen.

        Siitä kuitenkin olen varma, että Jumala on ja Hän elää ja Hän on antanut Pojalleen meihin nähden vallan ja Pyhä Henki on opas ja valo ja lähtee Jumalan luota ja on yksimielinen Jumalan kanssa.
        Jeesuksen tunnen täysin varmasti ja Hän on paljon upeampi, kuin ikinä osaamme kuvitella ja Hänen rakkutensa on rikkomaton ja Hän toimii ja elää kanssamme.
        Jos kertoisin tapauksia, joissa Hän on erityisesti osoittanut läsnäolonsa, niin siitä tulisi pitkä kertomus.
        Se, että olen suvaitsevainen, vapaa ja aina toivoa kukkurillaan, ei johdu minusta, vaan minun Herrastani, Jeesuksesta. Hän on nimi, joka sinunkin kannattaa huomioida, sillä siinä nimessä sinulla on oikeus päästä Jumalan tuntemukseen.


      • -Q-
        ahdistu 1. kirjoitti:

        enkä edes pelkää, mutta tiedän, että maailma elää vaikeaa aikaa. Sodat ja melskeet ovat meidän ajan ihmisille tuttuja ja varsinkin media saa siitä kunnian, sillä joka olohuoneessa on väline, jonka kautti sodat saapuvat näköpiiriimme.
        On totta, että ihmisen rakkaus on paljon kylmentynyt viime vuosikymmeninä ja siitäkin voimme antaa medialle kunnian sillä kaikki tehdään niin tavalliseksi, rosvoukset ja tappamiset. Ajattelepas hallitsevilla paikoilla olevia ns. herroja, useat heistä rosvoavat ja jäävät kiinni ja taasen kohta heille suodaan hyvä paikka, missä voivat tehdä samaa.
        Kansa on aivan käsittämättömän välinpitämätöntä, eipä paljon älähdä, kuulee mitä kuuleekin.

        Jos yhdessä miettisimme tätä aikaa, niin varmasti sinäkin sanoisit, että maailma on jo tuhonnut itsensä niin pitkälle, että paluuta ei ole.

        Rahan takia monet tekevät mitä tahansa, entä lasten hyväksi käyttö tai heidän tuhoaminen (varsinkin katulapset) ja vaikka mitä kauhutekoja ja kun ne tuodaan kaikille näköpiiriin ja tietoon käyvät ne ovelasti niin tavalliseksi, että ihminen antaa mennä toisesta korvasta moraalittomuuden kauhut ulos, eikä puutu eikä välitä.
        Kollektiivisuuden synti on kamala, tehdään sitä mitä muutkin ja hyvkäksytään se, minkä muutkin ja kuitenkin jokainen vastaa vain itsestään, ei ikinä muista, paitsi perisynnin taakka joka on vanhempien syntivelasta vastaamista, jos siitä ei Jumalan edessä sanoudu irti.
        Ymmärrän katsontakantasi, että jokaisen ajan ihminen näkee omassa ajassaan pahimman mahdollisen, moraalittomuuden ja muun synnin, mutta ihmiskunnan kehitys on huonoa ja Raamattu kertoo tästä ajasta ja siitä miten useimpien rakkaus kylmenee ja miten eksyttäjiä tulee, tuhotakseen kaiken hyvän kylvön.

        Vaikka me näemme tämän kaiken, ei meidän tule muuta kuin luottaa ja on varma, että luottamus on meissä, jotka uskomme Jumalaan.
        Meidän tulee sädehtiä ja levittää rakkautta juuri tähän aikaan ja tähän hetkeen ja tiedottaa, että Jumala elää ja Hän on voittaja.

        Puhut välillä tuosta sisäisestä Kristuksesta, voisitko kertoa mikä Hän sinulle on. Tarkoitatko sillä Jumalan ainoaa Poikaa, vai Jumalan kuvaa, joka meissä on, vai mitä.

        Muistatko, kun suomalainen, ehkä aikansa kuuluisin psykiatri, en viitsi nimeä mainita, kirjoitti useita kirjoja sielunvaelluksesta ja lopulta hän perui ne, sanoen, että ihmisen aivot ovat niin suuret ja joillakin ne ovat laajemmin käytössä, että vaikka tälläinen ihminen tietämättään vain selaa vaikkapa jonkin kirjan, hän onkin sen siinä silmänräpäyksessä jo lukenut ja, että tästä syntyy kuvitelmia, että on elänyt ennenkin siellä ja täällä ja nämä ihmiset ovat aivan varmoja siitä. Mitä mieltä olet tästä.

        En ole kaikkitietävä, vaan tiedän sen, mitä Raamattu ilmoittaa ja mitä Pyhä Henki avaa minulle ja minulla on oikeus olla myös utelias toisten ajatuksiin ja kokemuksiin ja viisauteen.

        Siitä kuitenkin olen varma, että Jumala on ja Hän elää ja Hän on antanut Pojalleen meihin nähden vallan ja Pyhä Henki on opas ja valo ja lähtee Jumalan luota ja on yksimielinen Jumalan kanssa.
        Jeesuksen tunnen täysin varmasti ja Hän on paljon upeampi, kuin ikinä osaamme kuvitella ja Hänen rakkutensa on rikkomaton ja Hän toimii ja elää kanssamme.
        Jos kertoisin tapauksia, joissa Hän on erityisesti osoittanut läsnäolonsa, niin siitä tulisi pitkä kertomus.
        Se, että olen suvaitsevainen, vapaa ja aina toivoa kukkurillaan, ei johdu minusta, vaan minun Herrastani, Jeesuksesta. Hän on nimi, joka sinunkin kannattaa huomioida, sillä siinä nimessä sinulla on oikeus päästä Jumalan tuntemukseen.

        Minulle sisäinen Kristus on yksinkertaisesti Henki (Jumala) meissä kaikissa. Muistelisin että jossakin päin Raamattua sanottiin että Kristus on sisäisesti teissä, voin olla väärässäkin. Sellaistakin olen kuullut että "Kristus tulee sisäisesti" tullessaan 2. kerran. Tätä Kristusta en siis pitäisi samana kuin Jeesusta, aivan kuten idässäkin kukatahansa voi tulla Buddhaksi kun valaistuu. Kristus on siis minulle eräänlainen arvonimi sille joka on oivaltanut oman sisäisen luontonsa.

        Korostan kumminkin että tässä ja nyt ihmiset eivät ole mitään jumalia, mutta on pienenpieni mahdollisuus tulla jumaluudesta tietoiseksi.

        Mitä tulee noihin väärin luultuihin ed. elämiin, niin tottakai semmoistakin voi jollekulle tapahtua että samaistuu liikaa johonkin tarinaan. Olen kumminkin kuullut niin monen tuttuni kertovan muistoistaan jotka liittyvät heidän ed. elämiinsä, etten voi heitä jokaista olettaa harhaiseksi... Esim. eräs tuntemani ihminen katsoi eläneensä Ruotsin suomalaisseudulla ja hukkuneensa satama-altaaseen pelimannina vietetyn elämänsä päätteeksi. En ole ainakaan toistaiseksi kuullut semmoisesta kirjasta jossa tuo juoni olisi.

        Lopun aikojen pohtiminen on mielestäni vähän yhtä turhaa kuin oman kuolemansa pohtiminen. Se tulee sitten kun tulee, tai sitten ei. Kukaanhan ei siltä pelastu sitä murehtimalla, mutta jos ja kun kuolema ei ole loppu, niin miksipä murehtia lainkaan.


      • Huomenta 1.
        -Q- kirjoitti:

        Minulle sisäinen Kristus on yksinkertaisesti Henki (Jumala) meissä kaikissa. Muistelisin että jossakin päin Raamattua sanottiin että Kristus on sisäisesti teissä, voin olla väärässäkin. Sellaistakin olen kuullut että "Kristus tulee sisäisesti" tullessaan 2. kerran. Tätä Kristusta en siis pitäisi samana kuin Jeesusta, aivan kuten idässäkin kukatahansa voi tulla Buddhaksi kun valaistuu. Kristus on siis minulle eräänlainen arvonimi sille joka on oivaltanut oman sisäisen luontonsa.

        Korostan kumminkin että tässä ja nyt ihmiset eivät ole mitään jumalia, mutta on pienenpieni mahdollisuus tulla jumaluudesta tietoiseksi.

        Mitä tulee noihin väärin luultuihin ed. elämiin, niin tottakai semmoistakin voi jollekulle tapahtua että samaistuu liikaa johonkin tarinaan. Olen kumminkin kuullut niin monen tuttuni kertovan muistoistaan jotka liittyvät heidän ed. elämiinsä, etten voi heitä jokaista olettaa harhaiseksi... Esim. eräs tuntemani ihminen katsoi eläneensä Ruotsin suomalaisseudulla ja hukkuneensa satama-altaaseen pelimannina vietetyn elämänsä päätteeksi. En ole ainakaan toistaiseksi kuullut semmoisesta kirjasta jossa tuo juoni olisi.

        Lopun aikojen pohtiminen on mielestäni vähän yhtä turhaa kuin oman kuolemansa pohtiminen. Se tulee sitten kun tulee, tai sitten ei. Kukaanhan ei siltä pelastu sitä murehtimalla, mutta jos ja kun kuolema ei ole loppu, niin miksipä murehtia lainkaan.

        Jeesus on sisäisesti vain Häneen uskovissa, Pyhässä Hengessään ja Jumalan valtakunta on sisäisesti meissä, jotka saamme Pyhän Hengen.

        Raamattu ilmoittaa toisen tulemuksen olevan sellaisen, että aivan kaikki saavat nähdä sen ja tapahtuu sillä tavalla, että Jeesus tulee tuonne taivaalle, pilvien tasolle taivaallisen joukkonsa kanssa. On varmasti upea näky.
        Minulla on kielilläpuhumisen lahja, jonka saavat sellaiset henkilöt, joissa on Pyhä Henki, sillä tässä Hengessä on armolahjat ja olen saanut myös selittäjän, eli suomennoksen lahjan ja tässä lahjassa on nyt parin viime vuoden aikana tullut suomennoksena, että "valkea hevonen valjastettuna".
        Tarkoittaa, että Jeesus valmistautuu hakemaan omansa murtaen jälleen kaikki luonnonlait ja temmaten omansa pilvien kautta kotiin.
        Minulle on selvää se, että Hän noin vain murtaa luonnonlait ja ajat koska kohdallani on tapahtunut ne parantumisihmeet, jotka eivät ikinä olisi toteutuneet ilman Jumalan kaikkivoipaisuutta, seitsemässä tunnissa melkein kuolleesta terveeksi ja vielä niin, että nukuin siellä teho-osastolla ne seitsemän tuntia ja kun heräsin huomasin heti olevani terve ja samaten hoitohekilöt sen huomasivat, koska kaikki laitteet, joihin olin kytketty osoittivat vain terveen ihmisen lukemia. Arvaat varmasti, että heidän hämmästyksensä oli aikamoinen.

        Tämä kielilläpuhumisen lahja, kun siinä tulee suomennos usein mukana on erinomainen lahja. Tapahtuipa tässä noin seitämäntoista vuotta sitten, että lahjassani tuli alati sellaiset sanat, että mani, veri, Erika ja jos joskus satuin käyttämään lahjaani niin, että jotkut ystäväni saivat kuulla sitä, niin aina se kirvoitti meissä koko porukassa naurut, kun kuvittelimme minun kautta Pyhän Hengen rukoilevan rahan ja veren puolesta ja ajattelimme sen olevan Jeesuksen huumoria.
        Parin vuoden päästä, kun nämä sanat olivat ilmaantuneet lahjaani, sain Unkarin matkalla tutustua perheeseen, jossa oli kolme Fherenc nimistä miestä, iso-isä, isä ja poika ja heidän nimensä lausuttuna kuulostaa sanalle veri. Tämän perheen äiti on Many ja kun nimi sanotaan, on muoto Mani ja heidän tyttärensä nimi on Erika.
        Eikö olekin ihme, että kaksi vuotta Pyhä Henki rukoili tämän perheeni kautta, minun edes ymmärtäessä rukoilevani ihmisten puolesta.

        Olemme yhäti tämän perheen ystäviä ja käymme usein Unkarissa heidän luonaan, sellaisessa pienessa kylässä kuin Aranuos`apati ja tässä perheessä on sukupolvien jatkumona palveltu Jumalaa lähellä olevassa kyläkirkossa, käymällä kahdesti viikossa laulamassa upealla laulun lahjalla, jonka omistavan perheen miehet.

        Heidän tyttärensä Erika opiskeli Budabestissä englannin kielen opettajaksi ja puhuu myös Suomea aikamoisen hyvin ja perheen äiti on lahjakas kieli-ihminen. En kuitenkaan tiedä, että mikä tarkoitus Jumalalla oli perheemme yhdistää, vai oliko tarkoituksena se vain, että pääsemme täältä kiireittemme keskeltä välillä täysin rauhalliseen ja jopa uneliaaseen unkarilaiseen kylään lepäämään ja "lataamaan akkujamme". Kylilläkin käymme usein hevosella rattailla istuen.
        On sillä varmaan muukin tarkoitus, kuin tämä meidän lellimisemme, jää vain nähtäväksi. Ystävyytemme on jatkunut nyt 15 vuotta.

        Olen tämän lahjan kautta saanut jos millaisia ihmeitä kokea.

        Tiedätkö sinä näistä armolahjoista, oletko lukenut Raamatusta, niitä on usean laisia.
        Opettajan, profetian, parantajan, kielilläpuhumisen lahjat ovat käytössäni.

        Paavali kertoo ensimmäisessä kirjeessään korintolaisille 3:16, "että tiedättekö, että olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä."
        13:1-13 hän muistuttaa, että vaikka me omistaisimme kaiken viisauden ja tietäisimme kaikki salaisuudet, mutta meiltä puuttuisi rakkaus, olisimme vain helisevä vaski ja kilisevä kulkunen.
        Näin se on.

        Ihmettelen usein näiden alkuseurakunnan miesten viisasta ja notkeaa kielenkäyttöä ja sitä, että ne sanat, jotka he kirjoittavat ovat selkeitä ja kertovat totuuden lyhyesti ja varmasti.
        Enemmän kuitenkin ihailen Jeesuksen sanoja ja puheita, niissä todella on valta mukana.

        Minulla muuten itselläni on tälläinen kokemus jonka uskoin jonkin aikaa johtuvan ennen eletystä elämästä, mutta Jumala vaikutti minuun tiedon mistä se kokemus oli peräisin ja luovutin sen poissa. Olin silloin vasta tunnustanut Jeesuksen ja siksipä sitä ihmettelinkin, että kun Hän ei ikinä tuollaisesta mahdollisuudesta edes vihjaise, että olisin ennenkin täällä ollut.

        Se on tälläinen:
        Katselin tv:stä elokuvaa, jossa oli kohtaus, että nuorella miehellä jäi jalka junaraiteen väliin kiinni ja juna oli tulossa.
        Minulle tuli huono olo ja sanoinkin puolisolleni, että minä olen tuon itse kokenut.
        Se jäi siihen ja aina välillä ihmettelin, että miten se on mahdollista, että noin selvästi voin tuntea tuon kokemuksen olevan tapahtuneen itselleni.

        Tässä Jeesus puuttui asiaan, koskapa äitini alkoi muistuttaa minua asiasta, josta ei varmaan ollut ennen ollut puhetta kysyen, että muistatko silloin kun te lapset olitte pieniä, kun olimme siellä marjassa ja kun veljesi leikki siinä radalla ja hänellä jäi se kumisaapas sinne raiteeseen kiinni ja se juna oli jo niin lähellä ennen, kuin isä sai sen revittyä irti.
        Silloin ymmärsin mistä tuo tuttuuden tunne minuun tuli.
        Ethän vain tykkää huonoa, että kerron tälläisiä asioita, mutta ne todella ovat minulle tapahtuneita. En tällä halua kumota sinun omia kokemuksiasi. En, jos Jeesus ei toisin kehota tekemään.


      • -Q-
        -Q- kirjoitti:

        Minulle sisäinen Kristus on yksinkertaisesti Henki (Jumala) meissä kaikissa. Muistelisin että jossakin päin Raamattua sanottiin että Kristus on sisäisesti teissä, voin olla väärässäkin. Sellaistakin olen kuullut että "Kristus tulee sisäisesti" tullessaan 2. kerran. Tätä Kristusta en siis pitäisi samana kuin Jeesusta, aivan kuten idässäkin kukatahansa voi tulla Buddhaksi kun valaistuu. Kristus on siis minulle eräänlainen arvonimi sille joka on oivaltanut oman sisäisen luontonsa.

        Korostan kumminkin että tässä ja nyt ihmiset eivät ole mitään jumalia, mutta on pienenpieni mahdollisuus tulla jumaluudesta tietoiseksi.

        Mitä tulee noihin väärin luultuihin ed. elämiin, niin tottakai semmoistakin voi jollekulle tapahtua että samaistuu liikaa johonkin tarinaan. Olen kumminkin kuullut niin monen tuttuni kertovan muistoistaan jotka liittyvät heidän ed. elämiinsä, etten voi heitä jokaista olettaa harhaiseksi... Esim. eräs tuntemani ihminen katsoi eläneensä Ruotsin suomalaisseudulla ja hukkuneensa satama-altaaseen pelimannina vietetyn elämänsä päätteeksi. En ole ainakaan toistaiseksi kuullut semmoisesta kirjasta jossa tuo juoni olisi.

        Lopun aikojen pohtiminen on mielestäni vähän yhtä turhaa kuin oman kuolemansa pohtiminen. Se tulee sitten kun tulee, tai sitten ei. Kukaanhan ei siltä pelastu sitä murehtimalla, mutta jos ja kun kuolema ei ole loppu, niin miksipä murehtia lainkaan.

        Hierarkia se sitten loppuikin.

        Näkisin tietysti omalta kohdaltani niin että sinulla on oma tapasi selittää omat kokemuksesi oman uskontosi kautta; enkä minä kiellä etteikö Hengen vaikutusta voi olla maailmassa. Se on vain ihmisestä kiinni että ottaako jonkun asian mitenkä: toiset kokevat vaikka mitä eivätkä niitä noteeraa, kun taas toiset kokevat tähdelliseksi tuntea kiitollisuutta.

        Ateisteille ja sen sellaisillekin sattuu ja tapahtuu, mutta he mielessään selittävät kaiken pois vaikkapa aivojen harhoiksi.

        Pääasia tietysti on, että minkä katsomuksen kautta tätä maailmaa nyt sitten tillisteleekin, niin ei tekisi siitä muille ihmisille riesaa. Pitäisi aina muistaa että Henki voi vaikuttaa toisilla tavoin toisissa ihmisissä; mielestäni katsomukset monine persoonallisine piirteineen ovat loppujen lopuksi vain pintaa. Totuus on syvemmällä kuin siinä että käykö kirkossa tai puhuuko Buddhasta yms.

        Taidan nyt lopetella tältä erää tällä palstalla, kun täytyy keskittyä vaihteeksi vähän muihin asioihin. Mutta hyvät jatkot sinne, ja onhan ne hyvät kun keskustelet Gandan kanssa. Hänellä on kärsivällisyyttä ja vilpittömyyttä etc. Hän on mielestäni itseasiassa parempi ihminen kuin minä, itse olen liian äkkipikainen ja kärkäs kaikenlaiseen semmoiseen mistä ei olisi niin väliksi aina.

        xD


    • Dragon of God

      Onhan se kivaa välillä vähän sanan säilällä toista sivaltaa mutta mikä siinä on, että jotkut siitä itselleen oikein elämäntehtävän tekevät?

      Skaba sieluista käy kiihkeänä, paholaisen grilliinkö paistumaan vai taivaan iloihin harppua soittamaan?

      Kumpi johtaa?

      Monet ovat kutsutut mutta harvat valitut, minkä perusteella luussifeer on rankasti johdossa!

      Mutta jatkakaa "taistelua" sillä aika on lyhyt ja käännyttämisellä kova kiire!

      Lopun ajat ovat koittamssa, vai onko sekin vasta alku?

      Tervetuloa takaisin höpöttämään niitä iänikuisia samoja hölinöitä, jotka on jo miljoonaan kertaan ennenkin kuultu!

      Totuus ei muutu, eikä pala tulessakaan!

      Jaksais vaan...

      • sinulle ! 1.

        Sinäpä mielenkiintoinen persoona olet. Sait minut nauramaan aivan sydämen pohjasta asti. Ensin tervehdit aivan kuin innolla ja sitten latelet litanian, siitä miksi kristitty tulee palstalle mitä siitä seuraa, kun hän tulee "iänikuisine hölinöineen"
        Lopuksi ilmenee syvä huoli omasta jaksamisesta.

        En ole tänään aivan näin nauranut, kuin nyt. On aivan mahtavan ihana asia, että meitä on monenlaisia ja siis kaikki olemme takuulla erilaisia. Usein ihmettelen, kun matkustan tai muuten katselen kiinostuneena ihmisiä, että on Jumala suuri, kun saa noin pieneen alueeseen, kuin ihmiskasvot ovat, lukemattomia aivan erilaisia teoksia. Vielä, kun ajattelee, että joka ikisen ihmisen ajatus- ja tunnemaailmakin on aivan yksilöllinen ja jokaisen elämä on aivan omansa.

        Älä toivoasi menetä jaksamisesi suhteen. Luulen, että tulet jaksamaan hyvin, kun keskustelemme, sillä Jeesus on niin ihmeellinen, että Hän vaikuttaa minuun kirjoittamistakin ja siksi voin taata, että usein saan kirjoittaa mielenkiintoisista asioista. Tule mukaan.


      • Dragon of God
        sinulle ! 1. kirjoitti:

        Sinäpä mielenkiintoinen persoona olet. Sait minut nauramaan aivan sydämen pohjasta asti. Ensin tervehdit aivan kuin innolla ja sitten latelet litanian, siitä miksi kristitty tulee palstalle mitä siitä seuraa, kun hän tulee "iänikuisine hölinöineen"
        Lopuksi ilmenee syvä huoli omasta jaksamisesta.

        En ole tänään aivan näin nauranut, kuin nyt. On aivan mahtavan ihana asia, että meitä on monenlaisia ja siis kaikki olemme takuulla erilaisia. Usein ihmettelen, kun matkustan tai muuten katselen kiinostuneena ihmisiä, että on Jumala suuri, kun saa noin pieneen alueeseen, kuin ihmiskasvot ovat, lukemattomia aivan erilaisia teoksia. Vielä, kun ajattelee, että joka ikisen ihmisen ajatus- ja tunnemaailmakin on aivan yksilöllinen ja jokaisen elämä on aivan omansa.

        Älä toivoasi menetä jaksamisesi suhteen. Luulen, että tulet jaksamaan hyvin, kun keskustelemme, sillä Jeesus on niin ihmeellinen, että Hän vaikuttaa minuun kirjoittamistakin ja siksi voin taata, että usein saan kirjoittaa mielenkiintoisista asioista. Tule mukaan.

        Ole hyvä vaan nauruista! ;-)

        Olet siis havainnut, että meitä on joka asemalta, jokaiseen junaan. Hienoa, että ajattelet niin, etkä yritä heti kloonata uskojamme täysin samaksi.

        Itsekkin olen Quadeshan lailla reinkarnaatioon ja karmaan uskova "höppänä" vaan, joka viihtyy mielummin muilla kuin k-uskovien palstoilla, koska heiltä harvoin tulee mitään persoonallista otetta, mitä henkisiin ja hengellisiin jutskiin tulee.

        Ehkä sinä olet sitten se "erilainen" kristitty, saas nähdä.

        Mielestäni jokainen uskokin on omanlaatuisensa: Uskomme kaikki tavallamme, joka sopii sen hetkiseen henkiseen kehitystasoomme, elämäntilanteeseemme yms.

        Usko tarkoittaa ainakin minulle pääasiassa henkilökohtaista suhdetta Jumalaan ja se onkin vain minun ja Jumalan välinen asia, joka ei pahemmin muille kuulu.

        Vaikka minullakin on omat "dogmini", niin en näe mitään syytä käännyttää ketään uskomaan kuten minä uskon. Ei minua haittaa sekään, että pikku lapsikin on vielä tietämätön monista maailman asioista, ei hänen tarvitsekkaan olla, hänen aikansakkin on vielä tulossa.

        On tietysti hölmöläisiä, jotka haluavat "käännyttää" jokaisen pikku lapsenkin aivan liian varhain, milloin mihinkin "pelastustotuuteensa".

        En edes halua, että kaikki uskoisivat karmaan ja jälleensyntymään, sillä "tyhmän" käsissä niilläkin saadaan paljon pahaa aikaan.

        Ihan hyvin tässä jaksetaan, kiitos vaan.

        En tiedä sitten onko tämä "palvonta" joillekkin ihmisille tyypillistä? Toiset palvoo filmitähtiä ja toiset taas Jeesusta. Mikäs siinä jos niin kovin palvotuttaa, että on ihan pakko. Itselleni ei moinen touhu oikein "uppoa". Ihailen kyllä legendaa Jeesuksesta ja aina välillä jotain viehättävää naisolentoakin mutta siinä kaikki.

        Mut keskustellaan nyt sitten, kun on muutenkin aika hiljasta...


      • taas ! 1.
        Dragon of God kirjoitti:

        Ole hyvä vaan nauruista! ;-)

        Olet siis havainnut, että meitä on joka asemalta, jokaiseen junaan. Hienoa, että ajattelet niin, etkä yritä heti kloonata uskojamme täysin samaksi.

        Itsekkin olen Quadeshan lailla reinkarnaatioon ja karmaan uskova "höppänä" vaan, joka viihtyy mielummin muilla kuin k-uskovien palstoilla, koska heiltä harvoin tulee mitään persoonallista otetta, mitä henkisiin ja hengellisiin jutskiin tulee.

        Ehkä sinä olet sitten se "erilainen" kristitty, saas nähdä.

        Mielestäni jokainen uskokin on omanlaatuisensa: Uskomme kaikki tavallamme, joka sopii sen hetkiseen henkiseen kehitystasoomme, elämäntilanteeseemme yms.

        Usko tarkoittaa ainakin minulle pääasiassa henkilökohtaista suhdetta Jumalaan ja se onkin vain minun ja Jumalan välinen asia, joka ei pahemmin muille kuulu.

        Vaikka minullakin on omat "dogmini", niin en näe mitään syytä käännyttää ketään uskomaan kuten minä uskon. Ei minua haittaa sekään, että pikku lapsikin on vielä tietämätön monista maailman asioista, ei hänen tarvitsekkaan olla, hänen aikansakkin on vielä tulossa.

        On tietysti hölmöläisiä, jotka haluavat "käännyttää" jokaisen pikku lapsenkin aivan liian varhain, milloin mihinkin "pelastustotuuteensa".

        En edes halua, että kaikki uskoisivat karmaan ja jälleensyntymään, sillä "tyhmän" käsissä niilläkin saadaan paljon pahaa aikaan.

        Ihan hyvin tässä jaksetaan, kiitos vaan.

        En tiedä sitten onko tämä "palvonta" joillekkin ihmisille tyypillistä? Toiset palvoo filmitähtiä ja toiset taas Jeesusta. Mikäs siinä jos niin kovin palvotuttaa, että on ihan pakko. Itselleni ei moinen touhu oikein "uppoa". Ihailen kyllä legendaa Jeesuksesta ja aina välillä jotain viehättävää naisolentoakin mutta siinä kaikki.

        Mut keskustellaan nyt sitten, kun on muutenkin aika hiljasta...

