liittyä autismiin?
Minulla on alle 10-v lapsi, jolla koko ikänsä ollut hyvin suppea ruokavalio, on täysin tyytyväinen jos syö vain maitoa ja leipää, lämpimät ruuat näyttävät ja maistuvat limaisille.
Tv:n lastenohjelmat katsoo nenä kiinni ruudussa koska ei voi sietää, että ääni on suurella. Hermostuu metelistä, jos melualtistus jatkuu kauan, hän saa päänsärkyä.
On nähnyt erilaisia valopalloja ja -juovia niin kauan kuin on osannut kuvata niitä. Silmänpohjatutkimuksissa ja aivounikäyrässä ei poikkeavaa.
Keräilykohteita on jonkin verran, mutta ne vaihtuvat välillä. Aivan pienestä asti on jatkunut kiinnostus kivien keräämiseen, niitä on iso valikoima alkaen tavallisista luonnonkivistä korukiviin.
Varsinainen tulisielu, saattaa 15 minuutin aikana räjähtää pari kolme kertaa pienimmästäkin vastoinkäymisestä (jos vaikka jokin leikissä epäonnistuu tai jokin tavara ei löydy), suuttuu kyyneliin asti, tavarat lentävät, mutta nauraa taas hetken kuluttua vaikka kuulemalleen vitsille.
Välillä päiväkausia jatkuvaa merkityksetöntä pälpätystä, sanojen tai lauseiden toistamista, jos tosin puhuu keskustelukumppanille ihan normaalisti, mutta kaikki hiljaiset hetket täytetään hölinällä. Ihmettelee joskus itsekin, miksi hän ei voi olla hiljaa. Outoja ilmeitä, irvistelyä.
Koulumenestys hyvä, joskin hermostuu ja itsetunto vajoaa nollan alapuolelle jos ei heti ymmärrä, tarvitsee siitä eteenpäin selviämiseen apua, tukea ja kannustusta. Varsinkin hermostuneena ja väsyneenä on selviä vaikeuksia ymmärtää puhumalla annettuja ohjeita.
Nukahtamisvaikeuksia, joskus unen odottelu saattaa kestää pari kolme tuntiakin. Vaatii turvalliset ja tutut päivärutiinit, seuraavan päivän ennakoitavuus tärkeää.
Kärsii yksinäisyydestä, mutta kaverisuhteissa lyhytpinnaisuus ja määräilynhalu aiheuttavat ongelmia. Kun hänellä sattuu olemaan parempi päivä, on hän hyvin viehättävä ja haluttu seuralainen saman ikäistenkin seurassa.
Vauvana hän oli valtavan takertuva ensin äitiä kohtaan, myöhemmin joka ikisen tapaamansa ystävällisen ihmisen kanssa oli valmis halailemaan, istumaan sylissä, kutsumaan kylään jne. Vuosien mittaan tuo fyysisen kontaktin hakeminen vieraisiin on jäänyt pois, äitiä kohtaan sitä vielä jonkin verran on plus kaikki manipulointi ja pikkusormen ympärille kiertämisyritykset.
Olen lukenut paljon esim. Aspergerista, välillä tuntuu että oireet istuvat meille hyvinkin, mutta sitten on suuriakin eroja, samoin yleisesti autismin suhteen. Olen itse liian lähellä tässä tilanteessa, siksi kysynkin ulkopuolisten ihmisten arviota kuvaamieni oireiden perusteella.
Minulla on alle 10-v lapsi, jolla koko ikänsä ollut hyvin suppea ruokavalio, on täysin tyytyväinen jos syö vain maitoa ja leipää, lämpimät ruuat näyttävät ja maistuvat limaisille.
Tv:n lastenohjelmat katsoo nenä kiinni ruudussa koska ei voi sietää, että ääni on suurella. Hermostuu metelistä, jos melualtistus jatkuu kauan, hän saa päänsärkyä.
On nähnyt erilaisia valopalloja ja -juovia niin kauan kuin on osannut kuvata niitä. Silmänpohjatutkimuksissa ja aivounikäyrässä ei poikkeavaa.
Keräilykohteita on jonkin verran, mutta ne vaihtuvat välillä. Aivan pienestä asti on jatkunut kiinnostus kivien keräämiseen, niitä on iso valikoima alkaen tavallisista luonnonkivistä korukiviin.
Varsinainen tulisielu, saattaa 15 minuutin aikana räjähtää pari kolme kertaa pienimmästäkin vastoinkäymisestä (jos vaikka jokin leikissä epäonnistuu tai jokin tavara ei löydy), suuttuu kyyneliin asti, tavarat lentävät, mutta nauraa taas hetken kuluttua vaikka kuulemalleen vitsille.
