edes punaiset v.1918

Punikit polttelivat neukkulassa kirkkoja senkin edestä.

Polttiko ne tosiaan kirkkoja ollenkaan vaikka jokusen papin tappoivat.

En minäkään kirkonpolttajista tykkää, vaikka uusiakaan ei minua varten tarvii rakentaa.

punaiset ja valkoiset kävivät jonkinmoisen kahinan keväällä 1918. Vanha puinen kirkko syttyi tiimellyksessä palamaan ja molemmat tappeluosapuolet sitä sammuttamaan. Pitivät sitä tärkeänä. Pitäähän kirkonkylässä kirkko olla.

Vanhan puukirkon tilalla on nykyään kaunis ja koruton harmaakivinen kirkko.

Kirkonarkistojen tuhoutumiset
Osmo Durchman
Näinä aikoina, jolloin on ryhdytty voimaperäisesti pelastamaan kirkonarkistojen asiakirjoja, noita alinomaa tuholle alttiita kaiken kansallisen tutkimuksen mitä tärkeimpiä lähteitä, historiakirjojen systemaattisen jäljentämisen, maakunta-arkistojen perustamisen ja pappiloihin hankittavien tulenkestävien arkistoholvien ja -kaappien muodossa - jotka kaikki toimenpiteet ovat rinnakkain kaikkien seurakuntien kohdalta poikkeuksetta saatava toteutetuiksi - lienee syytä esittää tietoja siitä, miten säälimättömästi tulipalot, sodat ja ryöstöt ovat hävittäneet arvaamattomia kulttuuriarvoja. Alempana luetellaan ne, luvultaan 191, ennen v:n 1686 kirkkolain voimaanastumista perustetut seurakunnat, joissa historiakirjoja on vasta jälkeen v:n 1700, tai ne tämän jälkeen perustetut, joissa myöskään ei enää ole perustamisvuodesta alkavia kirjoja (painetut KAPITEELILLA). Sitäpaitsi on luettelossa mainittu ne seurakunnat, yhteensä 147 (painetut kursiivilla), joissa myös jokin kirkollisia inventaarioita koskeva onnettomuus on tiedossa. Kaikkiaan luettelo siis käsittää 338 seurakuntaa. Mitään tuhoja ei ole esitettävänä 246 maan seurakunnasta (useimmat niistä verraten nuoria), joita nykyään on kaikkiaan 584, mikä ei kuitenkaan suinkaan tiedä sitä, etteikö suurempia tai pienempiä onnettomuuksia niissäkin olisi kirkollisten muistomerkkien suhteen sattunut. Kirkkojen ja pappilain palot on rinnastettu samanarvoisiksi, koska hyvinkin usein seurakuntien arkistojen asiakirjoja on hävinnyt kirkkojen ja kellotapulien paloissa. Niitä on näet yleisesti pappiloiden tavoin käytetty säilytyspaikkoina, etenkin niiden sijaitessa lähellä kirkkoherran virkataloa.
Aikaisemmin on salama sytyttänyt tuleen suuren määrän kirkkoja ja pappiloita, eikä myöhäisempinäkään aikoina ukkosenjohdatinkaan ole aina tätä luonnonvoimaa voinut vastustaa. Viime vuosikymmeninä on epätyydyttävä lämmityslaite monesti ollut syynä kirkon paloon. Kirkot ovat näin ollen edelleenkin alati alttiita tulenvaaralle. Pappilat, jotka melkein poikkeuksetta ovat puurakennuksia, joutuvat vieläkin helpommin tulen uhreiksi. Seuraavassa esitetyssä luettelossa pappilain palot ovat kuitenkin vähemmistönä, mutta syynä siihen on ymmärrettävästi se, että näistä on vähemmän kirjallisia tietoja säilynyt kuin kirkkojen tuhoutumisesta. Tuhopolttojakin on silloin tällöin tullut sekä kirkkojen (Kaukola 1932, Kuhmoniemi 1804, Kymi 1837 ja 1843, Laukaa 1831, Luopioinen 1806, Orivesi 1779, Rautjärvi 1872, Sotkamo 1693, Tyrnävä 1865) että pappiloiden (Leppävirta 1871, Savitaipale 1905, Virolahti 1826) osaksi. Koko arkisto on tuhoutunut seurakunnissa sattuneissa lukuisissa paloissa, mutta monestikin vain jokin osa on hävinnyt. Onpa olemassa tapaus, jolloin kirkkoon tehdyssä sisäänmurrossa asiakirjoja on vandalisoitu (Akaa 1906). Merkillisinä sattumina mainittakoon, että salama sytytti Lumijoen ja Oulunsalon kirkot tuleen samana päivänä, 14/6 1882, ja että ne kaksi pappia, jotka tällä vuosisadalla kuolivat säikähdyksestä pelastaessaan pappilain palossa kirkonarkistoa, olivat saman suvun jäseniä - pikkuserkukset Hailuodon kirkkoherra Johan Adolf Snellman (s. 15/3 1861, 2/8 1901) ja Kuolemajärven kirkkoherra Martin Edvard Snellman (s. 16/1 1859, 23/3 1908). Ilomantsissa salama sytytti 1794 tuleen sekä luterilaisen että kreikkalaiskatolisen kirkon, Sakkolassa 1776 molemmat kirkot. Luettelosta on jätetty pois maanvajoamisen ja -vieremien, myrskyn ja sentapaisten luonnonvoimien aiheuttamat vahingot, koska niissä ei arkistoja yleensä ole hävinnyt. Monia seurakuntia on kova kohtalo seurannut, yhä uudestaan on tulipalo yllättänyt, niinpä esim. Kalajoen kirkko paloi 1808, 1869, 1930 ja Lopen 1858, 1880 ja 1914, Sysmän pappila 1814, 1820, 1918.

Viime vuosisadalta on tiedossa 106 pappilan (42, joista 6 kappalaisen virkataloa ja 1 tilapäinen papin asunto), kirkon (52) ja kellotapulin (12) täysipaloa, mutta lukumäärä, varsinkin pappiloihin nähden, on suurempi, kuten aakkosellisesta luettelosta ilmenee. Kalajoen ja Kauhajoen kirkot sekä Närpiön, Sottungan ja Kumlingen pappilat tuhoutuivat vv. 1808-09 sodassa. Itämaisen sodan aikana paloi tykkitulesta 1855 Suomenlinnan kirkko.

/9 1800 Joroisissa kappal:n pappila
10/6 1801 Porissa kellotapuli
1803 Rantasalmella pappila
22/5 1804 Kuhmoniemellä kirkko
" Sotkamossa kappal:n pappila
7/8 1806 Mikkelissä kirkko
28/9 " Luopioisissa kirkko ja kellotapuli
21/8 1807 Kiskossa kirkko
20/7 1808 Närpiössä pappila ja kappal:n pappila
21/8 " Kangasniemellä kirkko ja kellotapuli
1/9 " Kauhajoella kirkko
7/11 " Kalajoella kirkko
" Kumlingessa pappila
" Parikkalassa kirkko
" Sottungassa pappila
" Tammelassa pappila
19/8 1809 Keuruulla pappila
6/10 1810 Raahessa pappila
9/6 1811 Huittisissa pappila
22/8 1812 Valkjärvellä kirkko
31/7 1813 Kannuksessa kirkko
alkuv. 1814 Sysmässä pappila
" Koskella T.l. pappila
12/11 1815 Lohjalla pappila
12/4 1817 Lapissa T.l. pappila
22/7 1818 Vihdissä kirkko ja kellotapuli
kesällä " Parikkalassa pappila
14/1 1820 Sysmässä pappila
14/6 1821 Tammisaaressa kirkko
18/8 " Haminassa kirkko
18/8 " Vehkalahdella kirkko
14/2 1822 Hirvensalmella pappila
23/5 " Oulussa kirkko
7/11 1824 Humppilassa pappila
26/6 1826 Virolahdella pappila
4/9 1827 Turussa kirkko
14/8 1828 Pielisjärvellä kirkko
7/7 1831 Padasjoella pappila
20/8 " Laukaalla kirkko
17/4 1832 Lopella pappila
12/7 1834 Leppävirralla kirkko ja kellotapuli
9/2 1837 Kymissä kirkko
23/7 1837 Rääkkylässä kirkko
18/7 1839 Luumäellä kirkko ja kellotapuli
19/4 1840 Liperissä kappal:n pappila
25/12 " Hartolassa kellotapuli
12/6 1842 Liperissä kirkko ja kellotapuli
10/7 " Ylöjärvellä kirkko
21/11 1843 Kymissä kirkko
29/12 1845 Petäjävedellä pappila
8/8 1846 Vihdissä kirkko
25/6 1847 Rautjärvellä kellotapuli
3/6 1849 Uukuniemellä kellotapuli
" Siikaisissa pappila
2/1 1851 Pälkjärvellä pappila
22/5 1852 Porissa kirkko
3/8 " Vaasa-Mustasaaressa kirkko
6/7 1855 Loviisassa kirkko
10/8 " Suomenlinnassa kirkko
31/7 1856 Rautjärvellä pappila
10/7 1857 Tuusniemellä kirkko
22/7 1858 Lopella kirkko
alkuv. 1859 Säräisniemellä pappila
25/7 1860 Pälkjärvellä kirkko
24/11 1865 Tyrnävällä kirkko
1867 Pirttikylässä pappila
ennen 1868 Kivennavalla pappila
15/5 " Vesilahdella pappila
26/7 1869 Kalajoella kirkko
7/5 1871 Leppävirralla kappal:n pappila
7/7 1872 Rautjärvellä kirkko
25/6 1876 Kiteellä kirkko
21/5 1877 Uudellakirkolla V.l. pappila
24/6 1879 Kontiolahdella kirkko
26/3 1880 Iniössä kirkko
28/5 " Lopella kirkko
1/7 1881 Pihtiputaalla pappila
14/6 1882 Lumijoella kirkko
14/6 " Oulunsalossa kirkko
syks. 1882 Vanajassa kappal:n pappila
24/7 1884 Enonkoskella kirkko ja pappila
28/12 1886 Jepualla pappila
21/5 1887 Siikaisissa kirkko
3/7 " Heinävedellä kirkko
16/9 " Kiteellä kirkko
21/6 1888 Nurmeksessa pappila
21/8 " Loimaalla kirkko
23/12 " Perttelissä kellotapuli
/3 1889 Seiskarissa papin tilapäinen asunto
11/11 1889 Harjavallassa pappila
20/7 1891 Nurmeksessa kirkko
7/5 1893 Helsingin pitäjässä kirkko
22/6 1895 Pyhäjärvellä O.l. kirkko
20/5 1896 Helsingin pitäjässä pappila
13/7 " Pyhäjärvellä O.l. kirkko ja kellotapuli
7/7 1898 Alahärmässä kirkko
28/8 " Somerniemellä pappila


Tältä vuosisadalta on jo tiedossa 71 pappilan (31, joista 7 kappalaisen virkataloa ja 1 vt. kirkkoherran asunto), kirkon (33, niistä 5 rukoushuonetta) ja kellotapulin (7) suurpalot. Edelliseen vuosisataan verrattuna, vaikkei ottaisikaan huomioon vapaussodassa poltettua 19 kirkkoa, pappilaa ja tapulia [1], nykyinen kolmannesvuosisata osoittaa suhteellisesti huomattavasti korkeampaa tuhoutumisprosenttia - kaikista uudenaikaisista varokeinoista huolimatta. Vain kahdeksana vuonna (1900, 1904, 1906, 1911, 1913, 1915, 1923 ja 1926) ei näytä sattuneen täysituhoa. Ainakin jonkin rukoushuoneen palo on voinut jäädä tuntemattomaksi.