        Teissä, jotka uskotte kehitykseen, on varmasti hienoja persoonallisuuksia ja tuo henkilökohtainen suhde Jumalaan on se tärkein asia. En minäkään ole ikinä laumauskossa ollut. Tai, ehkä hetken olin, silloin kun kävin luterilaisten raamattupiirissä jonkun vuoden, mutta Jeesus antoi minulle kehotuksen lähteä eteenpäin kehittymään ja niin minun tuli jättää raamattupiiri menneisyyteen. Sen jälkeen, en ole sitoutunut mihinkään lahkoon tai muoto-oppiin ja siksipä saankin satikutia usein. Toisinaan luterilaisilta, toisinaan helluntalaisilta, lestadiolaisilta ja milloin keneltäkin.

        Mutta koska suhteeni Jumalaan on henkilökohtainen, pitää Hän itse minusta huolen ja nämä moitteet eivät osu minuun.

        Mitä tarkoitat, että karmaan ja jälleen syntämään uskova "tyhmä" saattaa saada pahaa jälkeä aikaan?

        En minäkään ole palvovaa tyyppiä, enkä ole ikinä palvonut vaikkapa jotakin yhtyettä tai mitä tahansa ihmisen keksimää.
        En tiedä osaanko edes palvoa, mutta Jeesusta rakastan, sillä Hän on minut pelastanut vaikka mistä. En olisi hegissäkään, jos ei Hän olisi puuttunut asioihini ja ottanut elämääni suojelukseensa. Elän niin vapauden hengessä, että en esitä Hänelle mitään kummallisia riittejä. Tunnen olevani Hänen hyvä ystävä, eikä ystävien tarvitse toisiansa palvoa.
        Jos Isä Jumala haluaa, että palvon Häntä, Hän saa kyllä Itse minut siihen opettaa.

        Sanot Jeesuksen olevan legenda, mutta Hänhän elää tänäänkin, sillä Hän voitti kuoleman.

        Olen aina ollut historiasta kiinnostunut ja siksipä silmiinin on tarttunut asioita vuosien varrella, joihin toiset eivät välttämättä reagoi. Yksi sellainen asia on, kun eräässä lehdessä julkaistiin Jerusalemilaisen miehen kirjoitus, (on ehkä Italiassa, jossakin arkistossa) jonka hän oli osoittanut Roomalaiselle ystävälleen. Tämä mies kirjoitti, että "Israelissa vaikuttaa erikoinen mies, Jeesus nimeltään ja hän tekee ihmeellisiä asioita."
        Tämä kirje on siis Raamatun ulkopuolinen ja yksityishenkilön kirjottama toiselle yksityiselle henkilölle. Noita kirjeitä on kuulemma useampiakin tallessa ja olisi mielenkiintoista saada niitä vaikka lehden kautta luettavaksi.

        Melkeinpä kaikki historoitsijat tunnustavat Jeesuksen eläneen, mutta useat heistä yrittävät keksiä keinon, että saisivat Hänestä tavallisen puusepän pojan, Jumaluuden tilalta. Eikö olekin kumma, että on niin vaikea myöntää, että Jumala, tuli ihmisen muotoon, jotta sai ihmiset pelastettua suunnitelmansa mukaisesti, ja jotta voi kärsivää ja kiusattua ihmistä auttaa, koska Itse kärsi ja oli kaikessa kiusattu.

        En minä, sen kummemmin kuin sinäkään halua ketään käännytää ja minä haluaisin, että kaikkien elämä jatkuisi ikuisuudessa onnellisena. Jeesus tahtoo kuitenkin tuoda Itseänsä heille esille, jotka Hän on Itse siihen valinnut, niin kuin esim. sinulle. En tiedä vielä sen tarkoitusta, mutta aikanaan se käy ilmi.


      • kvacit
        taas ! 1. kirjoitti:

        Teissä, jotka uskotte kehitykseen, on varmasti hienoja persoonallisuuksia ja tuo henkilökohtainen suhde Jumalaan on se tärkein asia. En minäkään ole ikinä laumauskossa ollut. Tai, ehkä hetken olin, silloin kun kävin luterilaisten raamattupiirissä jonkun vuoden, mutta Jeesus antoi minulle kehotuksen lähteä eteenpäin kehittymään ja niin minun tuli jättää raamattupiiri menneisyyteen. Sen jälkeen, en ole sitoutunut mihinkään lahkoon tai muoto-oppiin ja siksipä saankin satikutia usein. Toisinaan luterilaisilta, toisinaan helluntalaisilta, lestadiolaisilta ja milloin keneltäkin.

        Mutta koska suhteeni Jumalaan on henkilökohtainen, pitää Hän itse minusta huolen ja nämä moitteet eivät osu minuun.

        Mitä tarkoitat, että karmaan ja jälleen syntämään uskova "tyhmä" saattaa saada pahaa jälkeä aikaan?

        En minäkään ole palvovaa tyyppiä, enkä ole ikinä palvonut vaikkapa jotakin yhtyettä tai mitä tahansa ihmisen keksimää.
        En tiedä osaanko edes palvoa, mutta Jeesusta rakastan, sillä Hän on minut pelastanut vaikka mistä. En olisi hegissäkään, jos ei Hän olisi puuttunut asioihini ja ottanut elämääni suojelukseensa. Elän niin vapauden hengessä, että en esitä Hänelle mitään kummallisia riittejä. Tunnen olevani Hänen hyvä ystävä, eikä ystävien tarvitse toisiansa palvoa.
        Jos Isä Jumala haluaa, että palvon Häntä, Hän saa kyllä Itse minut siihen opettaa.

        Sanot Jeesuksen olevan legenda, mutta Hänhän elää tänäänkin, sillä Hän voitti kuoleman.

        Olen aina ollut historiasta kiinnostunut ja siksipä silmiinin on tarttunut asioita vuosien varrella, joihin toiset eivät välttämättä reagoi. Yksi sellainen asia on, kun eräässä lehdessä julkaistiin Jerusalemilaisen miehen kirjoitus, (on ehkä Italiassa, jossakin arkistossa) jonka hän oli osoittanut Roomalaiselle ystävälleen. Tämä mies kirjoitti, että "Israelissa vaikuttaa erikoinen mies, Jeesus nimeltään ja hän tekee ihmeellisiä asioita."
        Tämä kirje on siis Raamatun ulkopuolinen ja yksityishenkilön kirjottama toiselle yksityiselle henkilölle. Noita kirjeitä on kuulemma useampiakin tallessa ja olisi mielenkiintoista saada niitä vaikka lehden kautta luettavaksi.

        Melkeinpä kaikki historoitsijat tunnustavat Jeesuksen eläneen, mutta useat heistä yrittävät keksiä keinon, että saisivat Hänestä tavallisen puusepän pojan, Jumaluuden tilalta. Eikö olekin kumma, että on niin vaikea myöntää, että Jumala, tuli ihmisen muotoon, jotta sai ihmiset pelastettua suunnitelmansa mukaisesti, ja jotta voi kärsivää ja kiusattua ihmistä auttaa, koska Itse kärsi ja oli kaikessa kiusattu.

        En minä, sen kummemmin kuin sinäkään halua ketään käännytää ja minä haluaisin, että kaikkien elämä jatkuisi ikuisuudessa onnellisena. Jeesus tahtoo kuitenkin tuoda Itseänsä heille esille, jotka Hän on Itse siihen valinnut, niin kuin esim. sinulle. En tiedä vielä sen tarkoitusta, mutta aikanaan se käy ilmi.

        Kerroit että Jeesus voitti kuoleman.Pystytkö sinä voittamaan kuoleman.?


      • kysymystäsi 1.
        kvacit kirjoitti:

        Kerroit että Jeesus voitti kuoleman.Pystytkö sinä voittamaan kuoleman.?

        Mitä tuolla sitten tarkoitit. Eikö mielestäsi riitä, että Jeesus voitti puolestani kuoleman?


      • Ganda
        taas ! 1. kirjoitti:

        Teissä, jotka uskotte kehitykseen, on varmasti hienoja persoonallisuuksia ja tuo henkilökohtainen suhde Jumalaan on se tärkein asia. En minäkään ole ikinä laumauskossa ollut. Tai, ehkä hetken olin, silloin kun kävin luterilaisten raamattupiirissä jonkun vuoden, mutta Jeesus antoi minulle kehotuksen lähteä eteenpäin kehittymään ja niin minun tuli jättää raamattupiiri menneisyyteen. Sen jälkeen, en ole sitoutunut mihinkään lahkoon tai muoto-oppiin ja siksipä saankin satikutia usein. Toisinaan luterilaisilta, toisinaan helluntalaisilta, lestadiolaisilta ja milloin keneltäkin.

        Mutta koska suhteeni Jumalaan on henkilökohtainen, pitää Hän itse minusta huolen ja nämä moitteet eivät osu minuun.

        Mitä tarkoitat, että karmaan ja jälleen syntämään uskova "tyhmä" saattaa saada pahaa jälkeä aikaan?

        En minäkään ole palvovaa tyyppiä, enkä ole ikinä palvonut vaikkapa jotakin yhtyettä tai mitä tahansa ihmisen keksimää.
        En tiedä osaanko edes palvoa, mutta Jeesusta rakastan, sillä Hän on minut pelastanut vaikka mistä. En olisi hegissäkään, jos ei Hän olisi puuttunut asioihini ja ottanut elämääni suojelukseensa. Elän niin vapauden hengessä, että en esitä Hänelle mitään kummallisia riittejä. Tunnen olevani Hänen hyvä ystävä, eikä ystävien tarvitse toisiansa palvoa.
        Jos Isä Jumala haluaa, että palvon Häntä, Hän saa kyllä Itse minut siihen opettaa.

        Sanot Jeesuksen olevan legenda, mutta Hänhän elää tänäänkin, sillä Hän voitti kuoleman.

        Olen aina ollut historiasta kiinnostunut ja siksipä silmiinin on tarttunut asioita vuosien varrella, joihin toiset eivät välttämättä reagoi. Yksi sellainen asia on, kun eräässä lehdessä julkaistiin Jerusalemilaisen miehen kirjoitus, (on ehkä Italiassa, jossakin arkistossa) jonka hän oli osoittanut Roomalaiselle ystävälleen. Tämä mies kirjoitti, että "Israelissa vaikuttaa erikoinen mies, Jeesus nimeltään ja hän tekee ihmeellisiä asioita."
        Tämä kirje on siis Raamatun ulkopuolinen ja yksityishenkilön kirjottama toiselle yksityiselle henkilölle. Noita kirjeitä on kuulemma useampiakin tallessa ja olisi mielenkiintoista saada niitä vaikka lehden kautta luettavaksi.

        Melkeinpä kaikki historoitsijat tunnustavat Jeesuksen eläneen, mutta useat heistä yrittävät keksiä keinon, että saisivat Hänestä tavallisen puusepän pojan, Jumaluuden tilalta. Eikö olekin kumma, että on niin vaikea myöntää, että Jumala, tuli ihmisen muotoon, jotta sai ihmiset pelastettua suunnitelmansa mukaisesti, ja jotta voi kärsivää ja kiusattua ihmistä auttaa, koska Itse kärsi ja oli kaikessa kiusattu.

        En minä, sen kummemmin kuin sinäkään halua ketään käännytää ja minä haluaisin, että kaikkien elämä jatkuisi ikuisuudessa onnellisena. Jeesus tahtoo kuitenkin tuoda Itseänsä heille esille, jotka Hän on Itse siihen valinnut, niin kuin esim. sinulle. En tiedä vielä sen tarkoitusta, mutta aikanaan se käy ilmi.

        On hienoa, että sinunlaisiakin kristittyjä on olemassa, jotka eivät vain mene massan mukana.

        Olenhan toki itsekkin valtaosin kristitty mikä monilta tuntuu unohtuvan heti kun alan kertoa omasta uskostani karmaan ja reinkarnaatioon.

        Kirjoitit jossain, että sinulla on oma "piiri" johon kuuluu monesta eri kristinuskon suuntauksesta ihmisiä. Tämä ilahduttaa minua koska minun mielestäni te olette jo lähellä, jos ette jo peräti perillä siinä miten Jeesus halusi ihmisten uskovan. Ei Jeesus perustanut mitään uskontoa, hän halusi opettaa ihmisille USKOA todelliseen Jumalaan joka on rakkaus.

        Onhan käynyt vielä niinkin, että kristityt ovat jakaantuneet toisiaan vastaan ja sellainen ei ole kestävää. Valitettavasti ihmiset ovat usein sellaisia, että he kiistelevät keskenään asioista mitkä heitä erottaa, kun heidän pitäisi keskittyä siihen mikä heillä on yhteistä. Monesti asiat joista kiistellään ovat vielä arkielämän kannalta täysin merkityksettömiä dogmeja sun muita oppirakennelmia.

        Itse uskon todellakin kehitykseen. Tiede opettaa luonnon evoluutiota ja minä uskon, että on myös hengen ja sielun evoluutio. Ihminenkin kasvaa ja kehittyy kehdosta hautaan, miksi siis sielu ja henkikin ei kehittyisi?

        Ihminen ei kasva pelkästään fyysisesti vaan myös henkisesti. Vanhakin on yleensä viisas!

        Olet selvästi pohtinut asioita pidemmälle, koska sanot, että yksi elämä on aika lyhyt aika, että ihminen voitaisiin sen perusteella "tuomita". Ikuinen helvetin tuomio muutaman hassun maallisen vuosikymmenen tekojen takia!

        Tämä on minusta aivan hullua! Me ihmiset synnymme vielä niin epätasa-arvoisiksi, että jo siitä syystä pelkän yhden elämän perusteella tuomitseminen on suorastaan "mielivaltapolitiikkaa" Jumalan taholta. Se ei kerta kaikkiaan sovi yhteen sen ajatuksen kanssa, että Jumala on todellakin se RAKKAUS!

        Tietysti Jumala on niin viisas, että voi tuomita ihmisen jo vaikka 5 sekunnin elämän perusteella!

        Ja höpönlöpön! ;-)

        Tämä onkin yksi suurimmista syistä miksi uskon lukuisiin elämiin. Elämme välillä koviakin elämiä mutta myös helpompia, aivan laidasta laitaan. Jos yhdessä elämässäänkin joku voi kasvattaa viisautensa suureksi, niin miten suuresi se voidaan kasvattaakkaan vaikappa 50 elämän aikana!

        Tietysti se, että joku on todella viisas kertoo vain siitä, että hän on todellakin elänyt jo ne 50 elämäänsä!

        >>Mitä tarkoitat, että karmaan ja jälleen syntämään uskova "tyhmä" saattaa saada pahaa jälkeä aikaan?>En tiedä osaanko edes palvoa, mutta Jeesusta rakastan, sillä Hän on minut pelastanut vaikka mistä. En olisi hegissäkään, jos ei Hän olisi puuttunut asioihini ja ottanut elämääni suojelukseensa. Elän niin vapauden hengessä, että en esitä Hänelle mitään kummallisia riittejä. Tunnen olevani Hänen hyvä ystävä, eikä ystävien tarvitse toisiansa palvoa.
        Jos Isä Jumala haluaa, että palvon Häntä, Hän saa kyllä Itse minut siihen opettaa. >Sanot Jeesuksen olevan legenda, mutta Hänhän elää tänäänkin, sillä Hän voitti kuoleman. >En minä, sen kummemmin kuin sinäkään halua ketään käännytää ja minä haluaisin, että kaikkien elämä jatkuisi ikuisuudessa onnellisena. Jeesus tahtoo kuitenkin tuoda Itseänsä heille esille, jotka Hän on Itse siihen valinnut, niin kuin esim. sinulle. En tiedä vielä sen tarkoitusta, mutta aikanaan se käy ilmi.


      • iloinen 1.
        Ganda kirjoitti:

        On hienoa, että sinunlaisiakin kristittyjä on olemassa, jotka eivät vain mene massan mukana.

        Olenhan toki itsekkin valtaosin kristitty mikä monilta tuntuu unohtuvan heti kun alan kertoa omasta uskostani karmaan ja reinkarnaatioon.

        Kirjoitit jossain, että sinulla on oma "piiri" johon kuuluu monesta eri kristinuskon suuntauksesta ihmisiä. Tämä ilahduttaa minua koska minun mielestäni te olette jo lähellä, jos ette jo peräti perillä siinä miten Jeesus halusi ihmisten uskovan. Ei Jeesus perustanut mitään uskontoa, hän halusi opettaa ihmisille USKOA todelliseen Jumalaan joka on rakkaus.

        Onhan käynyt vielä niinkin, että kristityt ovat jakaantuneet toisiaan vastaan ja sellainen ei ole kestävää. Valitettavasti ihmiset ovat usein sellaisia, että he kiistelevät keskenään asioista mitkä heitä erottaa, kun heidän pitäisi keskittyä siihen mikä heillä on yhteistä. Monesti asiat joista kiistellään ovat vielä arkielämän kannalta täysin merkityksettömiä dogmeja sun muita oppirakennelmia.

        Itse uskon todellakin kehitykseen. Tiede opettaa luonnon evoluutiota ja minä uskon, että on myös hengen ja sielun evoluutio. Ihminenkin kasvaa ja kehittyy kehdosta hautaan, miksi siis sielu ja henkikin ei kehittyisi?

        Ihminen ei kasva pelkästään fyysisesti vaan myös henkisesti. Vanhakin on yleensä viisas!

        Olet selvästi pohtinut asioita pidemmälle, koska sanot, että yksi elämä on aika lyhyt aika, että ihminen voitaisiin sen perusteella "tuomita". Ikuinen helvetin tuomio muutaman hassun maallisen vuosikymmenen tekojen takia!

        Tämä on minusta aivan hullua! Me ihmiset synnymme vielä niin epätasa-arvoisiksi, että jo siitä syystä pelkän yhden elämän perusteella tuomitseminen on suorastaan "mielivaltapolitiikkaa" Jumalan taholta. Se ei kerta kaikkiaan sovi yhteen sen ajatuksen kanssa, että Jumala on todellakin se RAKKAUS!

        Tietysti Jumala on niin viisas, että voi tuomita ihmisen jo vaikka 5 sekunnin elämän perusteella!

        Ja höpönlöpön! ;-)

        Tämä onkin yksi suurimmista syistä miksi uskon lukuisiin elämiin. Elämme välillä koviakin elämiä mutta myös helpompia, aivan laidasta laitaan. Jos yhdessä elämässäänkin joku voi kasvattaa viisautensa suureksi, niin miten suuresi se voidaan kasvattaakkaan vaikappa 50 elämän aikana!

        Tietysti se, että joku on todella viisas kertoo vain siitä, että hän on todellakin elänyt jo ne 50 elämäänsä!

        >>Mitä tarkoitat, että karmaan ja jälleen syntämään uskova "tyhmä" saattaa saada pahaa jälkeä aikaan?>En tiedä osaanko edes palvoa, mutta Jeesusta rakastan, sillä Hän on minut pelastanut vaikka mistä. En olisi hegissäkään, jos ei Hän olisi puuttunut asioihini ja ottanut elämääni suojelukseensa. Elän niin vapauden hengessä, että en esitä Hänelle mitään kummallisia riittejä. Tunnen olevani Hänen hyvä ystävä, eikä ystävien tarvitse toisiansa palvoa.
        Jos Isä Jumala haluaa, että palvon Häntä, Hän saa kyllä Itse minut siihen opettaa. >Sanot Jeesuksen olevan legenda, mutta Hänhän elää tänäänkin, sillä Hän voitti kuoleman. >En minä, sen kummemmin kuin sinäkään halua ketään käännytää ja minä haluaisin, että kaikkien elämä jatkuisi ikuisuudessa onnellisena. Jeesus tahtoo kuitenkin tuoda Itseänsä heille esille, jotka Hän on Itse siihen valinnut, niin kuin esim. sinulle. En tiedä vielä sen tarkoitusta, mutta aikanaan se käy ilmi.

        ja kiitän sinua, että sanot noin kauniisti minusta. Olen jo todellakin ainakin vähän vanhempi, yli 53 vuotias, mutta voisi luulla, että olen 100 vuotta jo täällä ollut, sillä kokemukseni ovat aika harvinaisia ja niitä on paljon.
        Aivan lapsesta olen saanut armon tuntea Jumalan, siis Isä Jumalan, mutta 27-vuotiaana sain tutustua sillä tavalla Jeesukseen, että tunnustin Hänet suullani ja Hän tunnusti minut Jumalan enkelien edessä ja sitten niitä ihmeitä alkoi rytisemällä tulla elämääni.

        Anteeksi todella se, että ajattelin, että täällä ei Jeesusta kovin hyvin tunneta ja aivan oikeutettua oli nuhdella minua.

        Uskomme siis molemmat kehitykseen ja olisikin kamalaa, jos kaikki polkisi paikallaan ja jalostumista ei tapahtuisi. Hienoa huomata, että sinulle on myös selvinnyt tämä ihmisen kolmiyhtey, siis ruumis, sielu ja henki.

        Tiedätkö mistä masennusket usein johtuvat ja elämään kyllästymiset. Ne johtuvat siitä, että ihmisellä voi olla yksi puoli kokonaan ilman ravinoa. Arvaat, että se puoli on hegellisyys. Sielu kyllä saa maailmasta vaikka mitä ravinota, kauneutta, innostavia asioita, rakkautta, kiinnostavuutta ja vaikka mitä.

        Henki ei sielun ravinnosta saa voimaa, eikä kehity, vaan henki tarvitsee tiedon Jumalasta ja opin Jumalasta. Tänään on paljon ihmisiä, jotka ovat täysin ilman Jumalaa ja siksi maailma on sekasorrossa. Tälläiset ihmiset ovat sattumien varassa ja tuulien vietävissä.

        Vaikka itse tunnustin Jeesuksen 27 vuotiaana, en tuntenut saavani Pyhän Hengen täyteyttä silloin, vaan vasta joitakin vuosia myöhemmin. Raamatussa meille kerrotaan, että Jumala tyhjentää ensin vanhan meistä, astioistaan, poissa ja sitten vasta antaa uuden tilalle. Näin minulle kävi, se Jumalan kuva, joka oli syntynyt elämäni aikana särjettiin Jumalan toimesta ja sitten vasta sain oppia tuntemaan elävän Jumalan.
        Niin, tai sain oppia tuntemaan Hänet, jolle Isä Jumala on meihin nähden kaiken vallan antanut, siis Jeesuksen. Hän on aivan erilainen mitä ihmiset yleensä luulevat. Hän todella on rakkaus, vapaus ja kaikkivoipaisuus. Uskotko jos kerron ja vaikkapa ehkä itsekin tunnet Hänet samalaisena, aioithan Hänet kaljalle pyytää, että Hänellä on aivan upea huumorintaju. Jumala on suurempi ihme, kuin koskaan kykenin entisessä elämässäni sitä ymmärtämään tai tietämään.

        Jeesus on tehnyt kohdallani ihmetöitään jatkuvasti. Hän on tehnyt minusta hyvin vapaan ja iloisen ja parantanut minut kaikista sairauksista, joita kyllä maailma on minuunkin iskenyt. Kolmesti Hän on parantanut minut kuoleman partaalla. Viimeksikin, kun Hän sen teki, niin teki sen niin yhtäkkiä, että teho-osastolta tuli henkilö perääni tavalliselle osastolle kyselemään, että mitä tapahtui, teho-osaston väki on niin hämmästyneitä, että lähettivät kyselemään. Sanoin, että Jeesus taas kerran paransi.
        Niin, minut vietiin sinne teho-osastolle lauantai-iltana klo 24.00 ja sunnuntai aamuna klo 7.00 sain soittaa perheelleni, (jolle oli lääkäreiden toimesta kerrottu, että kuolen, sillä tilanne oli heidän mielestään toivoton), että olen parantunut.

        Ymmärräthän nyt, että minä rakastan Jeesusta. Hän on tehnyt noita ihmeitään muodossa ja toisessa jatkuvasti kohdallani, tarvitsee kuulema minua täällä.

        Sinä olet joko ollut kristitty tai olet, sillä sinussa on ikuista viisautta ja samoja aatoksia, kuin minussakin, mutta minä en uskalla varmuudella sanoa mistään muusta, kuin itse kokemastani mitään. Se tuomio asia minuakin mietityttää ja siitä olen tyytyväinen, että osa ihmisistä tuomitaan Sanan perusteella ja heidän omien tekojensa mukaan.
        Osan, meidän, jotka olemme Jeesuksessa ei tarvitse tuomiota pelätä, sillä Hän on kanssamme. Se helvettiasia, se saa minut pohtimaan, mutta en voi kieltää mitään, minkä Raamattu ilmoittaa ja kun vielä aivan vasta Jeesus johdatti googlen kautta minut lukemaan Raamatun historiasta ja siellä kerrottiin, että Uusi Testamentti ei ole muuttunut, sillä se on sama kuin oli siitä, kun Jeesus ristille naulittiin, 25-vuoden kuluttuakin ja siitä on niin mahdottoman paljon kopiota ja pappien ja muiden henkilöiden kirjoituksia, että sen on todistettu tulleen meille asti muuttumattomana.
        Varsinkin siksi en uskalla mitään siitä kieltää tai lisätä, koska olen nähnyt, että kirjoitettu Sana toteutuu, jopa näin yksityisen ihmisen kohdalla, kuin minä. Sekin, kun Jeesus lupasi, että "rauhan Minä jätän teille, minun rauhani, ei sitä maailma voi poissa ottaa", on toteutunut täysin kohdallani. Ei ole sen jälkeen, kun minä sain sisimpääni Pyhän Hengen tullut tilannetta, jossa rauha olisi hetkeksikään väistynyt. Kun muistan entisen luonteeni ja tämän uuden luonteeni, (on kyllä ollut yli kaksikymmentävuotta) niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Aikaisemmin olisin siinä ns. "kuoleman vuoteella" peljännyt, mutta enpä peljännyt tippaakaan, kun se rauha oli niin ylitse ymmärryksen käyvä. Aivan testasin itseäni, että pelkäänkö ja en todella peljännyt.
        Perheeni sitä kummastelee vieläkin, että miten olit niin tasapainoinen, vaikka kaikki luuli, että kuolet, sanon, että en se minä, vaan Jeesus minussa.
        Kylmä minulla kyllä oli jossakin vaiheessa, sillä luuni olivat aivan jäässä, kun ruumini lämpö laski lähemmäs kolmeenkymmeneen asteeseen ja siinä ei auttanut vaikka maailman peitot olisi päälleni ladattu.

        Millä tavalla sinä tunnet Jeesuksen. Puhutko Hänelle vapaasti, ilman muotomenoja, jos niin on, olet jo saanut Häneen oikean yhtyden ja rakastat Häntä aivan valtavasti.

        Niin, sanoit, että mieleesi tulee alkuseurakunta tästä meidän yhteisöstämme. Totta, niin minullakin ja Jeesus on tekemässä tätä loppuseurakuntaa samanlaiseksi, kuin oli ensimmäinen seurakunta. Hän vuodattaa Pyhän Henkensä meihin kaikkii loppuseurakunnan jäseniin ja saamme hegellemme jatkuvan ravinnon ja siksi tämä iloinen ja vapaa elämä on taattu.


      • Ganda
        iloinen 1. kirjoitti:

        ja kiitän sinua, että sanot noin kauniisti minusta. Olen jo todellakin ainakin vähän vanhempi, yli 53 vuotias, mutta voisi luulla, että olen 100 vuotta jo täällä ollut, sillä kokemukseni ovat aika harvinaisia ja niitä on paljon.
        Aivan lapsesta olen saanut armon tuntea Jumalan, siis Isä Jumalan, mutta 27-vuotiaana sain tutustua sillä tavalla Jeesukseen, että tunnustin Hänet suullani ja Hän tunnusti minut Jumalan enkelien edessä ja sitten niitä ihmeitä alkoi rytisemällä tulla elämääni.