Välillä päiväkausia jatkuvaa merkityksetöntä pälpätystä, sanojen tai lauseiden toistamista, jos tosin puhuu keskustelukumppanille ihan normaalisti, mutta kaikki hiljaiset hetket täytetään hölinällä. Ihmettelee joskus itsekin, miksi hän ei voi olla hiljaa. Outoja ilmeitä, irvistelyä.
Koulumenestys hyvä, joskin hermostuu ja itsetunto vajoaa nollan alapuolelle jos ei heti ymmärrä, tarvitsee siitä eteenpäin selviämiseen apua, tukea ja kannustusta. Varsinkin hermostuneena ja väsyneenä on selviä vaikeuksia ymmärtää puhumalla annettuja ohjeita.
Nukahtamisvaikeuksia, joskus unen odottelu saattaa kestää pari kolme tuntiakin. Vaatii turvalliset ja tutut päivärutiinit, seuraavan päivän ennakoitavuus tärkeää.
Kärsii yksinäisyydestä, mutta kaverisuhteissa lyhytpinnaisuus ja määräilynhalu aiheuttavat ongelmia. Kun hänellä sattuu olemaan parempi päivä, on hän hyvin viehättävä ja haluttu seuralainen saman ikäistenkin seurassa.
Vauvana hän oli valtavan takertuva ensin äitiä kohtaan, myöhemmin joka ikisen tapaamansa ystävällisen ihmisen kanssa oli valmis halailemaan, istumaan sylissä, kutsumaan kylään jne. Vuosien mittaan tuo fyysisen kontaktin hakeminen vieraisiin on jäänyt pois, äitiä kohtaan sitä vielä jonkin verran on plus kaikki manipulointi ja pikkusormen ympärille kiertämisyritykset.
Olen lukenut paljon esim. Aspergerista, välillä tuntuu että oireet istuvat meille hyvinkin, mutta sitten on suuriakin eroja, samoin yleisesti autismin suhteen. Olen itse liian lähellä tässä tilanteessa, siksi kysynkin ulkopuolisten ihmisten arviota kuvaamieni oireiden perusteella.
Vastaukset 16
Vanhimmat
diagnoosi. Jokainen lapsi on erilainen ja autismin piirteet ovat erilaiset joka lapsella. Asperger ja HFA voisivat tulla kohdallanne kysymykseen. Vaatii todella autismiin perhtyneen tutkijan diagnoosin tekijäksi. Meillä lapsi on vastaavien oireiden takia psykiatrisessa hoidossa. Se ei ole paras paikka autistiselle lapselle, mutta enää on mahdotonta muuttaa hoitoa.
Kokemuksesta voin sanoa sen että se on IHME jos hän koskaan oppii elämään itsenäisesti ja tekemään päätöksiä joihin hän voi itse luottaa, saati luottaa vastakkaiseen sukupuoleen.
koska jokainen lapsi tarvii huomiota ja luottamusta, ja psyiatriset eivät voi tarjota sitä joten he tyytyvät syöttämään lääkkeillä lapset tunteettomiksi sätky nukeiksi.
Jos eivät ole tyytyväisiä lapsensa hoitoon. Mitä siinä voi tehdä, jos vaihtoehtona on lapsen huostaanotto terveydenhoidollisista syistä tai vanhemman vaikeneminen. Mitä itse tekisit?
Teettäkeepä kromosomi testi... jollei ole vielä tullu mieleen.
Xyy, Yli actiivinen, hermostuin helposti, ei hetkeäkään paikallaan ja mielen kiinto kaikessa ei niin tärkiässä. < tuo olen. nykyään yli 30v. (kärsin sosiaalisuus ongelmista ja masennuksesta koska diagnosoitiin vasta murros iässä, siihen saakka olin psykiatrisessa lasten hoitokodissa joka oli turha ja elämän pilaava tekijä).
Xxy, samat kuin edellisessä mutta rinnat ja lantio kasvaa murros iässä(vaikka poika). < tuo en ole.
ja onhan nuit kromosomi poikkeuksia muitakin, osan näkee päälle suurinta osaa ei.
oikea henkilö, jos diagnoosin haluaa saada.
Voiko neurologille saada lähetteen terveysasemalta vai täytyykö senkin kirjoittamiseen joku olla joku erikoiskallonkutistaja?
kromosomitutkimus?
Ei kai sitäkään noin vain tehdä, luulisin että
lääkäreillä pitää olla mielestään hyvät perustelut sen tekemiseen.
Vai onko koko tutkimus yksinkertaisempi kuin luulenkaan.
