Mielelläni kuulisin ihmisten kokemuksia niin nk. uuden polven depislääkkeistä kuin nk. vanhoistakin.
Uusista SSRI-lääkkeistä olen kokeillut kolmea merkkiä sillä menestyksellä että aina ollaan palattu Doxaliin mikä meikäläisellä on toiminut hyvin vuodesta -91.
Hiljakkoin terveyskeskuslääkärini muuttui ja hän alkoi innokkaana muuttamaan lääkitystäni. Annettiin mm. ymmärtää että Doxalin käyttö saatetaan lopettaa.
Vekkuli fiiliksellä soitin tänään Orion Pharmalle ja sieltä kerrottiin ettei heillä ole sellaista tietoa että kyseistä lääkettä oltaisiin ajamassa pois markkinoilta.
Mikä ihme lääkärikuntaa vaivaa kun kaikille tuputetaan puolipakolla nk. uuden polven depislääkkeitä? Kuin tiedettyä niiden pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä hämärän peitossa, taas vanhojen sivuvaikutukset ovat tiedossa.
Niin ja jos lääke toimii ihmisellä, miksi sitä pitää vaihtaa? Sponssaako kenties lääketehtaat lekureita vai mitä? ;)
Uusista SSRI-lääkkeistä olen kokeillut kolmea merkkiä sillä menestyksellä että aina ollaan palattu Doxaliin mikä meikäläisellä on toiminut hyvin vuodesta -91.
Hiljakkoin terveyskeskuslääkärini muuttui ja hän alkoi innokkaana muuttamaan lääkitystäni. Annettiin mm. ymmärtää että Doxalin käyttö saatetaan lopettaa.
Vekkuli fiiliksellä soitin tänään Orion Pharmalle ja sieltä kerrottiin ettei heillä ole sellaista tietoa että kyseistä lääkettä oltaisiin ajamassa pois markkinoilta.
Mikä ihme lääkärikuntaa vaivaa kun kaikille tuputetaan puolipakolla nk. uuden polven depislääkkeitä? Kuin tiedettyä niiden pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä hämärän peitossa, taas vanhojen sivuvaikutukset ovat tiedossa.
Niin ja jos lääke toimii ihmisellä, miksi sitä pitää vaihtaa? Sponssaako kenties lääketehtaat lekureita vai mitä? ;)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sehän on kait ihan yleisessä tiedossa, että lääkefirmat maksaa lääkäreille ja sairaaloille siitä että ne tuputtaa asiakkailleen jotain tiettyjä lääkkeitä toisia lääkkeitä hanakammin.
Millaista se Doxal oikein on?
Kuukleta!
sponssaa lääkäreitä ja voitelee etelänmatkoilla ja lounailla.
Uuden polven depislääkkeiden koukutus onkin jo aivan toista luokkaa kuin vanhojen.
Niillä saadaan aivokemia balassiin ihan yhtä hyvin kuin vanhoillakin. Viekkarit vain kestävät sitten paljon pidempään, ja niitä ei edes osata yhdistää lääkkeisiin lopulta. Ihmiset sekoavat vasta pidemmän ajan jälkeen käytön lopetuksesta ja palaavat taas käyttämään jotain lääkettä, kun eivät jaksa viedä viekkareita loppuun.
Samaten kun uusia lääkkeitä kehitetään ja saadaan markkinoille, niille tarvitään "koekaniinit" joita seurataan ja katsotaan toimiiko lääke ja mitkä ovat pitkän ajan sivuvaikutukset.
Itse olen humannut, että masennukseeni toimii parhaiten luonnonmukainen yrttilääkitys. yli 4000 vuotta Intiassa käytössä ollut yrtti on pitänyt terveenä ja tehnyt minusta terveen.
Tämä tutkimuskin osoittaa, että ao. yrtin käyttäjät ovat vähemmän masentuneita kuin muut.
http://www.norml.org/index.cfm?Group_ID=6586
Itselle kyseinen luonnontuote on ollut parasta masennuslääkettä.
Muut kemikaalit, lailliset lääkkeet ja muut laittomat huumeet vain on aina lisänneet masennusta kun niistä seuraa laskufiilikset tai niin pahat viekkarit, että niihin jo masentuu.
Rasvan lisääminen ruokaan auttoi, etenkin rasvaisen kalan. Syön kalaa joka päivä ja omega-3 saantini on vähän yli suositusten.
Hiilihydraatit olen saman tien vetänyt minimiin. Sokeri vaikuttaa jaksamiseen melko lailla.
Mutta haluatko todella parantua masennuksesta?
Käytin aikoinaan erästä masennuslääkettä nimeltä Efexor, josta tuli erittäin ikävät vieroitusoireet vaikka niitä ei oltu missään virallisissa lähteissä mainittu, sitten netistä löysin jotain ihan toisenlaista tietoa.
terveellinen ruokavalio.
Olen parantunut masennuksesta, ei se enää vaivaa. Pitää vain täällä aina käydä katsomassa, kun kaikki valittavat lääkkeitään. Minusta ne olivat aivan syvältä, eikä lopulta kuin pitkittivät sairautta ja tekivät parantumisen vaikeammaksi.
Paranin jokseenkin omilla eväillä lopulta.
Ehkä elämän terapeutisuus oli hyväksi.