2/8 1901 Hailuodossa pappila
24/8 " Kivennavalla kellotapuli
17/1 1902 Lumijoella pappila
31/12 " Haapavedellä vt. kirkkoherran asunto
2/2 1903 Jokioisissa pappila
12/3 " Taivassalossa kappal:n pappila
13/2 1905 Savitaipaleella pappila
16/7 1907 Pielavedellä kappal:n pappila
23/3 1908 Kuolemajärvellä pappila
23/7 " Raahe-Saloisissa kirkko
17/3 1909 Soanlahdella pappila
27/5 " Paimiossa Pyhän Jaakopin rukoushuone
21/7 1910 Räisälässä kirkko
7/4 1912 Alavudella kirkko
21/7 " Joutsassa pappila
24/7 " Inarissa pappila
12/5 1914 Hirvensalmella kirkko
1/11 " Lopella kirkko
2/5 1916 Alavieskassa kirkko
1/1 1917 Humppilassa kirkko
7/5 " Korppoossa pappila
1/7 " Kihniössä pappila
27/1 1918 Jyväskylän maaseur:ssa kirkko
23/3 1918 Pornaisissa kirkko
24/3 " Messukylässä pappila
25/3 " Sysmässä pappila
26/3 " Raudussa kirkko
30/3 " Noormarkussa kirkko
2/4 " Valkjärvellä kirkko
4/4 " Valkjärvellä kappal:n pappila
7/4 " Vesilahdella kappal:n pappila
10/4 " Joutsenossa kappal:n pappila
11/4 " Eurajoella pappila
17/4 " Kokemäellä pappila
17/4 " Tyrväällä pappila
19/4 " Tyrväällä Sammaljoen rukoushuone
24/4 " Savitaipaleella pappila ja kirkko
25/4 " Joutsenossa kirkko
25/4 " Kalvolassa kirkko
25/4 " Lemissä pappila ja kellotapuli
27/4 " Lammilla kirkko ja kellotapuli
14/4 1919 Rantasalmella Oravin rukoushuone
13/9 " Töysässä pappila
25/1 1920 Alahärmässä kirkko
9/3 1920 Närpiössä Näsbyn rukoushuone
2/4 " Karttulassa kirkko
13/11 " Valkealassa kirkko
22/5 1921 Sundissa kirkko
25/12 " Kauhavalla kirkko
20/4 1922 Sulkavassa pappila
6/4 1924 Padasjoella kirkko ja kellotapuli
23/5 " Heinolan maaseur:ssa kappal:n pappila
14/8 " Juupajoella pappila
24/5 1925 Jämsässä kirkko
27/7 " Taivalkoskella kirkko
12/7 1927 Oravaisissa kellotapuli
16/3 1928 Hirvensalmella pappila
15/4 " Harlussa Hämekosken rukoushuone
1/6 " Mäntyharjussa kappal:n pappila
1/4 1929 Sääksmäellä kirkko ja kellotapuli
6/1 1930 Saloisissa kirkko
16/2 " Kalajoella kirkko
27/7 1931 Viljakkalassa pappila
20/10 " Tyrnävässä pappila
23/6 1932 Kaukolassa kirkko ja kellotapuli


Ehkä vielä suuremmassa määrässä kuin palot ovat sivistysarvoja tuhonneet vihollisten monet hävitysretket, jotka maatamme kaikkina aikoina ovat kohdanneet. Ei ole syytä tässä muistutella mieleen mitä taidehistoriallisia muistomerkkejä on tuhoutunut, mitä aineellisia vahinkoja sodat ovat aikaansaaneet. Kirkkojen ja pappiloitten ja niiden inventaarioiden säälimätön hävittäminen antaa tässä suhteessa vain aavistuksen.

Aikaisin tieto luettelossa on venäläisten ryöstöretki Turkuun ja Kuusistoon 1318. Nämä vihollisemme ovat edelleen tuhonneet kirkkoja ja pappiloita 1400-luvulla. Viisikolmattavuotisen sodan aikana kävivät venäläiset ryöstöretkillään Porvoossa 1571 (samalla kertaa Kyminkartanossa), 1577 ja 1590, Vehkalahdella 1571 ja 1581, Paltamossa 1581, 1592, Iissä 1582, 1589 ja 1595, Limingassa 1582, 1589 ja 1592, Muolaassa 1590, 1595 ja Siikajoella 1591. Katolisen ajan lopussa ryöstivät tanskalaiset retkillään Porvoon 1508, Inkoon 1509 ynnä Turun 1509 ja 1522.

Edelleen on tietoja Kerimäeltä, Kiteeltä, Käkisalmesta, Liperistä, Nurmeksesta ja Räisälästä venäläisten hävityksistä 1656. Suurimmat tuhot kautta maan ovat ymmärrettävästi kuitenkin sattuneet isonvihan aikana. Ennen kaikkea Pohjanmaan ja Satakunnan rannikkoseutu, mutta myös Päijänteen rantapitäjät, Itä-Uusimaa ja etenkin Viipurin, Kannaksen, Saimaan ja Pielisen seudut ovat joutuneet tästä sota-ajasta suuresti kärsimään. Eipä Ahvenanmaakaan säästynyt, se autioitui. Täsmällisiä vuosilukuja on vain muutamissa tapauksissa tiedossa.

Sitä enemmän on varmoja tietoja pikkuvihan aikaisista häviöistä, jolloin säälimättä tuhottiin varsinkin »Vanhan Suomen» arkistoja. Niinpä venäläiset kävivät kirkkoja ja pappiloita ryöstämässä Ilomantsissa, Lappeella, Pälkjärvellä, Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Säkkijärvellä 1741, seuraavana vuonna Jääskessä, Kesälahdella, Kiteellä, Kymissä, Lapinjärvellä, Luumäellä, Porvoossa, Pukkilassa, Tohmajärvellä, Valkealassa ja Vehkalahdella. Kirkonkirjojen alkamisvuodesta päättäen ovat vainolaiset tämän sodan aikana myös tuhonneet arkistot Elimäellä, Impilahdella, Johanneksessa, Joutsenossa, Koivistolla, Kuolemajärvellä, Lemillä, Myrskylässä, Pernajassa, Raudussa, Sakkolassa, Savitaipaleella, Sipoossa, Sysmässä, kenties myös Koskella H.l., Lopella, Tuuloksessa, j.n.e.

Uusia kirkonarkistojen tuhoutumisia sattui vv. 1788-90 sodan aikana, jolloin venäläiset ryöstivät Anjalan, Juvan, Mikkelin, Puumalan, Ristiinan ja Sulkavan ym., yleensä siis Suur-Savon seurakuntia. Kun sitten 1808-09 vuosien sota syttyi, täytyi jälleen uhrata kirkollisia asiakirjoja. Silloin joutuivat väkivallan alaisiksi m.m. Anjalan, Iisalmen, Kauhajoen, Kumlingen, Kurun, Närpiön, Saarijärven, Sottungan ja Virtain pappilat tai kirkot, osaksi molemmat.

Vapaussodassa 1918 menetti vihdoin usea seurakunta pappilan palossa arkistojensa asiakirjoja: Eurajoki, Joutseno (kirkkokin paloi), Kokemäki, Lemi (miltei koko arkisto [2], myös kellotapuli tuhoutui), Messukylä, Savitaipale (kirkkokin paloi). Arkisto ei tuhoutunut Tyrvään ja Vesilahden pappilain paloissa. Kirkko paloi lisäksi Kalvolassa (osa arkistoa tuhoutui), Lammilla (myös tapuli), Noormarkussa (osa arkistoa paloi), Raudussa, Tyrvään Sammaljoella ja Valkjärvellä (myös pappila poltettiin).

Seuraavassa esitetyt tiedot ja numerot puhuvat kaameata mykkää kieltään. Yhteisvoimin on saatava aikaan, ettei kirkollisten asiakirjojen ja muiden muistomerkkien kohtalo vastaisuudessa ole niin tuhoisa kuin tähän saakka. Ryhdyttäköön kaikkialla tarmokkaasti suojaamaan sitä, mikä vielä on pelastettavissa, älköönkä toimenpiteitä enää lykättäkö.

Tutkimus perustuu pääasiallisesti seuraaviin lähteisiin:

Arkistokomitean (1899) mietintö, Helsinki 1900.

A. R. Cederberg, Maamme kirkonarkistot (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia XIV), Helsinki 1916.

O. I. Colliander, Suomen kirkon paimenmuisto I (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia VIII), Helsinki 1910.

Hugo Godenhjelm, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja papiston matrikkeli, Tampere 1916.

- " - Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli, Sortavala 1927.

K. G. Leinberg, Finlands territoriala församlingars namn, ålder, utbildning och utgrening (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia VII), Helsingfors 1906.

K. O. Lindeqvist, Isonvihan aika Suomessa, Porvoo 1919.

Ad. Neovius, Suomen evankelis-lutherilaisen kirkon matrikkeli, Kuopio 1898, ja lisävihko, Kuopio 1908 [3].

- " - Kyrkornas i Borgå stift inventariipersedlar, bibliotek och arkiv (II. Specialkatalog öfver domkapitelsarkivet i Borgå), Kuopio 1893.

H. R[åbergh], Suomen Kirkkohistoriallinen Seura ja sen työala (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia I), Porvoo 1895.

Suomenmaa I-IX, Helsinki, Porvoo 1919-1931.



Lisäksi on joukko tietoja saatu erinäisistä pitäjäin ja seurakuntain historioista (mainitut alaviitteissä) sekä yksityistietä. Nimenomaan huomautettakoon, ettei tietoja ole uudelleen tarkistettu, mikä monesti ei olisi ollut mahdollistakaan. Tämän vuoksi niissä saattaa olla virheellisyyksiä ja puutteellisuuksia, eivätkä ne ole tyhjentäviä. Olisi tärkeätä saada ne vastaisuudessa korjatuiksi ja täydennetyiksi. Uusia tiedusteluja seurakunnille ei myöskään suuremmassa määrin ole voitu tehdä, ainoastaan osaksi edellisellä ja tällä vuosisadalla kohdanneista vaurioista - ei voitane kohtuudella vaatia kirkkoherroja läpikäymään kirkonkokousten pöytäkirjoja ja sarjaa »merkittäviä tapahtumia seurakunnassa», jotka m.m. epäilemättä voisivat antaa runsaita lisätietoja, varsinkin arkkihiippakunnan seurakuntien suhteen, joita ei ole tarkemmin tutkittu. Samasta syystä ei kirkollisten asiakirjain alkamisvuosia ole tarkistettu. Kaikki tämä käynee mahdolliseksi, kun koko aineisto toivottavasti lähitulevaisuudessa on koottuna maakunta-arkistoissa. Paloista tällä vuosisadalla on arvokkaita tietoja saatu Suomen evankelisluterilaisten seurakuntain Paloapuyhdistyksen vuosikertomuksista 1903-1931 [4], joista on otettu myös tiedot tulipalonaluista, mitkä eivät liene vailla mielenkiintoa. Aikaisemmista paloista antaisivat varmaankin runsaita tietoja m.m. tuomiokirjat, joiden läpikäyminen kuitenkin olisi sangen työlästä. Vuosittain paljastavat uudet, etenkin pitäjäin ja seurakuntien historiaa käsittelevät tutkimukset yhä lukuisampia tuhoutumisia, ja monet tiedot tulevat niiden avulla myös tarkistetuiksi. Toivottavasti luettelosta kuitenkin on hyötyä, ja useassa tapauksessa siitä saa selvyyden, miksi vanhempia kirkollisia asiakirjoja määrätyssä seurakunnassa ei ole. Kaikille avustajille, etenkin lukuisille seurakuntain kirkkoherroille, jotka auliisti ovat tietoja antaneet, lausutaan tässä harras kiitos.

