Kävin noin kuukausi sitten tarkastuttamassa verenpaineeni, joka olikin todella hyvä. Sairaanhoitaja tarkasti samalla pulssini pari kertaa ja sanoi että se on välillä epäsäännöllinen mutta ei varmaankaan vaarallista jos ei ole jatkuvaa. Olen sen jälkeen itsekkin tunnustellut pulssiani muutaman kerran ja huomannut, että sydämeni lyö tasaisin väliajoin lisälyöntejä, onkohan aihetta mennä lääkäriin? Stressaan helposti pienistäkin asioista ja sekin voi pidemmän päälle varmaan aiheuttaa rytmihäiriöitä.
Epäsäännöllinen rytmi
-Anselmus-
53611
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voiko kuumeiluni myös liittyä näihin rytmihäiriöihin? Lämpöni on jatkuvasti normaalia korkeampi.
Ehkä mutta voi olla jokin muukin syy...
Tuolla aikaisemmin muutama henkilö mietti lämpöilyn ja rytmihäiriöiden yhteyttä, mutta asiaan ei tullut mitään selvyyttä. Tiedätkö sinä, zhanya, tästä mahdollisesta yhteydestä jotakin enemmän?
Lämpöily ja lisälyöntisyys voivat liittyä toisiinsa, jos kyseessä on tulehdustila. Siis sydänlihastulehdus tai sydänpussin tulehdus merkittävimpinä. Myös monet muut tulehdukset nostavat CRP:tä, aiheuttavat lämpöilyä ja lämpöily itsessään hermostuttaa sydäntä, jolloin siitä tulee paljon lisälyöntejä tai korkeaa sykettä.
Ei siis voi varmaksi sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus. Jos sydämessä on tulehdus, on se tietysti vakavampaa kuin tulehdus muualla, joka välillisesti hermostuttaa sydäntä nostamaan pulssia tai hyppimään epätahtiin (tämä ei siis ole vaarallista lainkaan, vaan suht normaali kehon reaktio kuumeeseen).
Korkea syke yhdistettynä epäsäännölliseen pulssiin voi olla myös eteisvärinä. Siinä eteiset lyövät nopeasti, mutta kammioihin siirtyy vain osa signaaleista. Syke on sekava, sillä tunnemme vain kammion toiminnan ja eteisten lyönneistä osa siirtyy epäsäännöllisesti eteenpäin.
Syke voi häiriintyä myös veritulpasta keuhkoissa, johon voi myös liittyä kuumeilua. Lievä keuhkoembolia voi olla päällä pitkäänkin, jos se blokkaa vain pienen osan keuhkoverenkierrosta.
Eteisten toiminnan, ja eteisvärinän, voi todeta vain EKG:stä tai tarkalla stetoskooppikuuntelulla, jos on taitava kuuntelija. Myös sydänlihastulehdus näkyy useimmiten sydänfilmeissä.
Koska niin moni asia voi olla syy tai seuraus, on oikeastaan hyvin turha pohtia sitä, mikä on liittyy mihinkin ja millä tavoin. Vain osaava lääkäri voi erottaa näitä tiloja toisistaan ja suht yksinkertaisilla tutkimuksilla sulkea pois vakavampia tiloja. Ts. yleensä ei olekaan kyse siitä, että tehtäisiin joku varma löydös, vaan että voidaan sulkea vakavat tilat pois, jolloin jäljelle jää vain harmittomia syitä.
joiden jälkeen tulee usein normaalia pidempi tauko, on ihan normaaleja, vaarattomia. Vasta jos niitä on monia satoja /vrk, on tarve tutkia enemmän. jotkut huomaa lisälyönnit herkemmin kuin toiset, mutta ihan jokaisella niitä kyllä on.