Eli tarkoituksena aloitella lähivuosina talon pystyttämistä. Tullut jonkin verran tutkittua noita vesikiertoisia lämmityssysteemeitä (Wirsbo, Nereus, Greenline) ja herännyt muutamia kysymyksiä. Mielipiteitä kyselisin noista:
- Millaiset huonekohtaiset säätömenetelmät noissa on ja onko paljon eroa. Eli olen Nereuksesta esim. saanut sellaisen käsityksen, että nuo huonetermostaattien toimilaitteet jakotukissa joko sulkevat / sallivat koko virtauksen ko. piirissä, onko näin?
- Millainen tuo on muissa järjestelmissä (esim. wirsbo), eli onko näissä tuo toimilaite virtausta säätävä.
Entä miten esim. 1,5 kerroksisessa talossa kannattaa jakotukit sijoitella:
- Tarvitaanko omat ala- ja yläkertaan
- Tarvitaanko oma jakotukki pesutiloille, jos noiden halutaan olevan lämpimät kesälläkin, kun huonetilojen lämmitys pois
- Noissa maalämpöpumpissa näyttäis olevan esim. piiriohjauksia yleensä 2, mutta edellämainitulla oletuksella tulisi kolme piiriä eli yläkerta, alakerta ja pesu/saunatilat
- TulevaRakentaja
- Millaiset huonekohtaiset säätömenetelmät noissa on ja onko paljon eroa. Eli olen Nereuksesta esim. saanut sellaisen käsityksen, että nuo huonetermostaattien toimilaitteet jakotukissa joko sulkevat / sallivat koko virtauksen ko. piirissä, onko näin?
- Millainen tuo on muissa järjestelmissä (esim. wirsbo), eli onko näissä tuo toimilaite virtausta säätävä.
Entä miten esim. 1,5 kerroksisessa talossa kannattaa jakotukit sijoitella:
- Tarvitaanko omat ala- ja yläkertaan
- Tarvitaanko oma jakotukki pesutiloille, jos noiden halutaan olevan lämpimät kesälläkin, kun huonetilojen lämmitys pois
- Noissa maalämpöpumpissa näyttäis olevan esim. piiriohjauksia yleensä 2, mutta edellämainitulla oletuksella tulisi kolme piiriä eli yläkerta, alakerta ja pesu/saunatilat
- TulevaRakentaja
Vastaukset 6
Vanhimmat
Termostaatti on aina on/off toimintoinen... olisi hyvä jos venttiiliin saisi säädettyä pienen ohivirtauksen... onko lie sellaista termostaattia edes olemassa? Nereus jäljittelee tätä asiaa sillä että toinen piiri virtaa vapaasti ja toisessa on termostaatti, jolla hienosäädetään lämpötilaa. Toistenmielestä verkko pitää tasopainoittaa ja tulovesi säätää sopivaksi eikä termostaatista ole sellaisessa kuin haittaa.
Kostea tilat kannattaa suntata ja ehkä myös säätää omaksi piirikseen. Sen sijaan ylä ja alakerran piirit voivat olla samassa sunttauksessa vaikka niillä onkin omat jakotukit. Eli et tarvitse kolmea piiriä.
Kesäaika on ongelma. Pesutiloihin pitäisi saada helteilläkin lattiaan 3-5 astetta enempi lämpöä kuin on huoneessa. Oma säätöpiirinsä tuohon on kallis?
Olen nähnyt suunnitelmia, joissa vesikierron lisäksi on pienitehoinen tavallinen kaapelilämmitys lämpimiä kausia varten. Noissa pitää vesikierto saada pois kokonaan, kun lattiaa lämmitetään sähköllä. Muuten vesi kuljettaa lämpöä jonnekin.
Joo,meillä ois kans samanlaiset suunitelmat.
Itse ajetteltiin laittaa myös mahdollisuus veden lämmitykseen puullakin.
Mut mikä meitä arveluttaa on se, kui laminaatti käyttäytyy vesikiertosen lattian päällä.
Eli onko vaarana et rupee laminaatti aaltoileen?
PS.Eiks ois aina parempi mitä vähemmän jakotukkeja? Ja sekin mielellään kosteus eristetyssä(Esim.KHH) tilassa! Olen nimittäin tehnyt jokusen vahinkosaneerauksen ja useassa on jakotukki paukahtanut halki!!!
Yleensähän jakotukkeja laitetaan juuri niin monta kuin tarvitaan.
En ole kuullut halkeilleista jakotukeista. Minkälaisia tapauksia ne ovat olleet? Uusia pientaloja vai jotain vanhoja kerrostaloja?
No, kysehän on luonnollisesti ollut vanhemmista pientaloista. Yleensä jakotukin päästä on pettänyt. Juuri ennen vesimittaria. En väitä että tämä olisi yleistä, mutta itse laitan yhden, ja senkin lauteiden alle saunaan.
Ai puhuit kylmän käyttöveden jakotukista... Niitähän harrvemmin löytyy enempää kuin yksi talosta. Voisvatko johtua paineenalentimen toimimattomuudesta tai peräti puuttumisesta. Käyttöveden paineet on vähän eri luokkaa kuin lämmitysverkon.