Lyhennykset tarkoittavat:

Kkhkunta = Kirkkoherrakunta.
Kpl = Kappalainen. Seurakuntien perustamisvuosista ja kirkollisesta kehityksestä on ilmoitettu vain se, minkä perusteella itsenäisen kirkollisen kirjanpidon (1686 jälkeen) voi ajatella alkaneen.
H = Historiakirjat.
R = Rippikirjat.
T = Tilikirjat. Vuosiluvut kirjainten jäljessä osoittavat kirjojen suunnittaista alkamisvuotta.


KAPITEELILLA ja Kursiivilla painetuista seurakuntien nimistä ks. s. 1.

AHLAINEN. Kappeli 1693. H 1722, T 1722, R 1742. Kirkko ryöstettiin isonvihan aikana.

Akaa. Pappila paloi 1788 ja 1803 välillä, jolloin osa arkistoa tuhoutui [5]. Kirkkoon tehtiin 1/6 1906 sisäänmurto, jolloin m.m. kirkonkirjoja revittiin.

ALAHÄRMÄ. Kappeli 1676. H 1734, T 1700, R 1734. Kirkko ryöstettiin isonvihan aikana. Kirkko ja osa arkistoa paloi 7/7 1898. Kirkko syttyi tuleen uudelleen 25/1 1920, jolloin se vahingoittui pahasti.

ALASTARO. Kappeli 1688. H 1806, T 1757, R 1696.

ALATORNIO. Keskiajalta. H 1707, T 1683, R 1750. Venäläiset ryöstivät kirkkoa ennen 1514.

Alavieska. Salaman sytyttämänä kirkko paloi 2/5 1916 perustuksiaan myöden.

Alavus. Kirkko kärsi pahoin isonvihan aikana. Kirkko paloi pääsiäisaamuna 7/4 1912 kokonaan.

ANGELNIEMI. Kappeli n. 1682. H 1731, T 1736, R 1667.

Anjala. Rippikirjat vei vihollinen /5 1790, jolloin kirkkoa myös ryöstettiin ja tapuli poltettiin. Venäläiset särkivät kirkon ikkunat 1808.

ANTREA. Kkhkunta 1724. H 1747, T 1725, R 1727. Kirkko oli 1767 rappeutunut ja lienee sitten palanut.

ASKAINEN. Kappeli 1592. H 1731, T 1787, R 1769. Kirkon katto syttyi palamaan 26/10 1919, mutta sammutettiin.

ASKOLA. Kappeli 1639. H 1716, T 1807, R 1740.

Aura (Prunkkala). Pappila paloi 1760, mutta kirjoja ei tuhoutunut. Kellotapuli syttyi tuleen 7/9 1919, mutta pelastettiin.

Bergö. Kirkkoa runneltiin pahasti isonvihan aikana.

BROMARVI. Kappeli 1677. H 1733, T 1775, R 1734.

BRÄNDÖ Ahv. Kappeli n. 1630, H 1739, T 1795, R 1779.

DRAGSFJÄRD. Kappeli 1694, ensimm. kpl. 1698. H 1730, T 1695, R 1746.

ELIMÄKI. Anneksi 1640. H 1738, T 1776, R 1761. Arkiston vanhimmat asiakirjat ovat sota-aikoina tuhoutuneet [6]. Pappilassa oli tulipalo 1758. Kappalaisen virkatalo syttyi palamaan 7/5 1922, mutta tuli saatiin tukahdutetuksi alkuunsa.

Eno. Pappila syttyi tuleen 22/7 1928, mutta palo saatiin tukahdutetuksi alkuunsa.

Enonkoski. Kirkko ja sen yhteyteen rakennettu pappila paloivat 24/7 1884 [7].

ESPOO. Keskiajalta. H 1761, T 1687, R 1735. Kirkko ryöstettiin isonvihan aikana.

Eura. Kirkko paloi n. 1728. Kirkko syttyi ullakolla tuleen 6/1 1924, mutta palo saatiin tukahdutetuksi alkuunsa.

EURAJOKI. Keskiajalta. H 1702, T 1676, R 1667. Kirkko ryöstettiin isonvihan aikana. Pappila poltettiin vapaussodan aikana 11-12/4 1918. Siinä tuhoutuivat: synt. luettelo 1884-1897, vih. luettelo 1900-1907, 1899, muutt. luettelo 1910-1917, ulkoseurakuntalaisten kirja 1884-1897-1917, rippikoululasten luettelo, Eurajoen ja Irjanteen inventaariokirjat, kirkkoneuvoston pöytäkirja.

FINSTRöM. Keskiajalta. H 1760, T 1623, R 1758. Kirkko syttyi palamaan 21/4 1929, mutta saatiin tuli alkuunsa tukahdutetuksi.

Föglö. Venäläiset polttivat kirkkoa 1713.

GETA. Keskiajalta. H 1738, T 1765, R 1758.

HAAPAJÄRVI. Kappeli 1693. H 1777, T 1752, R 1734. Kirkon sakasti syttyi tuleen 2/4 1923, mutta palo saatiin tukahdutetuksi.

Haapavesi. Vt. kirkkoherran asunnossa paloivat 31/12 1902 m.m. kommuniokirjat v:sta 1870 ja historiakirjat v:sta 1863.

HAILUOTO. Kkhkunta 1573. H 1722 (1758), T 1702, R 1751. Isonvihan aikana kirkko kärsi suuria vaurioita. Vasta valmistunut pappila paloi 2/8 1901, jolloin osa arkistoa tuhoutui. Kirkkoherra J. A. Snellman kuoli silloin sydänhalvaukseen.

Halikko. Osa arkistoa on hukkunut [8].

Hamina. Kirkko (ruotsalainen, yhteinen Vehkalahden kanssa) paloi kokonaan kaupungin palossa 18/8 1821 [9].

HARJAVALTA. Keskiajalta. H 1731, T 1711, R 1762. Pappila ja suurin osa arkistoa, m.m. rippikirjat 1807-1889 ja historiakirjat 1793-1889, paloivat 11/11 1889. Kapinalliset hävittivät vapaussodassa 1918 ne kirkon tilikirjat, jotka olivat kirkonisännöitsijän hallussa.

Harlu. Hämekosken tehtaan rukoushuone paloi 15/4 1928.

HARTOLA. Kappeli n. 1540. H 1730, T 1726, R 1722. Isonvihan aikana hävitettiin kirkon asiakirjat. Kirkon kellotapuli paloi 25/12 1840.

HATTULA. Keskiajalta. H 1726, T 1688, R 1732. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Ukkonen vahingoitti kirkkoa, jonka vuoksi kolehtia koottiin 1753.

Hauho. Isonvihan aikana viholliset polttivat pappilan sekä ryöstivät kirkon ja arkiston. Pappila ja osa arkistoa paloi joko 1715 tai 1722. Kappalaisen pappila paloi 1775 [10].

Haukipudas. Kirkon sytytti ukkonen palamaan 12/8 1700, mutta sade esti enemmän tuhon. 1702 paloi kellokastari ukkosen tulesta. Isonvihan aikana ryöstettiin myös kirkkoa, tällöin ja 1742 hävitettiin osa arkistoa, jolloin venäläiset ryöstivät pappilan.

HAUSJÄRVI Kappeli 1611. H 1723, T 1670, R 1772.

HEINOLA, maaseurakanta. Kappeli n. 1630. H 1727, T 1760, R 1760. Kappalaisen pappila paloi 23/5 1924.

Heinävesi. Kirkon poltti ukkonen 3/7 1887.

HELSINGIN PITÄJÄ. Keskiajalta. H 1822 (1851), T 1843 (1768), R 1768. Suurin osa arkistoa hävitettiin isonvihan aikana. Pappila ja huomattavin osa arkistoa, m.m. rippikirjat 1730-1768 ja 1797-1805 sekä historiakirjat 1722-1822, paloivat 20/5 1896, kun ne säilytettiin ullakolla. Kirkon katto ja sisustus paloivat jo sitä ennen 7/5 1893 [11].

Helsinki. Kirkko tuhoutui kaupungin palossa 5/8 1654 ja poltettiin /5 1713. - Suomenlinna, ks. Viapori, s. 26.

Hiitola. Tuli pääsi irti pappilassa 13/5 1909, mutta se sammutettiin.

HINNERJOKI. Emäseurak:n pit. apul. 1695, oma kpl 1724. H 1745 (1781), T 1760, R 1740.

HIRVENSALMI. Kappeli 1656. H 1815, T 1798, R 1818. Miltei koko arkisto paloi pappilassa 14/2 1822. Kirkko paloi kokonaan 12/5 1914. Pappila paloi uudelleen perustuksiaan myöden 16/3 1928.

HOLLOLA. Keskiajalta. H 1756, T 1750, R 1771. Kirkon sisustus paloi ukkosen tulesta 28/6 1642. Isonvihan aikana venäläiset hävittivät kirkonarkiston. Arkisto paloi pappilassa 1756. Tuli pääsi irti kirkossa pitkänäperjantaina 6/4 1928, mutta saatiin palo ajoissa tukahdutetuksi.

HONKILAHTI. Kappeli n. 1693, oma kpl 1738. H 1754, T 1734, R 1742.

HOUTSKARI. Kappeli n. 1554. H 1701, T 1749, R 1695.

Huittinen. Tulipalo vahingoitti kirkkoa 1665 ja 1752. Kirkon katto ja torni paloivat 23/5 1783. Pappila paloi 9/6 1811.

HUMPPILA. Kappeli 1688, oma pappi 1771. H 1825, T 1825, R 1825. Pappila ynnä koko kirkonarkisto paloivat 7/11 1824 [12]. Kirkko paloi perustuksiaan myöden 1/1 1917.

Hämeenkyrö. Kirkko (Viljakkalassa) paloi ukkosentulesta 1603.

Hämeenlinna. Pappila hävitettiin ja osaksi poltettiin isonvihan aikana [13].

Ii. Venäläiset polttivat pappilan 1582 ja 1589. Samoin poltettiin pappila n. 1714, jolloin osa arkistoa hävitettiin. Venäläiset polttivat kirkon 1595, ukkonen 12/6 1693. Kirkkoa ryöstettiin ja kirjoja poltettiin n. 1714.

IISALMI, maaseurakunta. Kkhkunta 1627. H 1772, T 1771 (1734), R 1734. Isonvihan aikana venäläiset hävittivät kirkonarkiston käyttäen asiakirjoja sotilaiden pyssyjen puhdistus- ja panosten täytetarpeiksi [14]. Joukko historiakirjoja tuhoutui v:n 1808 sodassa. Kirkko on aikanaan palanut ukkosentulesta.

IITTI. Kkhkunta n. 1516. H 1722, T 1768 (1748), R 1736. Isonvihan aikana kirkko ryöstettiin ja arkisto hävitettiin.

ILOMANTSI. Oma pappi 1653. H 1723, T 1777, R 1777. Venäläiset polttivat kirkon ja pappilan 1703, samat ryöstivät ja polttivat molemmat pappilat 10/12 1741. Ukkonen poltti kirkon kellokastareineen 1794, jolloin asiakirjoja tuhoutui.

IMPILAHTI. Kkhkunta n. 1638. H 1739, T 1834, R 1745.

