Olen maallikkona seurannut tätä palstaa muutaman viikon, koska tietokoneeni silloin tällöin 'antaa näpeille' pikku tärskyn. Asun vuokralla tälläisessä 60-luvun kerrostalossa, jossa varmaankin sähköjohdotukset ovat alkuperäiset.
Kurkkasin suojamaadoitettujen pistorasioiden sisälle ja totesin, että ne ovat 2-johtimisia ja maadoitettu kuten
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000406&posting=22000000016824180
Ovatko siis kaikki maadoitetussa pistorasioissani olevat metallikuoriset sähkölaitteeni tappovehkeitä, jos nollajohdin katkeaa?
Olisiko siis turvallisempaa käyttää maadoittumattomia pistorasiota?
voiko tietokoneen antamat pikku näpsyt, johtua tästä?
Kiitän sähkäreitä asiallisista vastauksista :)
Kurkkasin suojamaadoitettujen pistorasioiden sisälle ja totesin, että ne ovat 2-johtimisia ja maadoitettu kuten
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000406&posting=22000000016824180
Ovatko siis kaikki maadoitetussa pistorasioissani olevat metallikuoriset sähkölaitteeni tappovehkeitä, jos nollajohdin katkeaa?
Olisiko siis turvallisempaa käyttää maadoittumattomia pistorasiota?
voiko tietokoneen antamat pikku näpsyt, johtua tästä?
Kiitän sähkäreitä asiallisista vastauksista :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
...olet oikeassa. Tappovehkeitähän ne ovat nollatut pistorasia em.tilanteissa, mutta laitappas vvsk:n niin ei huolta, vaikka nollajohto katkeaakin.
Hyvä systeemi. Tosin ei auta, jos ei ole todellista vuotoa yli 30mA. Nipistely saattaa johtua vain pyuutteellisesta maadoituksesta. kapistuksen verkko- osan suodatukset tekevät kiusaa. Olisi kuitenkin hyvä käydä sähkömiehen kimppuun.
"pyuutteellisesta"
Tietokoneen virtalähteessä on häiriövaimennuskondensaattoreita ja mahdollisuus saada "sähköisku", jos pc:n suojamaadoittava pistotulppa (suko-tulppa) ei ole suojamaadoituspistorasiassa. Tästä johtuva isku on vaaraton, mutta kuitenkin niin suuri, että se tuntuu inhottavalta.
siis koskettaessa laitteen runkoon voi saada tuon pienen tällin...
pienen tällin se tietokoneen koppa vaan antaa, onneksi. Hiukan vaan säikäyttää. Kone on kylläkin kiinni maadoitetussa pistorasiassa. Olen hiukan alkanut skitsoilemaan tämän kämpän sähköjen kanssa: Kun laittaa valot päälle, niin TV:ssä napsahtaa, tietokone antaa sähkäreitä, Monitorin kuva värisee välillä, varsinkin jos on mikroaaltouuni tai pesukone päällä.
Ole vaarallisia. Kytkimessä syntyy melkein aina pieni kipinä, kun kuorma kytketään pois. Pienikin kipinä aiheuttaa pienoisen radiohäiriön, joka voi näkyä tai kuulua radiossa/televisiossa. Ihan normaaleja fysiikan ilmiöitä. Jos tällaisia ilmiöitä ei olisi, alkaisin huolestua siitä, että mitä soopaa minulle on aikoinaan opetettu fysiikan tunneilla.
Pitää istua tiiviimmin, jos alkaa kuulua napsetta.
huomannut, että sulakkeita on kuormitettu paljon ja yhtä vaihetta enemmän kuin toista.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että >1/3-osa talosta saattaa pimetä kerralla.
Suurin 10A-sulakeen taakse laitettu määrä on: Autotallin pistorasia, käytävä, saunan, pukuhuoneen, makuuhuoneen, talon molempien puolien ulkovalot ja wc tulee saman sulakkeen takaa varasto. Määrällisesti pistorasioita ei ole paljon tietenkään, mutta kaikki normaalit vempeleet on käytössä mitä nykyään kuuluu olla. Siksi pistorasioiden vähäisyys tarkoittaa vain rajoittunutta sijoittelumahdollisuutta.
