Naisten osalta kamppailulajeissa on huomattu esiintyvän tavallista enemmän jonkin asteisia syömishäiriöitä.Onko samanlaisia ongelmia myös miesten puolella?
Bulimiaa, anoreksiaa, ortoreksiaa, ahmimishäiriöitä jne. esiintyy todella paljon, mutta kuitenkin piilevästi. Ongelmia omaavat ihmiset ovat taitavia peittelemään asiaa ja huijaamaan ihmisiä.
Se terveennäköinen, lihaksikas ja hyväkuntoinen nuori ei välttämättä olekaan niin terve mielensä sisällä. Itse tiedän lukuisia tapauksia kamppailu-urheilupiireistä, joilla ko. ongelmaa esiintyy, asteet vain vaihtelevat.
Millaisia kokemuksia teillä muilla on asiasta?
Onko lähipiirissä tai itsellä jonkinasteisia syömishäiriöitä?
Mitä voi tehdä, jos ja kun tietää toisella olevan tuollaisia ongelmia?
Bulimiaa, anoreksiaa, ortoreksiaa, ahmimishäiriöitä jne. esiintyy todella paljon, mutta kuitenkin piilevästi. Ongelmia omaavat ihmiset ovat taitavia peittelemään asiaa ja huijaamaan ihmisiä.
Se terveennäköinen, lihaksikas ja hyväkuntoinen nuori ei välttämättä olekaan niin terve mielensä sisällä. Itse tiedän lukuisia tapauksia kamppailu-urheilupiireistä, joilla ko. ongelmaa esiintyy, asteet vain vaihtelevat.
Millaisia kokemuksia teillä muilla on asiasta?
Onko lähipiirissä tai itsellä jonkinasteisia syömishäiriöitä?
Mitä voi tehdä, jos ja kun tietää toisella olevan tuollaisia ongelmia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Paha sanoa, mitä voi tehdä! Toisen asioihin kun on niin vaikeaa puuttua.
Olen kuitenkin itse nähnyt niin selviä tapauksia (luut sojottaa, lihaa on vain kielessä jne) esim. punnituksen yhteydessä ja muutenkin kisoissa, että on ihan jäänyt sanattomaksi. Kamalaa katsella, kun nuori pilaa terveytensä!
Kotiväkihän siinä eniten voisi auttaa, mutta hekään eivät aina tiedä asiasta. Salailu tässä asiassa on niin voimakasta, ja omalla siskollani oli syömishäiriö oletettavasti vuosia, enkä tiennyt asiasta, vaikka saman katon alla asuttiin.
Onneksi kerran "yllätin" oksentamasta ja pian sisko pääsi hoitoon.
Mutta voiko syömishäiriöstä parantua ilman hoitoa?
Yks kirjoitti, että tuo käänteisilmiö oli parantunut iän myötä, mutta entäs bulimiat, anoreksiat jne? Voiko ne parantua, kun ikää tulee lisää?
Voiko ihminen parantua itsestään, jos syömiskäyttäytyminen on jo mennyt niin kieroutuneeksi? Voiko oksentaja lopettaa yhtäkkiä oksentelun? Ja voiko liikunnalla rankaisija saada terveemmän asenteen treeniin ihan itsestään? Tarvitaanko aina psykologista hoitoa tms?
Onko kellään kokemuksia tai tietoa?
Miehillä taitaa esiintyä ns. käänteistä anoreksiaa. En tiedä onko tämä kamppailulajeissa yleistä, mutta ainakin voimailulajeissa sitä on jonkin verran.
Sehän tarkoittaa sitä, että koskaan ei voi olla tarpeeksi iso, lihaksikas, voimakkaannäköinen....
Peilissä siis näkyy vääristynyt kuva omasta kropasta, aivan kuin anorektikoillakin. Se kroppa tosin näyttää aina liian pieneltä ja hennolta. Muilla häiriöisillä taas näyttää aina liian lihavalta.
Mä tiedän tuttavapiirissäni vain yhen miehen, jolla on ollu nuorempana syömishäiriö. En vaan tiedä tarkemmin, millanen se oli. Harvoin kai tuollaista sattuu miesten kohalle.
Tuo on totta. Jonkinlaisesta kehonkuvan häiriöstä on kyse, lienee sukua anoreksialle. Ravinto ja sen tarkkailukin kuuluu romunveivaajan elämään. Omakohtaista kokemusta asiasta on. Painoilla harjoittelin vuosikaudet ja kuitenkin peilistä katsoi aina luikku, jolla ei ollut tarpeeksi lihaksia. Aikanaan homma sitten hiipui ja nyt kun katselee 15-vuoden takaisia valokuvia, niin ihan riskin näköinen sällihän siinä. En sitten tiedä, onko tuollaisesta hirveästi haittaa, minut ainakin ikä paransi tuosta taudista ja tulihan sitä urheiltua aika paljon.
On se kumma kun jotkut henkilökohtaiset valmentajat eivät puutu nuoren tytön sairaalloisen laihuuden syihin. Ovat vain tyyliin tohkeissaan, kun "mun valmennettava ottelee alle 40-kiloisissa".
Kyllä se pitäis nähdä ja tajuta, kun luut paistaa läpi ja tyttö on ihan voimaton.