Inari. Pappila paloi poroksi 24/7 1912.

INIÖ. Kappeli n. 1554, oma pappi 1689. H 1722, T 1641, R 1667. Kirkko paloi ennen v. 1800 ja sisältä kokonaan 26/3 1880.

INKOO. Keskiajalta. H 1734 (1679), T 1636, R 1724. Tanskalaiset ryöstivät kirkon ja pappilan 25/8 1509. Kirkko paloi 1623 ja n. 1732. Kirkko ryöstettiin ja pappila paloi 1713, sekin ryöstettiin 1714. Historiakirjat 1679-1736 lienevät palaneet 1800-luvun lopulla.

ISOKYRÖ. Keskiajalta. H 1723, T 1707, R 1727. Kirkko kärsi suuria vaurioita isonvihan aikana.

JAAKKIMA. Kkhkunta n. 1634. H 1719, T 1754, R 1731. Kappalaisen virkatalon tuhosivat venäläiset n. 1705 [15]. Pappilan päärakennuksen katto syttyi tuleen 17/4 1924, palo saatiin tukahdutetuksi alkuunsa.

Janakkala. Salama iski kirkkoon 1580, joka osaksi tuhoutui (sakastin katto putosi alas). Pappilan päärakennus paloi 20/10 1709 ja miltei kokonaan 1733 [16].

JEPUA. Rukoushseurak. 1859, kappeli 1867. H 1886, T 1886, R 1886. Koko arkisto paloi (ainoastaan yksi rippikirja säilyi, sekin on pahasti kärventynyt) pappilan kera 28/12 1886.

JOHANNES. Kappeli ennen v. 1674. H 1732, T 1740, R 1739.

JOKIOINEN. Kappeli 1631. H 1745, T 1779, R 1667. Pappila paloi 2/2 1903, miltei koko arkisto pelastui [17].

JOMALA. Keskiajalta. H 1741, T 1745, R 1766. Pappila paloi ennen v. 1659. Kirkko kärsi myrskyn ja ukkosen vaikutuksesta, jonka vuoksi kolehtia koottiin 1747.

Joroinen. Kappalaisen pappila paloi /9 1800.

JOUTSA. Kappeli 1784. H 1911, T 1911, R 1793. Pappila paloi poroksi 21/7 1912, jolloin historiakirjat v:sta 1789 tuhoutuivat, sitävastoin pelastuivat rippikirjat v:sta 1793 ja lastenkirjat v:sta 1803. Sitä ennen jo 28/8 1908 oli pappilassa ollut tulipalonalku.

JOUTSENO. Kkhkunta n. 1639. H 1736, T 1794, R 1735. Kapinalliset polttivat kappalaisen pappilan vapaussodassa 10/4 1918, jolloin paloivat rippikirjat sekä synt. luettelot 1906-1917, kuulutett. luettelot 1913-1917 ja muuttan. luettelot 1896-1917. Kirkko poltettiin 25/4 1918 myös vapaussodassa.

Jurva. Salama iski kirkkoon 30/5 1905 vahingoittaen sitä jonkun verran.

Juuka. Pappila syttyi tuleen 9/1 1926, mutta palo saatiin tukahdutetuksi alkuunsa.

JUUPAJOKI. Kkhkunta 1904. H 1919, T 1919, R 1919. Pappila paloi 14/8 1924, jolloin arkistosta tuhoutuivat sisään- ja ulosmuuttaneitten kirjat, yksi kastekirja ynnä kirkonkokouksen-, -neuvoston ja -valtuuston pöytäkirjat 1916-1924.

JUVA. Keskiajalta. H 1718, T 1767, R 1741. Pappila paloi 1718. Osa arkistoa hävisi sodassa 1789, jolloin pappila ryöstettiin; jälleen tuhoutui osa pappilan palossa /4 1795. Pappilan katto paloi /4 1896.

JYVÄSKYLÄ, maaseurakunta. Kappeli 1693, pit. apul. 1727, oma kpl. 1787. H 1766, T 1835, R 1770. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Kirkko paloi 27/1 1918 perustuksiaan myöden.

JÄMSÄ. Keskiajalta. H 1707, T 1697, R 1726. Isonvihan aikana tuhoutui osa kirkon omaisuudesta. Kirkko paloi poroksi 24/5 1925.

Jääski. Kirkkoa ryöstettiin 1/3 1742.

Kaarlela (Kokkola, maaseurakunta). Kirkko ryöstettiin isonvihan aikana.

KAAVI. Kappeli 1650. H 1720, T 1720, R 1741.

KAJAANI. Kkhkunta 1655, anneksi 1786. H 1756, T 1728, R 1729. Kirkko ryöstettiin ja poltettiin 1716.

KALAJOKI. Kkhkunta 1543. H 1742, T 1773, R 1797. Isonvihan aikana ryöstettiin kirkkoa säälimättä. Kommuniokirjat paloivat n. 1797. Kirkon poltti ilman aihetta 17/11 1808 kreivi A. L. von Schwerin. Kirkko paloi ukkosen tulesta 26/7 1869, jolloin jälleen osa vanhinta arkistoa tuhoutui. Kirkko paloi uudelleen perustuksiaan myöden 16/2 1930.

KALVOLA. Kappeli n. 1540. H 1750, T 1876, R 1730. Kapinalliset polttivat kirkon vapaussodassa 25/4 1918, jolloin paloivat rippikirjat 1697-1729, historiakirjat 1697-1750 ja kirkon tilikirjat 1730-1875.

KANGASALA. Keskiajalta. H 1726, T 1714, R 1708. Kirkon arkisto hävitettiin 1714.

Kangasniemi. Kirkko kellokastareineen paloi ukkosen sytyttämänä 21/8 1808 [18].

Kannus. Isonvihan aikana kirkko vahingoittui pahasti. Kirkko paloi ukkosen tulesta 31/7 1813, samana päivänä, jolloin kappalaisen Karl Borgin kuolinkelloja soitettiin.

KARJA. Keskiajalta. H 1730, T 1767, R 1723.

Karjalohja. Tuli pääsi irti pappilan katolla 8/2 1922, mutta saatiin palo tukahdutetuksi.

Karkku. Kirkko paloi 22/5 1568. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana.

Karttula. Kirkko paloi pitkänäperjantaina 2/4 1920 perustuksiaan myöden.

KARUNA. Kappeli 1681, ensim. kpl 1688. H 1708, T 1704, R 1725.

Kauhajoki. Kenraali Ušakovin määräyksestä poltettiin kirkko 1/9 1808, jolloin suuri osa arkistoa tuhoutui.

KAUHAVA. Kappeli 1643, oma pappi 1650. H 1730, T 1697, R 1667. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana; paloi joulupäivänä 25/12 1921 poroksi.

KAUKOLA. Kappeli 1693, oma pappi 1735. H 1785 (1751), T 1751, R 1753. Kirkon ja kellotapulin sytytti mielipuoli palamaan 23/6 1932, molemmat tuhoutuivat kokonaan.

Kemi, maaseurakunta. Kirkon mainitaan joutuneen venäläisten ryöstön alaiseksi 1473. Venäläiset ryöstivät kirkon uudelleen 1517, polttivat 1591. Isonvihan aikana poltettiin 1715 pappila ja osa arkistoa, kirkkoa ryöstettiin.

KEMIJÄRVI. Ensimm. kpl. 1648. H 1747, T 1739, R 1698.

Kemiö. Kirkko paloi osaksi 1/7 1781, suomalainen kokonaan. Sitä ennen 16/8 1700 ukkonen poltti kirkon katon.

KEMPELE. Kappeli 1688, Limingan pit. apul. 1740, oma pappi 1774. H 1803, T 1691, R 1733.

KERIMÄKI. Kkhkunta 1640. H 1707, T 1764, R 1748. Kirkko ja pappila hävitettiin sodassa /8 1656. Ukkonen poltti kirkon 18/7 1764, jolloin vanhin osa arkistoa tuhoutui. Aikaisempaakin kirkkoa lienee kohdannut jokin onnettomuus [19].

Kesälahti. Kirkko poltettiin sodan aikana 1742.

KEURU. Kkhkunta 1630. H 1731, T 1732, R 1696. Pappila paloi kokonaan yötä vasten 19/8 1809, jolloin osa arkistoa tuhoutui.

Kihniö. Pappilan palossa 1/7 1917 ei arkisto tuhoutunut, koska rakennus oli keskeneräinen ja seurakunta tuli itsenäiseksi vasta 1918.

Kiihtelysvaara. Isonvihan aikana kirkko ryöstettiin 1708.

KIIKALA. Keskiajalta. H 1765, T 1712, R 1750.

Kiikka. Pappila syttyi tuleen 23/7 1930, mutta palo tukahdutettiin alkuunsa.

Kiikoinen. Tuli pääsi irti kirkossa joulupäivänä 25/12 1925, mutta vaara saatiin ajoissa torjutuksi.

KIRKKONUMMI. Keskiajalta. H 1726, T 1652, R 1739. Kirkko paloi sisältä ukkosentulesta 1573. Kirkko ja suurin osa arkistoa ryöstettiin 1713.

Kisko. Kirkon poltti ukkosentuli 21/8 1807, jolloin myös paljon asiakirjoja tuhoutui.

Kitee. Venäläiset polttivat kirkot 1656. Isonvihan aikana hävitettiin osa arkistoa. Kirkko ryöstettiin ja kappalaisen pappila poltettiin 1742. Kirkko paloi perustuksiaan myöden yöllä vasten 25/6 1876 ja jälleen yöllä 16/9 1887, jolloin puuosa paloi poroksi.

Kiukainen. Saarnahuone (Paneliassa) paloi 1714.

KIVENNAPA. Keskiajalta. H 1729, T 1772, R 1732. Kirkko poltettiin isonvihan aikana. Pappila ja osa arkistoa paloi vähän ennen 1868. Kellotapuli paloi salaman iskusta 24/8 1901 [20].

KIVIJÄRVI. Emäseur:n pit. apul. 1697, kappeli 1750. H 1737, T 1777, R 1772. Vanhimmat kommuniokirjat paloivat Viitasaaren pappilassa n. 1795 [21].

KOIVISTO. Kkhkunta n. 1575. H 1741, T 1741, R 1741. Kirkko poltettiin sodassa 1706.

KOIVULAHTI. Kappeli 1681, emäseur:n pappi 1700, oma 1781. H 1722, T 1722, R 1723. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana.

KOKEMÄKI. Keskiajalta. H 1742, T 1641, R 1727. Kirkko paloi n. 1640. Kapinalliset polttivat pappilan 17/4 1918, jolloin m.m. rippikirja 1910-1918 ja »Codex Kumoensis» tuhoutuivat.

Kontiolahti. Kirkko paloi ukkosentulesta juhannuksen vastaisena yönä 24/6 1879.

KORPILAHTI. Kappeli 1691, oma kpl. 1703. H 1775, T 1753, R 1778. Isonvihan aikana hävitettiin kirkon sisustus osittain.

Korppoo. Ukkosen tuli poltti 23/5 1709 kirkon katon ja kellokastarin. Ainoastaan piispantarkastuksen pöytäkirja v:lta 1909 paloi pappilassa 7/5 1917, joka tuhoutui perustuksiaan myöden.

KORSNÄÄSI. Kappeli n. 1604, oma kpl. 1665. H 1772, T 1738, R 1741. Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita. Kirkko syttyi palamaan 3/5 1914, mutta tuli sammutettiin.

Kortesjärvi. Tuli pääsi irti pappilassa 3/3 1918, mutta saatiin palo tukahdutetuksi.