        Anteeksi todella se, että ajattelin, että täällä ei Jeesusta kovin hyvin tunneta ja aivan oikeutettua oli nuhdella minua.

        Uskomme siis molemmat kehitykseen ja olisikin kamalaa, jos kaikki polkisi paikallaan ja jalostumista ei tapahtuisi. Hienoa huomata, että sinulle on myös selvinnyt tämä ihmisen kolmiyhtey, siis ruumis, sielu ja henki.

        Tiedätkö mistä masennusket usein johtuvat ja elämään kyllästymiset. Ne johtuvat siitä, että ihmisellä voi olla yksi puoli kokonaan ilman ravinoa. Arvaat, että se puoli on hegellisyys. Sielu kyllä saa maailmasta vaikka mitä ravinota, kauneutta, innostavia asioita, rakkautta, kiinnostavuutta ja vaikka mitä.

        Henki ei sielun ravinnosta saa voimaa, eikä kehity, vaan henki tarvitsee tiedon Jumalasta ja opin Jumalasta. Tänään on paljon ihmisiä, jotka ovat täysin ilman Jumalaa ja siksi maailma on sekasorrossa. Tälläiset ihmiset ovat sattumien varassa ja tuulien vietävissä.

        Vaikka itse tunnustin Jeesuksen 27 vuotiaana, en tuntenut saavani Pyhän Hengen täyteyttä silloin, vaan vasta joitakin vuosia myöhemmin. Raamatussa meille kerrotaan, että Jumala tyhjentää ensin vanhan meistä, astioistaan, poissa ja sitten vasta antaa uuden tilalle. Näin minulle kävi, se Jumalan kuva, joka oli syntynyt elämäni aikana särjettiin Jumalan toimesta ja sitten vasta sain oppia tuntemaan elävän Jumalan.
        Niin, tai sain oppia tuntemaan Hänet, jolle Isä Jumala on meihin nähden kaiken vallan antanut, siis Jeesuksen. Hän on aivan erilainen mitä ihmiset yleensä luulevat. Hän todella on rakkaus, vapaus ja kaikkivoipaisuus. Uskotko jos kerron ja vaikkapa ehkä itsekin tunnet Hänet samalaisena, aioithan Hänet kaljalle pyytää, että Hänellä on aivan upea huumorintaju. Jumala on suurempi ihme, kuin koskaan kykenin entisessä elämässäni sitä ymmärtämään tai tietämään.

        Jeesus on tehnyt kohdallani ihmetöitään jatkuvasti. Hän on tehnyt minusta hyvin vapaan ja iloisen ja parantanut minut kaikista sairauksista, joita kyllä maailma on minuunkin iskenyt. Kolmesti Hän on parantanut minut kuoleman partaalla. Viimeksikin, kun Hän sen teki, niin teki sen niin yhtäkkiä, että teho-osastolta tuli henkilö perääni tavalliselle osastolle kyselemään, että mitä tapahtui, teho-osaston väki on niin hämmästyneitä, että lähettivät kyselemään. Sanoin, että Jeesus taas kerran paransi.
        Niin, minut vietiin sinne teho-osastolle lauantai-iltana klo 24.00 ja sunnuntai aamuna klo 7.00 sain soittaa perheelleni, (jolle oli lääkäreiden toimesta kerrottu, että kuolen, sillä tilanne oli heidän mielestään toivoton), että olen parantunut.

        Ymmärräthän nyt, että minä rakastan Jeesusta. Hän on tehnyt noita ihmeitään muodossa ja toisessa jatkuvasti kohdallani, tarvitsee kuulema minua täällä.

        Sinä olet joko ollut kristitty tai olet, sillä sinussa on ikuista viisautta ja samoja aatoksia, kuin minussakin, mutta minä en uskalla varmuudella sanoa mistään muusta, kuin itse kokemastani mitään. Se tuomio asia minuakin mietityttää ja siitä olen tyytyväinen, että osa ihmisistä tuomitaan Sanan perusteella ja heidän omien tekojensa mukaan.
        Osan, meidän, jotka olemme Jeesuksessa ei tarvitse tuomiota pelätä, sillä Hän on kanssamme. Se helvettiasia, se saa minut pohtimaan, mutta en voi kieltää mitään, minkä Raamattu ilmoittaa ja kun vielä aivan vasta Jeesus johdatti googlen kautta minut lukemaan Raamatun historiasta ja siellä kerrottiin, että Uusi Testamentti ei ole muuttunut, sillä se on sama kuin oli siitä, kun Jeesus ristille naulittiin, 25-vuoden kuluttuakin ja siitä on niin mahdottoman paljon kopiota ja pappien ja muiden henkilöiden kirjoituksia, että sen on todistettu tulleen meille asti muuttumattomana.
        Varsinkin siksi en uskalla mitään siitä kieltää tai lisätä, koska olen nähnyt, että kirjoitettu Sana toteutuu, jopa näin yksityisen ihmisen kohdalla, kuin minä. Sekin, kun Jeesus lupasi, että "rauhan Minä jätän teille, minun rauhani, ei sitä maailma voi poissa ottaa", on toteutunut täysin kohdallani. Ei ole sen jälkeen, kun minä sain sisimpääni Pyhän Hengen tullut tilannetta, jossa rauha olisi hetkeksikään väistynyt. Kun muistan entisen luonteeni ja tämän uuden luonteeni, (on kyllä ollut yli kaksikymmentävuotta) niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Aikaisemmin olisin siinä ns. "kuoleman vuoteella" peljännyt, mutta enpä peljännyt tippaakaan, kun se rauha oli niin ylitse ymmärryksen käyvä. Aivan testasin itseäni, että pelkäänkö ja en todella peljännyt.
        Perheeni sitä kummastelee vieläkin, että miten olit niin tasapainoinen, vaikka kaikki luuli, että kuolet, sanon, että en se minä, vaan Jeesus minussa.
        Kylmä minulla kyllä oli jossakin vaiheessa, sillä luuni olivat aivan jäässä, kun ruumini lämpö laski lähemmäs kolmeenkymmeneen asteeseen ja siinä ei auttanut vaikka maailman peitot olisi päälleni ladattu.

        Millä tavalla sinä tunnet Jeesuksen. Puhutko Hänelle vapaasti, ilman muotomenoja, jos niin on, olet jo saanut Häneen oikean yhtyden ja rakastat Häntä aivan valtavasti.

        Niin, sanoit, että mieleesi tulee alkuseurakunta tästä meidän yhteisöstämme. Totta, niin minullakin ja Jeesus on tekemässä tätä loppuseurakuntaa samanlaiseksi, kuin oli ensimmäinen seurakunta. Hän vuodattaa Pyhän Henkensä meihin kaikkii loppuseurakunnan jäseniin ja saamme hegellemme jatkuvan ravinnon ja siksi tämä iloinen ja vapaa elämä on taattu.

        Joskus lapsena puhelin ennen nukahtamista Jumalalle kaikenlaista lapsen maailmaan kuuluvaa. Nykyään olen muuttunut aika itsenäiseksi, enkä koe Jumalan "häiritsemistä" enää niin tarpeellisena. Toki joskus huudan "syvyydestä" hänen puoleensa mutta onneksi joudun aika harvoin sellaisiin "syvyyksiin".

        Minulla on ollut siis ihan lapsesta saakka tapana puhua suoraan Jumalalle, ilman "välikäsiä". Jostain sen lapsena opin, että Jumalaa voi lähestyä ihan suoraankin, jos niin haluaa tehdä. Joku toinen taas rukoilee Jeesusta ja miksei niinkin, se on hänen tapansa. Ei kukaan ole minulle sanonut, että en saisi rukoilla suoraan Jumalaa ja kun niin olen jo 30 vuoden ajan tehnytkin, niin aika vaikea minun on enää tapojani muuttaa. Lisäksi "jumalyhteyteni" on aina toiminut loistavasti. Miksi toimivaa tapaa tarvisi miksikään muuttaa?

        Olen vähän sitä mieltä, että mitä korkeammalle ihmisen oma henki ja sielu kehittyvät, sitä vähemmän meidän tarvitsee itse Jumalaa "häiritä". Kaikki vastaukset ovat edessämme, jos vain haluamme ne löytää. Jumala ei halua tehdä asioita kuitenkaan meille liian helpoksi, muutenhan emme voisi kehittyä!

        Olen aina silloin tällöin avoimesti täälläkin myöntänyt olevani hullu, enkä häpeä hulluuttani sillä hulluus on "pyhä" tauti. Joskus saarnaan, että ainoa todellinen tie viisauteen kulkee hulluuden kautta. Jeesuskin sanoo raamatussa, että se joka kutsuu veljeään hulluksi on ansainnut helvetin tuomion!

        Hulluudestani johtuen olen nähnyt asioita, jotka ovat salattuja, kuten demonisia henkiä ja jopa ottanut yhteen niiden kanssa. Olen nähnyt kuinka epäpuhdas henki on paennut ihmisestä koska ei ole enää kestänyt seuraani. En usko kuitenkaan saatanaan koska täysin rakkaudetonta olentoa ei voi olla olemassa, sillä kaikki olemassaolo perustuu rakkauteen. Pahoissa ihmisissäkin on rakkautta vaikka se ei juurikaan näy.

        Ehkä minusta on tullut kokemuksistani johtuen jonkinlainen mystikko, joka tutkii yksikseen "kammiossaan" Jumalan mysteereitä. Minulla on käytettävissäni maailmamme nykyaikaisin teknologia , mikä edesauttaa merkittävästi "tutkimuksiani". Uskonkin, että internetissä on valtava potentiaali ihmiskunnan kehittämiseksi, mutta myös paljon sellaista, joka viittaa raamatun "hyvän ja pahan tiedon puuhun". Kaikkea voidaan käyttää kahdella eri tavalla: Oikein ja väärin.

        Olen onnellinen etsinnöissäni, enkä kaipaa mitään "jengiä" jossa voisi uskoaan harjoittaa. Minulle riittää tavalliset ihmiset, tavallisine asioineen. Joskus tuntuu jopa, että uskonnoissa vaikuttavat ihmiset ovat muita "sairaampia", sanoihan Jeesuskin, että eivät terveet tarvitse parantajaa.

        Mystikkoja on aina ollut, mutta he ovat usein olleet niitä "maan hiljaisia". Suomessakin on ollut vuosisatojen aikana omat mystikomme, kuuluisimpia heistä ehkä Paavo Ruotsalainen.

        Ei ihminen elä pelkästään vedestä ja leivästä, kuten tarkoititkin. Ihmisillä on myös henkinen ja hengellinen "nälkä", tosin sekin näyttää olevan eri ihmisillä erilaista. Toiselle riittää yksinkertaisempi hengen ravinto, kun toinen haluaa maistella monia makuja, aivan kuten ihmisillä on erilaisia ruokatottumuksiakin.

        Nuorena, kun ihminen on usein vielä ns. ruumiin ja hengen voimissaan kaikki yleensä menee hyvin mutta heti kun ikää tulee lisää, alamme väkisinkin menettämään "voimiamme" ja silloin kuvaan astuu yhä voimakkaammin hengen "voitto" materiasta tai ainakin niin pitäisi käydä. Henki haluaa opettaa ihmistä armahtamaan itseään koska ihminen ei ole enää ruummillisesti niin voimissaan mikä tietysti heijastuu myös henkeenkin. Enää ihminen ei ole älyllisesti niin terävä, ruummillisesti niin voimakas, eikä ulkoisesti niin kaunis kuin nuorena ja kaikki tämä vain vähenee kun ikää tulee lisää. Ihmiseen tulee kuitenkin iän myötä jotain uutta, joka auttaa jaksamaan ja iloitsemaan kuten nuorempanakin: Henkisyyttä ja hengellisyyttä tai yksinkertaisemmin iän ja kokemuksen kautta saatua viisautta. On tietysti heitäkin jotka eivät ole keränneet tätä "henkistä pääomaansa", vaan keskittyneet sensijaan maalliseen vaurastumiseen. Mutta hekin voivat aina kääntää suuntansa.

        "Henkinen ja hengellinen pääoma" on kuitenkin se voimavara, joka auttaa meitä hyväksymään itsemme ja elämämme, sekä ymmärtämään sen viisauden, että asioita joita emme mitenkään voi muuttaa, pitää vain oppia hyväksymään.

        Jumalan armostakaan ei ole meille mitään hyötyä, jos emme voi itse itseämme armahtaa.

        Raamatussa Jeesus sanoo usein ihmisille, jotka ovat juuri ihmeparantuneet, että heidän uskonsa on heidät parantanut!

        En epäile ihmeparantumisiasi. Usko on positiivista energiaa, joka tosin vaatii paljon oikeanlaista nöyryyttä toimiakseen. Ihmisen täytyy vain myöntää heikkoutensa ja pyytää voimaa ylhäältäpäin, ja mitä voimallisempi pyyntö on, sitä nopeammin apukin saapuu. Kaikkien usko ei ole kuitenkaan yhtä suuri ja motiivikin voi olla itsekäs sekä nöyryyskin ulkokullattu. Ihmisen täytyykin olla todella "aito" tapaus, jotta ihmeparantuminen on mahdollinen. Voisi sanoa, että "aitoudessa" on myös erittäin paljon rakkautta, niin itseään, kuin lähimmäistään ja vielä Jumalaakin kohtaan.

        Suuri rakkaus ja suuri usko yhdessä ovat niin voimakkaita energioita, että kaikki on niille mahdollista!

        Helvetistä voin kertoa omasta elämästäni tapauksen, jossa suuressa ahdistuksessani sanoin suoraan Jumalalle, että jos sinussa on hivenenkin rakkautta, ja olen varmasti matkalla helvettiin, niin miksi odottaa, lopeta tämä kurja vaellukseni tähän paikkaan!

        Sain valtaisin kouristuskohtauksen ja uskoin kuolemani kohdanneen mutta se kesti vain hetken ja kaikki oli taas hyvin.

        Olin tuolloin suuren hulluuden kourissa ja tunsin olevani suurin syntinen joka koskaan on maanpäällä vaeltanut.

        Tunsin, että Jumala halusi sanoa minulle, että mitään hätää ei ole ja vaikka olisinkin maailman suurin syntinen, niin hänen armonsa ja rakkautensa on ehtymätön ja tämä koskee ihan JOKAISTA ihmistä, sielua, olentoa ja kaikkeutta, sillä jokainen on Jumalasta lähtöisin ja yhdenkin hukkuminen olisi sama kuin Jumala katkoisi omia jäseniään, kunnes olisi kädetön, jalaton ja lopulta päätön!

        Tuomio ja rangaistus on kuitenkin olemassa, mutta ne ovat AINA vain väliaikaisia. Lopullinen tuomio asettaisi tuomittavaksi itsensä Luojan, sillä kaikki on hänestä lähtöisin ja kaikki myös häneen palaa. Jumalan olisi siis tuomittava lopulta itsensä!

        Puhun todellakin "korkeuksiin", mutta en Jeesukselle vaan Jumallale itselleen. Jeesukselle voin puhua kyllä jos hänet satun tapaamaan. Kaljalle olis todella mukava mennä, mutta ihan vaan parille, ettei liian känniin tulis, se ei ole kovinkaan järkevää ja jututkin kärsis! ;-)

        Ja huumorista vielä. Milles luulisit hullujen hihittelevän ellei Jumalalle itselleen?


      • persoonallisuus 1.
        Ganda kirjoitti:

        Joskus lapsena puhelin ennen nukahtamista Jumalalle kaikenlaista lapsen maailmaan kuuluvaa. Nykyään olen muuttunut aika itsenäiseksi, enkä koe Jumalan "häiritsemistä" enää niin tarpeellisena. Toki joskus huudan "syvyydestä" hänen puoleensa mutta onneksi joudun aika harvoin sellaisiin "syvyyksiin".

        Minulla on ollut siis ihan lapsesta saakka tapana puhua suoraan Jumalalle, ilman "välikäsiä". Jostain sen lapsena opin, että Jumalaa voi lähestyä ihan suoraankin, jos niin haluaa tehdä. Joku toinen taas rukoilee Jeesusta ja miksei niinkin, se on hänen tapansa. Ei kukaan ole minulle sanonut, että en saisi rukoilla suoraan Jumalaa ja kun niin olen jo 30 vuoden ajan tehnytkin, niin aika vaikea minun on enää tapojani muuttaa. Lisäksi "jumalyhteyteni" on aina toiminut loistavasti. Miksi toimivaa tapaa tarvisi miksikään muuttaa?

        Olen vähän sitä mieltä, että mitä korkeammalle ihmisen oma henki ja sielu kehittyvät, sitä vähemmän meidän tarvitsee itse Jumalaa "häiritä". Kaikki vastaukset ovat edessämme, jos vain haluamme ne löytää. Jumala ei halua tehdä asioita kuitenkaan meille liian helpoksi, muutenhan emme voisi kehittyä!

        Olen aina silloin tällöin avoimesti täälläkin myöntänyt olevani hullu, enkä häpeä hulluuttani sillä hulluus on "pyhä" tauti. Joskus saarnaan, että ainoa todellinen tie viisauteen kulkee hulluuden kautta. Jeesuskin sanoo raamatussa, että se joka kutsuu veljeään hulluksi on ansainnut helvetin tuomion!

        Hulluudestani johtuen olen nähnyt asioita, jotka ovat salattuja, kuten demonisia henkiä ja jopa ottanut yhteen niiden kanssa. Olen nähnyt kuinka epäpuhdas henki on paennut ihmisestä koska ei ole enää kestänyt seuraani. En usko kuitenkaan saatanaan koska täysin rakkaudetonta olentoa ei voi olla olemassa, sillä kaikki olemassaolo perustuu rakkauteen. Pahoissa ihmisissäkin on rakkautta vaikka se ei juurikaan näy.

        Ehkä minusta on tullut kokemuksistani johtuen jonkinlainen mystikko, joka tutkii yksikseen "kammiossaan" Jumalan mysteereitä. Minulla on käytettävissäni maailmamme nykyaikaisin teknologia , mikä edesauttaa merkittävästi "tutkimuksiani". Uskonkin, että internetissä on valtava potentiaali ihmiskunnan kehittämiseksi, mutta myös paljon sellaista, joka viittaa raamatun "hyvän ja pahan tiedon puuhun". Kaikkea voidaan käyttää kahdella eri tavalla: Oikein ja väärin.

        Olen onnellinen etsinnöissäni, enkä kaipaa mitään "jengiä" jossa voisi uskoaan harjoittaa. Minulle riittää tavalliset ihmiset, tavallisine asioineen. Joskus tuntuu jopa, että uskonnoissa vaikuttavat ihmiset ovat muita "sairaampia", sanoihan Jeesuskin, että eivät terveet tarvitse parantajaa.

        Mystikkoja on aina ollut, mutta he ovat usein olleet niitä "maan hiljaisia". Suomessakin on ollut vuosisatojen aikana omat mystikomme, kuuluisimpia heistä ehkä Paavo Ruotsalainen.

        Ei ihminen elä pelkästään vedestä ja leivästä, kuten tarkoititkin. Ihmisillä on myös henkinen ja hengellinen "nälkä", tosin sekin näyttää olevan eri ihmisillä erilaista. Toiselle riittää yksinkertaisempi hengen ravinto, kun toinen haluaa maistella monia makuja, aivan kuten ihmisillä on erilaisia ruokatottumuksiakin.

        Nuorena, kun ihminen on usein vielä ns. ruumiin ja hengen voimissaan kaikki yleensä menee hyvin mutta heti kun ikää tulee lisää, alamme väkisinkin menettämään "voimiamme" ja silloin kuvaan astuu yhä voimakkaammin hengen "voitto" materiasta tai ainakin niin pitäisi käydä. Henki haluaa opettaa ihmistä armahtamaan itseään koska ihminen ei ole enää ruummillisesti niin voimissaan mikä tietysti heijastuu myös henkeenkin. Enää ihminen ei ole älyllisesti niin terävä, ruummillisesti niin voimakas, eikä ulkoisesti niin kaunis kuin nuorena ja kaikki tämä vain vähenee kun ikää tulee lisää. Ihmiseen tulee kuitenkin iän myötä jotain uutta, joka auttaa jaksamaan ja iloitsemaan kuten nuorempanakin: Henkisyyttä ja hengellisyyttä tai yksinkertaisemmin iän ja kokemuksen kautta saatua viisautta. On tietysti heitäkin jotka eivät ole keränneet tätä "henkistä pääomaansa", vaan keskittyneet sensijaan maalliseen vaurastumiseen. Mutta hekin voivat aina kääntää suuntansa.

        "Henkinen ja hengellinen pääoma" on kuitenkin se voimavara, joka auttaa meitä hyväksymään itsemme ja elämämme, sekä ymmärtämään sen viisauden, että asioita joita emme mitenkään voi muuttaa, pitää vain oppia hyväksymään.

        Jumalan armostakaan ei ole meille mitään hyötyä, jos emme voi itse itseämme armahtaa.

        Raamatussa Jeesus sanoo usein ihmisille, jotka ovat juuri ihmeparantuneet, että heidän uskonsa on heidät parantanut!

        En epäile ihmeparantumisiasi. Usko on positiivista energiaa, joka tosin vaatii paljon oikeanlaista nöyryyttä toimiakseen. Ihmisen täytyy vain myöntää heikkoutensa ja pyytää voimaa ylhäältäpäin, ja mitä voimallisempi pyyntö on, sitä nopeammin apukin saapuu. Kaikkien usko ei ole kuitenkaan yhtä suuri ja motiivikin voi olla itsekäs sekä nöyryyskin ulkokullattu. Ihmisen täytyykin olla todella "aito" tapaus, jotta ihmeparantuminen on mahdollinen. Voisi sanoa, että "aitoudessa" on myös erittäin paljon rakkautta, niin itseään, kuin lähimmäistään ja vielä Jumalaakin kohtaan.

        Suuri rakkaus ja suuri usko yhdessä ovat niin voimakkaita energioita, että kaikki on niille mahdollista!

        Helvetistä voin kertoa omasta elämästäni tapauksen, jossa suuressa ahdistuksessani sanoin suoraan Jumalalle, että jos sinussa on hivenenkin rakkautta, ja olen varmasti matkalla helvettiin, niin miksi odottaa, lopeta tämä kurja vaellukseni tähän paikkaan!

        Sain valtaisin kouristuskohtauksen ja uskoin kuolemani kohdanneen mutta se kesti vain hetken ja kaikki oli taas hyvin.

        Olin tuolloin suuren hulluuden kourissa ja tunsin olevani suurin syntinen joka koskaan on maanpäällä vaeltanut.

        Tunsin, että Jumala halusi sanoa minulle, että mitään hätää ei ole ja vaikka olisinkin maailman suurin syntinen, niin hänen armonsa ja rakkautensa on ehtymätön ja tämä koskee ihan JOKAISTA ihmistä, sielua, olentoa ja kaikkeutta, sillä jokainen on Jumalasta lähtöisin ja yhdenkin hukkuminen olisi sama kuin Jumala katkoisi omia jäseniään, kunnes olisi kädetön, jalaton ja lopulta päätön!

        Tuomio ja rangaistus on kuitenkin olemassa, mutta ne ovat AINA vain väliaikaisia. Lopullinen tuomio asettaisi tuomittavaksi itsensä Luojan, sillä kaikki on hänestä lähtöisin ja kaikki myös häneen palaa. Jumalan olisi siis tuomittava lopulta itsensä!

        Puhun todellakin "korkeuksiin", mutta en Jeesukselle vaan Jumallale itselleen. Jeesukselle voin puhua kyllä jos hänet satun tapaamaan. Kaljalle olis todella mukava mennä, mutta ihan vaan parille, ettei liian känniin tulis, se ei ole kovinkaan järkevää ja jututkin kärsis! ;-)

        Ja huumorista vielä. Milles luulisit hullujen hihittelevän ellei Jumalalle itselleen?

        enkä yhtään ihmettele, että Jeesus antoi kehotuksen tulla tänne kiireidenikin keskellä.

        Tuollaisia Jumala rakastaa, juuri tuollaisia, jotka uskaltavat olla luomistöitä, joita muut ihmiset eivät ole päässeet muokkaamaan.

        Tuosta "hullu" sanasta: minä en sitä itse ikinä käytä edes leikilläni, sillä koska se Raamatussa kielletään, on sillä totisesti merkitys.

        Pohdiskelin tuossa illalla, että mistä johtuu, että vaikka teitä on kaksi upeaa persoonallisuutta, joiden kanssa saan nyt käydä keskustelua ja te ette silti ole samalla aaltopituudella kanssani, sillä minä kuulun ykinomaan Jeesukselle, niin siitä huolimatta teissä on jotain sellaista, mitä kaipaan kanssaihmisistäni löytyväksi ja jota aikamoisen harvoin löytää vaikkapa tuolta kristinuskon palstoilta.

        Älä nyt vain närkästy tai suutu, mutta ajatuksiini tuli tämä, että te loppujen lopuksi kuuluttekin Hänelle, jolle Jumala antoi kaiken vallan meihin nähden, Jeesukselle, mutta te kasvatte minuun nähden väärin päin. Te ikäänkuin saatte opetusta Isän Hengeltä ja vasta myöhemmin tulette tuntemaan sen totuuden, että vain Jeesuksen ihmismuodossa kärsimä rangaistus vapautaa.
        Näinhän se oli minullakin, taivaan Isään kyllä uskoin ja turvauduin, mutta en tuntenut Jeesusta. Minä vain en koskaan ole hakenut mystiikkaa.

        Kyllä, oikeassa olet, että parantumisihmeisiin ja muihinkin ihmeisiin tarvitaan lapsenkaltainen usko Jeesukseen, mutta se ei riitä, jos Jeesus ei työtään tee.
        Kerran eräs lääkäri ihmetteli minulle ja kyseli, että mikä kumma siinä on, että sinä saat jatkuvasti parantua ylhäältä ja vaikka hän tietää monien muidenkin sitä rukoilevan, ei se heille toteudu. Tätä samaa olen kysellyt ja miettinyt. Ainakin yksi syy on se, että olen kiitollinen Jeesukselle, enkä jatka ihmeiden jälkeen elämääni, ikään kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut, vaan jaan sen monille ja palaan kiittämään todistamalla Jeesuksesta.
        Tänäkin aamuna olen ollut tuolla masentuneiden paltalla, samaten rukouspalstalla viemässä toivoa.

        Olen kyllä jollakin tavalla eri asemassa, kuin useat muut, sillä olen saanut aivan lapsesta asti kokea Isän läsnäolon elämässäni, mutta ihmeitä alkoi todella tapahtua sen jälkeen, kun tunnustin Jeesuksen suullani.
        Mutta, koulutukseen jouduin jo pienestä lapsesta lähtien ja muistan selkeästi, miten vastasin eräälle kanssaihmiselleni hänen ilkeilyynsä vähän niin kuin samantyyppisesti, miten Jumala alkoi puhua henkeeni ja niin rakkaudella ja niin vapauttavasti, mutta samalla nuhdellen: "Mitä sinä voitat tuolla, että menet toisen ilkeyteen mukaan ja teet samoja tekoja" oli Hänen kysymyksensä. Tämä opetti minut jo lapsena siihen, että en enää koskaan mennyt ilkeyksiin tai juoruiluihin mukaan ja kai siitä on ollut seurauksena se, että saan elää rakkaudessa.

        Kerran myöhemmin työtoverini kerran sanoivat minulle, että: "huomaa selvästi, että olet lähtöisin paremmasta perheestä, koska et ikinä noidu, etkä riitele ja käytöksesi on hillittyä", en vain silloin vielä osannut sanoa, että olen todella, sillä kuulun Jumalan perheeseen.

