http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kuntauudistuksesta kompromissiluonnos/1135220118305
En luota enää puitelakia valmistelevaan
poliittiseen vastuutahoon, että puitelaista
saataisiin kunnollista.
Mutta tulee aika, jolloin asiat on pakko ratkaista. Nykyinen poliittinen vastuutaho
asian valmistelussa ottaa (tietoisesti ?) suuren riskin ja vastuun,
kun asioihin ei riittävän ajoissa puututtu.
En kannata pakkoliitoksia, mutta koko Suomen edun
nimissä on tehtävä hallinto- ja palvelurakenteisiin radikaaleja muutoksia.
Vetoaminen kunnalliseen itsehallintoon on pelkkää poliittista jarrutusta ja valtapeliä.
On katsottava tulevaisuuteen, miten olosuhteet muuttuvat ja arvioita niitä taloudellisia olosuhteita ja palvelujen tuottamismahdollisuuksia sekä työvoiman saantia.
Tottakai gallupeissa ei kukaan halua luopua mistään kuntarakenteista ja kaikki entinen halutaan pitään.
Gallupeissa ei vain kysytä, että mitenkäs sitten
näissä ja näissä olosuhteissa 3-5 vuoden päästä
pitäisi ratkaista ja hoitaa vai päästetäänkö asiat käsistä hätätilaan.
Minulle kuntaremontti on kokoajan tarkoittanut
isoja ja pieniä kuntia yhtäaikaa.
Uusien hallintoportaiden luominen valtion ja nykyisten kuntien väliin on tuomittu
epäonnistumaan lisääntyvän hallinnon ja huonon sekä epäselvän johtamis- ja kustannusvastuun johdosta.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/3A38B7A296B73B2CC225716F00247025/$file/060430.htm
http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/5148BF9213EE6B63C2256FA20041C0BF?opendocument
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#Väestöiänmukaan
En luota enää puitelakia valmistelevaan
poliittiseen vastuutahoon, että puitelaista
saataisiin kunnollista.
Mutta tulee aika, jolloin asiat on pakko ratkaista. Nykyinen poliittinen vastuutaho
asian valmistelussa ottaa (tietoisesti ?) suuren riskin ja vastuun,
kun asioihin ei riittävän ajoissa puututtu.
En kannata pakkoliitoksia, mutta koko Suomen edun
nimissä on tehtävä hallinto- ja palvelurakenteisiin radikaaleja muutoksia.
Vetoaminen kunnalliseen itsehallintoon on pelkkää poliittista jarrutusta ja valtapeliä.
On katsottava tulevaisuuteen, miten olosuhteet muuttuvat ja arvioita niitä taloudellisia olosuhteita ja palvelujen tuottamismahdollisuuksia sekä työvoiman saantia.
Tottakai gallupeissa ei kukaan halua luopua mistään kuntarakenteista ja kaikki entinen halutaan pitään.
Gallupeissa ei vain kysytä, että mitenkäs sitten
näissä ja näissä olosuhteissa 3-5 vuoden päästä
pitäisi ratkaista ja hoitaa vai päästetäänkö asiat käsistä hätätilaan.
Minulle kuntaremontti on kokoajan tarkoittanut
isoja ja pieniä kuntia yhtäaikaa.
Uusien hallintoportaiden luominen valtion ja nykyisten kuntien väliin on tuomittu
epäonnistumaan lisääntyvän hallinnon ja huonon sekä epäselvän johtamis- ja kustannusvastuun johdosta.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/3A38B7A296B73B2CC225716F00247025/$file/060430.htm
http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/5148BF9213EE6B63C2256FA20041C0BF?opendocument
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#Väestöiänmukaan
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kuntarakenteen muutos tyssää puoluepolitiikkaan eikä vähiten ruotsinkielisiin. Kunnallispoliitikot eivät halua luopua vallastaan - sehän se. Demokratia kyllä pysytytään järjestämään kuntarakenteen muutosten yhteydessä, mutta muutkin "edut" houkuttelevat pysyttelemään kunnallispolitiikassa.
...ja harvemmin niissä on järkeäkään.
1930- luvulla ja 1940- luvun lopulla yritettiin kansanvaltaista demokratiaamme horjuttaa radikaaleilla muutoksilla, mutta heikolla menestyksellä. Onneksi näin.
Hallituksen rohkeasti liikkeelle panema palvelurakenneuudistus on tuottanut tuloksia jo ennen kuin hallitus on antanut omaa puitelakiesitystäkään.
Erilaisia yhteistyö- ja liitoshankeselvitysten piirissä on yli sata kuntaa. Kuntalaisten tarpeista lähteneitä liitoksia syntyy tämän hallituksen aikana vähintään 26 koskien kuuttakymmentä kuntaa.
Kannustava ja mahdollistava puitelaki mahdollistaa palveluiden kehittämisen. Töitä on edessä vuosiksi.
Vanhasen ja Mannisen ajamalla maltillisella linjalla on kansalaisten selkeän enemmistön tuki.
Eikös Tanskassa ja Ruotsisa karsittu kuntien määrää melkoisesti. Tanskassa kuntia on alle 100.