KOSKI H.l. Kappeli n. 1540. H 1745, T 1750, R 1749. Isonvihan aikana ryöstettiin kirkon omaisuutta.

Koski T.l. Pappila paloi 1814.

KRISTIINANKAUPUNKI. Oma kpl. 1651. H 1722, T 1722, R 1728. Kirkko paloi 16/6 1697. Venäläiset ryöstivät kirkon 1714 [22].

KRUUNUNKYLÄ. Kkhkunta 1607. H 1738, T 1710, R 1732.

Kuhmoniemi. Kirkko paloi 22/5 1804 tuhopoltosta [23].

KUMLINGE. Kkhkunta 1540. H 1760 (1688), T 1722, R 1740. Pappila poltettiin sodassa 1808, samoin paloi kirkon sisustus.

KUOLEMAJÄRVI. Kappeli 1619. H 1739, T 1766, R 1752. Pappila syttyi tuleen 14/6 1905, mutta palo saatiin sammutetuksi; pappila paloi poroksi 23/3 1908, mutta arkisto pelastui [24]. Kirkkoherra M. E. Snellman kuoli tällöin sydänhalvaukseen.

Kuopio, maaseurakumta. Venäläiset lienevät polttaneet kirkon n. 1604-1613. Venäjän karjalaiset polttivat kirkon 1630, ukkosentuli 6/8 1719. Pappila paloi 1722.

KUOREVESI. Kappeli 1683. H 1700, T 1752, R 1698.

KUORTANE. Kappeli 1645. H 1756, T 1686, R 1804. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana.

KURKIJOKI. Kkhkunta 1630-luv. H 1741, T 1725, R 1763. Ennen v. 1748 paloi osa arkistoa kappalaisen pappilassa. Osan arkistoa sanotaan tulipalon jälleen 1776 hävittäneen (pappilan palo).

Kuru. Arkiston asiakirjoja hävitettiin sodassa 1808-09. Aikaisempi kirkko on palanut (ennen 1781).

KUUSAMO. Kkhkunta 1675. H 1765, T 1725, R 1760. Pappila paloi 1700-luv.

Kuusisto. Piispankartanon polttivat venäläiset 1318.

Kymi. Kyminkartanon polttivat venäläiset /3 1571. Isonvihan aikana venäläiset ryöstivät kirkkoa, samoin 1742, ja joutui se murhapolton uhriksi 9/2 1837; uusi kirkko paloi niinikään tuhopoltosta 21/11 1843.

Käkisalmi. Kirkko paloi 9/10 1634 ja 1679. Sodan aikana /7 1656 purkivat venäläiset kirkon hajalle.

Kälviä. Kirkko kärsi suuria vaurioita isonvihan aikana. Kappalaisen virkatalossa pääsi tuli irti 26/2 1903, mutta saatiin palo sammutetuksi.

KÄRKÖLÄ. Oma kpl. 1711. H 1728, T 1778, R 1756.

KÖYLIÖ. Kkhkunta 1587. H 1730 (1702), T 1752, R 1702. Kirkko paloi kesällä 1751, mutta sakaristo säästyi. Pappila paloi 3/7 1783 Kepolan kylän kera [25].

Laihia. Kirkko vioittui pahasti isonvihan aikana ja kärsi paljon ryöstöistä.

Laitila. Kirkko ja osa kirkonarkistoa paloi 1785, ehkä myös 1793. Keväällä 1879 paloi jälleen kirkon katto ja tornin yläosa.

LAMMI. Keskiajalta. H 1734, T 1689, R 1755. Kappalaisen virkatalo paloi 1740. Osa arkistoa paloi pappilan kera 1761. Vanhin kommuniokirja (1746-1752) oli tarkastuksessa 1894 hävinnyt. Kirkon sisustus ja katto sekä kellotapuli paloivat vapaussodassa 27/4 1918.

Lapinjärvi. Pappilaa ryöstettiin 7/7 1742, sitä ennen 29/6 1742 poltti ukkosentuli sekä suomalaisen että ruotsalaisen kirkon. Pappila paloi 26/12 1761 [26].

Lappajärvi. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana.

LAPPEE. Keskiajalta. H 1744, T 1792 (1748), R 1748. Sekä pappila että arkisto poltettiin sodassa 5/9 1741. Kirkko kellokastareineen paloi ukkosentulesta 1790.

LAPPI T.l. Kkhkunta 1622. H 1817, T 1817, R 1817. Koko arkisto paloi pappilan kera yöllä 12/4 1817. Kirkon katto syttyi palamaan 4/3 1923, mutta saatiin tuli ajoissa sammutetuksi.

Lapua. Kirkko kärsi suuresti ryöstöistä isonvihan aikana ja arkistoa hävisi. Salama iski kirkontorniin 1747 ja rikkoi sen [27].

LAPVÄÄRTI. Kkhkunta 1607. H 1754, T 1732, R 1724. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana.

LAUKAA. Kkhkunta 1628. H 1737, T 1730, R 1726. Isonvihan aikana kirkko kärsi vaurioita. Kirkon poltti mielipuoli 20/8 1831. Arkiston vanhin osa on palanut.

Leivonmäki. Tuli pääsi irti pappilassa 31/12 1910 ja 1/3 1917, mutta saatiin palot sammutetuiksi.

LEMI. Kappeli 1688. H 1918, R 1918, T 1795. Kirkko paloi 1600-luvulla. Kapinalliset polttivat pappilan 25/4 1918, jolloin tuhoutuivat historia- ja kommuniokirjat v:sta 1747, sekä kellotapulinkin.

LEMLAND. Keskiajalta. H 1725 (1707), T 1674, R 1725.

LEMPÄÄLÄ. Keskiajalta. H 1713, T 1661, R 1730. Pappila ja arkisto paloivat 1664. Osa arkistoa on 1800-luvulla hävinnyt tulipalossa [28].

LEMU. Keskiajalta. H 1731, T 1784, R 1732.

LEPPÄVIRTA. Kkhkunta 1639. H 1743, T 1804, R 1699. Kirkko paloi kellokastareineen ukkosen tulesta 12/7 1834. Kappalaisen virkatalo tuhottiin murhapoltolla 7/5 1871.

Liminka. Kirkon polttivat venäläiset ehkä jo 1582, ja sitten joulupäivänä 1589 sekä vielä 1592.

LIPERI. Kkhkunta n. 1650. H 1739, T 1810, R 1702. Venäläiset polttivat 1656 Putilon tilan maalla sijainneen kirkon. Isonvihan aikana kasakat ryöstivät kirkon. Kappalaisen pappila paloi 19/4 1840 [29]. Ukkosen tulesta paloi kirkko ja kellotapuli 12/6 1842, suurin osa arkistoa pelastui.

Lohja. Ukkonen poltti kirkon 12/7 1623 muureihin asti. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Pappila paloi 12/11 1815, mutta arkisto pelastui kokonaan.

LOHTAJA. Kkhkunta 1575. H 1747 (1730), T 1722, R 1725. Isonvihan aikana kärsi kirkko suuria vaurioita. Tuli pääsi irti pappilassa 13/11 1906, mutta palo sammutettiin.

Loimaa. Kirkko paloi kellokastareineen 10-11/8 1888, mutta arkisto pelastui. Osa arkistoa on kuitenkin palanut 1700-luvun lopulla tai 1800-luvun alussa.

LOPPI. Kkhkunta 1630. H 1744, T 1742, R 1699. Pappila ynnä osa arkistoa paloi 17/4 1832. Kirkko ja osa arkistoa tuhoutui ukkosentulesta 22/7 1858 [30]. Kirkko paloi uudelleen 28/5 1880 ja vielä kerran pyhäin miesten päivänä 1/11 1914.

Loviisa. Kirkko tuhoutui kaupungin palossa 5-6/7 1855 [31].

LUMIJOKI. Ensimm. kpl. kuoli 1708. H 1902, T 1902, R ?. Kirkko paloi ukkosentulesta 14/6 1882, samana päivänä kuin Oulunsalon kirkko. Pappilan palossa 17/1 1902 tuhoutui miltei koko arkisto, m.m. historiakirjat v:sta 1725, tilikirjat v:sta 1675.

LUMPARLAND. Kappeli 1544. H 1723, T 1665, T 1743.

LUOPIOINEN. Ensim. pappi 1682, kappeli 1693. H 1733, T 1753, R 1744. Kirkko ja kellokastari paloivat murhapoltosta 28/9 1806, jolloin osa vanhinta arkistoa lienee tuhoutunut. Pappila syttyi palamaan 24/3 1917, mutta tuli saatiin sammutetuksi.

Luoto. Kirkko syttyi palamaan 20/9 1917, mutta tuli saatiin sammutetuksi.

LUUMÄKI. Kkhkunta n. 1642. H 1766, T 1714, R 1737. Isonvihan aikana venäläiset polttivat pappilan ja ryöstivät kirkon omaisuutta. Kirkon sisustus ja osa arkistoa hävitettiin sodassa 1742. Kirkko kellokastareineen paloi ukkosen tulesta 18/7 1839.

Luvia. Kirkko ryöstettiin isonvihan aikana.

Längelmäki. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana.

MAALAHTI. Kkhkunta 1607. H 1722, T 1649, R 1667. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana.

Maaria. Kirkon katto paloi ukkosentulesta 16/6 1876, jolloin tuhoutui enin osa kirkon muinaismuistoja [32].

Marttila. Pappila paloi 1773 [33].

Masku. Kankaisten kartanossa sattuneessa tulipalossa 8/4 1819 paloi osa kirkonarkistoa.

MESSUKYLÄ. Kkhkunta 1636. H 1751, T 1752, R 1762. Kirkkoherran virkatalon väitetään entisinä aikoina tuhoutuneen, minkä vuoksi kirjat ovat myöhäiseltä ajalta. Pappila paloi vapaussodassa 24/3 1918, jolloin käytännössä oleva syntyneitten luettelo ja muuttaneitten kirja tuhoutuivat.

MIETOINEN. Kappeli 1643. H 1733 (1726), T 1726, R 1726.

Mikkeli, maaseurakunta. Osia arkistosta hävittivät venäläiset 19/7 1789. Maunukselassa sijainnut kirkko paloi salaman iskusta 7/8 1806 [34]. Kirkon vesikatto syttyi palamaan 9/11 1919, mutta tuli saatiin sammutetuksi.

Muhos. Isonvihan aikana ryöstettiin kirkkoa. Kaksi kirkkoa on perimätiedon mukaan palanut.

Munsala. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana.

MUOLAA. Keskiajalta. H 1723, T 1793, R 1736. Venäläiset polttivat kirkon 18/1 1590, autioittivat pappilan 1595 [35].

Muonio. Kirkko syttyi palamaan 25/4 1914, mutta tulen voima saatiin estetyksi.

Mustasaari. Tuli hävitti kirkkoa kes. 1588. Vaasan kanssa yhteinen kirkko tuhoutui kaupungin palossa 3/8 1852.

Mynämäki. Kirkko paloi ennen v. 1578. Pappilan pärekatto syttyi tuleen 20/4 1922, mutta palo saatiin sammutetuksi.

MYRSKYLÄ. Kkhkunta 1636. H 1736, T 1760, R 1740.

Mäntyharju. Kappalaisen pappila paloi perustuksiaan myöden 1/6 1928.

Naantali. Venäläiset ryöstivät kirkon n. 1496. Kirkon kattoholvi paloi 1700-luv.

Nauvo. Pappilassa oli 1866 (?) tulipalo, jolloin muutamia kirjojakin hävisi [36].