Pukuhuoneessa pyörii pesu ja kuivausrumpu, auto on lämmityksessä ja ulkovalot palavat. Siinä on kuormaa paljon.. Hauskinta on se, että yhtä vaihetta kuormitetaan paljon, koska yleensä napsahtaa sama 20A pääsulake. (Tapahtunut ehkä 3x 5vuoden sisään.) Siinä mielessä hyvä, koska pääsulake on kuitattavaa mallia. Mutta ei tosiaan kannata ihmetellä noissa vanhoissa taloissa, jos vähän valot himmenee, kun imurin käynnistää.
Nykyään tehdään jo paremmin, ja sulakkeiden määräkin on 2-3kertainen. Suuritehoisten laitteiden käyttöpaikat otetaan huomioon, ja tehonkulutus hajautetaan sopivasti eri vaiheille.
... se sulakkeiden määrähän ei sinänsä vaikuta millään tavalla siihen jännitteen alenemaan ja valojen himmenemiseen tai välkkymiseen. Syöttävä kaapeli on aikoinaan mitoitettu liian pieneksi tai kotitaloutesi sähkönkulutus on kasvanut oleellisen niistä ajoista, kun lamppu ensimmäisen kerran taloon ostettiin.
sulakkeiden määrällä on sellainen yhteys useimmissa tapauksissa. Vähäisellä sulakemäärällä on juuri aiemmin kuvattu ominaisuus, että saman ryhmäjohdon takana on suuri kulutuspisteiden lukumäärä ja samalla useasti melkoinen peruskuormitus. Uuusissa taloissa normaalikuormaa on sulakkeella muutaman kymmenen prosentin verran, mutta iäkkäämmissä normaalikuorma saattaa helposti olla sulakkeen ylärajoilla.
Jännitteenalema pahenee mitä pienempi on johtimen poikkipinta kulutukseen verrattuna. Samaan ryhmäjohtoon tai sen loppupäässä olevalla laitteella, joka ottaa paljon virtaa on jännite useimmiten alhaisin ja juuri käynnistystilanteessa tuo käynnistyskuormituksesta johtuva jännitekuoppa vaikuttaa erityisesti saman ryhmän alueella.
En ihan kaikkea laittaisi syöttökaapelin piikkiin, sillä sen alenema muodostuu häiritseväksi vasta jos ollaan pääsulakkeiden antaman kuormituksen ylärajalla. Tuskin tuonaikaiset mitoitukset ovat noin alamittaisia olleet. Tehontarpeet ovat muuttuneet. Eikös juuri tuon vuoksi jännitettä nostettukin 380:sta?
Aivan oikein me tämän asian tulkitsimme. Lisäksi ne kaikki kuormittavat jutun on tullut siihen yhteen tiettyyn vaiheeseen.
Minulla nipistely, eli sähkön vuoto johtui siitä,
että täysin hyvälaatuiset ja kunnolliset
pistokkeen ja rasian maadoitusliuskat eivät sittenkään ottaneet kiinni toisiinsa.
Ihmettelin kauan, mittasinkin jännitteen pesukoneesta vesipatteriin liikkui 50-80 voltin välillä.
TIETOKONEESTA, ei voi saada vaarallisia sähköjä,
jos ei ole todella itse ja väärin kytkenyt,
mitenkään vahingossa ei voi väärin kytkeä.
Sillä muuntajasta ei tule ulos vaarallista jännitettä.
PITÄÄ huomioida, että jo 6 voltia vaihtovirtaa nipistelee melkoisesti, mutta ei ole vaarallista.
Vanhemmat tietävät että polkupyörän dynamostakin saatu/otettu virta sattuu sormille,
sekään ei ole tasavirtaa.
Työmailla surutta avoimien pistorasioitten maadoitusliuskat pilalle. Ihan normaali tilanne, että sähkömies raaputtelee ne puhtaaksi homman viimeistelyssä. Ei siis ihme, ettei maadoitukset tee kontaktia!
Kokeilkaapa joskus jännitettä suojamaadoittamattomaan pistorasiaan kytketyn tietokoneen kuoresta maata vasten. Löytyy aika yllättäviä lukuja. Asia tehostuu vielä jos koneita on kaksi ja mittaa molempien myllyjen koteloiden välistä. Syynä tähän on ymmärtääkseni se että koneissa käytetään hakkurivirtalähteitä, jotka muodostavat maahan nähden eri suuruisia jännitteitä. Eli muuntajan ensiökäämi on kiinni vaiheessa ja nollassa, ei lainkaan kuoressa. Toisiopuolella on kaksi käämiä, joiden keskikohta on kiinni kuoressa. Tällöin pitäisi kuoressa olla ilman kuormaa ja maadoitusta 110 voltin jännite.