Ai että vertaat asiaa 1930- 40 lukuihin.
Kyllä nyt sinulla keittää yli pahan kerran ja palaa samantien pohjaan.
http://www.verkkouutiset.fi/tulosta.php?id=77520
Tapa tarkastella kuntarakennetta on mielenkiintoinen. Peruslähtökohtana on vertailu maihin, joissa on suurempia kuntia kuin meillä, lähinnä Ruotsissa ja Tanskassa. Harvemmin tuodaan esille se se seikka, että Suomen kunnat ovat kooltaan eurooppalaista keskikokoa.
Pohjoismaissa kuntakoko on suurin Ruotsissa, siten tulevat Tanska ja Suomi. Norjan kunnat ovat hieman pienempiä kuin meidän kuntamme.
Tuottavuusnäkökulmasta lähtien voisimme odottaa, että Suomen ja Norjan kuntarakenne tuottaisi kalliinpia palveluja kuin Ruotsin ja Tanskan kuntarakenne. Tämänsuuntaista näyttöä ei kuitenkaan löydy. Päinvastoin;kerta toisensa jälkeen pohjoismaiset vertailut osoittavat Suomen kuntarakenteen olevan halvin.
Kunnallisalan asiantuntija, professori Krister Ståhlberg Åbo Akademiasta kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön kirjassa "Markka vai moraali, että Ruotsissa monet suurkunnat ovat tehneet halliukselle esityksiä kuntien jakamiseksi pienemmiksi yksiköiksi.
http://www.kaks.fi/julkaisut/polemia-sarja/kuntalaisten-kunta-ja.aspx
söör allun näkemyksiin, mihin nykykehitys johtaa.
Se jää kokoajan muilla sivuun keskustelussa.
Nyt vain on niin, että meillä on hyvässä kunnossa olevia pieniä kuntia - ja sitten heikoilla olevia suurempia kuntia - ja päinvastoin.
Mikään tutkimus ei tue sitä, että kuntien koolla olisi merkitystä palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta ainakaan niin päin, että asiat olisivat suurissa kunnissa pieniä paremmalla tolalla.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
"Keskustelu kuntakoosta on toisarvoista" näin on toistuvasti puhunut kunta-alan ammattilainen Ahti Puumalainen
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=051014&Depa=etusivu&Model=ajuttusivu.html&Story=2283925.txt
Nyt puhutaan tulevaisuudesta, ei menneisyydestä.
Menneet vanhat tilastot eivät päde enää 5 vuoden kuluttua, jolloin olosuhteet tulevat rajusti muuttumaan.
YMMÄRRÄ JO !
...kuntaremonttia.
Ruotsissa lähetellään jo hallitukselle hakemuksia suurkuntien pilkkomiseksi
http://www.kaks.fi/julkaisut/polemia-sarja/kuntalaisten-kunta-ja.aspx
Ei meidän ole pakko tehdä samoja virheitä.
Mutta mitä sitten "viiden vuoden kuluttua ?"
Se on hyvä kysymys, hyvä ja aiheellinen.
Kunnanjohtaja Ahti Puumalainen (kok) on harjoittanut myös tätä pohdiskelua:
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=051014&Depa=etusivu&Model=ajuttusivu.html&Story=2283925.txt
Luetaan nyt tarkasti Puumalaisen käytännön elämään perustuvat näkemykset.
sama kuin Suomen tuleva kehitys.
Suomessa on kaikkien EU-maiden epäedullisin väestön ikärakenne.
KOETA JO YMMÄRTÄÄ, ETTÄ TÄSSÄ KATSOTAAN TULEVAISUUTEEN !
Opetusministeri Antti Kalliomäeltä kysyttiin Pornaisten kuntailtamissa viime keskiviikkona:
"Ajatte kuin käärmettä pystyyn asukasmäärltään suurempia kuntia.Sanotte näin turvattavan hoitajien riittävyyden vanhuksille tulevaisuudessa. Kertokaa kuinka monella käsiparilla hoitohenkilökunta lisääntyy jos Pornainen liitettäisiin Järvenpäähän tai Mäntsälään. Tiedättehän, että hoitotyö on käsillä ja sydämellä tehtävää palvelua, johon ei voi soveltaa prosessiteollisuuden oppeja. Eihän se ole onnistunut Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissakaan ?
Kysymys sai yleisöltä valtavat taputukset.
Kalliomäki häkeltyi kysymyksestä ja rupesi kehumaan suurten kuntien demokraattisempaa päätöksentekoa ja sanoi hoitajia "löytyvän ehkä rajan takaa"
Hän ei siis pystynyt myöskään vastaamaan mistä ja miten ne säästöt syntyvät.
Eikä tuohon kysymykseen ole täälläkään vastattu ?
sinun tarvitse kantaa vastuuta tulevien aioiden hoidosta edes siellä omassa kunnassa.
Ota selvää tulevasta kehityksestä ja kerro kaikille. Tietoa on paljon.
Mäntsälä ja Järvenpää eiVÄT ole kuntia, joiden väestön ikärakenne
vinoitusi LÄHIVUOSINA niInkuin niiden yli 200 kunnan tulEvina vuosina.
