laitoin tän kun sitä usein kysytään!!
ETTÄ suositeltavia arvoja ei oo...
5.3. "Normaaliarvot"
Sisäilman biologisille pölyille ei ole terveysperusteisia ohjearvoja tai enimmäispitoisuuksia.
Suomessa on tilastollisin menetelmin tehty ehdotus normaaliarvoista, joiden
alle jäävillä pitoisuuksilla voi myös esiintyä terveyshaittoja. Matala sisäilman mikrobipitoisuus
ei luotettavasti poissulje kiinteistössä
mahdollisesti olevaa mikrobiongelmaa.
Pitoisuuksia arvioitaessa on otettava huomioon vuodenajan vaikutus. Suurin bakteerien
normaalina pidettävä pitoisuus on 4500 cfu/m3 kaikkina vuodenaikoina. Homeille ja
hiivoille tasoja alle 150 cfu/m3 voidaan pitää tavanomaisina, 150-500 cfu/m3 kohonneina
ja yli 500 cfu/m3:n pitoisuuksia korkeina.
Aktinobakteereiden 10 cfu/m3 alittavia tasoja voidaan pitää normaaleina ja tason
ylittäviä pitoisuuksia kohonneina.
Annettuja pitoisuuksia ei voida soveltaa maatila-asuntoihin, joihin voi itiöitä kantautua
tuotantotiloista, vaikkei varsinaista sisäilmalähdettä olisikaan. Pitoisuuden lisäksi
myös mikrobisuvustolla on merkitystä terveyshaittaa arvioitaessa.
Pintanäytteen pitoisuuksia >1000 cfu/cm2
pidetään kohonneina. Lisäksi mikrobisuvuston
tarkastelulla on merkitystä. Materiaalinäytteen
pitoisuuksia > 10 000 cfu/g
pidetään kohonneina.
OHJEARVOT ASUNNOILLE
ILMANÄYTE, HOMEET
500 cfu/m3 korkea
PINTANÄYTE
>1000 cfu/cm2 kohonnut
MATERIAALINÄYTE
> 10 000 cfu/g kohonnut
------------
.1 Ohjearvot
Sisäilman mikrobeille ei ole olemassa
terveysperusteisia ohjearvoja Suomessa eikä
muissakaan maissa. Koska kyseessä on
mahdollisesti allergisoiva biologinen pöly, ei
allergian kannalta turvallista alarajaa ole
olemassa. Toisaalta samoja altisteita esiintyy
myös luonnossa eikä sulan maan aikana
ulkoa sisää kulkeutuvia mikrobeja voida
rakennuksista kokonaan eliminoida.
Viitteellisiä ohjearvoja on annettu
hallinnollisen päätöksenteon tueksi, mutta
terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa
huomioon myös rakennuksen tekninen kunto
ja vaurioitumisaste sekä mikrobisuvusto
määrällisen altistuksen lisäksi.
Riskinarviointi perustuu aina myös muihin
tietoihin kuin mittausarvoihin.
Kuntien terveysvalvontaviranomaiset
(terveystarkastaja, eläinlääkäri,
terveyslautakunta) käyttävät omien
arvioidensa tukena edellä kuvattuja sosiaalija
terveysministeriön ohjeellisia
pitoisuusarvoja. Ministeriön julkaisemaa
sisäilmaopasta ja –ohjetta uusitaan
parhaillaan.
lähde:
SISÄILMA JA TERVEYS – TIETOA RAKENTAJILLE
Tuula Husman1, Pekka Roto2, Markku Seuri3
1 Kansanterveyslaitos, Ympäristöepidemiologian yksikkö
2 Suomen Terveystalo Oy
3 Kuopion aluetyöterveyslaitos, Työlääketiede
ETTÄ suositeltavia arvoja ei oo...
5.3. "Normaaliarvot"
Sisäilman biologisille pölyille ei ole terveysperusteisia ohjearvoja tai enimmäispitoisuuksia.
Suomessa on tilastollisin menetelmin tehty ehdotus normaaliarvoista, joiden
alle jäävillä pitoisuuksilla voi myös esiintyä terveyshaittoja. Matala sisäilman mikrobipitoisuus
ei luotettavasti poissulje kiinteistössä
mahdollisesti olevaa mikrobiongelmaa.