Nivala. Tuli pääsi irti pitäjänapulaisen asuinrakennuksessa 4/2 1926, mutta saatiin palo rajoitetuksi.

NOORMARKKU. Saarnahkunta 1736, kappeli 1771. H 1830, T ?, R 1806. Kirkko paloi vapaussodassa 30/3 1918 venäläisten sotilaitten siihen ampumista räjähtävistä kuulista, jolloin rippikirjat 1747-1805 ja historiakirjat 1774-1829 tuhoutuivat.

NOUSIAINEN. Keskiajalta. H 1701, T 1727, R 1739.

NURMES. Kappeli 1751. H 1723, T 1777, R 1680. Kirkon polttivat venäläiset /8 1656. Pappila paloi 21/6 1888, kirkko ja kirkonkylä 20/7 1891, jolloin myös muutamia historiakirjoja tuhoutui.

Nurmo. Pappilassa oli tulipalo 5/12 1917, mutta sammutettiin. Kirkko syttyi tuleen 21/4 1924, osa irtaimistoa tuhoutui, mutta palo saatiin rajoitetuksi.

NÄRPIÖ. Keskiajalta. H 1759, T 1732, R 1739. Pappila paloi 1678. Ison vihan aikana kirkko kärsi paljon vaurioita ja pappila poltettiin 1714. Venäläiset polttivat pappilan ja kappalaisen virkatalon 19-20/7 1808 [37]. Näsbyn rukoushuone paloi 9/3 1920.

ORAVAINEN. Kappeli 1676. H 1701, T 1722, R 1735. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana. Kellotapuli paloi perustuksiaan myöden 12/7 1927. Pappila syttyi tuleen 5/2 1931, palo tukahdutettiin alkuunsa.

Orimattila. Tuli pääsi 9/2 1926 irti kirkon rippikoulusalin ullakolla, mutta saatiin sammutetuksi.

Orivesi. Kirkko paloi 2/2 1577 ja kastareineen murhapolton kautta 12/9 1779, jolloin vanhimmat kommuniokirjat tuhoutuivat [38].

Oulainen. Pappilassa oli tulipalonalku 30/9 1915.

OULU. Kkhkunta 1605. H 1722, T 1633, R 1723. Venäläiset ryöstivät kirkon /11 1714 [39]. Kaupungin palossa 1822 tuhoutui osa arkistoa, kirkkokin paloi silloin pahasti 23/5 1822. Turkan rukoushuoneen polttivat venäläiset 1715.

Oulunsalo. Isonvihan aikana ryöstettiin kirkkoa. Kirkko paloi ukkosentulesta 14/6 1882 (samana päivänä kuin Lumijoen kirkko), jolloin osa arkistoa tuhoutui.

PAATTINEN. Oma kpl. 1690. H 1720, T 1709, R 1709.

PAAVOLA. Oma saarnaaja 1694, kappeli 1811. H 1733, T 1693, R 1733. Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita.

PADASJOKI. Keskiajalta. H 1739, T 1840, R 1723. Pappilan palossa 7/7 1831 tuhoutui suuri osa arkistoa. Kirkko kellotapuleineen paloi 6/4 1924 perustuksiaan myöden. Siinä tuhoutui vanhoja tilikirjoja ja kuulutuksia.

Paimio. Pyhän Jaakopin rukoushuone paloi poroksi 27/5 1909.

PALTAMO. Kkhkunta 1599. H 1728, T 1681, R 1738. Venäläiset sissit polttivat pappilan ja Manamansalon saarella sijainneen kirkon 1581. »Kajaanin» kirkon polttivat venäläiset 1592. Kirkon ryöstivät venäläiset 1712 ynnä 1715, ja oli se 1716 tuhkana.

Parainen. Suomalainen puukirkko lienee palanut 1647 jälkeen, jonka vuoksi 1689 rakennettiin kivikirkko.

PARIKKALA. Kkhkunta n. 1635. H 1675, T 1774, R 1780. Pappila poltettiin 1705. Ukkonen tuhosi osan arkistoa 1808, jolloin kirkko paloi. Pappila paloi poroksi kesällä 1818 [40].

Parkano. Salama iski kirkkoon juhannuspäivänä 24/6 1928 särkien välikaton, joukon ikkunoita ja osalta seinääkin, mutta ei sytyttänyt tuleen.

Pattijoki. Salama iski pappilaan 20/8 1931, tuli sammutettiin alkuunsa.

Perho. Tuli pääsi irti pappilassa 7/1 1917, mutta saatiin sammutetuksi.

PERNAJA. Keskiajalta. H 1736, T 1760 (1643), R 1743. Pappila paloi 1562. Kirkon omaisuutta ryöstettiin 1713. Salama sytytti tuleen pappilan kanslian 12/7 1932, mutta palo saatiin ehkäistyksi.

Perniö. Kirkot ja pappila ryöstettiin isonvihan aikana, kappalaisen pappila poltettiin.

Pertteli. Vanha kellokastari paloi 23/12 1888.

Peräseinäjoki. Tulipalon riehutessa kirkonkylässa 1/6 1932 syttyi kirkkokin palamaan, mutta tuli saatiin sammutetuksi.

Petäjävesi. Osa arkistoa paloi pappilan kera 29/12 1845 [41].

PIELAVESI. Kappeli 1692, emäs:n pit. apul. 1703, oma kpl. 1723. H 1739, T 1822, R 1748. Osa arkistoa paloi n. 1764. Salama iski kirkkoon 31/5 1905, mutta tuli saatiin sammutetuksi. Kappalaisen virkatalo paloi kokonaan 16/7 1907 [42].

Pielisjärvi. Venäläiset ryöstivät kirkon 1712 vieden saaliin Kajaaniin, jossa se uudestaan ryöstettiin. Kirkko paloi ukkosentulesta 14/8 1828. Kirkossa pääsi tuli irti 13/5 1911, mutta sammutettiin.

Pietarsaari. Venäläiset polttivat kirkon ja kellotapulin 30/11 1714 [43]. Kirkon ullakolla oli tulipalon alku 3/3 1907, mutta sammutettiin, samoin 19/9 1926, saatiin ehkäistyksi.

PIETARSAARI, maaseurakunta. Keskiajalta. H 1724, T 1751 (1693), R 1693. Kirkkoa ryöstivät venäläiset 4/3 ja syksyllä 1714 [44].

PIHTIPUDAS. Oma kpl. 1800. H 1881, T 1789, R 1870. Pappilan palossa 1/7 1881 tuhoutuivat kommuniokirjat 1801-1869 ja historiakirjat 1800-1880.

PIIKKIÖ. Keskiajalta. H 1740, T 1652, R 1723.

PIRTTIKYLÄ. Oma kpl. 1730. H 1867, T 1773, R 1834? Isonvihan aikana hävitettiin kirkon omaisuutta. Pappilan palossa 1867 tuhoutui suurin osa arkistoa, m.m. historiakirjat v:sta 1782.

POHJA. Keskiajalta. H 1727 (1794), T 1726, R 1723. Pappila (rovasti Sannholmin rakennus Nygårdissa) ja miltei koko arkisto paloi yöllä 28-29/10 1794.

Pori. Tulipalo hävitti kirkon ja kellokastarin 28/5 1698, jälleen kaupungin palossa kellokastarin 10/6 1801. Kaupungin uudessa palossa 22/5 1852 tuhoutui kirkko.

Pornainen. Kirkko paloi 23/3 1918 kokonaan.

PORVOO. Keskiajalta. H 1742, T 1796, R 1742. Tanskalaiset ryöstivät kirkon 4/8 1508 ja venäläiset ovat ryöstäneet ja polttaneet kirkon /3 1571, 1577 (?) ynnä 12/5 1708 (suomalainen kirkko paloi kokonaan). Kirkon katto ja kaikki vanhat asiakirjat poltettiin /2 1590. Kivikirkon katon polttivat venäläiset 12/5 1708 ja ryöstivät sitä 1713. Kirkon polttivat ja ryöstivät venäläiset uudelleen 28/7 1742, jolloin kirkonkirjat hävitettiin, ainoastaan inventaariokirja v:sta 1696 säilyi [45].

Pudasjärvi. Kirkko syttyi tuleen 7/8 1914, mutta saatiin palo estetyksi.

Pukkila. Kirkko ryöstettiin 1742.

PULKKILA. Kappeli 1671. Pit. apul. 1691, oma kpl. 1702. H 1724, T 1770, R 1757. Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita.

Punkalaidun. Kirkko paloi ukkosen tulesta 1774.

Purmo. Salama iski kellotapuliin 28/7 1925, tuli saatiin tukahdutetuksi.

PUUMALA. Kkhkunta ennen 1617. H 1790, T 1827, R 1794. Kirkonarkisto hävitettiin 1788 v:n sodassa. Rippikirjat 1840-50 ovat noina aikoina hävinneet.

Pyhtää. Viholliset ryöstivät kirkon 1500-luv. Kirkkoa vahingoitti tulipalo n. 1670, samoin kirkon kattoa 19/3 1932.

Pyhäjoki. Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita.

PYHÄJÄRVI O.l. Oma kpl. 1650. H 1721, T 1781, R 1751. Kirkko paloi salamaniskusta 22/6 1895, jolloin kanttori F. O. Enqvist sai surmansa. Uusi kirkko kellokastareineen paloi jälleen 13/7 1896. Pitäjänapulaisen virkatalossa oli tulipalo 8/12 1909, mutta sammutettiin.

PYHÄJÄRVI U.l. Kappeli 1654. H 1723, T 1722, R 1758.

PYHÄJÄRVI V.l. Kappeli ennen v. 1632. H 1721, T 1721, R 1737.

PYHÄMAA. Kkhkunta 1639. H 1815, T 1815, R ?. Pappila syttyi palamaan 9/8 1915 ja 23/4 1922, mutta tuli saatiin molemmilla kerroilla tukahdutetuksi.

PYHÄRANTA (ROHDAINEN). Kappeli 1688. H 1713, T 1693, R 1693.

PÄLKJÄRVI. Kkhkunta 1635. H 1851, T 1851, R 1851. Isonvihan aikana venäläiset ryöstivät kirkon, joka paloi 1705, samoin 24-28/10 1741 [46]. Pappila paloi poroksi 2/1 1851, jolloin koko arkisto tuhoutui. Kirkko paloi ukkosen tulesta 25/7 1860.

PÄLKÄNE. Keskiajalta. H 1711, T 1805, R 1736. Kappalaisen pappila poltettiin /10 1713.

Raahe. Kaupunki paloi 6/10 1810 ja siinä myös kappalaisen virkatalo, mutta kirkko pelastui [47]. Vanha kirkko, yhteinen Saloisten kanssa, paloi irtaimistoineen 23/7 1908.

RANTASALMI. Kkhkunta 1578. H 1700, T ?, R 1761. Pappila ja osa vanhinta arkistoa paloi 1803, Oravin rukoushuone 14/4 1919.

RANTSILA. Kappeli 1671. H 1722, T 1751, R 1748. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana.

Rauma. Entisen n.k. »Pyhän kolminaisuuden» kirkon hävitti tulipalo 1/5 1640. Kaupunki paloi 12/9 1536 ja 23/6 1682, jolloin myös »Pyhän ristin» (luostarikaupungin) kirkko paloi. Pappila paloi 1537 [48]. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Pappilan katto syttyi tuleen 15/7 1924, mutta saatiin palo sammumaan.

RAUTJÄRVI. Oma kpl. 1700 (1698). H 1856, T 1856, R 1856. Pappilan palossa 31/7 1856 koko arkisto tuhoutui. Kirkko poltettiin sodassa 1741. Ukkonen poltti kellokastarin 25/6 1847. Luultavasti murhapoltosta kirkko paloi 7/7 1872.

