Kuten useimmat veneilijät, olen minäkin tehnyt kesäisin tuttavuutta nötkötiksi kutsutun ruoka-aineen kanssa. Tällä nimikkellä on käsittääkseni kutsuttu yleisesti sekä naudanlihasäilykkeitä että nauta/sika- ja sika/nauta-yhdistelmäsäilykkeitä. Tölkkitavaraa, yleisimmin 400 grammaa / purkki.
Maailmankuulun toisinveneilijä/kirjailija P. Dunckerin
http://www.merivuokko.fi/ perusmuonaa kuuluu puolestaan olevan "corneri", jota Pera ostaa Kielistä (huom. Saksan Kiel-nimisestä kaupungista eikä esim. Kielien kääntelijän kielivarastoista) satoja purkkeja maailman merille lähtiessään. Corned beef, pelkkää nautaa.
Tiedossani on toki ollut, että ruotsin sana nötkött tarkoittaa varsinaisesti naudanlihaa. Sika ei ole nautaa.
Mutta mistä tuo sanan etuosa nöt on sitten ruotsin kieleen tullut nautaa merkitsemään? Pähkinälihaa? Hankaus- tai kulutuslihaa (nöta = hangata, hivuttaa, jauhaa, kulua)? Ei oikein avaudu suomenkieliselle!
Kun tulin avanneeksi maanmainiot "Raholan syötävät sanat" tänään muussa yhteydessä N-kirjaimen kohdalta, tuli tämäkin asia ikään kuin vahingossa esille. Kannattaa katsoa sanan taustoja web-osoitteesta
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/n.html#naut
Löytyy sieltä yhtä sun toista muutakin mukavaa. Kiitos, Jaakko!
Kunpa saisi kieliäkin purkitettuina, jottei tarvitsisi niitä koko aikaa käännellä! Ja maksaa, maksaapa se sitten mitä maksaa!
Maailmankuulun toisinveneilijä/kirjailija P. Dunckerin
http://www.merivuokko.fi/ perusmuonaa kuuluu puolestaan olevan "corneri", jota Pera ostaa Kielistä (huom. Saksan Kiel-nimisestä kaupungista eikä esim. Kielien kääntelijän kielivarastoista) satoja purkkeja maailman merille lähtiessään. Corned beef, pelkkää nautaa.
Tiedossani on toki ollut, että ruotsin sana nötkött tarkoittaa varsinaisesti naudanlihaa. Sika ei ole nautaa.
Mutta mistä tuo sanan etuosa nöt on sitten ruotsin kieleen tullut nautaa merkitsemään? Pähkinälihaa? Hankaus- tai kulutuslihaa (nöta = hangata, hivuttaa, jauhaa, kulua)? Ei oikein avaudu suomenkieliselle!
Kun tulin avanneeksi maanmainiot "Raholan syötävät sanat" tänään muussa yhteydessä N-kirjaimen kohdalta, tuli tämäkin asia ikään kuin vahingossa esille. Kannattaa katsoa sanan taustoja web-osoitteesta
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/n.html#naut
Löytyy sieltä yhtä sun toista muutakin mukavaa. Kiitos, Jaakko!
Kunpa saisi kieliäkin purkitettuina, jottei tarvitsisi niitä koko aikaa käännellä! Ja maksaa, maksaapa se sitten mitä maksaa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
50-luvun Helsingissä vieraillut sisäsuomalainen arveli, että herra Kött on varmaankin Suomen rikkaimpia miehiä, koskapa lähes jokainen lihakauppa Helsingissä näyttää kuuluvan hänelle. LIHAA - KÖTT. Eipä vain ole enää sellaisia kivijalkapuoteja!
Olisikohan ollut 40-luvun loppua vai 50-luvun alkua, kun erään kainuulaisen paikkakunnan liike-elämä tilasi paikallisen seurojentalon aulaan muutaman mainosjulisteen. Tekijä oli vierasmaalainen, toiskielinen "mainosgraafikko" (vai mikä ammattinimike silloin mahtoikaan olla käytössä?) Kylän suurin elintarvikeliike mainostikin sitten tosi komeasti:
AINA TURETTA LIHAA SAATANA!
Kajaanissa vaikutti vuosikymmeniä sitten Olli Mankinen. Seppä parhaasta päästä, verbaalivirtuoosi ei niinkään. Olli oli töhertänyt pajansa eteen kyltin:
SEPÄ OLI MANKINEN. REKIÄ RAUTOITETAAN.
Tulivatpa kuuluisat Karhumäen veljekset lentokoneellaan Kajaaniin yleisöä lennättämään. Ei siellä toki kenttää silloin vielä ollut - Kajaaninjoen jäältä operoitiin. Laskutelineet suksimallia. Ja juuri nuo laskutelineet pettivät. Eikun telineet irti koneesta ja Ollin pajalle niitä korjauttamaan!
Olli oli paitsi hyvä seppä, myös fiksu mies muutenkin. Hän ymmärsi, millainen referenssiarvo tuolla toimeksiannolla oli. Niinpä kyltti pajan seinällä muuttui muotoon:
SEPÄ OLI MANKINEN. REKIÄ RAUTOITETAAN. LENTOKONEITA KORJATAAN.
Epäilen että ruotsin 'nöt' on etymologisesti samaa alkuperää kuin Suomen 'nauta', ilmeisesti germaanista perua.
Mm. nykyenglannissa, ruotsissa ja suomessa on joukko sanoja jotka ovat yhteistä alkuperää:
tauti
död
dead
rauta
röd
red
kaunis
skön
???
kauppa
köpa
cheap
kuningas
konung
king
mesi (mete-, mede-)
mjöd
mead
jne...
On helppo huomata noissa sanoissa toimiva äännelaki, ja lisäesimerkkejäkin voisi olla helppo löytää.