Pitoisuuksia arvioitaessa on otettava huomioon vuodenajan vaikutus. Suurin bakteerien
normaalina pidettävä pitoisuus on 4500 cfu/m3 kaikkina vuodenaikoina. Homeille ja
hiivoille tasoja alle 150 cfu/m3 voidaan pitää tavanomaisina, 150-500 cfu/m3 kohonneina
ja yli 500 cfu/m3:n pitoisuuksia korkeina.
Aktinobakteereiden 10 cfu/m3 alittavia tasoja voidaan pitää normaaleina ja tason
ylittäviä pitoisuuksia kohonneina.
Annettuja pitoisuuksia ei voida soveltaa maatila-asuntoihin, joihin voi itiöitä kantautua
tuotantotiloista, vaikkei varsinaista sisäilmalähdettä olisikaan. Pitoisuuden lisäksi
myös mikrobisuvustolla on merkitystä terveyshaittaa arvioitaessa.
Pintanäytteen pitoisuuksia >1000 cfu/cm2
pidetään kohonneina. Lisäksi mikrobisuvuston
tarkastelulla on merkitystä. Materiaalinäytteen
pitoisuuksia > 10 000 cfu/g
pidetään kohonneina.
OHJEARVOT ASUNNOILLE
ILMANÄYTE, HOMEET
500 cfu/m3 korkea
PINTANÄYTE
>1000 cfu/cm2 kohonnut
MATERIAALINÄYTE
> 10 000 cfu/g kohonnut
------------
.1 Ohjearvot
Sisäilman mikrobeille ei ole olemassa
terveysperusteisia ohjearvoja Suomessa eikä
muissakaan maissa. Koska kyseessä on
mahdollisesti allergisoiva biologinen pöly, ei
allergian kannalta turvallista alarajaa ole
olemassa. Toisaalta samoja altisteita esiintyy
myös luonnossa eikä sulan maan aikana
ulkoa sisää kulkeutuvia mikrobeja voida
rakennuksista kokonaan eliminoida.
Viitteellisiä ohjearvoja on annettu
hallinnollisen päätöksenteon tueksi, mutta
terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa
huomioon myös rakennuksen tekninen kunto
ja vaurioitumisaste sekä mikrobisuvusto
määrällisen altistuksen lisäksi.
Riskinarviointi perustuu aina myös muihin
tietoihin kuin mittausarvoihin.
Kuntien terveysvalvontaviranomaiset
(terveystarkastaja, eläinlääkäri,
terveyslautakunta) käyttävät omien
arvioidensa tukena edellä kuvattuja sosiaalija
terveysministeriön ohjeellisia
pitoisuusarvoja. Ministeriön julkaisemaa
sisäilmaopasta ja –ohjetta uusitaan
parhaillaan.
lähde:
SISÄILMA JA TERVEYS – TIETOA RAKENTAJILLE
Tuula Husman1, Pekka Roto2, Markku Seuri3
1 Kansanterveyslaitos, Ympäristöepidemiologian yksikkö
2 Suomen Terveystalo Oy
3 Kuopion aluetyöterveyslaitos, Työlääketiede
Vastaukset 3
Vanhimmat
Riskinarviointi perustuu aina myös muihin
tietoihin kuin mittausarvoihin.
Kuten olen saanut karvaasti kokea, ITIÖITÄ TÄYNNÄ OLEVA TYÖTILANI MUUTTUI PAPERILLA ALTISTEETTOMAKSI TYÖTILAKSI.
TERVEISIN KELA
TÖITÄ PITÄÄ JATKAA SIIS, ELLEN SAA UUTTA TUTKIMUSTA, SISÄILMAMITTAUS TMS.
JA SITÄ PITÄÄ NYT TAISTELLA.
EI SAIRASPÄIVÄRAHAA KELASTA, (SAIRASLOMA JATKUU, MUTTA SE EI HYÖDYTÄ MITÄÄN, RAHAA EI TIPU MISTÄÄN)
NYT EI OO LÄÄKÄRIN SYY, LÄÄKÄRI TOTESI ETTEN OLE TYÖKYKYINEN.
todeta, ettet ole olleenkaan työkykyinen nyt, missään tilassa, homeettomassakaan. Jos muu ei auta, vaihda diagnoosia. MASENNUS on erittäin hyvä. Olethan toki oikeastikin masentunut, kun olet menettänyt työpaikkasi, toimeentulosi ja terveytesi homeen takia, eikä loppua kärsimyksille ole näkyvissä.