RAUTU. Kkhkunta n. 1625. H 1737, T 1806 (1736), R 1739. Kirkon polttivat venäläiset 1706 tai 1710. Salama iski kappalaisen virkataloon 9/5 1905, mutta tuli saatiin sammutetuksi. Kapinallisten tykkitulesta paloi kirkko vapaussodassa 26/3 1918.

RISTIINA. Kkhkunta 1649. H 1707, T 1737, R 1706. Sodan aikana 1789 ryöstettiin pappilaa, jolloin osa arkistoa vietiin pois ja hävitettiin.

ROVANIEMI. Kappeli 1632. H 1719, T 1741, R 1700. Kirkkoa ryöstettiin n. 1742.

RUOKOLAHTI. Kkhkunta 1572. H 1732, T 1746, R 1727. Venäläiset polttivat 1741 pappilan ja arkiston.

RUSKEALA. Kkhkunta 1727. H 1791, T 1775, R 1780. Vanhin arkisto paloi 1791 Rytyn talossa, jossa kirkkoherra silloin asui.

RÄISÄLÄ. Kkhkunta n. 1635. H 1753, T 1775, R 1751. Venäläiset polttivat nähtävästi kirkon sodassa 1656. Pappilan ja osan arkistoa sanotaan palaneen 1751. Ukkosen sytyttämänä paloi kirkko 21/7 1910.

Rääkkylä. Isonvihan aikana turmeltiin kirkko ja se paloi 1765. Kirkko paloi salaman iskusta 23/7 1837.

SAARIJÄRVI. Kkhkunta 1639. H 1788, T 1794, R 1726. Isonvihan aikana ryöstettiin kirkon omaisuutta. Tulipalossa 13/6 1788, jolloin pappila paloi perustuksiaan myöden, tuhoutui suurin osa arkistoa. Kappalaisen virkatalon turmelivat venäläiset /5 1808 sangen pahoin [49].

Sahalahti. Kirkko paloi salaman sytyttämänä 11/6 1728 [50].

SAKKOLA. Kkhkunta n. 1631. H 1735, T 1735, R 1748. Vanha ja uusi kirkko paloivat ukkosen tulesta 2/8 1776.

SALOINEN. Keskiajalta. H 1735, T 1760, R 1751. Isonvihan aikana kärsi kirkko suuria vaurioita. Vanha kirkko, yhteinen Raahen kanssa, paloi irtaimistoineen 23/7 1908. Kirkko paloi perustuksiaan myöden 6/1 1930.

Saltvik. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Myrsky ja ukkosentuli vahingoitti kirkkoa, jonka vuoksi kannettiin kolehtia 1747.

SAMMATTI. Kappeli 1591. H 1749 (1778), T 1832, R 1696.

SAVITAIPALE. Kkhkunta 1639. H 1918, T 1918, R 1918. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Kirkko paloi ukkosentulesta 4/6 1773. Pappilan palossa (murhapoltto) 13/2 1905 tuhoutui koko arkisto, m.m. historiakirjat v:sta 1740. Pappila arkistoineen ja kirkko tuhoutuivat jälleen vapaussodassa 24/4 1918.

Savonlinna. Pappilaa ryöstettiin 1714 ja se paloi 1719 [51].

Seinäjoki. Tuli pääsi irti pappilassa 26/2 1917, mutta saatiin se sammutetuksi.

Seiskari. Osa kirkonarkistoa paloi saarella /3 1889 Nikodemus Ämmälän talossa, jossa Koiviston papit asuivat käydessään Seiskarissa, missä silloin ei ollut omaa saarnaajaa.

Siikainen. Pappila paloi 1849, kirkko ukkosentulesta täydellisesti 21/5 1887.

SIIKAJOKI. Kappeli n. 1590. H 1722, T 1722, R 1730. Aivan uuden kirkon polttivat venäläiset 1591.

SIPOO. Keskiajalta. H 1729, T 1733, R 1735. Isonvihan aikana ryöstettiin kirkon omaisuutta.

Sippola. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Vanhimmat kirjat tuhoutuivat Vehkalahden kirkon palossa 18/8 1821 [52].

SIUNTIO. Keskiajalta. H 1721, T 1722, R 1770. Kirkko paloi ukkosentulesta 1526 ja kesällä 1617. Kirkon ulkokatto paloi 8/2 1891.

SNAPPERTUNA. Kappeli 1688, jossa emäs:n pit. apul. H 1723 (1804), T 1753, R 1723.

Soanlahti. Pappila paloi poroksi 17/3 1909.

SOMERNIEMI. Kappeli 1682, pit. apul. 1696. H 1705 (1735), T 1767, R 1708. Pappila ja miltei koko arkisto paloivat 28/8 1898.

Somero. Vanhin osa arkistoa lienee palanut.

SORTAVALA, maaseurakunta. Kkhkunta n. 1632. H 1723, T 1788 (1722), R 1757.

SOTKAMO. Kkhkunta 1647. H 1729, T 1719, R 1687. Mielipuoli sytytti kirkon palamaan, jonka vuoksi koottiin kolehtia 1693. Osa kirkonarkistoa lienee palanut 1866 [53]. Kappalaisen pappila paloi 1804.

SOTTUNGA. Kappeli 1544, oma pappi 1708. H 1794, T ?, R ?. Venäläiset polttivat kirkon 1713, ruotsalaiset pappilan 1808.

Sulkava. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Pappila ja arkiston vanhin osa paloi 19/6 1745, pappilaa ryöstettiin 1789 sodassa ja se paloi perustuksiaan myöden 20/4 1922.

Sulva. Venäläiset ryöstivät kirkkoa 23/2 1714.

Sund. Tulipalo vahingoitti kirkkoa, minkä vuoksi kolehtia koottiin 1660. Ukkonen vahingoitti kirkkoa 26/7 1678. Venäläiset polttivat kirkon 12/8 1714. Kirkko paloi 22/5 1921.

SUODENNIEMI. Emäs:n pit. apul. 1694. H 1794, T 1740, R 1778.

Suomenlinna, ks. Viapori.

SUOMENNIEMI. Kappeli 1689. H 1772, T 1793, R 1774. Vanhimman osan kirkonarkistoa väitetään tuhoutuneen tulipalossa.

Suonenjoki. Pappila syttyi tuleen 2/6 1926, mutta palo saatiin sammumaan alkuunsa.

SUONIEMI. Kappeli 1693, ensimm. kpl. 1716. H 1759, T 1836, R 1729. Kirkko paloi ukontulesta juhannuspäivänä 24/6 1799.

SYSMÄ. Keskiajalta. H 1742, T 1788, R 1734. Pappila paloi alkuvuodesta 1814 ja 14/1 1820 [54], jolloin arkiston vanhin osa on tuhoutunut. Pappila paloi jälleen perustuksiaan myöden 25/3 1918, arkisto kuitenkin pelastui kokonaan, vain osa asiakirjoja jonkun verran tärveltyi.

SÄKKIJÄRVI. Kkhkunta 1572. H 1737, T 1746, R 1738. Isonvihan aikana polttivat venäläiset molemmat pappilat ja jälleen samat sekä kirkon sodassa 21/9 1741, jolloin koko kirkon omaisuus ryöstettiin.

Säkylä. Ukkonen poltti kirkon pappiloineen n. 1774.

Särkisalo (Finbyy). Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana.

SÄRÄISNIEMI. Kappeli 1779, ensimm. kpl. 1783. H 1860, T 1857, R 1859. Pappilan palossa alkuv. (ennen 2/4) 1859 tuhoutui arkisto kokonaan.

Sääksmäki. Kirkko ja kellotapuli paloivat 1/4 1929.

SÄÄMINKI. Keskiajalta. H 1708, T 1794 (1729), R 1741. Ukkosentuli poltti kirkon 1716. Pappila ryöstettiin 1714 ja se paloi 1719 [55].

TAIPALSAARI. Kkhkunta 1571. H 1747, T 1794, R 1747. Kirkon omaisuus hävitettiin isonvihan aikana. Pappila ja arkisto paloivat 1746. Pappilassa oli tulipalonalku 15/3 1917.

Taivalkoski. Kirkko paloi 27/7 1925 salaman sytyttämänä perustuksiaan myöden.

Taivassalo. Kappalaisen virkatalo paloi 12/3 1903. Kirkon vesikatto syttyi palamaan 31/1 1912, mutta tuli sammutettiin.

Tammela. Pappila paloi 1808 [56].

TAMMISAARI. Kkhkunta n. 1603. H 1724, T 1663, R 1698. Kaupungin palossa tuhoutui kirkon sisustus 14/6 1821.

TEISKO. Kappeli 1669. H 1747, T 1654, R 1746.

TERVOLA. Kappeli 1627, oma pappi n. 1673. H 1700, T 1693, R 1693.

TEUVA. Oma pappi 1693, kappeli 1694. H 1722, T 1719, R 1739. Kirkko paloi salamaniskusta 3/2 1704. Isonvihan aikana kirkko kärsi vaurioita.

TOHMAJÄRVI. Kkhkunta n. 1650. H 1735, T 1686, R 1733. Isonvihan aikana 1709 ryöstettiin kirkkoa, pappila poltettiin, samoin molemmat pappilat 1742 [57].

TORNIO. Seurak. 1619. H 1717, T 1796, R 1766. Kirkko paloi 21/7 1682.

TURKU. Keskiajalta. Suomalaisen s:n H 1689, ruotsal:n 1736, R 1753. Tuomiokirkkoa ryöstivät venäläiset 12/6 1318 ja 1714 sekä uudestaan /10 1720. Kaupunki ja kirkko paloivat osaksi 1425, tulipalo raivosi samoin 2/6 1429, 1443 ja 1470. Ukkosentuli vahingoitti kirkkoa 1459, kattoa ja sisustusta 1464. Tanskalaiset ryöstivät paljon kirkon omaisuutta 3/8 1509 ja 22/5 1522. Kaupungin paloissa 22/3 1546, /6 1593 sekä 24/5 1601 kirkko kärsi vaurioita, samoin oli tulipalo 13/5 1656, 29/5 1681 ja 18/9 1738. Ukkosentuli vahingoitti jälleen kirkkoa /7 1598, 25/7 1600, 1646, 9/9 1701, 1/6 1702 ja 6/6 1765. Kaupungin palossa 4-5/9 1827 tuomiokirkko kärsi suuren vahingon. Vielä sytytti ukkonen kirkon palamaan 7/5 1789, mutta sade sammutti tulen. Venäläiset hävittivät osan arkistoa 28/8 1713, jolloin tuomiokirkkoa ryöstettiin.

TUULOS. Oma kpl. 1593. H 1737, T 1724, R 1793.

Tuusniemi. Kirkko paloi 10/7 1857.

TUUSULA. Kkhkunta 1653. H 1722 (1744), T 1652, R 1730. Kirkko ryöstettiin isonvihan aikana.

TYRNÄVÄ. Oma kpl. 1655. H 1822, R 1669, R 1703. Kirkko hävitettiin murhapoltolla 24/11 1865, jolloin suurin osa arkistoa tuhoutui. Pappila paloi 20/10 1931 perustuksiaan myöden, mutta arkisto säilyi.

TYRVÄNTÖ. Keskiajalta. H 1730, T 1692, R 1669.

Tyrvää. Pappila paloi vapaussodassa 17/4 1918, samoin Sammaljoen kirkko 19/4 1918. Arkisto säästyi pappilan palossa, kun kirkkoherra oli pakoitettu asiakirjoineen siirtymään Vammalan puolelle.