        Siinä mielessä olen kyllä erikoisasemassa, että Jumala on kouluttanut Itse minua jo luultavasti, äidin kohdusta alkaen.
        Tämä elämä on niin lyhyt, että jos Jumala ei itse kouluta ja kehitä omiaan, ei kehitystä juuri kerkeä tapahtumaan ja siksipä, meillä on Jumalan Sana, joka on aarre, ja ennen kaikkea meillä on Jeesus, joka totisesti saa meidät saviastiansa kultaisiksi.

        Sanot tutkivasi kammiossasi Jumalan mysteereitä. Tutki, se on hyvä, mutta pyydä Jeesus mukaan, muuten jäätä vajavaiseksi vaikka lukisit kaikki maailman kirjat.

        Tunnetko sinä jonkin ns. mantran, huomasin tänne tullessani tuon sanan. Jos tunnet, niin käytätkö niitä. Silloin kyllä annan varoituksen sinulle, sillä olet sielullisten tunteiden varassa ja ne voivat olla vaikkapa vaarallisiakin.

        Jumalan Henki toimii aina vapaudessa ja ihmisen ei ikinä tarvitse hokea jotakin saadakseen Häneen yhtetyden.
        Joka jotakin hokee saa kyllä omaan lihalliseen henkeen yhteyden ja sen kautta henkiin, jotka toimivat lihallisuuden kautta, mutta Jumalaan ei saa yhteyttä.

        Jumalan Henki on vapaus, eikä siinä tarvitse mitään temppuja, että saa Häneen yhteyden. Se on niin, että kun vapaudessa pyytää Häneltä mahdollisuutta yhteyteen Hänen kanssaan, niin Hän Itse tekee yhteydenoton, eikä kukaan ihminen, vaikka hokisi koko ikänsä niitä mantrojaan.

        Me olemme Jeesuksen veren turvassa ja Hänen telttamajassaan, jotka uskomme Häneen ja siis olemme joka ikinen hetki turvassa, ei ole mitään peljättävää, sillä Jeesus on jo voittanut. Täydellinen rakkaus karkoittaa kaiken pelon ja siksi haluan sanoa kaikille, että älkää peljätkö, älkääkä väärin keinoin hakeko yhteyttä Jumalaan, Hän on Sanassaan antanut kaikille oikeuden, jotka vapaasta tahdostaan tahtovat, tulla tuntemaan Hänet ja sen kautta yhteys on taattu.

        Ilman Sanan rakennustarpeita ei ole kehitystä ja siksi laitan teille tähän helpon konstin saada todellista rakennusmateriaalia, eli Jumalan Sanaa, joka parantaa ja vapauttaa.
        Google/Raamattu/Raamattu uskonkirjat. net.
        Siellä on ohjeet sen käyttämiseen ja saat lukea vaikka 1776 käännöstä. Kannattaa lukea aluksi paljon evankeliumeita ja Johanneksen evankeliumi on aloittelijoiden aarre.
        Siinä en ole kanssasi samaa mieltä, että lopuksi Jumala joutuisi tuomitsemaan Itsensä, koska kaikki on Hänestä lähtöisin.
        Hänestä on luomistyö lähtöisin ja koska Jumala on rakkaus, on luomistyö vapaa tahtoista ja jokainen luotu tekee itsenäisesti valintojaan ja jokaisella on itsessään tieto Jumalasta ja kaikilla on samat mahdollisuuden pysyä tai palata Jumalan yhteyteen. Ihminen valitsee.

        Se, että jo näin pitkälle jouduttuamme, on eriarvoisuutta lähtökohdissa valtavasti. Isien synnit. Jos isät ovat olleet kuuliaisia Jumalalle ja noudattaneet Hänen neuvojaan, on lapsen helppo lähteä elämään.
        Onneksi Jumala katkaisee perisynnin kirot ja Jeesukseen uskova saa alkaa uuden elämän.

        Kehitys jatkuu koko ajan Jeesuksen kanssa ja Hänen kanssaan taantumisia ei ole olemassakaan ja kerran saamme olla siellä ihanassa kodissa, mihin nyt kuljemme seuraten Sanan valoa.


      • Ganda
        persoonallisuus 1. kirjoitti:

        enkä yhtään ihmettele, että Jeesus antoi kehotuksen tulla tänne kiireidenikin keskellä.

        Tuollaisia Jumala rakastaa, juuri tuollaisia, jotka uskaltavat olla luomistöitä, joita muut ihmiset eivät ole päässeet muokkaamaan.

        Tuosta "hullu" sanasta: minä en sitä itse ikinä käytä edes leikilläni, sillä koska se Raamatussa kielletään, on sillä totisesti merkitys.

        Pohdiskelin tuossa illalla, että mistä johtuu, että vaikka teitä on kaksi upeaa persoonallisuutta, joiden kanssa saan nyt käydä keskustelua ja te ette silti ole samalla aaltopituudella kanssani, sillä minä kuulun ykinomaan Jeesukselle, niin siitä huolimatta teissä on jotain sellaista, mitä kaipaan kanssaihmisistäni löytyväksi ja jota aikamoisen harvoin löytää vaikkapa tuolta kristinuskon palstoilta.

        Älä nyt vain närkästy tai suutu, mutta ajatuksiini tuli tämä, että te loppujen lopuksi kuuluttekin Hänelle, jolle Jumala antoi kaiken vallan meihin nähden, Jeesukselle, mutta te kasvatte minuun nähden väärin päin. Te ikäänkuin saatte opetusta Isän Hengeltä ja vasta myöhemmin tulette tuntemaan sen totuuden, että vain Jeesuksen ihmismuodossa kärsimä rangaistus vapautaa.
        Näinhän se oli minullakin, taivaan Isään kyllä uskoin ja turvauduin, mutta en tuntenut Jeesusta. Minä vain en koskaan ole hakenut mystiikkaa.

        Kyllä, oikeassa olet, että parantumisihmeisiin ja muihinkin ihmeisiin tarvitaan lapsenkaltainen usko Jeesukseen, mutta se ei riitä, jos Jeesus ei työtään tee.
        Kerran eräs lääkäri ihmetteli minulle ja kyseli, että mikä kumma siinä on, että sinä saat jatkuvasti parantua ylhäältä ja vaikka hän tietää monien muidenkin sitä rukoilevan, ei se heille toteudu. Tätä samaa olen kysellyt ja miettinyt. Ainakin yksi syy on se, että olen kiitollinen Jeesukselle, enkä jatka ihmeiden jälkeen elämääni, ikään kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut, vaan jaan sen monille ja palaan kiittämään todistamalla Jeesuksesta.
        Tänäkin aamuna olen ollut tuolla masentuneiden paltalla, samaten rukouspalstalla viemässä toivoa.

        Olen kyllä jollakin tavalla eri asemassa, kuin useat muut, sillä olen saanut aivan lapsesta asti kokea Isän läsnäolon elämässäni, mutta ihmeitä alkoi todella tapahtua sen jälkeen, kun tunnustin Jeesuksen suullani.
        Mutta, koulutukseen jouduin jo pienestä lapsesta lähtien ja muistan selkeästi, miten vastasin eräälle kanssaihmiselleni hänen ilkeilyynsä vähän niin kuin samantyyppisesti, miten Jumala alkoi puhua henkeeni ja niin rakkaudella ja niin vapauttavasti, mutta samalla nuhdellen: "Mitä sinä voitat tuolla, että menet toisen ilkeyteen mukaan ja teet samoja tekoja" oli Hänen kysymyksensä. Tämä opetti minut jo lapsena siihen, että en enää koskaan mennyt ilkeyksiin tai juoruiluihin mukaan ja kai siitä on ollut seurauksena se, että saan elää rakkaudessa.

        Kerran myöhemmin työtoverini kerran sanoivat minulle, että: "huomaa selvästi, että olet lähtöisin paremmasta perheestä, koska et ikinä noidu, etkä riitele ja käytöksesi on hillittyä", en vain silloin vielä osannut sanoa, että olen todella, sillä kuulun Jumalan perheeseen.

        Siinä mielessä olen kyllä erikoisasemassa, että Jumala on kouluttanut Itse minua jo luultavasti, äidin kohdusta alkaen.
        Tämä elämä on niin lyhyt, että jos Jumala ei itse kouluta ja kehitä omiaan, ei kehitystä juuri kerkeä tapahtumaan ja siksipä, meillä on Jumalan Sana, joka on aarre, ja ennen kaikkea meillä on Jeesus, joka totisesti saa meidät saviastiansa kultaisiksi.

        Sanot tutkivasi kammiossasi Jumalan mysteereitä. Tutki, se on hyvä, mutta pyydä Jeesus mukaan, muuten jäätä vajavaiseksi vaikka lukisit kaikki maailman kirjat.

        Tunnetko sinä jonkin ns. mantran, huomasin tänne tullessani tuon sanan. Jos tunnet, niin käytätkö niitä. Silloin kyllä annan varoituksen sinulle, sillä olet sielullisten tunteiden varassa ja ne voivat olla vaikkapa vaarallisiakin.

        Jumalan Henki toimii aina vapaudessa ja ihmisen ei ikinä tarvitse hokea jotakin saadakseen Häneen yhtetyden.
        Joka jotakin hokee saa kyllä omaan lihalliseen henkeen yhteyden ja sen kautta henkiin, jotka toimivat lihallisuuden kautta, mutta Jumalaan ei saa yhteyttä.

        Jumalan Henki on vapaus, eikä siinä tarvitse mitään temppuja, että saa Häneen yhteyden. Se on niin, että kun vapaudessa pyytää Häneltä mahdollisuutta yhteyteen Hänen kanssaan, niin Hän Itse tekee yhteydenoton, eikä kukaan ihminen, vaikka hokisi koko ikänsä niitä mantrojaan.

        Me olemme Jeesuksen veren turvassa ja Hänen telttamajassaan, jotka uskomme Häneen ja siis olemme joka ikinen hetki turvassa, ei ole mitään peljättävää, sillä Jeesus on jo voittanut. Täydellinen rakkaus karkoittaa kaiken pelon ja siksi haluan sanoa kaikille, että älkää peljätkö, älkääkä väärin keinoin hakeko yhteyttä Jumalaan, Hän on Sanassaan antanut kaikille oikeuden, jotka vapaasta tahdostaan tahtovat, tulla tuntemaan Hänet ja sen kautta yhteys on taattu.

        Ilman Sanan rakennustarpeita ei ole kehitystä ja siksi laitan teille tähän helpon konstin saada todellista rakennusmateriaalia, eli Jumalan Sanaa, joka parantaa ja vapauttaa.
        Google/Raamattu/Raamattu uskonkirjat. net.
        Siellä on ohjeet sen käyttämiseen ja saat lukea vaikka 1776 käännöstä. Kannattaa lukea aluksi paljon evankeliumeita ja Johanneksen evankeliumi on aloittelijoiden aarre.
        Siinä en ole kanssasi samaa mieltä, että lopuksi Jumala joutuisi tuomitsemaan Itsensä, koska kaikki on Hänestä lähtöisin.
        Hänestä on luomistyö lähtöisin ja koska Jumala on rakkaus, on luomistyö vapaa tahtoista ja jokainen luotu tekee itsenäisesti valintojaan ja jokaisella on itsessään tieto Jumalasta ja kaikilla on samat mahdollisuuden pysyä tai palata Jumalan yhteyteen. Ihminen valitsee.

        Se, että jo näin pitkälle jouduttuamme, on eriarvoisuutta lähtökohdissa valtavasti. Isien synnit. Jos isät ovat olleet kuuliaisia Jumalalle ja noudattaneet Hänen neuvojaan, on lapsen helppo lähteä elämään.
        Onneksi Jumala katkaisee perisynnin kirot ja Jeesukseen uskova saa alkaa uuden elämän.

        Kehitys jatkuu koko ajan Jeesuksen kanssa ja Hänen kanssaan taantumisia ei ole olemassakaan ja kerran saamme olla siellä ihanassa kodissa, mihin nyt kuljemme seuraten Sanan valoa.

        Haluan näin ihan aluksi kiittää sinua ystävällisistä sanoistasi!

        Valaisenpa tässä hieman lisää Jumalayhteyttäni.

        Kuten aiemmin olen todennut niin en koe tarpeelliseksi korjata sellaista mikä ei ole rikki. Pientä "säätöä" on toki aina silloin tällöin tehtävä.

        En ole tässä elämässäni koskaan osannut epäillä Jumalan olemassaoloa, tosin oma Jumalakäsitykseni poikkeaa osaltaan muiden ihmisten käsityksistä mutta on kuitenkin monessa suhteessa samanlainen.

        Opin 7-vuotiaana "rukousihmeen" kautta asian, joka on johdattanut minua aina siitä lähtien. Rukouksessa sain vastauksen, joka osoittautui pieneksi ihmeeksi. Jumala kuitenkin ilmoitti minulle sen asian, jonka monet mystikot ja muutkin henkistyneet ihmiset ovat aina tienneet, että myös ihmisessä itsessään on voima, joka on Jumalasta peräisin. Meissä on jokaisessa pieni "varajumala", joka on, ei ihan nyt sentään "kaikkitietävä" mutta ihmisen tietoa paljon mahtavampi.

        Tuossa rukouksessa Jumala ilmoitti minulle, että tieto oli jo minussa itsessäni, ei hänen tarvinnut sitä minulle ilmoittaa.

        On lapsellista ajatella, että se olisi juuri se kaikkein korkein, suurin ja mahtavin Jumala, joka vastaisi jokaikiseen pieneenkin rukoukseen. Sitä varten Jumala on järjestänyt maailman niin, että hän voi "levätä" vaikka ikuisuuden, mihinkään asiaan puuttumatta, ja silti kaikki toimii kuten pitääkin.

        En ole koskaan rukoillut Jumalaa, että hän todistaisi minulle jotenkin olemassaolonsa. En ole koskaan rukoillut Jumalalta, että antaisi rahaa, työtä, vaikutusvaltaa, ihania ihmissuhteita, parantaisi mielisairauteni jne.jne.

        Minä en ole halunnut Jumalalta koskaan yhtään mitään ja uskon, että Jumala tietää AINA minua paremmin mikä on minulle hyväksi.

        Jossain sanotaan, että Jumala antoi hänelle kaiken, koska hän ei halunnut yhtään mitään.

        Olen siis köyhä, työtön, mielisairas ja olen kokenut paljon sairauteni, ja muutenkin persoonani vuoksi ihmisten pilkkaa ja jopa henkeeni kohdistuvaa uhkaa. Olen kuitenkin kokenut myös täysin päinvastaista kohtelua. Jo lapsena opettajat saattoivat kehua minua koulussa kesken koulutunnin muille lapsille, että olisin sellainen oppilas, millainen kaikkien tulisi olla. Itse en oikein ymmärtänyt moista koska olen pitänyt aina itseäni ihan tavallisena. Jotkut ihmiset ovat joskus myöhemminkin puhuneet minulle oudosti itsestäni. Jopa niin oudosti, että ovat sanoneet minun olevan Jeesuksen uusi tuleminen!

        Kuulostaa ehkä aivan pähkähullulta mutta näinkin on elämässäni tapahtunut.

        Ihmiset saavat pitää minua täysin mielisairaana jos niin haluavat. En väitä olevani Jeesus mutta en väitä etten olekkaan, sillä en tiedä. Raamatussakin sanotaan, että sitä hetkeä ei tiedä taivaan enkelitkään, vain Isä yksin tietää.

        Maailma on täynnä ihmisiä, jotka uskovat olleensa Jeesus. Siitä on jo 2000 vuotta aikaa ja silloin oli silloin ja nyt on nyt. Kuka on niin suuri, että tuntee ja tietää kaikki Jumalan mysteerit, että voi toiselle sanoa "SINÄ HULLU!"?

        Sanotaan, että Jumala auttaa niitä jotka auttavat itse itseään. Tämä on mystinen asia. Tarkoittaako tämä todellakin, että meissä jokaisessa on pieni Jumalan "siemen" joka auttaa meitä, jos vain haluamme sitä kuunnella, ilman että korkeimman Jumalan täytyisi kokoajan puuttua joka ikisen luomakunnan olennon pienimpäänkin tilanteeseen. Jotkut puhuvat "omasta tunnosta" joka on universaali asia kaikialla. Mitäs jos se omatunto onkin vain sisällämme oleva Jumalan ääni? Jumala meissä!

        Kun sanon olevani "mystikko" en tarkoita, että olisin okkultisti, hokisin mantroja ja harjoittaisin magiaa. Jos ihmeitä tapahtuu, tulevat ne aina minulle yllätyksenä mutta en suoraan sanottuna ole ihmeistä kiinnostunut. Meille mystikoille on ihme sekin, että ruoho kasvaa ja aurinko lämmittää. Siinä on meille ihan tarpeeksi Jumalan ihmeitä ja ihmeteltävää.

        Jeesus on tervetullut elämääni ihan koska tahansa, jos hän niin haluaa.

        Olen kaikesta huolimatta tyytyväinen elämääni. Me täällä Suomessa elämme yltäkylläisyydessä jota emme kuitenkaan osaa arvostaa mutta minä olen heitä, jotka arvostavat ja kiittävät Jumalaa tästä kaikesta runsaudesta. Tunnen köyhyydestäni huolimatta, että elän kuin kuninkaat ennen, jopa paremmin!

        On katto päänpäällä, ruokaa, hyviä harrastuksia, mukavia sukulaisia ja ystäviä, voin kirjoitella "höpöjäni" tänne nettiin, sairauksien varalle nykyaikainen terveydenhuolto ja vaikka mitä ihmeellistä!

        Miksi ihmiset eivät tätä näytä tajuavan, vaan koko ajan valittavat ja valittavat?

        Aivan, koska heidän henkensä ei elä vielä harmoniassa Jumalan hengen kanssa!

        Ei pelkästä vedestä ja leivästä, vaan myös "sanasta"!

        Totuuson usein se, että vasta sitten ihminen oppii arvostamaan asioita, kun hän on menettänyt ne.

        Uskon todellakin eläneeni ihmisenä aiemminkin, jopa kymmeniä kertoja, erilaisina persoonina: miehenä/ naisena, valkoisena/mustana, köyhänä/rikkaana, kristittynä/muslimina jne. jne.


        Et ehkä halua uskoa tätä, koska se sotii sen kanssa mihin hauat uskoa, mutta liian moni asia maailmassa osoittaa, että ihminen todellakin syntyy ja kuolee lukuisia kertoja kunnes kaikki on lopulta "täytetty".

        Jumala antaa jokaiselle aina uuden mahdollisuuden, jopa niille, jotka ovat häntä ja ihmiskuntaa vastaan suuresti rikkoneet, kunnes hekin ovat kaiken "täyttäneet".

        Tiedän, että tällainen jatkuva maanpäälle takaisin syntyminen ahdistaa monia todella paljon ja he haluavat ehdottomasti olla koko ajatusta vastaan. Ymmärrän sen sillä ajatus ei ole mikään mukava. Kyse on kuitenkin niin ihmeellisestä asiasta, että se vaatisi paljon asiaan perehtymistä ja ymmärrystä, että näin on TODELLAKIN hyvä!

        Itse olen tutkinut asiaa ainakin 20 vuotta ja oppinut paljon kaikenlaista ihmeellistä mikä jälleensyntymään ja karmaan liittyy.

        Ihminen joka ei koko asiaa tunne, ei mitenkään myös voi tietää mitä kaikkea kaunista ja ihanaakin liittyy siihen, että me todellakin elämme täällä useita elämiä kokoajan oppien lisää ja kasvaaksemme niin hengessämme, kuin sielussammekin.

        Yksi ihmiselämä on todellakin liian lyhyt aika jotta sen perusteella meitä voisi punnita. Jos olisimme kaikki täällä yhtä kauniita, älykkäitä, viisaita ja vaikka mitä, niin silloin ehkä voisimme toisiamme arvostellakkin mutta olemme aivan liian epätasa-arvoisia: toisilla kaikkea ja toisilla ei yhtään mitään.

        Minä todellakin uskon, että kaikessa "kurjassa" on myös suurin henkinen jam hengellinen kasvun mahdollisuus. Ulkoisten merkkien mukaan minua voisi kutsua suureksi "luuseriksi" mutta se minkä olen elämässäni oppinut on suurinta mitä voi saavuttaa. Jumala tietää, että olen sellainen joka ei edes halua päästä elämässään helpolla. En ole masokisti mutta en halua olla myöskään Jumalan "pikkuvauva" jota pitää kokoajan varjella, ettei tulisi pienintäkään "pipiä" maailman melskeissä.

        Jumala tietää ja tuntee minut ja minä hänet. Jotkut ihmiset eivät varmaankaan pidä minua henkisenä ihmisenä ollenkaan, vaan pelkkänä tyhmänä hulluna, sitten on niitä, jotka ajattelevat, että olen ihan Ok tyyppi. Kaikkiahan ei voi miellyttää, enkä ole tietenkään mikään pyhimys ja itse täydellisyys, enkä usko, että se on edes mahdollista, ainakaan näissä olosuhteissa ja tässä persoonassa.

        Mutta ainoa todellinen tie vahvuuteen kulkee aina heikkouden kautta!

        Emme ole kanssasi ihan samalla "aaltopituudella", kuten sanotkin, tuon Q:n kanssa, jota käsittääkseni tarkoitat. Q:lla "lanttu" leikkaa minua paremmin, koska hänellä on terveemmät aivot kuin minulla. Olen 15 vuotta syönyt joka päivä lääkeainetta, joka estää aivotoimintaa,eli on siis aivomyrkky.

        Sairauteni on kuitenkin opettanut ja kehittänyt minua vuosien varrella todella paljon, tosin joskus nuorena olin vähällä kuollakkin jokusen kerran. Jumala antaa sairauteni jatkua koska siitä on minulle ollut myös paljon hyötyäkin. Olen kuitenkin jotenkin "erilainen" hullu koska se ei minusta yleensä ulospäin näy. Sairaalassa ollessani minut on välillä sekoitettu hoitajaksi ja jopa lääkäriksi! ;-)

        Saattahan tämä sairauteni olla rangaistuskin edellisten elämien "synneistä" mikä myös auttaa minua asennoitumaan siihen oikealla tavalla ja hyväksymään sen, että näin sen täytyykin olla.

        Rangaistuskin voi olla todella opettavaista, jos vain haluaa asiat niin nähdä.

        Se mitä arvoisa Q sanoo, on paljolti samaa miten asiat itsekkin ymmärrän. Olemme Q:n kanssa jo vanhat nettitutut ja olen aina ihaillut hänen järjenjuoksuaan ja kiinnostustaan henkiseen ja hengelliseen. Hän omalta osaltaan täydentää omilla jutuillaan itseäni, niin ettei minun tarvitse ihan kaikkea samaa tänne kirjoitella. Q osaa vielä kirjoittaa hauskasti huumorilla ja antaa teräviä huomautuksia monista asioista.

        Emme kuitenkaan ole aivan eri "asemalla" vaikka aaltopituus hieman heittääkin. Sinä olet ehkä jo päässyt "perille" ja me vielä matkalla tai sitten ei.

        Minä en oikein ymmärrä miten henkisesti ja hengellisesti voisi edes "perille" päästäkkän. Kaikki "väliasemia" voi kyllä saavuttaa mutta eiköhän se todellinen kehityksen loppu ole vasta jossain valovuosien päässä. Itse ainakin haluan "seikkailla" maailmankaikkeudessa enkä välitä pahemmin edes mistään "taivaista" joissa ei mitään enää tarvitsisi tehdä.

        Mielestäni henkisesti ja hengellisesti "yksinkertaiset" tarvitsevat oppeja taivaista ja helveteistä mutta sitten kun kehitys kehittyy niin moiset asiat ovat enää pelkkää symboliikkaa ja satujen aiheita.

        Jeesus tietysti puhuu hengellisesti "köyhistä" ja muutenkin "yksinkertaisista" mutta tuskin hän sillä ihan vähä-älyisiä tarkoittaa.

        Jeesuksen sanomisia voidaan tulkita erilailla ja minulla on niistä omani. Pyrin tietysti jatkuvasti tarkastelemaan näkemyksiäni, sillä sehän se sitä kehitystä juuri onkin!

        Tuohon Jeesus asiaan en oikein enempiä jaksa enää kommentoida. Jumala on kuulemma kolmiyhteinen, niin eikös se ole sitten ihan sama olemmeko yhteydessä Isään, Poikaan vaiko Pyhään henkeen?

        Jeesus sanoi itse menevänsä pois mutta jättävänsä kuitenkin rauhansa mikä sekin ihmetyttää, jos hän sitten ei mihinkään mennytkään. Tosin Jeesus sanoi tuoneensa myös miekan, eikä mitään rauhaa. Ristiriitoja on yksinkertaisesti liikaa, että voisin uskoa yhtään mihinkään muuhun kuin oman sydämmeni ja järkeni ääniin, sitä vartenhan Jumala on meille ne antanutkin!

        Paljon tässä alkaa ajatuksia mielessäni risteillä ja taidan tältä erää jättää nyt tähän. ;-)


      • tarvitse parantajaa 1.
        Ganda kirjoitti:

        Haluan näin ihan aluksi kiittää sinua ystävällisistä sanoistasi!

        Valaisenpa tässä hieman lisää Jumalayhteyttäni.

        Kuten aiemmin olen todennut niin en koe tarpeelliseksi korjata sellaista mikä ei ole rikki. Pientä "säätöä" on toki aina silloin tällöin tehtävä.

        En ole tässä elämässäni koskaan osannut epäillä Jumalan olemassaoloa, tosin oma Jumalakäsitykseni poikkeaa osaltaan muiden ihmisten käsityksistä mutta on kuitenkin monessa suhteessa samanlainen.

        Opin 7-vuotiaana "rukousihmeen" kautta asian, joka on johdattanut minua aina siitä lähtien. Rukouksessa sain vastauksen, joka osoittautui pieneksi ihmeeksi. Jumala kuitenkin ilmoitti minulle sen asian, jonka monet mystikot ja muutkin henkistyneet ihmiset ovat aina tienneet, että myös ihmisessä itsessään on voima, joka on Jumalasta peräisin. Meissä on jokaisessa pieni "varajumala", joka on, ei ihan nyt sentään "kaikkitietävä" mutta ihmisen tietoa paljon mahtavampi.

        Tuossa rukouksessa Jumala ilmoitti minulle, että tieto oli jo minussa itsessäni, ei hänen tarvinnut sitä minulle ilmoittaa.

        On lapsellista ajatella, että se olisi juuri se kaikkein korkein, suurin ja mahtavin Jumala, joka vastaisi jokaikiseen pieneenkin rukoukseen. Sitä varten Jumala on järjestänyt maailman niin, että hän voi "levätä" vaikka ikuisuuden, mihinkään asiaan puuttumatta, ja silti kaikki toimii kuten pitääkin.

        En ole koskaan rukoillut Jumalaa, että hän todistaisi minulle jotenkin olemassaolonsa. En ole koskaan rukoillut Jumalalta, että antaisi rahaa, työtä, vaikutusvaltaa, ihania ihmissuhteita, parantaisi mielisairauteni jne.jne.

        Minä en ole halunnut Jumalalta koskaan yhtään mitään ja uskon, että Jumala tietää AINA minua paremmin mikä on minulle hyväksi.

        Jossain sanotaan, että Jumala antoi hänelle kaiken, koska hän ei halunnut yhtään mitään.