KOETA PAPPARAINEN JO YMMÄRTÄÄ !
Orimattilassa asuu ja vaikuttaa Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen. Hänen tutkimusteemojaan ovat erityisesti kunnalliseen itsehallintoon, kuntien ja valtion välisiin suhteisiin sekä yhdentymiskehityksen vaikutuksiin aluetasolla liittyvät kysymykset. Ryynänen kuuluu Orimattilan kaupunginvaltuustoon ja lukeutuu siellä kokoomuksen ryhmään.
Ryynänen kirjoitti taannoin mm. Savon Sanomissa:
"Ongelmien todelliset syyt eivät ole kuntien hallinnossa tai kuntien määrässä, vaan lakisääteisten tehtävien ja käytettävissä olevien varojen epäsuhteessa. Nyt ongelma aiotaan ratkaista suomalaiskansalliseen tapaan ylhäältä alas valtion keskitetyssä ohjauksessa. Viimeistään nyt pitäisi tehdä selväksi millaista tulevaisuutta haluamme. Haluammeko teknoraattisesti ylhäältä hallinnoitua valtiotaja siihen kuuluvia keinotekoisia kuntayksikköjä ? Vai haluammeko "ihmisen mittaisia", pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidentiteettiin ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavia kuntia?"
Kerro nyt vihdoinkin oma saldonäkemyksesi; Mistä ja miten ne säästöt syntyvät, jos Pornainen liitettäisiin - kun Mäntsälä ja Järvenpää eivät tunnu kelpaavan - niin vaikkapa Askolaan ?
Ja kuinka monta käsiparia tulisi lisää hoitotyöhön.
Orimattilassa asuu ja vaikuttaa tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen. Hänen tutkimusteemojaan ovat erityisesti kunnalliseen itsehallintoon, kuntien ja valtion välisiin suhteisiin sekä yhdentymiskehityksen vaikutuksiin aluetasolla liittyvät kysymykset. Ryynänen kuuluu Orimattilan kaupunginvaltuustoon ja lukeutuu siellä kokoomuksen ryhmään.
Ryynänen kirjoitti taannoin mm. Savon Sanomissa:
"Ongelmien todelliset syyt eivät ole kuntien hallinnossa tai kuntien määrässä, vaan lakisääteisten tehtävien ja käytettävissä olevien varojen epäsuhteessa. Nyt ongelma aiotaan ratkaista suomalaiskansalliseen tapaan ylhäältä alas valtion keskitetyssä ohjauksessa. Viimeistään nyt pitäisi tehdä selväksi millaista tulevaisuutta haluamme. Haluammeko teknoraattisesti ylhäältä hallinnoitua valtiotaja siihen kuuluvia keinotekoisia kuntayksikköjä ? Vai haluammeko "ihmisen mittaisia", pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidentiteettiin ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavia kuntia?"
Kerro nyt vihdoinkin oma saldonäkemyksesi; Mistä ja miten ne säästöt syntyvät, jos Pornainen liitettäisiinkin kun Mäntsälä ja Järvenpää eivät kelpaa - niin vaikkapa Askolaan ?
Ja kuinka monta käsiparia tulee lisää hoitotyöhön.
Ryynänen kuuluu kokoomuksen kunnallispoliittisten linjausten
tausta-asiantuntijoihin ja kokoomusjohto
on kuullut varmasti häntä. Ryynänen ei ole esittänyt
kokoomuksen linjauksista poikkeavia näkemyksiä.
Nythän pitää hakea ratkaisuja niihin olosuhteisiin, jotka ovat edessä 3-5 vuoden kuluttua. Vanhan mantran jauhaminen ei tuo ratkaisuja.
Etkö jo tajua ?
Jyrki Katainenkin on julkisesti sanonut:"Puitelakiin ei tule sisällyttää mitään eksakteja asukaslukumääriä kuntakooksi"
Katainen on siis Ryynäsen ja Puumalaisen linjoilla linjoilla joissa kuntakoot nähdään toisarvoisena ja kuntalaisten palvelut tärkeimpinä.
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?News=karj&Date=051014&Depa=etusivu&Model=ajuttusivu.html&Story=2283925.txt
Eikä tuosta 4-5 vuoden tähtäyksestäkään ole suurta erimielisyyttä, juuri tulevaisuuteen valmistautumiseen tähdättiin tämän palvelurakenneuudistuksen asettamispäätöksessäkin, siihen ei sisälly ajatusta kuntajaotuksen valtiokeskeisestä muuttamisesta vaan kuntalaisten vapaaehtoisen toiminnan tukemisesta.
Ja tuloksia on jo syntynyt.
Onko Duomo tullut "kuntaremontti -uskoon"
Kiitos söör allu, olet sitkeä saarnamies !
..Mutta, että vielä tämän "kaikkien änkyröiden isoisän" vielä onnistui käännyttämään...
Siinä on "palanut norttia" ja rautalankaa jouduttu vääntämään tosissaan...
Hyvä Sir Alfred - toivottavasti jaksat jatkaa samaan tahtiin.. Kiitos..