Töysä. Arkisto pelastui pappilan palossa 13/9 1919, jolloin se paloi perustuksiaan myöden. Jo sitä ennen 9/8 1910 oli pappilassa ollut tulipalonalku.

ULVILA. Keskiajalta. H 1723, T 1640, R 1725. Kivikirkko uusittiin tulipalon johdosta, jota varten 1429 julkaistiin anekirjoja. Pappila paloi 1715.

URJALA. Kkhkunta n. 1590. H 1718, T 1670, R 1738.

Uukuniemi. Kirkko paloi ukkosentulesta 19/7 1694. Vanhan kellokastarin sytytti salama tuleen 3/6 1849.

UUSIKAARLEPYY. Kkhkunta 1607. H 1730, T 1747 (1728), R 1728. Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita. Kirkko syttyi palamaan 20/1 1929, jolloin vesikatto sekä osaksi välikatto ja irtaimisto tuhoutui.

Uusikaupunki. Venäläiset ryöstivät kirkkoa isonvihan aikana [58].

Uusikirkko T.l. Isonvihan aikana ryöstettiin pappilaa. Ukkonen sytytti pappilan palamaan 4/8 1791, mutta palo saatiin tukahdutetuksi. Salama iski pappilaan 25/7 1930, vauriot vähäiset.

UUSIKIRKKO V.l. Keskiajalta. H 1725, T 1807, R 1752. Venäläiset ryöstivät pappilaa /1 1704. Pappilan palossa 21/5 1877 tuhoutui yksi lastenkirja sekä pappilaa koskevia asiakirjoja. Juvan tehdasseurakunnan kirkon hävittivät venäläiset 1704.

VAASA. Seurakunta. 1611. H 1761 (1803), T 1862, R 1761. Isonvihan aikana kärsi kirkko paljon vaurioita. Mustasaaren kanssa yhteinen kirkko ja osa arkistoa tuhoutui kaupungin palossa 3/8 1852.

VAHTO. Oma saarnaaja 1653. H 1720, T 1741, R 1741.

VALKEALA. Kkhkunta 1640. H 1706, T 1675, R 1754. Venäläiset polttivat pappilan 1713 ja ryöstivät kirkon 16/6 1742. Kirkko ja osa arkistoa paloi 17/4 1795 [59]. Kirkko paloi 13/11 1920 perustuksiaan myöden. Pappilassa syttyi tuli 10/12 1925, mutta saatiin sammumaan alkuunsa.

VALKJÄRVI. Kappeli 1648. H 1761, T 1765, R 1732. Ensimm. kirkon lienevät venäläiset hävittäneet isonvihan aikana. Kirkko tuhoutui ukkosen sytyttämänä 22/8 1812. Kirkko ja kappalaisen pappila paloivat vapaussodassa 2/4 ja 4/4 1918 kapinallisten tykkitulesta; maalliset kuulutukset 1800-1917 tuhoutuivat.

Valtimo. Tuli pääsi irti pappilassa 29/5 1917, mutta se saatiin sammumaan.

VANAJA. Keskiajalta. H 1721, T 1703, R 1703. Kappalaisen pappila paloi syyspuolella 1882.

VEHKALAHTI. Keskiajalta. H 1737, T 1740, R 1744. Kirkon polttivat venäläiset 1581. Pappila, jota oli ryöstetty 1571 ja 1581, joutui sodassa 1742 jälleen ryöstön alaiseksi. Kirkko (Haminan suomalainen) vahingoittui pahasti kaupungin palossa 18/8 1821 [60]. Kappalaisen virkatalo paloi 1793 [61].

Vehmaa. Tuli pääsi irti kirkon ullakolla 8/5 1927, mutta saatiin tukahdutetuksi alkuunsa.

Vehmersalmi. Pappila syttyi tuleen 29/8 1924, mutta vahingot rajoittuivat vähiin.

VESILAHTI. Keskiajalta. H 1755, T 1858, R 1688. Kivikirkko paloi 1602. Pappila paloi 15/5 1868, jolloin myös keskiajalta säilyneitä kirjeitä ja vanhimmat sekä vv. 1808-31 historiakirjat ynnä rippikirjat 1694-1774 joutuivat tulen uhriksi. Kappalaisen pappila paloi vapaussodassa 7/4 1918.

Viapori (v:sta 1918 Suomenlinna). Luterilainen kirkkorakennus ja miltei koko arkisto paloi pommituksen aikana 9-10/8 1855.

Vihanti. Kirkkoa ryöstettiin pahasti isonvihan aikana.

Vihti. Venäläiset ryöstivät ja polttivat pappilan 1713, jolloin myös kirkkoa ryöstettiin ja vietiin kirkolle kuuluvat kirjat. Kirkko ynnä kellokastari paloivat ukkosentulesta 22/7 1818, kirkko paloi toisen kerran 8/8 1846. Salama iski kirkontorniin myös 3/8 1843, mutta papin neuvokkuus esti enemmän tuhon [62].

VIIPURI. Keskiajalta. Suomal. kaup.-seur. H 1793, R 1753, ruotsal. kaup.-seur. H 1711, T 1797, R 1719, saksal. seur. H 1757, R 1757. Sodassa venäläisiä vastaan sanotaan kirkon vahingoittuneen 1411 ja tuhoutui se kaupungin palossa 1477; tuomiokirkko vahingoittui kaupungin paloissa 1575, 1594 ja 1613 sekä kärsi vaurioita 1628 ja 1678 ynnä erittäin pahoja kaupungin valloituksessa 1710. Kaupungissa raivonneessa palossa 21/6 1793 tärveltyi ruotsalaisen seur:n historiakirja ja hävisivät Viipurin nuoremman konsistorin kaikki asiakirjat sekä tuhoutui kirkollista omaisuutta, kirkkokin vahingoittui, kuten jo kaupungin osapalossa 1738. Molempien kirkkojen katot hävitti tulipalo 1593. Pantsarlahden hospitaalikirkon hävittivät venäläiset /10 1706.

Viipuri, maaseurakunta. Dominikaanien luostarikirkko lienee palanut 1477 ja raunioksi 1628. Kirkko paloi jälleen 1654, vahingoittui kaupungin valloituksessa 1710 sekä uudelleen palossa 1738.

VIITASAARI. Kkhkunta n. 1635. H 1711, T 1730, R 1781. Pappila ja vanhimmat kommuniokirjat paloivat n. 1795, samalla kertaa myös Kivijärven [63].

VILJAKKALA. Oma pappi 1641. H 1796, T 1807, R 1807. Pappilan palossa 27/7 1931 osa historiakirjoja kärventyi ja hiiltyi. Vanhimmat oli Suomen Sukututkimusseuran toimesta ennätetty jäljentää.

Virolahti. Venäläiset ryöstivät kirkon isonvihan aikana, jolloin vanhin osa arkistoa tuhoutui. Pappila paloi tuhopoltosta 26/6 1826, perimätiedon mukaan [64].

VIRRAT. Kappeli 1651. H 1749, T 1808, R 1749. Sodan aikana 1808-09 hävitettiin osa arkistoa.

VÅRDÖ. Kappeli 1500-luv. H 1710, T 1731, R 1740.

VÄHÄKYRÖ. Kkhkunta 1607. H 1723, T 1693, R 1803. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana.

Västanfjärd. Kirkko syttyi tuleen joulupäivänä 25/12 1928, mutta saatiin alkuunsa tukahdutetuksi.

Vöyri. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana [65]. Kansliarakennus syttyi palamaan 3/6 1918, mutta tuli saatiin sammumaan.

Ylimarkku. Pappilassa pääsi tuli irti 28/5 1913, mutta palo sammutettiin.

YLISTARO. Kappeli 1658. H 1718, T 1717, R 1745. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana.

Ylitornio. Salama iski kirkkoon 2/8 1924, mutta palo saatiin tukahdutetuksi alkuunsa.

Ylöjärvi. Kirkko kastareineen paloi salaman sytyttämänä 10/7 1842.

ÄHTÄRI. Oma kpl. 1696. H 1771, T 1770, R 1754. Kirkko ja pappila sekä suurin osa arkistoa paloi n. 1771.

Ähtävä. Tuli pääsi irti kirkon sakariston välikatossa 17/1 1926, mutta palo saatiin ajoissa tukahdutetuksi.


Viitteet

[1] Kapinassa tuhoutui tiettävästi 9 pappilaa (joista 3 kappalaisen virkataloa), 8 kirkkoa (niistä 1 rukoushuone) ja 2 kellotapulia, yhteensä 19 paloa. Näihin eivät kuulu Jyväskylän maaseurakunnan ja Pornaisten kirkkojen sekä Sysmän pappilan palot kevättalvella 1918. Hugo Godenhjelmin Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkelissa, 1927, s. 5, ei mainita Messukylän pappilan paloa kapinassa. Myös 7 muuta paloa ajalta 1917-1927 on teokselle tuntemattomia.

[2] Ainoastaan se osa arkistoa, joka oli talletettu Hiippakunta-arkistoon Savonlinnassa, pelastui, m.m. vanhin tilikirja.

[3] Tämä erinomainen teos antaa runsaita yksityiskohtaisia tietoja tulipaloista, ryöstöistä ja muista tuhoista. Niitä ei ole voitu käyttää hyväksi täs

Toisin kuin valkoinen propaganda väitti, olivat punaiset jumalaapelkääviä kristittyjä.

Tästä kertoo jo sekin, että hyvin harvat punaiset erosivat kirkosta kansalaissodan jälkeen.

Sen sijaan pappien kanssa punaisilla oli ongelmia. Luterilaiset papit kun ovat aina olleet varakkaiden vallanpitäjien kavereita.

joopa joo... istu peukaloon - tolla yleistiedolla.

sen tsaarin sortovallasta ja estivät maamme vajoamasta Saksan alusmaaksi. Ei siinä ollut enää sen enempää intressejä kuin aikaa kirkkojen polttamisiin. Harmi että taantumukselliset panivat kapuloita rattaisiin, muutoin sitä pohdittaisiin tälläkin hetkellä lähtisikö kesälomilla Terijoelle biitsille vaiko Suursaareen veneilemään. Valitettavasti seniilit, kätyrit ja homofiilit ajoivat sittemmin maatamme kohti perikatoa.

Punaisia syytettiin kirkkojen tuhoista ja pappien tapoista. Keksittyä kaikki, että pääsi valkoinen työväkeä lahtipenkkiin laittamaan.

-----Punikit polttelivat neukkulassa kirkkoja senkin edestä.-----

Mitä neukkulan punaisten tekemiset Suomen punaisille kuuluu, ovatko niistäkin vastuussa? Jos ovat niin silloin saman säännön mukaan Suomen oikeisto olette vastuussa natsi-Saksan ja Francon tekemisistä, Pinochetin, Suharton ja kaikkien maailman oikeistolaisten rikoksista.

Kommunistit tappoivat itä-Suomessa rajakylissä naisia ja lapsia. Sellaista se on tuo aatteen palo vasemmalla.

----Punikit polttelivat neukkulassa kirkkoja senkin edestä.----

Vie tuokin huomiosi kuten muutkin neronleimauksesi isänmaasi Venäjän keskustelupalstoille. Kun ei se jaksa meitä suomalaisia ainaisesti kiinnostaa eikä kiihottaa kuten sinua.

Tyhmiähän ne sitten olivat, jos jättivät kypäräpappeja eloon. Valamon munkkien eloonjättämisen nyt vielä jotenkin ymmärtäisi.