        Olen siis köyhä, työtön, mielisairas ja olen kokenut paljon sairauteni, ja muutenkin persoonani vuoksi ihmisten pilkkaa ja jopa henkeeni kohdistuvaa uhkaa. Olen kuitenkin kokenut myös täysin päinvastaista kohtelua. Jo lapsena opettajat saattoivat kehua minua koulussa kesken koulutunnin muille lapsille, että olisin sellainen oppilas, millainen kaikkien tulisi olla. Itse en oikein ymmärtänyt moista koska olen pitänyt aina itseäni ihan tavallisena. Jotkut ihmiset ovat joskus myöhemminkin puhuneet minulle oudosti itsestäni. Jopa niin oudosti, että ovat sanoneet minun olevan Jeesuksen uusi tuleminen!

        Kuulostaa ehkä aivan pähkähullulta mutta näinkin on elämässäni tapahtunut.

        Ihmiset saavat pitää minua täysin mielisairaana jos niin haluavat. En väitä olevani Jeesus mutta en väitä etten olekkaan, sillä en tiedä. Raamatussakin sanotaan, että sitä hetkeä ei tiedä taivaan enkelitkään, vain Isä yksin tietää.

        Maailma on täynnä ihmisiä, jotka uskovat olleensa Jeesus. Siitä on jo 2000 vuotta aikaa ja silloin oli silloin ja nyt on nyt. Kuka on niin suuri, että tuntee ja tietää kaikki Jumalan mysteerit, että voi toiselle sanoa "SINÄ HULLU!"?

        Sanotaan, että Jumala auttaa niitä jotka auttavat itse itseään. Tämä on mystinen asia. Tarkoittaako tämä todellakin, että meissä jokaisessa on pieni Jumalan "siemen" joka auttaa meitä, jos vain haluamme sitä kuunnella, ilman että korkeimman Jumalan täytyisi kokoajan puuttua joka ikisen luomakunnan olennon pienimpäänkin tilanteeseen. Jotkut puhuvat "omasta tunnosta" joka on universaali asia kaikialla. Mitäs jos se omatunto onkin vain sisällämme oleva Jumalan ääni? Jumala meissä!

        Kun sanon olevani "mystikko" en tarkoita, että olisin okkultisti, hokisin mantroja ja harjoittaisin magiaa. Jos ihmeitä tapahtuu, tulevat ne aina minulle yllätyksenä mutta en suoraan sanottuna ole ihmeistä kiinnostunut. Meille mystikoille on ihme sekin, että ruoho kasvaa ja aurinko lämmittää. Siinä on meille ihan tarpeeksi Jumalan ihmeitä ja ihmeteltävää.

        Jeesus on tervetullut elämääni ihan koska tahansa, jos hän niin haluaa.

        Olen kaikesta huolimatta tyytyväinen elämääni. Me täällä Suomessa elämme yltäkylläisyydessä jota emme kuitenkaan osaa arvostaa mutta minä olen heitä, jotka arvostavat ja kiittävät Jumalaa tästä kaikesta runsaudesta. Tunnen köyhyydestäni huolimatta, että elän kuin kuninkaat ennen, jopa paremmin!

        On katto päänpäällä, ruokaa, hyviä harrastuksia, mukavia sukulaisia ja ystäviä, voin kirjoitella "höpöjäni" tänne nettiin, sairauksien varalle nykyaikainen terveydenhuolto ja vaikka mitä ihmeellistä!

        Miksi ihmiset eivät tätä näytä tajuavan, vaan koko ajan valittavat ja valittavat?

        Aivan, koska heidän henkensä ei elä vielä harmoniassa Jumalan hengen kanssa!

        Ei pelkästä vedestä ja leivästä, vaan myös "sanasta"!

        Totuuson usein se, että vasta sitten ihminen oppii arvostamaan asioita, kun hän on menettänyt ne.

        Uskon todellakin eläneeni ihmisenä aiemminkin, jopa kymmeniä kertoja, erilaisina persoonina: miehenä/ naisena, valkoisena/mustana, köyhänä/rikkaana, kristittynä/muslimina jne. jne.


        Et ehkä halua uskoa tätä, koska se sotii sen kanssa mihin hauat uskoa, mutta liian moni asia maailmassa osoittaa, että ihminen todellakin syntyy ja kuolee lukuisia kertoja kunnes kaikki on lopulta "täytetty".

        Jumala antaa jokaiselle aina uuden mahdollisuuden, jopa niille, jotka ovat häntä ja ihmiskuntaa vastaan suuresti rikkoneet, kunnes hekin ovat kaiken "täyttäneet".

        Tiedän, että tällainen jatkuva maanpäälle takaisin syntyminen ahdistaa monia todella paljon ja he haluavat ehdottomasti olla koko ajatusta vastaan. Ymmärrän sen sillä ajatus ei ole mikään mukava. Kyse on kuitenkin niin ihmeellisestä asiasta, että se vaatisi paljon asiaan perehtymistä ja ymmärrystä, että näin on TODELLAKIN hyvä!

        Itse olen tutkinut asiaa ainakin 20 vuotta ja oppinut paljon kaikenlaista ihmeellistä mikä jälleensyntymään ja karmaan liittyy.

        Ihminen joka ei koko asiaa tunne, ei mitenkään myös voi tietää mitä kaikkea kaunista ja ihanaakin liittyy siihen, että me todellakin elämme täällä useita elämiä kokoajan oppien lisää ja kasvaaksemme niin hengessämme, kuin sielussammekin.

        Yksi ihmiselämä on todellakin liian lyhyt aika jotta sen perusteella meitä voisi punnita. Jos olisimme kaikki täällä yhtä kauniita, älykkäitä, viisaita ja vaikka mitä, niin silloin ehkä voisimme toisiamme arvostellakkin mutta olemme aivan liian epätasa-arvoisia: toisilla kaikkea ja toisilla ei yhtään mitään.

        Minä todellakin uskon, että kaikessa "kurjassa" on myös suurin henkinen jam hengellinen kasvun mahdollisuus. Ulkoisten merkkien mukaan minua voisi kutsua suureksi "luuseriksi" mutta se minkä olen elämässäni oppinut on suurinta mitä voi saavuttaa. Jumala tietää, että olen sellainen joka ei edes halua päästä elämässään helpolla. En ole masokisti mutta en halua olla myöskään Jumalan "pikkuvauva" jota pitää kokoajan varjella, ettei tulisi pienintäkään "pipiä" maailman melskeissä.

        Jumala tietää ja tuntee minut ja minä hänet. Jotkut ihmiset eivät varmaankaan pidä minua henkisenä ihmisenä ollenkaan, vaan pelkkänä tyhmänä hulluna, sitten on niitä, jotka ajattelevat, että olen ihan Ok tyyppi. Kaikkiahan ei voi miellyttää, enkä ole tietenkään mikään pyhimys ja itse täydellisyys, enkä usko, että se on edes mahdollista, ainakaan näissä olosuhteissa ja tässä persoonassa.

        Mutta ainoa todellinen tie vahvuuteen kulkee aina heikkouden kautta!

        Emme ole kanssasi ihan samalla "aaltopituudella", kuten sanotkin, tuon Q:n kanssa, jota käsittääkseni tarkoitat. Q:lla "lanttu" leikkaa minua paremmin, koska hänellä on terveemmät aivot kuin minulla. Olen 15 vuotta syönyt joka päivä lääkeainetta, joka estää aivotoimintaa,eli on siis aivomyrkky.

        Sairauteni on kuitenkin opettanut ja kehittänyt minua vuosien varrella todella paljon, tosin joskus nuorena olin vähällä kuollakkin jokusen kerran. Jumala antaa sairauteni jatkua koska siitä on minulle ollut myös paljon hyötyäkin. Olen kuitenkin jotenkin "erilainen" hullu koska se ei minusta yleensä ulospäin näy. Sairaalassa ollessani minut on välillä sekoitettu hoitajaksi ja jopa lääkäriksi! ;-)

        Saattahan tämä sairauteni olla rangaistuskin edellisten elämien "synneistä" mikä myös auttaa minua asennoitumaan siihen oikealla tavalla ja hyväksymään sen, että näin sen täytyykin olla.

        Rangaistuskin voi olla todella opettavaista, jos vain haluaa asiat niin nähdä.

        Se mitä arvoisa Q sanoo, on paljolti samaa miten asiat itsekkin ymmärrän. Olemme Q:n kanssa jo vanhat nettitutut ja olen aina ihaillut hänen järjenjuoksuaan ja kiinnostustaan henkiseen ja hengelliseen. Hän omalta osaltaan täydentää omilla jutuillaan itseäni, niin ettei minun tarvitse ihan kaikkea samaa tänne kirjoitella. Q osaa vielä kirjoittaa hauskasti huumorilla ja antaa teräviä huomautuksia monista asioista.

        Emme kuitenkaan ole aivan eri "asemalla" vaikka aaltopituus hieman heittääkin. Sinä olet ehkä jo päässyt "perille" ja me vielä matkalla tai sitten ei.

        Minä en oikein ymmärrä miten henkisesti ja hengellisesti voisi edes "perille" päästäkkän. Kaikki "väliasemia" voi kyllä saavuttaa mutta eiköhän se todellinen kehityksen loppu ole vasta jossain valovuosien päässä. Itse ainakin haluan "seikkailla" maailmankaikkeudessa enkä välitä pahemmin edes mistään "taivaista" joissa ei mitään enää tarvitsisi tehdä.

        Mielestäni henkisesti ja hengellisesti "yksinkertaiset" tarvitsevat oppeja taivaista ja helveteistä mutta sitten kun kehitys kehittyy niin moiset asiat ovat enää pelkkää symboliikkaa ja satujen aiheita.

        Jeesus tietysti puhuu hengellisesti "köyhistä" ja muutenkin "yksinkertaisista" mutta tuskin hän sillä ihan vähä-älyisiä tarkoittaa.

        Jeesuksen sanomisia voidaan tulkita erilailla ja minulla on niistä omani. Pyrin tietysti jatkuvasti tarkastelemaan näkemyksiäni, sillä sehän se sitä kehitystä juuri onkin!

        Tuohon Jeesus asiaan en oikein enempiä jaksa enää kommentoida. Jumala on kuulemma kolmiyhteinen, niin eikös se ole sitten ihan sama olemmeko yhteydessä Isään, Poikaan vaiko Pyhään henkeen?

        Jeesus sanoi itse menevänsä pois mutta jättävänsä kuitenkin rauhansa mikä sekin ihmetyttää, jos hän sitten ei mihinkään mennytkään. Tosin Jeesus sanoi tuoneensa myös miekan, eikä mitään rauhaa. Ristiriitoja on yksinkertaisesti liikaa, että voisin uskoa yhtään mihinkään muuhun kuin oman sydämmeni ja järkeni ääniin, sitä vartenhan Jumala on meille ne antanutkin!

        Paljon tässä alkaa ajatuksia mielessäni risteillä ja taidan tältä erää jättää nyt tähän. ;-)

        Kunnioitan tuota nöyryyttä jota tuot itsestäsi. Osaat olla kiitollinen sairaana ja köyhänä ja vaikkapa syrjittynäkin, koskapa elämäsi ei ole enää ihimistä tai heidän arvosteuksestaan kiinni. Miten oletkaan mieleltäsi ns. sairas, niin se on sinua jalostanut ja riisunut.

        Kyllä sinä kuitenkin tavallasi olet rikki, sen osoittaa se, että sielu ja henki eivät elä sopusoinussa ja joudut kestämään sielun, eli psyyken vaikeuksia elämässäsi.
        Sinä pyrit kehittymään hurjalla vauhdilla, mutta sinä teet sen itse. Minä kehityn hurjalla vauhdilla, mutta minun ei tarvitse sitä itse tehdä, vaan Jumalan Henki minussa tekee sen.

        Minun hegellisyyteni on aivan täydessä sopusoinnussa psyykkeni, eli sieluni kanssa. Sieluni on taipunut Jumalan Hengen johtoon ja Pyhä Henki toimii minun hegellisyyteni kautta. Ehkä kuulostaa vähän monimutkaiselle, mutta kun asiaa ajattelet hoksaat mitä tarkoitan.

        Lupaa rakas ystävä, että et ikinä kuvittele olevasi Jeesus. Et ikinä ole.
        On niin paljon höpötyksiä ja harhoja ja kuvitelmia Jeesuksesta. Sekin on täyttä harhaa, että uskotaan, että Jeesus ei itsekään tiedä, milloin Hän tempaa omasa pilvien kautta kotiin. Hänhän käskee katsoa ja seurata ajanmerkkejä ja niistä arvioida Hänen tulemisensa aika.
        Se, että maailmanloppua ei tiedä edes Jeesus, vaan Isä yksin, on Raamatun mukaan totta. Ennenkuin maailmanloppu tulee, on tuhannen vuoden rauhan aika, jolloin Jeesus oman joukkonsa kanssa hallitsee uudesta Jerusalemista käsin.

        Sen jälkeen Isä tekee päätöksensä ja tuhoaa vanhan maan ja taivaan ja luo uudet. Synti on raskaana painanut tätä maata ja koska mikään ei häviä, ei yksikään synti, ennen kuin Isä kaiken hävittää, on tämä maa raskas synnin painosta niin kauan.

        Ajattelet meissä olevan pienen varajumalan, mutta sinun tulee muistaa, että ei ole kuin yksi Jumala ja Hän on kolmiyhteinen.
        Vaikka kuvitteletkin, että suuri Jumala ei pienen ihmisen rukouksia jaksa kuulla tai ota vastaan, niin silti Hän jaksaa. Kuitenkin olet sen verran oikeassa, että Isä Jumala on niin Pyhä ja kaikki synti on Hänelle kauhistus, sillä rikkoohan se koko ajan Hänen kaunista luomistyötään, että Hän ottaa rukouksemme vastaan vain Jeesuksen veren kautta. Siis Jeesus on välimies.
        Jos Jumalassa olisi jotakikaan syntiä, se rikkoisi Itse Jumaluutta ja siksi meidän ihmisten on turha kuvitella pääsevämme Isä Jumalan eteen ilman Hänen ainoan Poikansa sovitustyötä. Ei Jumala salli synnin rikkovan Jumaluutta. Ihminen se on joka sallii synnin itseään ja jälkeläisiään rikkovan.

        Sitäkö ihmettelet, että Jeesus sanoi menevänsä Isän luokse, mutta jättävänsä rauhansa meille ja ajattelet, että eihän silloin voinut mihinkään mennä ja kuvittelet tuossa olevan ristiriidan.

        Ei siinä ole ristiriitaa, Hänhän nousi kolmantena päivänä kuolleista ja astui ylös taivaaseen ja istuu Isän oikealla puolella ja Hän lähetti lupaamansa Rauhan Hengen meille ja puolustajan ja lohduttajan ja todistajan, siis Pyhän Henkensä ja tämä Henki lähtee Jumalan tyköä.
        Minä olen saanut sen ihmeellisen Hengen ja siksi se on minulle niin äärettömän selvä asia. Sinullekin se selviää, jos itse tahdot.

        Jeesus sanoo tulleensa tuomaan miekan ja kertoo, että omatkin joutuvat keskenään käymään välillä kamppailuja ja riitautuvat. Mitä tuohon osaan omakohtaisesti sanoa?
        Olen saanut siinäkin erikoisen armon, että saan elää tasapainoisen ja tyytyväisen perheen keskellä. Kuitenkin joskus miekkakin heilahtaa, sillä tulipa mieleeni tämä, että kun Lordi voitti euroviisut, ilmoitin perheelleni haluavani pysyä erossa koko asiasta, eli sanoutuvani siitä irti. Nuoripolvi oli toista mieltä ja siitä pikkanen kinastelu käytiin. Jätimme asian kuitenkin tuonne Jeesuksen ratkaistavaksi, minun mielipiteeni on sama mikä alunpitäenkin oli ja taitaa nuoripolvikin olla jo sitä mieltä, että ei meidän tarvitse hyväksyä tuollaista esitystä, joka kaikessa puhuu Jumalan opetuksia vastaan, naamioituminen vastahengen näköön ja höpöttämien, että valkeuden enkelit olisivat yhdessä pimeydestä lähteneiden kanssa samassa tilanteessa jne.
        Ehkä tämän tyyppisiä asioita on aina joskus tullut perheeseni, mutta kyllä meillä on silti keskinäinen rakkaus ja kunnioitus ollut aivan aina se päällimmäinen olo tila. Meillä ei ole juurikaan tarvinut taistella, vaan sopu on säilynyt, johtuen varmasti siitäkin, että me kunnioitamme toisiamme saman arvoisina perheen jäseninä.

        Upea asia, että sanot Jeesuksen saavan tulla elämääsi ja totisesti Hän tulee, kun pyydät. Siksi Hän minut tänne lähettikin, että sinä olet Hänelle rakas.
        Muistathan sitten, että Jeesuksessa ei ole mitään pelättävää, Hän tuli vapauttamaan syntisiä ihmisiä ja parantamaan sairaita. Hänen luokseen saa mennä jokainen sellaisena kuin on, vaikka Hän on Jumala.

        Monet pelkäävät Jeesusta, mutta se on vastavoiman tekoja. Jeesus on rakkaus ja tie pelastukseen ja Hänen kauttaan me pääsemme yhteyteen Isän kanssa.

        Tiedän ihmisiä, joilla on ollut niin väärä kuva Jeesuksesta, että he ovat ahdistuneet ja pelästyneet. On heitä, jotka kuvittelevat tuntevansa Jeesuksen ja silti tuomioita lausuvat. Sana kieltää meiltä ehdottomasti kaiken tuomitsemisen ja Jeesus sanoo, että Hän ei Itsekään tullut tuomitsemaan vaan vapauttamaan ja parantamaan.


      • Ganda
        tarvitse parantajaa 1. kirjoitti:

        Kunnioitan tuota nöyryyttä jota tuot itsestäsi. Osaat olla kiitollinen sairaana ja köyhänä ja vaikkapa syrjittynäkin, koskapa elämäsi ei ole enää ihimistä tai heidän arvosteuksestaan kiinni. Miten oletkaan mieleltäsi ns. sairas, niin se on sinua jalostanut ja riisunut.

        Kyllä sinä kuitenkin tavallasi olet rikki, sen osoittaa se, että sielu ja henki eivät elä sopusoinussa ja joudut kestämään sielun, eli psyyken vaikeuksia elämässäsi.
        Sinä pyrit kehittymään hurjalla vauhdilla, mutta sinä teet sen itse. Minä kehityn hurjalla vauhdilla, mutta minun ei tarvitse sitä itse tehdä, vaan Jumalan Henki minussa tekee sen.

        Minun hegellisyyteni on aivan täydessä sopusoinnussa psyykkeni, eli sieluni kanssa. Sieluni on taipunut Jumalan Hengen johtoon ja Pyhä Henki toimii minun hegellisyyteni kautta. Ehkä kuulostaa vähän monimutkaiselle, mutta kun asiaa ajattelet hoksaat mitä tarkoitan.

        Lupaa rakas ystävä, että et ikinä kuvittele olevasi Jeesus. Et ikinä ole.
        On niin paljon höpötyksiä ja harhoja ja kuvitelmia Jeesuksesta. Sekin on täyttä harhaa, että uskotaan, että Jeesus ei itsekään tiedä, milloin Hän tempaa omasa pilvien kautta kotiin. Hänhän käskee katsoa ja seurata ajanmerkkejä ja niistä arvioida Hänen tulemisensa aika.
        Se, että maailmanloppua ei tiedä edes Jeesus, vaan Isä yksin, on Raamatun mukaan totta. Ennenkuin maailmanloppu tulee, on tuhannen vuoden rauhan aika, jolloin Jeesus oman joukkonsa kanssa hallitsee uudesta Jerusalemista käsin.

        Sen jälkeen Isä tekee päätöksensä ja tuhoaa vanhan maan ja taivaan ja luo uudet. Synti on raskaana painanut tätä maata ja koska mikään ei häviä, ei yksikään synti, ennen kuin Isä kaiken hävittää, on tämä maa raskas synnin painosta niin kauan.

        Ajattelet meissä olevan pienen varajumalan, mutta sinun tulee muistaa, että ei ole kuin yksi Jumala ja Hän on kolmiyhteinen.
        Vaikka kuvitteletkin, että suuri Jumala ei pienen ihmisen rukouksia jaksa kuulla tai ota vastaan, niin silti Hän jaksaa. Kuitenkin olet sen verran oikeassa, että Isä Jumala on niin Pyhä ja kaikki synti on Hänelle kauhistus, sillä rikkoohan se koko ajan Hänen kaunista luomistyötään, että Hän ottaa rukouksemme vastaan vain Jeesuksen veren kautta. Siis Jeesus on välimies.
        Jos Jumalassa olisi jotakikaan syntiä, se rikkoisi Itse Jumaluutta ja siksi meidän ihmisten on turha kuvitella pääsevämme Isä Jumalan eteen ilman Hänen ainoan Poikansa sovitustyötä. Ei Jumala salli synnin rikkovan Jumaluutta. Ihminen se on joka sallii synnin itseään ja jälkeläisiään rikkovan.

        Sitäkö ihmettelet, että Jeesus sanoi menevänsä Isän luokse, mutta jättävänsä rauhansa meille ja ajattelet, että eihän silloin voinut mihinkään mennä ja kuvittelet tuossa olevan ristiriidan.

        Ei siinä ole ristiriitaa, Hänhän nousi kolmantena päivänä kuolleista ja astui ylös taivaaseen ja istuu Isän oikealla puolella ja Hän lähetti lupaamansa Rauhan Hengen meille ja puolustajan ja lohduttajan ja todistajan, siis Pyhän Henkensä ja tämä Henki lähtee Jumalan tyköä.
        Minä olen saanut sen ihmeellisen Hengen ja siksi se on minulle niin äärettömän selvä asia. Sinullekin se selviää, jos itse tahdot.

        Jeesus sanoo tulleensa tuomaan miekan ja kertoo, että omatkin joutuvat keskenään käymään välillä kamppailuja ja riitautuvat. Mitä tuohon osaan omakohtaisesti sanoa?
        Olen saanut siinäkin erikoisen armon, että saan elää tasapainoisen ja tyytyväisen perheen keskellä. Kuitenkin joskus miekkakin heilahtaa, sillä tulipa mieleeni tämä, että kun Lordi voitti euroviisut, ilmoitin perheelleni haluavani pysyä erossa koko asiasta, eli sanoutuvani siitä irti. Nuoripolvi oli toista mieltä ja siitä pikkanen kinastelu käytiin. Jätimme asian kuitenkin tuonne Jeesuksen ratkaistavaksi, minun mielipiteeni on sama mikä alunpitäenkin oli ja taitaa nuoripolvikin olla jo sitä mieltä, että ei meidän tarvitse hyväksyä tuollaista esitystä, joka kaikessa puhuu Jumalan opetuksia vastaan, naamioituminen vastahengen näköön ja höpöttämien, että valkeuden enkelit olisivat yhdessä pimeydestä lähteneiden kanssa samassa tilanteessa jne.
        Ehkä tämän tyyppisiä asioita on aina joskus tullut perheeseni, mutta kyllä meillä on silti keskinäinen rakkaus ja kunnioitus ollut aivan aina se päällimmäinen olo tila. Meillä ei ole juurikaan tarvinut taistella, vaan sopu on säilynyt, johtuen varmasti siitäkin, että me kunnioitamme toisiamme saman arvoisina perheen jäseninä.

        Upea asia, että sanot Jeesuksen saavan tulla elämääsi ja totisesti Hän tulee, kun pyydät. Siksi Hän minut tänne lähettikin, että sinä olet Hänelle rakas.
        Muistathan sitten, että Jeesuksessa ei ole mitään pelättävää, Hän tuli vapauttamaan syntisiä ihmisiä ja parantamaan sairaita. Hänen luokseen saa mennä jokainen sellaisena kuin on, vaikka Hän on Jumala.

        Monet pelkäävät Jeesusta, mutta se on vastavoiman tekoja. Jeesus on rakkaus ja tie pelastukseen ja Hänen kauttaan me pääsemme yhteyteen Isän kanssa.

        Tiedän ihmisiä, joilla on ollut niin väärä kuva Jeesuksesta, että he ovat ahdistuneet ja pelästyneet. On heitä, jotka kuvittelevat tuntevansa Jeesuksen ja silti tuomioita lausuvat. Sana kieltää meiltä ehdottomasti kaiken tuomitsemisen ja Jeesus sanoo, että Hän ei Itsekään tullut tuomitsemaan vaan vapauttamaan ja parantamaan.

        Sinä vähän unohtelet mitä olen sinulle aiemmin kirjoittanut, koska olet omasta uskostasi niin intoa täynnä. No, ei siinä mitään kyllä minä sen ymmärrän. Olen havainnut, että monilla kristityillä onkin kova kiire pelastaa mahdollisimman moni ennenkuin on jo liian myöhäistä.

        Kerran hulluudessani näin sellaisen näyn, jossa koko ihmiskunta sekosi ja hälytyssireenit vain soivat ja meno oli kuin ilmestyskirjassa konsanaan. Pirun riivaamat ihmiset juoksentelivat kadulle tappaen ja raiskaten kaikki onnettomat ihmispolot, jotka eivät olleet pelastuneet.

        Tällaistäkö se Jumala voisi sallia tapahtuvan? Miltä teistä pelastuneista tuntuisi, kun ihan muuten hyvät ja kunnolliset, mutta vain Jeesuksen "unohtaneet" ihmiset joutuisivat kokemaan tällaisen kohtalon?

        Minä ainakaan en oikein voisi tällaista Jumalan toimesta hyväksyä.

        VT:n Jumalahan onkin kiivas "kansanmurhaaja" mutta kuulemma pitäisi olla jo tapansa parantanut.

        Rikkinäinen ihminen olen varmasti! Kukapa ei olisi?

        Sairauteni on tällä hetkellä suvanto vaiheessa, enkä kärsi muuta kuin lääkkeen sivuoireista ja niistäkin aika vähän. Olen oppinut sen kanssa elämään ja ihmisten pilkkakaan ei pahemmin enää haavaa tee.

        Uskosi on varmaan sinut todellakin parantanut/eheyttänyt. Minä luultavasti popsin loppu elämäni lääkkeitä mutta en minä ole koskaan ajatellutkaan, että elämäni tulisi olla helppoa.

        Nimeni ei tosiaankaan ole Jeesus. Kerroin vain, että minut on häneen joskus sekoitettukin.

        Q puhuu "kristustietoisuudesta" meissä ja Jeesus oli ensimmäinen ihminen, joka maanpäällä saavutti kristustietoisuutensa täydellisenä.

        Kun se Jeesus vielä sanoi häneä puhutelleelle miehelle, että hän ei ole hyvä, ja että vain Jumala on hyvä, niin minun on vaikeaa uskoa, että Jeesus olisi Jumala. Hänhän itse kiistää olevansa edes hyvä, niin miten ihmeessä hän olisi Jumala?

        Jos Jeesus on sama kuin Jumala, niin ei minulla ole mitään sitä vastaan mutta se minun pitää ihan itse hiffata, koska vajavaisten ihmisten todistelut eivät vain itselleni riitä.

        Tuo Jeesuksen pelko onkin aika erikoista. En ole moista huomannutkaan mutta vähän asiaa pohdittuani voin sen kyllä jotenkin ymmärtääkkin.

        Joskus sekopäissäni kuvittelin, että lähes kaikki ihmiset olivat pyhiä mutta minä olin epäpyhistä epäpyhin ja kaikki pyhät inhosivat siksi minua. Minä harhoissani pelkäsin heitä, mutta eivät he olleet oikeasti mitään pyhiä, vaan sairaiden aivojeni synnyttämää kuvitelmaa.

        Tätä kokemustani vasten kyllä voin uskoa, että pyhyyttä voidaan myös paljon pelätäkkin, vaikka siihen ei oikeasti mitään syytä olekkaan. Sanotaan tosin, että Herran pelko on viisauden alku, mutta mitä sekin sitten oikein tarkoittaa?