Tekevät sen yhtä vaivattomasti veri näytteestä kuin dna testit.
ja toi on tosiaan viisasta tehdä ajoissa koska hoidot (jos niitä edes tarvii) poikkeavat melkoisesti, kun xyy poikien tarpeet pitää tyydyttää eikä estää tai niistä kasvaa sosiaalisesti eristäytyneitä syy on heikossa sopeutumis kyvyssä eli opitaan negatiiviseksi sen sijaan että olisit luova, jonka muuttaminen aikuis iällä on erittäin raskasta.
luettuani lapsesi käyttäytymisestä. Varmuuden saa tarkemmilla tutkimuksilla,jos on tarve saada diagnoosi ja aina ei ole niin. Tosin ajan myätä ongelmia tahtoo tulla esim. masennus ja mielenterveysongelmat ovat aika yleisiä Asseilla.
Aika paljon lapsellasi on samoja piirteitä kun oli As-tyttärelläni. Yhteys lääkäriin, joka kirjoittaa lähetteen erikoislääkärille ja tarkempiin tutkimuksiin. Tsemppiä!
Opiskelen psykaa ja kirjoitelmasi perusteella vaikuttaisi as- lapselta. Mitä nuorempana lapsi saa diagnoosin, sitä parempi elämä häntä odottaa.
että lasta on psykiatrisella puolella tutkittu niin paljon, esim. Lastenlinnan kriisi- ja tutkimusyksikössä pari kuukautta, eikä siellä kukaan koskaan maininnut tällaista mahdollisuutta. Vasta kun itse aloin lukemaan autisminkirjosta, aloin vetää selviä yhtäläisyyksiä. Ovatko psykiatrit niin tietämättömiä tästä alueesta? Miten se voi olla mahdollista?
Voiko lähetteen saada esim. Dextraan terveysasemalta?
Ikävä kyllä Helsinki on näissä asioissa maamme takapajula. Vaikka lapsemme pitkän taistelun jälkeen sai autismidiagnoosin, sitä ei edelleenkään haluta tunnustaa, vaan lasta hoidetaan psykopaattina! Kun kysyin, miksi lapsi ei saa oireittensa mukaista hoitoa - vastaus oli "Muuta Jyväskylään - siellä saat toivomaasi hoitoa!".
Helsingissä ei ole esim. koululuokkaa As-lapsille, Espoon Kilossa ja Vantaan Pakkalassa sen sijaan on.
Mutta mistä saitte diagnoosin?
Lastenlinnassa on kai autismiosasto, eikö siellä saa mitään asianmukaista hoitoa tai kuntoutusta?
Jouduimme lasten psykiatrian osastolle - täältä ei päästetty neurologisn osastolle, vaikka myöhemmin saatiin autismidiagnoosi. Nyt hoidetaan psykoosia -täällä todetaan. Neurologin mukaan lapsella ei ole harhoja - mutta psykiatrit tulkitsevat samat oireet harhoiksi!
Aspergerin syndroomalle tuo hyvin vahvasti vaikuttaa, veljelläni on. Ja toisin kuin aikaisemmissa viesteissä annettiin ymmärtää, niin jyväskylässä tai jyvässeudulla ei saa juurikaan hoitoa, aspergerlapset integroidaan normaaliin koululuokkaan ja jätetään ilman kouluavustajaa, vaikka sitä kovasti tarvitsisivatkin. Eikä aspergereille laadia omanlaisia kokeitaan (esim esseet pitäisi korvata pikkukysymyksillä), mistä sitten seuraa helposti huonoja numeroita ja surkea itsetunto, eikä jatkokoulutusvaihtoehtoja ole tarjolla. Kallista on sitten yhteiskunnan maksaa työttömättömyyseläkettä koko loppuelämä, puhumattakaan henkilökohtaisesta tragediasta ja ihmisoikeuksista.
Taistelkaa lapsenne puolesta. Toimintaterapiaa on useimpien mahdollista saada, univaikeukiin voidaan määrätä melatoniinihormoonia. Ja jos maailmasta sattuisi vähän oikeudenmukaisuutta löytymään, niin ehkä jotain parannusta koululaitoksenkin puolesta ehkä voitaisiin lapsenne hyväksi tehdä.
Jaksamista ja kärsivällisyyttä.
Onko tarkkaavaisuushäiriön inattentiivista muotoa väläytelty. En pitäisi ollenkaan mahdottomana.
Ei ole väläytelty, koska toistaiseksi emme pääse neurologisiin tutkimuksiin, korkeintaan vasta syksyllä.
Jonkinlaista psykiatrista hoitopelleilyä kokeiltiin, joka oli kamala kokemus lapselle. Otin lapseni jatkohoitopaikasta pois vähän aikaa sitten, jolloin lastenlinna lähettävänä osapuolena ilmoitti, että lastani ei oteta heille hoitojonoon edes.