Pakotin itseni raskaaseen fyysiseen työhön. Söin terveellisemmin ja säännöllisesti. Työpaikka ruokala oli hyvä apu sekä säännöllinen työaika. Lopetin lääkitykset.
Käytin alkoholia erittäin kohtuudella, koska se helposti johti negatiiviseen ajatuskierteeseen krapulassa.
Pilveä polttelin noin kerran viikossa. Siitä jäi positiivinen ajatusmaailma yleensä päälle koko viikoksi. "vrt. nauruterapia"
Näin pikkuhiljaa elämässä alkoi olla enemmän niitä onnellisia ja valoisia päiviä kuin niitä, ettei meinannut päästä sängystä ylös.
Nykyään en oikeastaan käytä mitään, joskus olutta viikonlopuisin juhlatilaisuuksissa.
Aikomus olisi kuitenkin taas kesällä kasvatella hamppua, jotta voi poltella ja naureskella ja iloita siitäkin.
lääkkeiden ja päihteiden yhtäläisyyksiä.
mitä yhteistä on esim serotoniinin takaisinesto lääkkeillä (SSRI)ja Extaasilla? Taitaapa olla melkeimpä sama aine. Kemiallinen vaikutus aivoihin on sama monilta osin. Katso muutkin päihteet/huumeet. Mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä masennuslääkkeiden kanssa:
Ainoastaan lääkkeistä on karsittu päihdyttäviä ominaisuuksia pois.
http://www.jellinek.nl/brain/index.html
Syömisellä ja Omega-3 rasvahapoilla on vain VÄHÄN vaikutusta mielialaan.
Vai ei Efexorin sivuvaikutuksia ole mainittu virallisissa lähteissä! Jokaisen lääkepaketin sisällä on sellainen lappu jossa on mainittu mahdolliset sivuvaikutukset, jotka ovat tulleet esiin koekäytössä joka on edeltänyt myynnin aloitusta.
Mä olen sairastanut masennusta jo 10 vuotta ja suunnilleen yhtä monta lääkettäkin on tullut kokeiltua, joista parhaiten mulla on toiminut nimenomaan vanha kunnon Triptyl. Lääkäri pelotteli sivuvaikutuksilla mutta minusta ne eivät ollet mitään näiden uusien aiheuttamiin verrattuna. Muutamista uusista voisin kertoa seuraavasti:
Cipramil/Sepram - vaihdevuodet tuntuivat iskevän parikymppisenä, olematon ruokahaluni katosi lopullisesti, samoin unettomuus paheni ja jos sain nukuttua, näin painajaisia. Mielialaan ei vaikutusta.
Remeron - määrättiin siinä toivossa että parantaisi ruokahaluani. En tiedä paraniko se sillä nukuin 16 tuntia vuorokaudessa ja valveillaoloajan olin liian väsynyt syödäkseni. Tulin myös aggressiiviseksi mutta olin liian väsynyt purkaakseni sitä mitenkään.
Zoloft - mieliala ennallaan, ruoka ei maistunut mutta suoli toimi.
Cymbalta - ajatuskin ruuasta oksetti, muutuin raivohulluksi eläimeksi ja olisin varmaan kohta tappanut jonkun ellen olisi lopettanut lääkitystä.
Ottaa kanssa päähän tuo että ensimmäisenä ollaan aina syöttämässä uusinta (ja kalleinta) lääkettä vaikka potilaan oireisiin voisi sopia paremmin jokin muu. Esim. mulla tuo ruokahaluttomuus on yksi ikävimmistä masennuksen aiheuttamista oireista, ja ensimmäinen lääkäri kirjoitti mulle lääkettä joka tunnetusti vähentää ruokahalua ja käytetään mm. bulimikoilla. Järki hoi.
niin vanhemman polven kuin näitä uusimpia olen tyytyväinen uusimpiin, niissä on vähemmän sivuvaikutuksia. Aikoinaan mm. Anafranil (vanha trisykl.) oli pakko aloittaa sairaalassa (siis psyykeni ei sairaalahoitoa olisi vaatinut) järkyttävien aloitusoireiden takia, samoin oli monen muun kohdalla, tosin ne pystyin aloittamaan kotona, mm. Doxalin.
Uudemmista en ole saanut mitään sivuoireita, ellei nyt alun parin viikon lievää kuvotusta ja päänsärkyä lasketa.
Eivät nämä uudet enää kalliita ole, monelle on useita gen.sub., käytän tällä hetkellä Cipralexia, annoksella 20mg/vrk enkä koe sen hintaa kuukautta kohden kalliiksi.
Kaikki toimii niin kovin yksilöllisesti, minun onnekseni näitä uusia on olemassa.
Tätä yritän juuri tuoda esiin, se on yksilöllistä.
Tiedän Anafranilin, siitä tuli aikoinaan valtavat sivuoireet, Doxalista taas ei. Kun uuden polven lääkkeitä kokeiltiin painoni nousi runsaassa kahdessa vuodessa 45-kiloa ja libido palasi vasta puoli vuotta Efexorin lopetuksen jälkeen.
Sittemmin paino on tippunut (ja tulee tippumaan edelleen) vajaat parikytkiloa kun palasin takaisin vanhaan lääkkeeseen, makkarissakin menee mukavasti, ts. en tunne enää olevani kemiallisesti kastroitu. ,)
kaikki on yksilöllistä, mikä jeesaa toista ei jeesaa toista jne.
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/masennuslaakkeet.html