        Hulluudessani olen kokenut niin kovia "tuomioita", että niitä on vaikea enää ylittää.

        Moneen vuoteen tällaiset "kokemukset" eivät ole kuitenkaan enää toistuneet. Ehkä minua on koeteltua äärimmäisyyteen saakka ja enää minua ei voida enää juurikaan koetella. Aika näyttää!

        Tunnen todellakin itseni nykyisin jo aika terveeksi. Mielisairaudestakin voi parantua!

        Mitä Lordiin tulee niin itselläkin on hieman ristiriitaiset tuntemukset. Leikkivät vähän sellaisilla asioilla joissa pitäisi olla tarkkana. Koko juttu on tosin saanut jo aika naurettavat mittasuhteet ja bändi saattaa olla piankin historiaa. Mene ja tiedä!

        Onhan näitä hevibändejä ollut jo vuosikymmeniä, jotka ovat tehneet teatraalista ja välillä jopa shokeeraavaakin esiintymistä. Paljon Lordia räikeämmin.

        ;-)


      • hyvää päivää 1.
        Ganda kirjoitti:

        Sinä vähän unohtelet mitä olen sinulle aiemmin kirjoittanut, koska olet omasta uskostasi niin intoa täynnä. No, ei siinä mitään kyllä minä sen ymmärrän. Olen havainnut, että monilla kristityillä onkin kova kiire pelastaa mahdollisimman moni ennenkuin on jo liian myöhäistä.

        Kerran hulluudessani näin sellaisen näyn, jossa koko ihmiskunta sekosi ja hälytyssireenit vain soivat ja meno oli kuin ilmestyskirjassa konsanaan. Pirun riivaamat ihmiset juoksentelivat kadulle tappaen ja raiskaten kaikki onnettomat ihmispolot, jotka eivät olleet pelastuneet.

        Tällaistäkö se Jumala voisi sallia tapahtuvan? Miltä teistä pelastuneista tuntuisi, kun ihan muuten hyvät ja kunnolliset, mutta vain Jeesuksen "unohtaneet" ihmiset joutuisivat kokemaan tällaisen kohtalon?

        Minä ainakaan en oikein voisi tällaista Jumalan toimesta hyväksyä.

        VT:n Jumalahan onkin kiivas "kansanmurhaaja" mutta kuulemma pitäisi olla jo tapansa parantanut.

        Rikkinäinen ihminen olen varmasti! Kukapa ei olisi?

        Sairauteni on tällä hetkellä suvanto vaiheessa, enkä kärsi muuta kuin lääkkeen sivuoireista ja niistäkin aika vähän. Olen oppinut sen kanssa elämään ja ihmisten pilkkakaan ei pahemmin enää haavaa tee.

        Uskosi on varmaan sinut todellakin parantanut/eheyttänyt. Minä luultavasti popsin loppu elämäni lääkkeitä mutta en minä ole koskaan ajatellutkaan, että elämäni tulisi olla helppoa.

        Nimeni ei tosiaankaan ole Jeesus. Kerroin vain, että minut on häneen joskus sekoitettukin.

        Q puhuu "kristustietoisuudesta" meissä ja Jeesus oli ensimmäinen ihminen, joka maanpäällä saavutti kristustietoisuutensa täydellisenä.

        Kun se Jeesus vielä sanoi häneä puhutelleelle miehelle, että hän ei ole hyvä, ja että vain Jumala on hyvä, niin minun on vaikeaa uskoa, että Jeesus olisi Jumala. Hänhän itse kiistää olevansa edes hyvä, niin miten ihmeessä hän olisi Jumala?

        Jos Jeesus on sama kuin Jumala, niin ei minulla ole mitään sitä vastaan mutta se minun pitää ihan itse hiffata, koska vajavaisten ihmisten todistelut eivät vain itselleni riitä.

        Tuo Jeesuksen pelko onkin aika erikoista. En ole moista huomannutkaan mutta vähän asiaa pohdittuani voin sen kyllä jotenkin ymmärtääkkin.

        Joskus sekopäissäni kuvittelin, että lähes kaikki ihmiset olivat pyhiä mutta minä olin epäpyhistä epäpyhin ja kaikki pyhät inhosivat siksi minua. Minä harhoissani pelkäsin heitä, mutta eivät he olleet oikeasti mitään pyhiä, vaan sairaiden aivojeni synnyttämää kuvitelmaa.

        Tätä kokemustani vasten kyllä voin uskoa, että pyhyyttä voidaan myös paljon pelätäkkin, vaikka siihen ei oikeasti mitään syytä olekkaan. Sanotaan tosin, että Herran pelko on viisauden alku, mutta mitä sekin sitten oikein tarkoittaa?

        Hulluudessani olen kokenut niin kovia "tuomioita", että niitä on vaikea enää ylittää.

        Moneen vuoteen tällaiset "kokemukset" eivät ole kuitenkaan enää toistuneet. Ehkä minua on koeteltua äärimmäisyyteen saakka ja enää minua ei voida enää juurikaan koetella. Aika näyttää!

        Tunnen todellakin itseni nykyisin jo aika terveeksi. Mielisairaudestakin voi parantua!

        Mitä Lordiin tulee niin itselläkin on hieman ristiriitaiset tuntemukset. Leikkivät vähän sellaisilla asioilla joissa pitäisi olla tarkkana. Koko juttu on tosin saanut jo aika naurettavat mittasuhteet ja bändi saattaa olla piankin historiaa. Mene ja tiedä!

        Onhan näitä hevibändejä ollut jo vuosikymmeniä, jotka ovat tehneet teatraalista ja välillä jopa shokeeraavaakin esiintymistä. Paljon Lordia räikeämmin.

        ;-)

        Niin, sellaisia me olemme, vaikka olemme toisenlaisia olevinamme, eikö vain. Aina tuomassa omaamme esille ja siinä ohessa saatamme unohtaa toisen tarpeetkin. Annathan minulle anteeksi, mutta en kyllä silti varmasti tule nytkään huomioimaan kaikkea. Vajavaisia olemme, ei käy kieltäminen, mutta onneksi menemme täydellisyyttä kohden.
        Sinä se olet oikea persoonallisuus, oikein mainostat tuota "hulluuttasi", eihän se vain tarkoita sinun ajatusmaailmassasi, että olet jo niin pitkälle kehittynyt, että saat vapaasti olla vaikka se "hullukin", en sitten millään käyttäisi tuota sanaa, mutta kun näin lainailen, niin menköön.

        Kamalan näyn näit, mutta et kai luule, että tuota ei olisi tapahtunut tai ei tapahtuisi. Se ei ikinä ole Jumalasta lähtöisin, vaan synnistä.
        Nuo paikat, joissa soditaan tai joissa on tapahtunut luonnonkatasrofeja kokevat tuollaista tänäänkin.
        Ihminen on omassa viisaudessaankin suuri tyhmyri ja joukko tiivistää tyhmyyden ja näin se kamala kollektiivisuuden synti rehottaa, että kun muutkin, miksen minäkin, mutta yksin vain seisoo tuomiolla.

        Ahdistuksen aika on oletettavasti juuri tuota, uskovaiset menevät seitsemäksi vuodeksi turvaan ja juhliin ja täällä maanpäällä on niin kauhea aika, että sitä ei ole ollut ennen, eikä koskaan tule olemaan.
        Et kyllä jää tänne, ahdistukseen, sellaiselta minusta uskovaisena tuntuu, että en siedä ajatustakaan, että sinä hienoine persoonallisuuksinensi olet täällä ahdistuksen keskellä. Jeesus tehköön sinulle jonkin niin selkeän ihmeen, että sinä tulet Hänen verensä turvaan ja Hänen ruumiinsa jäseneksi ja Jumalan valtakuntaan vapaaehtoisesti, sitä minä kerjään Häneltä.

        Voi, ettäkö minä tuntisin paremmin tuon Vanhan Testamentin, että voisin ottaa kantaa tuohon sinun tietoosi tuosta Jumalan käytöksestä vanhan liiton aikana.
        Minkä tunnen, sen olen ymmärtänyt. Ja siinä kaikessa olen hyväksynyt ne hävitykset viisaaksi Jumalan teoksi.
        Jos sinuakin vastaan alati napinoidaan ja kielletään kaikki sinun tekosi ja särjetään ja rikotaan ja levitetään pahaa rikkovaa henkeä ja sinä näkisit miten se romahduttaa kansan moraalin, niin mitä tekisit.

        Niin, ethän sinä ole elämän ja kuoleman Herra ja kaikki valtias, turhaahan minä tätä sinulta kyselen.
        Tunnustetaan molemmat, että Jumala on paljon, niin paljon viisaampi meitä, että joskus meidän on vain luotettava Häneen, vaikka emme ymmärtäisikään Hänen tekojaan.

        Voipa se sinunkin uskosi, jonka Jeesus vaikuttaa, kun minä sitä Häneltä anon, tehdä sinut terveeksi ja sitten et ikinä enää popsi niitä lääkkeitä.

        Jeesus on Kristus. Mitä kirjallisuutta luet ja millä ajalla se kirjallisuus on ilmestynyt.
        Luin tuolta Raamatun historiasta, googlella hain, että ei ole olemassa mitään niin luotettavaa, kuin Raamattu, sillä mistään muusta ei ole niin paljon alkuperästä ja alunalkaen tehtyjä kopioita.

        Vanhassa Testamentissä jo profeetat ennustavat Jeesuken syntymän ja pelastustyön ja kuoleman ja ylösnousemisen ja kertovat Hänen olevan Jumalan poika.

        Jeesus todella sanoo, että ei ole muita hyviä, kuin Jumala.
        Muistathan, että Jeesus syntyi ihmisen kautta, Pyhän Hengen vaikutuksesta, ihmiseksi. Hän siis jätti Jumaluuden taivaaseen.

        Oletko koskaan lukenut Jesaja 53, jossa profeetta ennustaa Jeesuken olevan niin runneltu, meidän syntiemme tähden, että Hän ei ollut enää melkeinpä ihmisen näköinenkään ja niin tuttu kipujen kanssa, että totisesti meidän kaikkien, ihnottavat synnit Hän kantoi ja sovitti.

        Jeesus korotti kaikessa Isää ja Hän teki Isän meille tutuksi ja siksi ihmisen muodossa ollessaan, vaikkakin perisynnitönnä, Hän ei ajatellut olevansa hyvä, mutta kertoi hyvyyden olevan Hänen persoonaansa kuuluvan, koska Hän on alkuperältään Jumala, Isän Poika ja samanlainen kuin Isä. Hän on taasen alkuperäinen Jumala, sillä ihmisen osan Hän on jo suorittanut.

        Me käymme tätä ihmisen osaa vielä läpi, mutta, kun me muutumme, muutumme Jumalan kaltaisuuteen, sillä Jeesus voitti sen oikeuden meidän puolestamme, meille.

        Sanot kokeneesi itsesi epäpyhäksi muiden pyhyyden rinnalla, ehkäpä sinulle vain näytettiin, miten kurjia me ihmiset olemme ilman Jeesusta, miten synti meissä pesikään, jos ei Pyhä Henki valtaa tiloja.
        -Q- todella puhuu Kristustietoisuudesta, se on totta, me tulemme Kristuksesta tietoiseksi Pyhän Hengen kautta, emme itsemme kautta.
        Jeesus on Itse Kristus, Raamattu, joka on vanhin ja luotettavin Jumaluuden ilmoitus, kertoo sen täysin vakuuttavasti meille.

        Jumalan pelko on viisauden alku. Minä rakastan Jumalaa, sillä Hän on niin hyvä minulle ja omilleen, mutta kyllä minä Häntä kunnioituksessa pelkäänkin sillä tavalla, että en ikinä halua rikkoa Hänen pyhää tahtoansa vastaan. Onneksi Jeesus auttaa minua Pyhässä Hengessään antaen ensin minulle kaiken mitä täällä tarvitsen ja niin minun on helppo täyttää rakkauden lakia, se on luonnollista Pyhän Hengen täyteydessä, sillä Hän on rakkaus.


      • Ganda
        hyvää päivää 1. kirjoitti:

        Niin, sellaisia me olemme, vaikka olemme toisenlaisia olevinamme, eikö vain. Aina tuomassa omaamme esille ja siinä ohessa saatamme unohtaa toisen tarpeetkin. Annathan minulle anteeksi, mutta en kyllä silti varmasti tule nytkään huomioimaan kaikkea. Vajavaisia olemme, ei käy kieltäminen, mutta onneksi menemme täydellisyyttä kohden.
        Sinä se olet oikea persoonallisuus, oikein mainostat tuota "hulluuttasi", eihän se vain tarkoita sinun ajatusmaailmassasi, että olet jo niin pitkälle kehittynyt, että saat vapaasti olla vaikka se "hullukin", en sitten millään käyttäisi tuota sanaa, mutta kun näin lainailen, niin menköön.

        Kamalan näyn näit, mutta et kai luule, että tuota ei olisi tapahtunut tai ei tapahtuisi. Se ei ikinä ole Jumalasta lähtöisin, vaan synnistä.
        Nuo paikat, joissa soditaan tai joissa on tapahtunut luonnonkatasrofeja kokevat tuollaista tänäänkin.
        Ihminen on omassa viisaudessaankin suuri tyhmyri ja joukko tiivistää tyhmyyden ja näin se kamala kollektiivisuuden synti rehottaa, että kun muutkin, miksen minäkin, mutta yksin vain seisoo tuomiolla.

        Ahdistuksen aika on oletettavasti juuri tuota, uskovaiset menevät seitsemäksi vuodeksi turvaan ja juhliin ja täällä maanpäällä on niin kauhea aika, että sitä ei ole ollut ennen, eikä koskaan tule olemaan.
        Et kyllä jää tänne, ahdistukseen, sellaiselta minusta uskovaisena tuntuu, että en siedä ajatustakaan, että sinä hienoine persoonallisuuksinensi olet täällä ahdistuksen keskellä. Jeesus tehköön sinulle jonkin niin selkeän ihmeen, että sinä tulet Hänen verensä turvaan ja Hänen ruumiinsa jäseneksi ja Jumalan valtakuntaan vapaaehtoisesti, sitä minä kerjään Häneltä.

        Voi, ettäkö minä tuntisin paremmin tuon Vanhan Testamentin, että voisin ottaa kantaa tuohon sinun tietoosi tuosta Jumalan käytöksestä vanhan liiton aikana.
        Minkä tunnen, sen olen ymmärtänyt. Ja siinä kaikessa olen hyväksynyt ne hävitykset viisaaksi Jumalan teoksi.
        Jos sinuakin vastaan alati napinoidaan ja kielletään kaikki sinun tekosi ja särjetään ja rikotaan ja levitetään pahaa rikkovaa henkeä ja sinä näkisit miten se romahduttaa kansan moraalin, niin mitä tekisit.

        Niin, ethän sinä ole elämän ja kuoleman Herra ja kaikki valtias, turhaahan minä tätä sinulta kyselen.
        Tunnustetaan molemmat, että Jumala on paljon, niin paljon viisaampi meitä, että joskus meidän on vain luotettava Häneen, vaikka emme ymmärtäisikään Hänen tekojaan.

        Voipa se sinunkin uskosi, jonka Jeesus vaikuttaa, kun minä sitä Häneltä anon, tehdä sinut terveeksi ja sitten et ikinä enää popsi niitä lääkkeitä.

        Jeesus on Kristus. Mitä kirjallisuutta luet ja millä ajalla se kirjallisuus on ilmestynyt.
        Luin tuolta Raamatun historiasta, googlella hain, että ei ole olemassa mitään niin luotettavaa, kuin Raamattu, sillä mistään muusta ei ole niin paljon alkuperästä ja alunalkaen tehtyjä kopioita.

        Vanhassa Testamentissä jo profeetat ennustavat Jeesuken syntymän ja pelastustyön ja kuoleman ja ylösnousemisen ja kertovat Hänen olevan Jumalan poika.

        Jeesus todella sanoo, että ei ole muita hyviä, kuin Jumala.
        Muistathan, että Jeesus syntyi ihmisen kautta, Pyhän Hengen vaikutuksesta, ihmiseksi. Hän siis jätti Jumaluuden taivaaseen.

        Oletko koskaan lukenut Jesaja 53, jossa profeetta ennustaa Jeesuken olevan niin runneltu, meidän syntiemme tähden, että Hän ei ollut enää melkeinpä ihmisen näköinenkään ja niin tuttu kipujen kanssa, että totisesti meidän kaikkien, ihnottavat synnit Hän kantoi ja sovitti.

        Jeesus korotti kaikessa Isää ja Hän teki Isän meille tutuksi ja siksi ihmisen muodossa ollessaan, vaikkakin perisynnitönnä, Hän ei ajatellut olevansa hyvä, mutta kertoi hyvyyden olevan Hänen persoonaansa kuuluvan, koska Hän on alkuperältään Jumala, Isän Poika ja samanlainen kuin Isä. Hän on taasen alkuperäinen Jumala, sillä ihmisen osan Hän on jo suorittanut.

        Me käymme tätä ihmisen osaa vielä läpi, mutta, kun me muutumme, muutumme Jumalan kaltaisuuteen, sillä Jeesus voitti sen oikeuden meidän puolestamme, meille.

        Sanot kokeneesi itsesi epäpyhäksi muiden pyhyyden rinnalla, ehkäpä sinulle vain näytettiin, miten kurjia me ihmiset olemme ilman Jeesusta, miten synti meissä pesikään, jos ei Pyhä Henki valtaa tiloja.
        -Q- todella puhuu Kristustietoisuudesta, se on totta, me tulemme Kristuksesta tietoiseksi Pyhän Hengen kautta, emme itsemme kautta.
        Jeesus on Itse Kristus, Raamattu, joka on vanhin ja luotettavin Jumaluuden ilmoitus, kertoo sen täysin vakuuttavasti meille.

        Jumalan pelko on viisauden alku. Minä rakastan Jumalaa, sillä Hän on niin hyvä minulle ja omilleen, mutta kyllä minä Häntä kunnioituksessa pelkäänkin sillä tavalla, että en ikinä halua rikkoa Hänen pyhää tahtoansa vastaan. Onneksi Jeesus auttaa minua Pyhässä Hengessään antaen ensin minulle kaiken mitä täällä tarvitsen ja niin minun on helppo täyttää rakkauden lakia, se on luonnollista Pyhän Hengen täyteydessä, sillä Hän on rakkaus.

        Älä suotta pyytele anteeksi. Ei ole mitään syytä moiseen. Sinun kirjoituksesi ovat selvästi "eläviä" koska niissä puhuu kokemuksen ja iän mukana tuoma viisaus, sekä suuri rakkaus itseäsi, lähimmäistäsi ja Jumalaa kohtaan. Yleensä täällä kirjoitavat "uskovat" ovat riidanhaastajia tai muuten lapsellisia ihmisiä. He ovat aika usein vielä hyvin nuoria joilla ei ole juuri lainkaan elämänkokemusta ja se todellakin näkyy heidän tekstejään lukiessa. Mutta sinä olet virkistävä poikkeus mutta unohda tuo anteeksipyytelevä asenteesi ainakin minun kohdallani. Äläkä nyt pyydä tätäkin sanomaani anteeksi! ;-)

        Ajattelin nyt tässä kysyä sinulta semmoista asiaa, että uskotko, että maapallo on miljardeja vuosia vanha planeetta jolla on elänyt kaikenlaisia "otuksia", kuten esim. dinosauruksia?

        Tiedemiehethän ovat löytäneet dinosaurusten fossiileja ja paljon muutakin todella wanhaa.

        Raamatussahan ei asiasta mainita, joten onko tämä siis suurta valhetta?

        Voit havaita, että raamatussa ei puhuta monesta muustakaan asiasta, kuten esim. tietokoneista ja kiinalaisista, ovatko nekin sitten pelkkää valhetta ja harhaa?

        Reinkarnaatiotakaan ei mainita raamatussa mutta se ei minua häiritse, koska ei siellä ole niin monesta muustakaan todellisesta asiasta yhtään mitään mainita.

        Mitä väliä sillä edes on, kun uskoni opettaa minulle, että kuolemaa ei ole ja, että elämme ikuisesti rakastavan Jumalan armosta. Mehän uskomme lähes samalla tavalla vaikka sinä uskot eläväsi vain yhden elämän ja minä taas, että elän lukuisia elämiä: Lopputuloshan on sama!

        Ehkä koettelen ihmisiä sanomalla olevani hullu ja katsomalla miten he reagoivat. Ehkä haluan "mainostaa" hulluuttani jotta muut mielisairaat rohkaistuisivat siitä, että joku uskaltaa sanoa, että elämä jatkuu mielisairaudesta huolimatta ja, että mielisairaus voi tehdä ihmisestä jopa paremman henkilön.

        Jeesuksessa ja minussa on sen verran samaa, että minäkin kuljen mielelläni "raskautettujen" parissa, toki yhtenä heistä, rohkaisemassa, tukemassa ja vähän auttamassakin heitä. Tunnen, että minun paikkani on heidän kanssaan mutta tunnen myös vahvasti, että juuri heidänlaisensa ihmiset ovat kaikkein aidoimpia ihmisiä ja heidän parissaan on siksi helppo olla.

        Paljon kärsineissä ihmisissä on paljon nöyryyttä mutta myös paljon itsetunto-ongelmia ja ne haluaisin heissä "parantaa". Tietysti vuosikausien kiusaamiset ja ihmisten ylenkatse mielisairaita kohtaan on tehnyt heihin pahaa jälkeä mutta silti kaikki toivo ei ole vielä menetetty.

        Kun sanoin olevani Jeesus, niin mistäs sen tietää jos olenkin joku toinen Kristus, joka on samankaltainen kuin Jeesus 2000 vuotta sitten. Mitäs jos Jumalalla onkin useita poikia?

        En väitä mitään mutta hassulta se vähän tuntuu, että Jumalalla olisi vain yksi poika. Tuntuu vähän samalta kun ennen uskottiin, että on vain yksi aurinko. Tiedemiehet ovat todistaneet, että aurinkoja on maailmankaikkeudessa käsittämätön määrä. Mekin voimme yötaivaalta tämän helposti todeta. Eikö ole hassua, että moni tähtitaivaan nähnyt on kuvitellut, että valot taivaalla ovat vain reikiä taivaankannessa?

        Noista maailmanlopuista en nyt rupea tässä enempää spekuloimaan. Puhuit tuolla toisaalla kuinka aikamme on täynnä lopun ajan merkkejä mutta niinhän on ollut aina maanpäällä: Aina olut sotia, tauteja, nälänhätää ja maanjäristyksiä yms. Kansakunnat ovat nousseet, kukoistaneet ja lopulta sortuneet. Ei tarvitse olla profeetta sellaista ennustaakseen koska sellainen profetia toteutuu ihan varmasti!

        Jumala kukistaa "napisijat". Jumalahan käsittääkseni toimii lähinnä ihmisten kautta, eikä suinkaan sinkoile salamoita "napisijoiden" niskaan. Luonnon kauttakin toki Jumala toimii vaikka minusta näyttäisi todellakin, että Jumala on kaiken sellaiseksi luonut, ettei hänen tarvitse enää itse joka asiaan puuttua vaan voi levätä "laakereillaan" ja silti kaikki toimii kuten pitääkin. Jumala loi maailmankaikkeuden "lait" sitä varten, että nämä lait toteuttavat hänen tahtonsa ilman, että hänen tarvitsisi enää itse toimia minään tuomarina millekkään.

        Tämänhän totesin jo aiemminkin. Näin minä uskon ja näin minä olen Jumalan itselleni ilmoittaneeksi kokenut. Sinulla on omat käsitykseni jotka ovat minulle tunnettuja. Yksikään mainitsemasi asia ei ole ollut minulle tuntematon koska olenhan syntynyt kristittyyn maahan ja kuullut Jumalasta ja Jeesuksesta lähes niin kauan kuin voin muistaa. Jos haluat uskoa, että kaikki kertomani ovat harhaa ja valhetta, saat niin toki uskoa. Haluankin, että uskoani kokoajan koeteltaisiin, jotta voisin siitä vieläkin vahvemman rakentaa. Oli aika jolloin menetin täysin elämänhaluni ja ajattelin itsemurhaani lähes joka minuuttia, mutta tiedätkös mitä? 13 vuotta sitten kaikki itsemurha-ajatukseni katosivat kun aloin ymmärtää Rakkautta syvällisemmin. En tarvinnut rukouksia, en mitään vaan ainoastaan sen ymmärryksen, että Rakkaus kovankin onnen voittaa!

        Minulle ei vain riitä pelkkä raamattu koska sieltä ei löydy kuin murto-osa maailman ihmeistä ja asioista. Viisautta sieltä kyllä löytyy yllinkyllin, mistä syystä raamatun lukeminen kannattaa aina.

        Mitä taas tulee tuohon Jeesuksen runneltuneisuuteen Jesajan kirjassa, niin mieleeni tulee niin monet ihmiset, jotka ovat itsekkin täällä joutuneet runnelluiksi: Ei Jeesuksen kohtalo ollut mitenkään poikkeuksellinen. Ihmisiä on kidutettu, murhattu ja tapettu hyvinkin raaasti kautta aikain. Tietysti saatat sanoa, että Jeesushan oli viaton mutta koetko, että kaikki muut ovat ansainneet tullakkin kidutetuksi ja murhatuksi, koska he ovat olleet perisynnin "saastuttamia"?

        Tällainen sotii kaikkea hyvää ja rakkautta vastaan ja siksi en moiseen uskokkaan. Sydämmeni ääni varoittaa aina uskomasta tällaisiin, eikä sydämmeni ole mitään kiveä, kuten se joillain saattaa olla.

        Olen täysin tyytyväinen elämääni ja mystikkona tunnen, kuinka Jumala paljastaa minulle koko ajan yhä uudempia mysteereitään, kasvattaen samalla viisauttani ja ymmärrystäni. Jonain päivänä kuolen niinkuin kaikki muutkin ihmiset vaikka kuinka haluaisin elää. Oikeasti en kuitenkaan halua elää ikuisesti SAMANLAISENA vaan muuttua ja uudistua jatkuvasti. Taivaatkaan eivät minua pidättele koska olen oppinut, että muuallakin oppii, jopa sellaista mistä taivaissa ei tiedetä yhtään mitään. Miksi muuten Jumala olisi koskaan mitään muuta kuin taivaan luonutkaan?


      • Kristus! 1.
        Ganda kirjoitti:

        Älä suotta pyytele anteeksi. Ei ole mitään syytä moiseen. Sinun kirjoituksesi ovat selvästi "eläviä" koska niissä puhuu kokemuksen ja iän mukana tuoma viisaus, sekä suuri rakkaus itseäsi, lähimmäistäsi ja Jumalaa kohtaan. Yleensä täällä kirjoitavat "uskovat" ovat riidanhaastajia tai muuten lapsellisia ihmisiä. He ovat aika usein vielä hyvin nuoria joilla ei ole juuri lainkaan elämänkokemusta ja se todellakin näkyy heidän tekstejään lukiessa. Mutta sinä olet virkistävä poikkeus mutta unohda tuo anteeksipyytelevä asenteesi ainakin minun kohdallani. Äläkä nyt pyydä tätäkin sanomaani anteeksi! ;-)

        Ajattelin nyt tässä kysyä sinulta semmoista asiaa, että uskotko, että maapallo on miljardeja vuosia vanha planeetta jolla on elänyt kaikenlaisia "otuksia", kuten esim. dinosauruksia?

        Tiedemiehethän ovat löytäneet dinosaurusten fossiileja ja paljon muutakin todella wanhaa.

        Raamatussahan ei asiasta mainita, joten onko tämä siis suurta valhetta?

