Vantaan Laurin pääkirjoitus on mielestäni aivan oikeassa:
Mitä Vihreän liiton puoluekokous oikein haluaa, kun se äänin 117–84 päätyi kannattamaan kirkon eroa valtiosta? Päätös yllätti puoluejohdon, joka ei aio lähteä sitä ajamaan. Moni vihreitä äänestänyt kirkon jäsen lienee myös päätöksen jälkeen hämmentynyt.
Periaateohjelmaan kirjatussa kannanotossa todetaan, että valtion erityissuhde kahteen uskonnolliseen yhteisöön on lopetettava. Liikkeen nettisivuilla lausumaa perustellaan uskontojen yhdenvertaisuudella ja sillä, että hyvässä yhteiskunnassa jokainen voi valita oman maailmankatsomuksensa. Taustaa päätökselle tuo se, että kansanedustajat Irina Krohn ja Roosa Meriläinen tekivät viime vuonna kirkon ja valtion suhteen purkamiseen tähdänneen lakialoitepaketin, joka ei saanut oman eduskuntaryhmän tukea. Nyt taakse asettui puoluekokous.
Ihmettelen päätöstä monestakin syystä.
Ensinnäkään Suomessa ei ole ollut valtionkirkkoa enää aikoihin. Valtio ei sitoudu tietyn kirkon tai kirkkojen tunnustukseen. Koulujen uskonnonopetus perustuu valtiovallan päätöksiin, ei kirkon. Kirkollisvero on käytännöllinen tapa kantaa kirkon jäsenmaksua ja siitä maksetaan valtiolle. Yhteisöveron perusteena ovat kirkon yhteiskunnalliset tehtävät, kuten hautausmaista huolehtiminen ja sosiaalinen työ, joka auttaa yhtä lailla kirkkoon kuulumattomia. Ehtoollisviinin verovapaus ei liene maata mullistavin asia. Jos se hiertää, niin sen poistaminen ei kirkon taloutta kaada. Kirkon vihkioikeuden poistaminen ei liene enemmistön tahto.
Kun luterilaiseen kirkkoon kuuluu suurin osa suomalaisista, on nähty hyväksi, että kirkolla on joissakin käytännön asioissa erityinen julkisoikeudellinen asema. Yksityiskohdista voidaan keskustella, mutta mikä tämänhetkisessä suhteessa on varsinainen ongelma? Ainakaan se ei ole, etteikö Suomessa jokainen saisi vapaasti valita maailmankatsomustaan. Vapaa-ajattelijatkin saavat uskonnon vastaiseen toimintaansa tukea valtion varoista.
Aina kun tällaista keskustelua käydään, on kirkossa kuitenkin syytä katsoa myös peiliin. Puoluekokouksessa päätöstä kannattivat erityisesti nuoret. Näkyykö tässä kirkon leimautuminen suvaitsemattomaksi esimerkiksi keskustelussa seksuaalisista vähemmistöistä?
Mitä Vihreän liiton puoluekokous oikein haluaa, kun se äänin 117–84 päätyi kannattamaan kirkon eroa valtiosta? Päätös yllätti puoluejohdon, joka ei aio lähteä sitä ajamaan. Moni vihreitä äänestänyt kirkon jäsen lienee myös päätöksen jälkeen hämmentynyt.
Periaateohjelmaan kirjatussa kannanotossa todetaan, että valtion erityissuhde kahteen uskonnolliseen yhteisöön on lopetettava. Liikkeen nettisivuilla lausumaa perustellaan uskontojen yhdenvertaisuudella ja sillä, että hyvässä yhteiskunnassa jokainen voi valita oman maailmankatsomuksensa. Taustaa päätökselle tuo se, että kansanedustajat Irina Krohn ja Roosa Meriläinen tekivät viime vuonna kirkon ja valtion suhteen purkamiseen tähdänneen lakialoitepaketin, joka ei saanut oman eduskuntaryhmän tukea. Nyt taakse asettui puoluekokous.
Ihmettelen päätöstä monestakin syystä.
Ensinnäkään Suomessa ei ole ollut valtionkirkkoa enää aikoihin. Valtio ei sitoudu tietyn kirkon tai kirkkojen tunnustukseen. Koulujen uskonnonopetus perustuu valtiovallan päätöksiin, ei kirkon. Kirkollisvero on käytännöllinen tapa kantaa kirkon jäsenmaksua ja siitä maksetaan valtiolle. Yhteisöveron perusteena ovat kirkon yhteiskunnalliset tehtävät, kuten hautausmaista huolehtiminen ja sosiaalinen työ, joka auttaa yhtä lailla kirkkoon kuulumattomia. Ehtoollisviinin verovapaus ei liene maata mullistavin asia. Jos se hiertää, niin sen poistaminen ei kirkon taloutta kaada. Kirkon vihkioikeuden poistaminen ei liene enemmistön tahto.
Kun luterilaiseen kirkkoon kuuluu suurin osa suomalaisista, on nähty hyväksi, että kirkolla on joissakin käytännön asioissa erityinen julkisoikeudellinen asema. Yksityiskohdista voidaan keskustella, mutta mikä tämänhetkisessä suhteessa on varsinainen ongelma? Ainakaan se ei ole, etteikö Suomessa jokainen saisi vapaasti valita maailmankatsomustaan. Vapaa-ajattelijatkin saavat uskonnon vastaiseen toimintaansa tukea valtion varoista.
Aina kun tällaista keskustelua käydään, on kirkossa kuitenkin syytä katsoa myös peiliin. Puoluekokouksessa päätöstä kannattivat erityisesti nuoret. Näkyykö tässä kirkon leimautuminen suvaitsemattomaksi esimerkiksi keskustelussa seksuaalisista vähemmistöistä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
miks sitten yhteisöt maksavat kirkollisveroa?
Mitkään yhteisöt eivät Suomessa maksa kirkollisveroa.
Suomen Valtio kerää ns. yhteisöveroa yhteisöiltä, jonka käytöstä Suomen Valtio itse päättää.
Kirkko ei kerää eikä voi kerätä kirkollisveroa yhteisöiltä.
tämä viestittäjä. Joku helluntailainen kiilusilmä hihhuli ?
mistä tommonen sun päähän on juurtunut?