        Voit havaita, että raamatussa ei puhuta monesta muustakaan asiasta, kuten esim. tietokoneista ja kiinalaisista, ovatko nekin sitten pelkkää valhetta ja harhaa?

        Reinkarnaatiotakaan ei mainita raamatussa mutta se ei minua häiritse, koska ei siellä ole niin monesta muustakaan todellisesta asiasta yhtään mitään mainita.

        Mitä väliä sillä edes on, kun uskoni opettaa minulle, että kuolemaa ei ole ja, että elämme ikuisesti rakastavan Jumalan armosta. Mehän uskomme lähes samalla tavalla vaikka sinä uskot eläväsi vain yhden elämän ja minä taas, että elän lukuisia elämiä: Lopputuloshan on sama!

        Ehkä koettelen ihmisiä sanomalla olevani hullu ja katsomalla miten he reagoivat. Ehkä haluan "mainostaa" hulluuttani jotta muut mielisairaat rohkaistuisivat siitä, että joku uskaltaa sanoa, että elämä jatkuu mielisairaudesta huolimatta ja, että mielisairaus voi tehdä ihmisestä jopa paremman henkilön.

        Jeesuksessa ja minussa on sen verran samaa, että minäkin kuljen mielelläni "raskautettujen" parissa, toki yhtenä heistä, rohkaisemassa, tukemassa ja vähän auttamassakin heitä. Tunnen, että minun paikkani on heidän kanssaan mutta tunnen myös vahvasti, että juuri heidänlaisensa ihmiset ovat kaikkein aidoimpia ihmisiä ja heidän parissaan on siksi helppo olla.

        Paljon kärsineissä ihmisissä on paljon nöyryyttä mutta myös paljon itsetunto-ongelmia ja ne haluaisin heissä "parantaa". Tietysti vuosikausien kiusaamiset ja ihmisten ylenkatse mielisairaita kohtaan on tehnyt heihin pahaa jälkeä mutta silti kaikki toivo ei ole vielä menetetty.

        Kun sanoin olevani Jeesus, niin mistäs sen tietää jos olenkin joku toinen Kristus, joka on samankaltainen kuin Jeesus 2000 vuotta sitten. Mitäs jos Jumalalla onkin useita poikia?

        En väitä mitään mutta hassulta se vähän tuntuu, että Jumalalla olisi vain yksi poika. Tuntuu vähän samalta kun ennen uskottiin, että on vain yksi aurinko. Tiedemiehet ovat todistaneet, että aurinkoja on maailmankaikkeudessa käsittämätön määrä. Mekin voimme yötaivaalta tämän helposti todeta. Eikö ole hassua, että moni tähtitaivaan nähnyt on kuvitellut, että valot taivaalla ovat vain reikiä taivaankannessa?

        Noista maailmanlopuista en nyt rupea tässä enempää spekuloimaan. Puhuit tuolla toisaalla kuinka aikamme on täynnä lopun ajan merkkejä mutta niinhän on ollut aina maanpäällä: Aina olut sotia, tauteja, nälänhätää ja maanjäristyksiä yms. Kansakunnat ovat nousseet, kukoistaneet ja lopulta sortuneet. Ei tarvitse olla profeetta sellaista ennustaakseen koska sellainen profetia toteutuu ihan varmasti!

        Jumala kukistaa "napisijat". Jumalahan käsittääkseni toimii lähinnä ihmisten kautta, eikä suinkaan sinkoile salamoita "napisijoiden" niskaan. Luonnon kauttakin toki Jumala toimii vaikka minusta näyttäisi todellakin, että Jumala on kaiken sellaiseksi luonut, ettei hänen tarvitse enää itse joka asiaan puuttua vaan voi levätä "laakereillaan" ja silti kaikki toimii kuten pitääkin. Jumala loi maailmankaikkeuden "lait" sitä varten, että nämä lait toteuttavat hänen tahtonsa ilman, että hänen tarvitsisi enää itse toimia minään tuomarina millekkään.

        Tämänhän totesin jo aiemminkin. Näin minä uskon ja näin minä olen Jumalan itselleni ilmoittaneeksi kokenut. Sinulla on omat käsitykseni jotka ovat minulle tunnettuja. Yksikään mainitsemasi asia ei ole ollut minulle tuntematon koska olenhan syntynyt kristittyyn maahan ja kuullut Jumalasta ja Jeesuksesta lähes niin kauan kuin voin muistaa. Jos haluat uskoa, että kaikki kertomani ovat harhaa ja valhetta, saat niin toki uskoa. Haluankin, että uskoani kokoajan koeteltaisiin, jotta voisin siitä vieläkin vahvemman rakentaa. Oli aika jolloin menetin täysin elämänhaluni ja ajattelin itsemurhaani lähes joka minuuttia, mutta tiedätkös mitä? 13 vuotta sitten kaikki itsemurha-ajatukseni katosivat kun aloin ymmärtää Rakkautta syvällisemmin. En tarvinnut rukouksia, en mitään vaan ainoastaan sen ymmärryksen, että Rakkaus kovankin onnen voittaa!

        Minulle ei vain riitä pelkkä raamattu koska sieltä ei löydy kuin murto-osa maailman ihmeistä ja asioista. Viisautta sieltä kyllä löytyy yllinkyllin, mistä syystä raamatun lukeminen kannattaa aina.

        Mitä taas tulee tuohon Jeesuksen runneltuneisuuteen Jesajan kirjassa, niin mieleeni tulee niin monet ihmiset, jotka ovat itsekkin täällä joutuneet runnelluiksi: Ei Jeesuksen kohtalo ollut mitenkään poikkeuksellinen. Ihmisiä on kidutettu, murhattu ja tapettu hyvinkin raaasti kautta aikain. Tietysti saatat sanoa, että Jeesushan oli viaton mutta koetko, että kaikki muut ovat ansainneet tullakkin kidutetuksi ja murhatuksi, koska he ovat olleet perisynnin "saastuttamia"?

        Tällainen sotii kaikkea hyvää ja rakkautta vastaan ja siksi en moiseen uskokkaan. Sydämmeni ääni varoittaa aina uskomasta tällaisiin, eikä sydämmeni ole mitään kiveä, kuten se joillain saattaa olla.

        Olen täysin tyytyväinen elämääni ja mystikkona tunnen, kuinka Jumala paljastaa minulle koko ajan yhä uudempia mysteereitään, kasvattaen samalla viisauttani ja ymmärrystäni. Jonain päivänä kuolen niinkuin kaikki muutkin ihmiset vaikka kuinka haluaisin elää. Oikeasti en kuitenkaan halua elää ikuisesti SAMANLAISENA vaan muuttua ja uudistua jatkuvasti. Taivaatkaan eivät minua pidättele koska olen oppinut, että muuallakin oppii, jopa sellaista mistä taivaissa ei tiedetä yhtään mitään. Miksi muuten Jumala olisi koskaan mitään muuta kuin taivaan luonutkaan?

        Kiitos sinulle mahdottoman paljon ystävällisyydestäsi.

        Mutta pitikö sinun tehdä juuri minulle tuo hankala planeetan ikää koskeva kysymys. Sano sinä mitä minun uskovaisena, jolle Raamattu on ylin auktoriteetti asiaan kuin asiaan, pitäisi ajatella tästä asiasta. Sinulla ehkä on siihen se viisaus, joka minulta puuttuu.
        Aikaisemminkin olen sanonut, että Uusi Testamentti on minulle se rakkaus ja se ilmoitus, joka kohdallani toteutuu.

        Jos ymmärrämme niin, että yksi päivä on vaikka se tuhat vuotta, (olikohan se niin), niin meille ilmoitetaan, että Jumala loi kuudessa päivässä maailman, lepäsi yhden päivän, eli seitsemännen.
        Siinä olisi seitsemäntuhatta vuotta, no, kuinka pitkä aika oli se, kun vanhan liiton aikaa elettiin, ei aavistustakaan, mutta tätä uutta liittoa on eletty se parituhatta vuotta. Tälläkään laskuopilla tässtä maapallosta ei saada kuin ehkä jonkin kymmenentuhannen vuoden vanha.
        Toisaalat Jumalalla ei voinut mennä kuuttatuhatta vuotta maailmankaikkeuden luomisessa. Olisiko se sittenkin kuusi päivää vain.
        Tässä tulee jälleen se VT:n heikko tuntemukseni, kun joudun sinulta kysymään sitä, että missä välissä se ihminen luotiin, hetikö maapallon luomisen jälkeen, vai oliko maapallo muussa käytössä ennen sitä, vaikka enkelien ja dinosauruksien ja joidenkin muiden ensin luotujen. Enkelithän luotiin paljon ennen ihmistä.

        Minulle tämä on kyllä jäänyt salaisuudeksi, mutta jopa joskus ymmärrystäni avataan.

        Kuka meistä olisi niin viisas, että tietäisi millaiset aikakäsitykset oli alussa. Nooan isoisäkin eli, olikohan se, että aivan 960 vuotiaaksi, siis lähenteli tuhannen vuoden ikää.

        Tämä on sellainen asia, jota me ei taideta saada selville ja saako tiedemiehetkään, sillä onko heillä varmasti totuuden kertovia mittareita.

        Mutta se me nähdään, että Jumala on kaiken hyvin luonut ja ihmeellisesti ja vaikka kaikki onkin meille itsestään selvää, metsät, meret, kuu, aurinko, muut planeetat ja ennen kaikkea ihminen, joka näkee, kuulee, haistaa, maistaa, puhuu, ajattelee, niin, kun tarkemmin ajattelemme on takana valtava viisaus ja kaikkivoipaisuus.

        Ajattelepa vaikka ihmistä, kun henki on sisällä niin aivot käskyttävät ja ihminen toimii, mutta kun henki lähtee loppuu kaikki ja ihminen ikään kuin jäisi virratta ja sammuisi.

        Sitäkihän jotkut tiedemiehet ovat tutkineet, että kun ihminen kuolee putoaako paino, kun sielu erkanee. Ei taida pudota. Tälläisiä me olemme, kaikki pitäisi tietää, mutta kaikke emme saa täällä tietoomme.

        Raamatun ei ole tarkoitus ollakkaan historian kirja ja maantieteen kirja, vaan se on Jumalan Sanan ilmoitus ja Uusi Testamentti on meille ajankohtainen.

        Iloitsen tuosta, että haluat tuoda raskautuneille helpotusta ja nostaa heidän itsetuntoaan, sitä samaa minäkin haluan ja saman olen havainnut, että kärsineet ovat jalostuneet.
        Olen usein ollut tekemisissä alkoholistien ja mielenterveysongelmista kärsivien kanssa ja heissä on huomattavasti syvempää viisautta, kuin niissä ihmisissä, jotka pääsevät ainakin näennäisesti ilman Isän kurittavaa kasvatusta.

        En tarkoita tällä, että Jumalan tahto on, että ihminen alkoholisoituu tai sairastuu muutenkaan, mutta Hän viisaudessaan saattaa niitäkin omilleen sallia, sillä ne jos mitkä avaa ihmistä ja laajentaa häntä.

        Sanot olevan hassua, että Jumalalla on vain yski Poika, mutta Raamattu kertoo, että niin on ja Hän Isä antoi rakkautensa meidän tähtemme uhriksi, että Hän meistä luoduistaan teki sen kautta Itselleen lapsia. Siis siinä mielessä Jumalalla on monta Poikaa.
        Ja onhan enkelit. Siinäpä olisi asia, josta olisi pajon puhumista ja ehkäpä myöhemmin puhummekin.

        En minä väitä, että etkö ole jo rakkauden tuntemuksessa ja se, että rakkauden muoto on sinut pelastanut niiltä itemurha-ajatuksilta on valtavan ihana asia.
        Sitä voisinkin väittää, että sinä olet yksi Jumalan valittu, sillä Jumalahan tuntee edeltä omansa.

        Saatko sinä kokoea noita ihmeitä, joita minun elämääni on sen jälkeen tullut, kun tunnustin Jeesuksen suullani ja Hän tunnusti minut Jumalan enkelien edessä.
        Minulle Jeesus on Hän, jonka kautta Raamatun lupaukset täyttyvät. Se on totta, koska koen sitä joka hetki ja sitäpaitsi tämä rakkaus, jonka Hän on minuun vaikuttanut on todellista.

        Tuota minä en kyllä usko, että Jumala haluaa vain laakereillaan levätä, ei todella, Hänhän on meistä omistaankin tehnyt energisia ja Hän on sitä Itsekin.
        On aivan väärä luulo, että kun elämme ikuisuudessa siellä vain oleskellaan ja nautitaan olemisesta. Siellä jatketaan kehitystä ja siellä on todella mahtavat mahdollisuudet meillä kaikilla. Oletko koskaan kiinittänyt niihin sanoihin huomiota, kun Jeesus kertoi vielä ihmisenä ollessaan jo lopun jo lähestyessä sille vaellukselle että: "Tästä lähtien Minä en juo viiniä ennen kuin Isäni kodissa." Siellä siis juodaan viiniäkin, mutta onneksi ei tarvitse kenenkään humaltua ja siellä on hedelmäpuut, jotka jatkuvasti uudistavat hedelmiä ja niitä tietenkin syödään. Siellä on myös eläimiä ja vihreitä niittyjä ja kultaisiakin katuja ja on siellä eriarvoisuuttakin, mutta sovussa, sillä toiset keräävät jo täällä maanpäällä kulumattomiin kukkaroihin aarretta ja toiset menevät kotiin vain armosta, toki armosta sinne hekin menevät, jotka jo täällä sitä aarretta keräävät.
        Se on mahtava paikka, se meidän ikuinen kotimme ja siellä on joka heimosta ja kansasta ihmisiä, tai ainakin melkein, sillä taitaa olla niin, että muutamat heimot lankesivat niin syvään kollegtiiviseen syntiin, että ne piti täältä ainakin poistaa, että se saasta ei olisi levinnyt ja vallannut lisätiloja.

        Ajattele, saamme tavata vaikka ketä. Mooseksella ja Jaakobilla ja Aabrahamillakin on niin paljon meille kerrottavaa, että taitaa mielenkiintomme pysyä kauan yllä ja meilläkin on heille kerrottavaa.

        Tiedätkö mikä minua lohduttaa tavattomasti. Se, että Jeesus on ilmaissut minulle usein, että meidän esirukouksemme on niin kantavaa ja vuoria siirtävää, että voimme tavata siellä kotona heitäkin, jotka lähtivät täältä ymmärtämättä totuutta. Ajattele saamme tavata rakkaitamme.

        Miten sinulla, jonka sielu vielä vaeltaa, saatko syntyä samaan paikkaan muiden nyt elävien kanssa ja tunnistatteko te toisenne.

        Tidän miehen, joka kuoli ja sai mennä rajan taakse ja hän kertoi siitä rakkauden valosta, josta muutkin kertovat ja hän kertoi myös tavanneensa siellä vanhempansa ja sanoi heidän olleen aivan tuttuja muodoltaan, mutta kauniin ja nuoren näköisiä ja hän sai täälä maanpäällä hänen isänään toimineelta muutaman neuvon sanankin ja sitten kävi käsky palata tänne vielä.


        Tuo, kun sanot että Raamatussa ei puhuta tietokoneista tai kiinalaisista mitään voi olla vaikka tottakin. Paitsi Ilmestyskirjassa kerrotaan monistakin asioista, jotka nyt tälle ajalle ovat aukeamassa. Siellä kerrotaan, että matkustus lisääntyy ja sen kera tieto, mutta ei ihan sanota, että tietokone, heh.

        Sanot, että sinulle ei pelkkä Raamattu riitä, mutta sanon, että siitä ei hetkeksikään lopu mielenkiinto, koska aina saat siitä uuttaa, hengen kasvun myötä tulee tietoosi sille ajalle kuuluvia asioita. Luen minäkin toki muutakin ja joskus aivan vain vaikka elämänkertoja ja romaanejakin, mutta Raamattu on ainoa jossa todella on elävä Sana.

        Sanot jonakin päivänä kuolevasi, mutta mistäpä tiedät, vaikka olisimme kokeva tempauksen. Jos näet vaikka piankin Jeesuksen joukkoineen pilvissä niin huuda, että Hän ottaa sinut mukaansa, sillä Hänhän on luvannut kuulla hädänpäivänä puoleensa huutavia. Mielummin, ala tienata kulumattomiin kukkaroihin sitä aarretta, koskapa olet siihen koulutettu. Kun Jeesus on elämässäsi, niin hyvät ja rakkaudessa tehdyt teot ovat Hänelle kunniaksi ja Hän maksaa aina ja siitä se aarre syntyy.

        Miksi sinä epäilet minua ja kuvittelet minun ajattelevan kokemuksiasi harhaksi, en ajattele, enkä pyydä sinulta enää anteeksi, jos olenkin jossakin kohdin ilmaissut itseni niin huonosti, että olet tuohon luuloon päässyt. Olet selkeästi kasvatettu, mutta minuun nähden toisinpäin, mutta Jeesus saa Itse sinulle Itsensä ilmaista. Vaikka minä sata vuotta tässä sinulle Hänestä kertoisin, ei se mitään hyödyttäisi, jos Hän ei Itse työtään tee.


      • Ganda
        Kristus! 1. kirjoitti:

        Kiitos sinulle mahdottoman paljon ystävällisyydestäsi.

        Mutta pitikö sinun tehdä juuri minulle tuo hankala planeetan ikää koskeva kysymys. Sano sinä mitä minun uskovaisena, jolle Raamattu on ylin auktoriteetti asiaan kuin asiaan, pitäisi ajatella tästä asiasta. Sinulla ehkä on siihen se viisaus, joka minulta puuttuu.
        Aikaisemminkin olen sanonut, että Uusi Testamentti on minulle se rakkaus ja se ilmoitus, joka kohdallani toteutuu.

        Jos ymmärrämme niin, että yksi päivä on vaikka se tuhat vuotta, (olikohan se niin), niin meille ilmoitetaan, että Jumala loi kuudessa päivässä maailman, lepäsi yhden päivän, eli seitsemännen.
        Siinä olisi seitsemäntuhatta vuotta, no, kuinka pitkä aika oli se, kun vanhan liiton aikaa elettiin, ei aavistustakaan, mutta tätä uutta liittoa on eletty se parituhatta vuotta. Tälläkään laskuopilla tässtä maapallosta ei saada kuin ehkä jonkin kymmenentuhannen vuoden vanha.
        Toisaalat Jumalalla ei voinut mennä kuuttatuhatta vuotta maailmankaikkeuden luomisessa. Olisiko se sittenkin kuusi päivää vain.
        Tässä tulee jälleen se VT:n heikko tuntemukseni, kun joudun sinulta kysymään sitä, että missä välissä se ihminen luotiin, hetikö maapallon luomisen jälkeen, vai oliko maapallo muussa käytössä ennen sitä, vaikka enkelien ja dinosauruksien ja joidenkin muiden ensin luotujen. Enkelithän luotiin paljon ennen ihmistä.

        Minulle tämä on kyllä jäänyt salaisuudeksi, mutta jopa joskus ymmärrystäni avataan.

        Kuka meistä olisi niin viisas, että tietäisi millaiset aikakäsitykset oli alussa. Nooan isoisäkin eli, olikohan se, että aivan 960 vuotiaaksi, siis lähenteli tuhannen vuoden ikää.

        Tämä on sellainen asia, jota me ei taideta saada selville ja saako tiedemiehetkään, sillä onko heillä varmasti totuuden kertovia mittareita.

        Mutta se me nähdään, että Jumala on kaiken hyvin luonut ja ihmeellisesti ja vaikka kaikki onkin meille itsestään selvää, metsät, meret, kuu, aurinko, muut planeetat ja ennen kaikkea ihminen, joka näkee, kuulee, haistaa, maistaa, puhuu, ajattelee, niin, kun tarkemmin ajattelemme on takana valtava viisaus ja kaikkivoipaisuus.

        Ajattelepa vaikka ihmistä, kun henki on sisällä niin aivot käskyttävät ja ihminen toimii, mutta kun henki lähtee loppuu kaikki ja ihminen ikään kuin jäisi virratta ja sammuisi.

        Sitäkihän jotkut tiedemiehet ovat tutkineet, että kun ihminen kuolee putoaako paino, kun sielu erkanee. Ei taida pudota. Tälläisiä me olemme, kaikki pitäisi tietää, mutta kaikke emme saa täällä tietoomme.

        Raamatun ei ole tarkoitus ollakkaan historian kirja ja maantieteen kirja, vaan se on Jumalan Sanan ilmoitus ja Uusi Testamentti on meille ajankohtainen.

        Iloitsen tuosta, että haluat tuoda raskautuneille helpotusta ja nostaa heidän itsetuntoaan, sitä samaa minäkin haluan ja saman olen havainnut, että kärsineet ovat jalostuneet.
        Olen usein ollut tekemisissä alkoholistien ja mielenterveysongelmista kärsivien kanssa ja heissä on huomattavasti syvempää viisautta, kuin niissä ihmisissä, jotka pääsevät ainakin näennäisesti ilman Isän kurittavaa kasvatusta.

        En tarkoita tällä, että Jumalan tahto on, että ihminen alkoholisoituu tai sairastuu muutenkaan, mutta Hän viisaudessaan saattaa niitäkin omilleen sallia, sillä ne jos mitkä avaa ihmistä ja laajentaa häntä.

        Sanot olevan hassua, että Jumalalla on vain yski Poika, mutta Raamattu kertoo, että niin on ja Hän Isä antoi rakkautensa meidän tähtemme uhriksi, että Hän meistä luoduistaan teki sen kautta Itselleen lapsia. Siis siinä mielessä Jumalalla on monta Poikaa.
        Ja onhan enkelit. Siinäpä olisi asia, josta olisi pajon puhumista ja ehkäpä myöhemmin puhummekin.

        En minä väitä, että etkö ole jo rakkauden tuntemuksessa ja se, että rakkauden muoto on sinut pelastanut niiltä itemurha-ajatuksilta on valtavan ihana asia.
        Sitä voisinkin väittää, että sinä olet yksi Jumalan valittu, sillä Jumalahan tuntee edeltä omansa.

        Saatko sinä kokoea noita ihmeitä, joita minun elämääni on sen jälkeen tullut, kun tunnustin Jeesuksen suullani ja Hän tunnusti minut Jumalan enkelien edessä.
        Minulle Jeesus on Hän, jonka kautta Raamatun lupaukset täyttyvät. Se on totta, koska koen sitä joka hetki ja sitäpaitsi tämä rakkaus, jonka Hän on minuun vaikuttanut on todellista.

        Tuota minä en kyllä usko, että Jumala haluaa vain laakereillaan levätä, ei todella, Hänhän on meistä omistaankin tehnyt energisia ja Hän on sitä Itsekin.
        On aivan väärä luulo, että kun elämme ikuisuudessa siellä vain oleskellaan ja nautitaan olemisesta. Siellä jatketaan kehitystä ja siellä on todella mahtavat mahdollisuudet meillä kaikilla. Oletko koskaan kiinittänyt niihin sanoihin huomiota, kun Jeesus kertoi vielä ihmisenä ollessaan jo lopun jo lähestyessä sille vaellukselle että: "Tästä lähtien Minä en juo viiniä ennen kuin Isäni kodissa." Siellä siis juodaan viiniäkin, mutta onneksi ei tarvitse kenenkään humaltua ja siellä on hedelmäpuut, jotka jatkuvasti uudistavat hedelmiä ja niitä tietenkin syödään. Siellä on myös eläimiä ja vihreitä niittyjä ja kultaisiakin katuja ja on siellä eriarvoisuuttakin, mutta sovussa, sillä toiset keräävät jo täällä maanpäällä kulumattomiin kukkaroihin aarretta ja toiset menevät kotiin vain armosta, toki armosta sinne hekin menevät, jotka jo täällä sitä aarretta keräävät.
        Se on mahtava paikka, se meidän ikuinen kotimme ja siellä on joka heimosta ja kansasta ihmisiä, tai ainakin melkein, sillä taitaa olla niin, että muutamat heimot lankesivat niin syvään kollegtiiviseen syntiin, että ne piti täältä ainakin poistaa, että se saasta ei olisi levinnyt ja vallannut lisätiloja.

        Ajattele, saamme tavata vaikka ketä. Mooseksella ja Jaakobilla ja Aabrahamillakin on niin paljon meille kerrottavaa, että taitaa mielenkiintomme pysyä kauan yllä ja meilläkin on heille kerrottavaa.

        Tiedätkö mikä minua lohduttaa tavattomasti. Se, että Jeesus on ilmaissut minulle usein, että meidän esirukouksemme on niin kantavaa ja vuoria siirtävää, että voimme tavata siellä kotona heitäkin, jotka lähtivät täältä ymmärtämättä totuutta. Ajattele saamme tavata rakkaitamme.

        Miten sinulla, jonka sielu vielä vaeltaa, saatko syntyä samaan paikkaan muiden nyt elävien kanssa ja tunnistatteko te toisenne.

        Tidän miehen, joka kuoli ja sai mennä rajan taakse ja hän kertoi siitä rakkauden valosta, josta muutkin kertovat ja hän kertoi myös tavanneensa siellä vanhempansa ja sanoi heidän olleen aivan tuttuja muodoltaan, mutta kauniin ja nuoren näköisiä ja hän sai täälä maanpäällä hänen isänään toimineelta muutaman neuvon sanankin ja sitten kävi käsky palata tänne vielä.


        Tuo, kun sanot että Raamatussa ei puhuta tietokoneista tai kiinalaisista mitään voi olla vaikka tottakin. Paitsi Ilmestyskirjassa kerrotaan monistakin asioista, jotka nyt tälle ajalle ovat aukeamassa. Siellä kerrotaan, että matkustus lisääntyy ja sen kera tieto, mutta ei ihan sanota, että tietokone, heh.

        Sanot, että sinulle ei pelkkä Raamattu riitä, mutta sanon, että siitä ei hetkeksikään lopu mielenkiinto, koska aina saat siitä uuttaa, hengen kasvun myötä tulee tietoosi sille ajalle kuuluvia asioita. Luen minäkin toki muutakin ja joskus aivan vain vaikka elämänkertoja ja romaanejakin, mutta Raamattu on ainoa jossa todella on elävä Sana.

        Sanot jonakin päivänä kuolevasi, mutta mistäpä tiedät, vaikka olisimme kokeva tempauksen. Jos näet vaikka piankin Jeesuksen joukkoineen pilvissä niin huuda, että Hän ottaa sinut mukaansa, sillä Hänhän on luvannut kuulla hädänpäivänä puoleensa huutavia. Mielummin, ala tienata kulumattomiin kukkaroihin sitä aarretta, koskapa olet siihen koulutettu. Kun Jeesus on elämässäsi, niin hyvät ja rakkaudessa tehdyt teot ovat Hänelle kunniaksi ja Hän maksaa aina ja siitä se aarre syntyy.

        Miksi sinä epäilet minua ja kuvittelet minun ajattelevan kokemuksiasi harhaksi, en ajattele, enkä pyydä sinulta enää anteeksi, jos olenkin jossakin kohdin ilmaissut itseni niin huonosti, että olet tuohon luuloon päässyt. Olet selkeästi kasvatettu, mutta minuun nähden toisinpäin, mutta Jeesus saa Itse sinulle Itsensä ilmaista. Vaikka minä sata vuotta tässä sinulle Hänestä kertoisin, ei se mitään hyödyttäisi, jos Hän ei Itse työtään tee.

        Vähän harmittaa kun yöllä sinulle kirjoitin, mutta jotenkin väsyneenä sähläsin koko tekstini, niin ettei sitä koskaan tänne tullutkaan. =(

        No, koitan tässä muistella mitä kirjoitin.

        Minä ainakin luottaisin koulutettuhin ammatti-ihmisiin, kuten vaikkapa nyt tiedemiehiin. Varmasti he ovat välillä väärässäkin, mutta kuten olet hyvin huomannut niin myös tiedekkin kehittyy kokoajan.

        Onhan monille tiedemiehille käynyt niinkin, että ovat alkaneet uskoa Jumalaan, koska ovat tulleet siihen tulokseen, että täytyyhän näin ihmeellisellä maailmankaikeudella olla suunnittelija!

        Kuollessa ihmisestä kuulemma katoaa kuulemma 22 grammaa.

        Sairauteni on ainakin minulle ollut suuri siunaus koska minun on ollut siksi vaikeaa rakastaa itseäni ja vaikeaa on ollut myös siitä syystä, että persoonaani ei ole rakastettu niinkuin olisin halunnut. Tosin mitä vaikeampaa jokin asia on, niin sitä suurempi on voitto kun siitä selviää.

        Arvottomasta hiilen palastakin tulee paineessa kaunis ja arvokas timantti.

        Ensin onkin aina opittava rakastamaan itseään, vain itserakkaudesta voi kehittyä muukin rakkaus. En tarkoita tässä kuitenkaan mitään itsekkyyttä ja narsismia vaan tervettä itserakkautta, joka on lempeä ja armollinen , eikä pöyhkeä ja ylimielinen.

        Miten sellainen, joka ei edes itseään rakasta voisi rakastaa ketään muutakaan?

        Kaikilla sairailla ihmisillä onkin suuri mahdollisuus kehittää kykyään rakastaa muita ihmisiä pidemmälle. Sairas ihminenhän usein alkaa nähdä millä asioilla on elämässä todella merkitystä ja millä taas ei ole niin paljon merkitystä.

        Tunnen, että elämässäni on ollut paljonkin "pieniä" ihmeitä vaikka en ole kuolleista hrännytkään. Ihmisillä on nykyaikana esim. kehittynyt lääketiede, joka sekin auttaa meitä jopa niin, että muinainen ihminen olisi sanonut tällaista ihmeeksi. Jumala auttaa ihmistä tieteenkin kautta. Tiede myös kitkee taikauskon "rikkaruohoja"!

        Meillä onkin lähes samanlainen käsitys siitä, millainen taivaskin voisi olla. Sielläkin juodaan välillä viiniä, lauletaan, opiskellaan, tehdään jopa työtäkin ja vaikka mitä, ihan samaa kuin jo maanpäälläkin. Kaikki on kuitenkin mukavampaa, eikä ketään pakoteta enää mihinkään, kuten maan päällä niin usein tapahtuu. Taivaassa ihmiset ovat kuitenkin täynnä intoa rientäessään sielläkin milloin mihinkin askereeseensa! =)

        Ei sieluni nyt varsinaisesti mihinkään vaeltele, vaan kyllä sieluni päätti jo ennen tänne syntymääni tulevansa tänne Suomeen oppimaan sitä mitä minun on täällä tarkoitus oppiakkin.

        Näin minä uskon.

        Uskon kyllä, että ympärilläni on ihmisiä, joita olen tavannut edellisissä elämissäni. Uskon, että on olemassa "sieluperheitä" joiden jäsenet elävät yhdessä usein samaan aikaan samoissa paikoissa. Jos jonkun ihmisen seurassa on helppo ja hyvä olla, niin sekin saattaa olla merkki siitä, että olette olleet edellsissä elämissänne jo yhdessä toistenne kanssa.

        En tiedä, mutta tämä kaikki tuntuu ihan järkevältä ja jopa mukavaltakin. Sielumme ovat siis "sidotut" toisiinsa ja se side vaan jatkuu ja jatkuu vuosisadoista ja vuosituhansista huolimatta, ehkäpä jopa ikuisesti.

        >>Tidän miehen, joka kuoli ja sai mennä rajan taakse ja hän kertoi siitä rakkauden valosta, josta muutkin kertovat ja hän kertoi myös tavanneensa siellä vanhempansa ja sanoi heidän olleen aivan tuttuja muodoltaan, mutta kauniin ja nuoren näköisiä ja hän sai täälä maanpäällä hänen isänään toimineelta muutaman neuvon sanankin ja sitten kävi käsky palata tänne vielä.


      • iltaa 1.
        Ganda kirjoitti:

        Vähän harmittaa kun yöllä sinulle kirjoitin, mutta jotenkin väsyneenä sähläsin koko tekstini, niin ettei sitä koskaan tänne tullutkaan. =(

        No, koitan tässä muistella mitä kirjoitin.

        Minä ainakin luottaisin koulutettuhin ammatti-ihmisiin, kuten vaikkapa nyt tiedemiehiin. Varmasti he ovat välillä väärässäkin, mutta kuten olet hyvin huomannut niin myös tiedekkin kehittyy kokoajan.

        Onhan monille tiedemiehille käynyt niinkin, että ovat alkaneet uskoa Jumalaan, koska ovat tulleet siihen tulokseen, että täytyyhän näin ihmeellisellä maailmankaikeudella olla suunnittelija!

        Kuollessa ihmisestä kuulemma katoaa kuulemma 22 grammaa.

        Sairauteni on ainakin minulle ollut suuri siunaus koska minun on ollut siksi vaikeaa rakastaa itseäni ja vaikeaa on ollut myös siitä syystä, että persoonaani ei ole rakastettu niinkuin olisin halunnut. Tosin mitä vaikeampaa jokin asia on, niin sitä suurempi on voitto kun siitä selviää.

        Arvottomasta hiilen palastakin tulee paineessa kaunis ja arvokas timantti.

        Ensin onkin aina opittava rakastamaan itseään, vain itserakkaudesta voi kehittyä muukin rakkaus. En tarkoita tässä kuitenkaan mitään itsekkyyttä ja narsismia vaan tervettä itserakkautta, joka on lempeä ja armollinen , eikä pöyhkeä ja ylimielinen.

        Miten sellainen, joka ei edes itseään rakasta voisi rakastaa ketään muutakaan?

        Kaikilla sairailla ihmisillä onkin suuri mahdollisuus kehittää kykyään rakastaa muita ihmisiä pidemmälle. Sairas ihminenhän usein alkaa nähdä millä asioilla on elämässä todella merkitystä ja millä taas ei ole niin paljon merkitystä.

        Tunnen, että elämässäni on ollut paljonkin "pieniä" ihmeitä vaikka en ole kuolleista hrännytkään. Ihmisillä on nykyaikana esim. kehittynyt lääketiede, joka sekin auttaa meitä jopa niin, että muinainen ihminen olisi sanonut tällaista ihmeeksi. Jumala auttaa ihmistä tieteenkin kautta. Tiede myös kitkee taikauskon "rikkaruohoja"!

        Meillä onkin lähes samanlainen käsitys siitä, millainen taivaskin voisi olla. Sielläkin juodaan välillä viiniä, lauletaan, opiskellaan, tehdään jopa työtäkin ja vaikka mitä, ihan samaa kuin jo maanpäälläkin. Kaikki on kuitenkin mukavampaa, eikä ketään pakoteta enää mihinkään, kuten maan päällä niin usein tapahtuu. Taivaassa ihmiset ovat kuitenkin täynnä intoa rientäessään sielläkin milloin mihinkin askereeseensa! =)

        Ei sieluni nyt varsinaisesti mihinkään vaeltele, vaan kyllä sieluni päätti jo ennen tänne syntymääni tulevansa tänne Suomeen oppimaan sitä mitä minun on täällä tarkoitus oppiakkin.

        Näin minä uskon.

        Uskon kyllä, että ympärilläni on ihmisiä, joita olen tavannut edellisissä elämissäni. Uskon, että on olemassa "sieluperheitä" joiden jäsenet elävät yhdessä usein samaan aikaan samoissa paikoissa. Jos jonkun ihmisen seurassa on helppo ja hyvä olla, niin sekin saattaa olla merkki siitä, että olette olleet edellsissä elämissänne jo yhdessä toistenne kanssa.

        En tiedä, mutta tämä kaikki tuntuu ihan järkevältä ja jopa mukavaltakin. Sielumme ovat siis "sidotut" toisiinsa ja se side vaan jatkuu ja jatkuu vuosisadoista ja vuosituhansista huolimatta, ehkäpä jopa ikuisesti.

        >>Tidän miehen, joka kuoli ja sai mennä rajan taakse ja hän kertoi siitä rakkauden valosta, josta muutkin kertovat ja hän kertoi myös tavanneensa siellä vanhempansa ja sanoi heidän olleen aivan tuttuja muodoltaan, mutta kauniin ja nuoren näköisiä ja hän sai täälä maanpäällä hänen isänään toimineelta muutaman neuvon sanankin ja sitten kävi käsky palata tänne vielä.

        Harmi, kun jouduit tekemään kahteen kertaan työsi, mutta jospa tämä kirje oli se parempi.
        Sinä olet todella kehittynyt ja hieno persoona, enkä voi kuin ihmetellä, miksi et olisi rakastettu. Jos se johtuu kuitenkin vain omasta asennoitumisestasi ja onkin vain luuloa.
        Ainakin on hyvä, että rakastat itseäsi, se on täysin tärkeää, jotta voi rakastaa lähimmäistään ja Jumalaa yli kaiken.
        Jumala korjaakin omiensa itsetunnon, koska ilman hyvää itsetuntoa ihminen ei voi olla vapaa ja tyytyväinen.
        Tuo, että olet saanut käydä läpi kovia asioita, on kehittänyt sinua niin, että sanon sinun olevan minulle ihana yllätys, sillä kaltaisiasi viisaita lähimmäisiä minä kaipaan.
        En tarkoita, etteikö minulla heitä olisi, on toki, mutta sinä olet kuitenkin omalla tavallasi kasvatettu ja siinä mielessä virkistävä. Luulen, että kanssasi voisi vaikka väitellä ja silti se ei väleihimme saisi huonoa aikaan. Taidamme olla molemmat Isän hyvin kasvattamia.

        Taidanpa pikkasen vaikkapa väitelläkin nyt, kun sanon, että vaikka sinä olet hyvin kasvatettu ja viisas, minä sydämestäni toivon, että Jeesus saa sinut tähän samaan perheeseen missä minä elän, siis perheeseen, jossa Jeesus on Jumala ja Hänellä on kaikki valta meihin.

        Kyllä minä toki lääkäreihin, insinööreihin, opettajiin, tiedemiehiin ja kaikkiin oman ammattinsa edustajiin luotan niin, että heillä on niitä aloja koskeviin asioihin se tieto, joka muilla on vajaana.

        Mutta, jos Jeesus sanoisi minulle, että maapallo on vaikka 15 000 vuotta vanha, niin tietenkin uskoisin Hänen ilmoituksensa ja ajattelisin, että sekin on jo niin pitkä aika, että liekkö tiedemiehillä sellaisia mittareita ja sellaista viisautta, että pystyisivät senkään iän tarkasti määrittämään, saati miljardeja vuoseja, joista he joskus puhuvat, mutta Jeesus ei ole antanut minulle tietoa maapallon iästä ja siksipä se ei ole niin tärkeää, eikä ainakaan liity pelastusoppiin millääntavalla.

        Kyllä tiedemiehiä todella tulee uskoon. Oletko kuullut siitä, että kehitysopin isäkin Darwin harmitteli oppiansa jo olisi halunnut sen perua, mutta koska oppi oli jo painettu koulukirjoihin, hän ei saanut sitä perutuksi, sitä en kyllä tiedä, että tuliko Darwin uskoon.

        Pidät lääketiedettä tavallaan ihmeenä, niin onhan se, sillä Jumala on antanut siihen viisauttaan, jotta lääketiede kykenisi auttamaan ihmisiä. Niin paljon Jumala ihmisiä rakastaa.

        Minulle Jumala on todistettu 100% varmuudella, sillä ne ihmeet joita olen kokenut, ovat olleet todella ihmeitä ja niitä on paljon.
        Paranemisihmeet ovat saaneet erään lääkärin mukaan koko suuren sairaalan hämmännyksen valtaan. Siitä jo tietää, että ne ovat olleet todella ihmeitä, joita ihmisen järki ei riitä selittämään.
        Kuitenkin sisääni uudesti syntymisen yhteydessä annettu Pyhä Henki on suurin todistaja. Siinä Hengessä on todistus, rakkaus, puolustus ja kaikki mitä me Jeesuksen omat tällä matkalla tarvitsemme. Siinä Hengessä on annettu minulle kyky täyttää rakkauden lakia.

        En halua syntiä tehdä, sillä se Henki on niin ihana, että jokaisesta tulee Hänen johdossaan enemmän ja enemmän Jumalan kuva.
        En silti ole täydellinen ja siksipä olenkin onnellinen, että elän armossa.

        Minä en kyllä sieltä taivaasta lähde millään maanpäälle takaisin, joutuisin varmaan taas johonkin koulutukseen. Tämän elämäni aikana olen jo ahjossa ollut monta kertaa ja vaikka niissä on kuonaa minusta irronnutkin, en enää halua yhtään ahjoon joutua. Ajattele, kolmesti olen käynyt katsomassa kuolemaa silmästä silmään, ja yrityksen jouduttua petoksen uhriksi sain kokea taloudellista kaaostakin. Vaikka ne ovat olleet lyhyitä aikoaja elämääni verrattuna, mutta olen sitä mieltä, että ei enää, nyt vain ikuista kotia kohden.
        Olen jo täällä Jumalan valtakunnassa, sillä se on sisäisesti meissä, jotka uskomme ja tässä valtakunnassa on hyvä elää, mutta silti minusta on aivan ihana ajatella, että pääsemme vihdoin perille, kun tämä ihmisen osa on suoritettu.
        Voi, kunpa sinäkin saisit jäädä taivaaseen, etkä joutuisi uudestaan maanpäälle.
        Pitäköön Jeesus sinusta huolen ja antakoon Itsestään tiedon sinulle niin, että rakastut Häneen.

        Tänään minulla on ollut hyvin pitkä päivä, ensin maallinen työni ja sitten olen ollut toisilla palstoilla työssä Jeesuksen lähettämänä.

        Nyt toivotan sinulle oikein levollista ja hyvää yötä.


      • Ganda
        iltaa 1. kirjoitti:

        Harmi, kun jouduit tekemään kahteen kertaan työsi, mutta jospa tämä kirje oli se parempi.
        Sinä olet todella kehittynyt ja hieno persoona, enkä voi kuin ihmetellä, miksi et olisi rakastettu. Jos se johtuu kuitenkin vain omasta asennoitumisestasi ja onkin vain luuloa.
        Ainakin on hyvä, että rakastat itseäsi, se on täysin tärkeää, jotta voi rakastaa lähimmäistään ja Jumalaa yli kaiken.
        Jumala korjaakin omiensa itsetunnon, koska ilman hyvää itsetuntoa ihminen ei voi olla vapaa ja tyytyväinen.
        Tuo, että olet saanut käydä läpi kovia asioita, on kehittänyt sinua niin, että sanon sinun olevan minulle ihana yllätys, sillä kaltaisiasi viisaita lähimmäisiä minä kaipaan.
        En tarkoita, etteikö minulla heitä olisi, on toki, mutta sinä olet kuitenkin omalla tavallasi kasvatettu ja siinä mielessä virkistävä. Luulen, että kanssasi voisi vaikka väitellä ja silti se ei väleihimme saisi huonoa aikaan. Taidamme olla molemmat Isän hyvin kasvattamia.

        Taidanpa pikkasen vaikkapa väitelläkin nyt, kun sanon, että vaikka sinä olet hyvin kasvatettu ja viisas, minä sydämestäni toivon, että Jeesus saa sinut tähän samaan perheeseen missä minä elän, siis perheeseen, jossa Jeesus on Jumala ja Hänellä on kaikki valta meihin.

        Kyllä minä toki lääkäreihin, insinööreihin, opettajiin, tiedemiehiin ja kaikkiin oman ammattinsa edustajiin luotan niin, että heillä on niitä aloja koskeviin asioihin se tieto, joka muilla on vajaana.

        Mutta, jos Jeesus sanoisi minulle, että maapallo on vaikka 15 000 vuotta vanha, niin tietenkin uskoisin Hänen ilmoituksensa ja ajattelisin, että sekin on jo niin pitkä aika, että liekkö tiedemiehillä sellaisia mittareita ja sellaista viisautta, että pystyisivät senkään iän tarkasti määrittämään, saati miljardeja vuoseja, joista he joskus puhuvat, mutta Jeesus ei ole antanut minulle tietoa maapallon iästä ja siksipä se ei ole niin tärkeää, eikä ainakaan liity pelastusoppiin millääntavalla.

        Kyllä tiedemiehiä todella tulee uskoon. Oletko kuullut siitä, että kehitysopin isäkin Darwin harmitteli oppiansa jo olisi halunnut sen perua, mutta koska oppi oli jo painettu koulukirjoihin, hän ei saanut sitä perutuksi, sitä en kyllä tiedä, että tuliko Darwin uskoon.

        Pidät lääketiedettä tavallaan ihmeenä, niin onhan se, sillä Jumala on antanut siihen viisauttaan, jotta lääketiede kykenisi auttamaan ihmisiä. Niin paljon Jumala ihmisiä rakastaa.

        Minulle Jumala on todistettu 100% varmuudella, sillä ne ihmeet joita olen kokenut, ovat olleet todella ihmeitä ja niitä on paljon.
        Paranemisihmeet ovat saaneet erään lääkärin mukaan koko suuren sairaalan hämmännyksen valtaan. Siitä jo tietää, että ne ovat olleet todella ihmeitä, joita ihmisen järki ei riitä selittämään.
        Kuitenkin sisääni uudesti syntymisen yhteydessä annettu Pyhä Henki on suurin todistaja. Siinä Hengessä on todistus, rakkaus, puolustus ja kaikki mitä me Jeesuksen omat tällä matkalla tarvitsemme. Siinä Hengessä on annettu minulle kyky täyttää rakkauden lakia.

        En halua syntiä tehdä, sillä se Henki on niin ihana, että jokaisesta tulee Hänen johdossaan enemmän ja enemmän Jumalan kuva.
        En silti ole täydellinen ja siksipä olenkin onnellinen, että elän armossa.

        Minä en kyllä sieltä taivaasta lähde millään maanpäälle takaisin, joutuisin varmaan taas johonkin koulutukseen. Tämän elämäni aikana olen jo ahjossa ollut monta kertaa ja vaikka niissä on kuonaa minusta irronnutkin, en enää halua yhtään ahjoon joutua. Ajattele, kolmesti olen käynyt katsomassa kuolemaa silmästä silmään, ja yrityksen jouduttua petoksen uhriksi sain kokea taloudellista kaaostakin. Vaikka ne ovat olleet lyhyitä aikoaja elämääni verrattuna, mutta olen sitä mieltä, että ei enää, nyt vain ikuista kotia kohden.
        Olen jo täällä Jumalan valtakunnassa, sillä se on sisäisesti meissä, jotka uskomme ja tässä valtakunnassa on hyvä elää, mutta silti minusta on aivan ihana ajatella, että pääsemme vihdoin perille, kun tämä ihmisen osa on suoritettu.
        Voi, kunpa sinäkin saisit jäädä taivaaseen, etkä joutuisi uudestaan maanpäälle.
        Pitäköön Jeesus sinusta huolen ja antakoon Itsestään tiedon sinulle niin, että rakastut Häneen.

        Tänään minulla on ollut hyvin pitkä päivä, ensin maallinen työni ja sitten olen ollut toisilla palstoilla työssä Jeesuksen lähettämänä.

        Nyt toivotan sinulle oikein levollista ja hyvää yötä.

        >>Sinä olet todella kehittynyt ja hieno persoona, enkä voi kuin ihmetellä, miksi et olisi rakastettu. Jos se johtuu kuitenkin vain omasta asennoitumisestasi ja onkin vain luuloa.


      • jälleen 1.
        Ganda kirjoitti:

        >>Sinä olet todella kehittynyt ja hieno persoona, enkä voi kuin ihmetellä, miksi et olisi rakastettu. Jos se johtuu kuitenkin vain omasta asennoitumisestasi ja onkin vain luuloa.

        Kiireinen ja ihana päivä on taasen iäksi takana, ajattele, ikinä tämä sama päivä ei ole enää käytössämme. Osasinko elää tämänkin päiväni Jumalalle kunniaksi. Toivon niin olevan.

        Tuo rakkaus, josta puhut, jopa eläimellisenä kiihkona, on sitä sielun rakkautta, joka saa paljon pahaa aikaan. Onko minkään muun takia ihmiset menettäneet täysin toivonsa, kuin tuon rakkauden ja kuinka monet ovat päätyneet raskaisiin tekoihin sielullisen rakkauden takia, itsemurhat ja mustasukkaisuusmurhat, kuka tietää niiden määrää.
        Sielullinen rakastaminenkin on ihmisen perustarve, mutta koskaan se ei saisi siihen mennä, että ihminen antaa toiselle ihmiselle koko elämänsä hallinan.
        Nämä kaksi, jota rakastuvat (yleensä nuoret) ovat avanneet itsessään etsinnän ja sitten, kun kaksi etsivää yhteen sattuu, saattaa rakkaus noin vain leimahtaa ja se onkin sitten menoa.

        Se on vain niin hirveää, että tuo rakkauden muoto saattaa loppua nopeastikin ja vielä sillä tavalla, että toinen on täysin rakkautensa hurmassa, kun toinen jo pyrkii siitä irti.

        Sielullinen rakkaus voi olla todella pettävä ja näin uskovaisena rukoilen kaikkien edestä, että ihmiset eivät siihen vankilaan sortuisi, vaikka se joskus antaa pitempiaikasenkin hurman, päättyy se aina jossain vaiheessa.
        Paljon parempi on, jos ihminen rakastaa vapaatahtoisesti, eikä sorru pakonomaiseen rakkauteen.

        Hengellinen rakkaus, joka tulee Jumalan lähteestä on vapaata ja parantavaa, eikä ikinä petä.

        Älä ikinä arvostele itseäsi noin kovin sanoin, sanomalla olevasi saatanan "sotaratsu", älä leikilläsikään, vaan ilmoita haluavasi pysyä erossa kaikesta, joka lähtee Jumalaa vastustavista voimista.

        Jokainen tietää, että koska olemassa on Pyhä Henki, niin olemassa on myös pahahenki ja näillä kahdella ei ole mitään yhteistä.

        Se, että jotkut joutuvat uhriksi pahalle johtuu monista asioista, mutta yleensä siitä, että heidän valintansa on ollut väärä ja he palvelevat väärää henkeä, joka voi heidän sielullisuutensa, eli lihansa kautta vaikuttaa heissä.

        Jos antaa elämänsä Jeesuksen turvaan, sitä myös on Hänen turvassaan ja Hänen ruumiinsa jäsen.
        Ihmisen sielu kasvaa vapauteen Pyhän Hengen johtamana. Jumala on rakkaus ja Hänen omansa kasvavat vapaudessa ja toivossa.

        Sanot ihmis luonteen olevan pohjimmiltaan eläimellisen. En ole samaa mieltä, vaikka tiedänkin sen, että kun ihminen ahdistetaan äärimmilleen, saattaa ihminen tastella, kuin leijona.
        Sitä mieltä kyllä olen, että on ihmisiä, jotka, koska matka on jo ollut hyvin pitkä, ovat jo perimässään saaneet luonteeseensa vaikeita piirteitä. Suvuissa missä Jumala on kielletty kauan, on syntynyt perisynti, joka on muuttanut heidän ihmisyyttään huonompaan suuntaan.

        Se on ihana, että monet Jeesukseen uskovat, todistavat, että heidän koko luonteensa on muuttunut. He kokevat äärettömänä helpotuksena, kun ovat päässeet irti häiritsevistä ja huonoista luonteenpiirteistään. Jeesus on paljon suurempi, kuin moni tietää ja Hänellä on kaikki valta ja jokainen joka vapaasta tahdosta haluaa Hänen antavan itselleen uuden elämän ja uuden luonteen, saa sen.

        Raamattu on elävää Sanaa ja se menee ihmisen alitajuntaan ja tekee siellä itsenäistä työtään, puhdistaen ja parantaen.
        Oikeassa olet, että jos Henki puuttuu, Sanakaan ei toimi. Siksi on välttämätöntä syntyä uudeksi ylhäältä ja saada Pyhä Henki sisimpäänsä.

        Sana muistuttaa meitä uskovaisia alati ja siksi Sanaa tulee lukea, jotta saa rakennustarpeita kasvuun ja kehitykseen.

        Jos vaikka olen joskus suuttunut ja ollut anteeksiantamaton, niin Sana on tullut heti muistuttamaan minua, että ellen minä anna lähimmäiselleni anteeksi se on rukouseste. Johanneksen kirjeissä kerrotaan tuosta aivan erityisesti.
        Silläpä en yleensä ole suuttunut, kuin hetken ja herkästi pyydän anteeksi ja annan anteeksi, vaikka suuttumisen kohde ei pyytäisikään. Näin olen aina vapaudessa.

        Jos Sanaa noudatta, niin totisesti pysyy vapaana ja onnellisena.
        Raamattu on kirjaimellisesti Jumalan Sanaa, mutta ei se polta, muita kuin heitä, jotka syntiä tekevät ja vastustavat Jumalan neuvoja ja ohjeita. Sana parantaa ja tekee eläväksi, jos sitä noudattaa.

        Olet kokenut paljon ja ainakin Jeesus tietää miksi ja siksipä sinun kannattaa kysellä Jeesukselta näistä asioista, mutta ensin sinun täytyy rakastua Häneen ja pyytää Jeesusta avamaan ovi Jumalan valtakuntaan.

        Tuo, että jotkut kuvittelevat olleensa kuninkaita entisessä elämässään on aika satua, sillä niitä kuninkaita on äärettömän vähän, muihin kansalaisiin verrattuna. Ja miksi joku haluasi kuninkaaksi, raskas ja velvoittava tehtävä.

        Nuo kokemuksesi ovat erikoisia, mutta jos Jeesus, jolle Itse Isä antoi vallan meihin nähden, antaa kokemuksia, ne ovat aina vapaita, pelkoa niissä ei ole koskaan ja ne ovat rakkaudellisia.
        Jumalan Henki ei toimi muuten, kuin vapaudessa ja ihminen ei koskaan mene transsiin tai hänen ei ikinä tarvitse hokea mantroja. Sielun kautta toimivat henget pakottavat tai ne täytyy kutsua mantroja hokemalla.

        Enkeli asiat näyttävät kiinnostavan sinua ja siksipä voit hakea google etsinnällä Raamattu uskonkirja netistä heisät enemmänkin tietoa. Enkeleitä on lopunajan kentillä ja aina murrosvaiheessa heitä on ollut ja tulee olemaan Jumalan työssä. He eivät todellakaan korota ikinä iteään, vaan Jeesusta Kristusta.

        Näyttäisipä taas kirjeesta tulevan mahdottoman pitkä, niinpä päätän lopettaa tämän nyt. Oikein hyvää iltaa ja tulevaa yötä.

        Jeesus on minulle opettanut, että pitää elää tätä yhtä kullan arvoista hetkeä, eikä murehtia mistään. Eilinen jo meni ja huomisesta emme tiedä, siis eläkäämme nyt.


    • jatkoa 1.

      Viestihierarkia meni liian syväksi, mutta toivottavasti löydät täältä tämän toivotuksen.

      Toivon elämääsi kaikkinasta hyvää ja toivon, että tapaamme vielä, ainakin siellä ikuisuudessa, jota kohti meitä kehitetään monien mutkienkin kautta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      1709
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      20
      1634
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      70
      1478
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      59
      1472
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      56
      1370
    6. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      16
      1325
    7. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      87
      1304
    8. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      18
      1186
    9. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1140
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      8
      1121
    Aihe