Vastaanotin tänään TTL:n 2.5.2006 päiväämän kirjeen, allerkirtoittajina TTL:n puolesta Kirsi Karvala, LL, erikoislääkäri ja Henrik Nordman, LKT, Dosentti, ylilääkäri.
TTL:n dosentti Henrik Nordman on käynnistänyt homeallergikkotutkimuksen koskien TTL:n tutkimuksissa käynneitä ajanjaksona 1995-2004.
Kirjeessä pyydetään suostumusta TTL:llä olevien potilasaineistojen käyttöön ja suostumusta myöhemmin tehtävään kysyelytytkimukseen, jolla selvitetään nykyterveydentila ja erityisesti edellämainilttuihin tutkimuksiin johtaneiden oireiden tai sairauden vaikutusta työkykyyn ja elämänlaatuun.
No ensimmäinen homeallergikkoihin kohdistuva positiivinen askel TTL:n taholta.
Ja puhelinkeskustelun perustella (Kirsi Karvala) näyttää siltä, että yhdeksän on vielä jäljella johtuen TTL:n yksipuolisesta allergiakäsityksestä.
TTL:n dosentti Henrik Nordman on käynnistänyt homeallergikkotutkimuksen koskien TTL:n tutkimuksissa käynneitä ajanjaksona 1995-2004.
Kirjeessä pyydetään suostumusta TTL:llä olevien potilasaineistojen käyttöön ja suostumusta myöhemmin tehtävään kysyelytytkimukseen, jolla selvitetään nykyterveydentila ja erityisesti edellämainilttuihin tutkimuksiin johtaneiden oireiden tai sairauden vaikutusta työkykyyn ja elämänlaatuun.
No ensimmäinen homeallergikkoihin kohdistuva positiivinen askel TTL:n taholta.
Ja puhelinkeskustelun perustella (Kirsi Karvala) näyttää siltä, että yhdeksän on vielä jäljella johtuen TTL:n yksipuolisesta allergiakäsityksestä.
Vastaukset 73
Vanhimmat
jees JEES, HYVÄ HENKKA!
että olen pessimistinen.
Jotenkin on paha olo sielussa, kun tämän muotoinen kysely tulee teille.
Onko tässä kyse aikaisempien töppäilyjen puhdistamisesta tai pimittämisestä oivan tilaisuuden tullessa.
Miten nämä EU-säädökset ja Suomen lainsäädäntö kehityy, siitä vasta viimeiseksi tulee informaatiota tavalliselle kansalaiselle ja varsinkin sellaiselle henkilölle, joka on sairastunut yhteiskunnan töppäilyjen vuoksi.
Katsotaan mitä tässä on takana ja samalla on syytä ottaa jäitä hattuun.
Tässä saattaa olla myös takana tällainen kansainvälisen imagon korottaminen eri tieteiden foorumeilla, joissa nämä suomalaiset tutkijat kovasti hääräävät, mutta eivät välitä kaltaistenne vakavista ongelmista.
Jokin mättää, on mielipiteeni, katsotaan, perästä kuullaan.
Onhan se hyvä, että kun meitä homeista sairastuneita on olemassa, niin nuo tutkijat alkavat ansaita kannuksiaan jopa meidän homeista sairastuneiden kustannuksella kuin myös tutkien yhä uudelleen ja uudelleen vaikkapa dosentti Nevalaisen johdolla mitä kosteusvauriomikrobeja ja niiden myrkkyjä kostunut kipsilevy tuottaa.
Todella ihmettelen tätä jatkuvaa tutkimista sellaisista kohteista, joita on JO TUTKITTU PERUSTEELLISESTI kuten Salkinoja-Salosen toimesta ja joista ON OLLUT AIKAISEMMIN TIETOA VAIKKA KUINKA PALJON.
Eihän tämä ole mitään muuta kuin ajan peluuta ja siinä samalla "tutkijan" oman meriitin kasvattamista.
Toisin sanoen isot takapirut määräävät välinpitämättömyydessään tahdin erilaisilla sidonnaisuuksilla ja rahoituksillaan.
Ja tästä kaikesta helppoheikkimäisestä toiminnasta joutuvat kärsimään niin nykyiset kuin tulevat sukupolvet.
Pelkkää jarruttamista.
Toivotaan, että kaikki tutkimuksissa olleet jaksavat vielä vastailla kysymyksiin ja tutkimuksen tavoite on oikea.
Eli mihin tutkimuksella pyritään - auttamaan homesairaita toivoakseni. Jokainen täällä on voinut huomata miten hankalaksi homesairaiden elämä on mennyt. On jo viimein aikakin korkealta taholta, jolla todella on vaikutusvaltaa tutkia asiaa ja myös toimia tutkimuksen jälkeen homesairaiden hyväksi.
Josko viimein löytyy henkilö, joka vilpittömästi ajattelee ja toimii homesairaiden hyväksi. Tutkimusmateriaalina homesairaita onkin jo riittävän pitkään pidetty - josko nyt katsantokanta olisi ihmisläheisempi.
Joka tapauksessa olen tutkimuksen käynnistämisesti todella hyvilläni. Mutta uskon siihen vasta sitten kun näen miten tutkimusta todella homesairaan hyväksi käytetään. Muutoin tutkimus on vain tutkimus - yhtä tyhjän kanssa.
pääsevät mukaan? Kaikkiko? Vai onko otettu jokin otanta? Toivottavasti pääsen mukaan, mutta ainakaan vielä ei ole mitään postia tullut.
Meidän tutkittujen tietoja on varmasti hyödynnetty eri menetelmissä iätajat. Miksi nyt pyydetään lupa ?
Pelottaako EU-valvonta ?
Käyttöä näille "tutkimuskuluille" olisi vaikka parempi ammattitautien esille tulo ja korvaukset homesairaille !!!
Koska EI KETÄÄN vielä tähän päivään mennessä siellä ei ole tutkittu rehellisesti, niin ei nytkään tee mitään rehellisesti!
Täysin lainvastaista on ollut mm. homeilla tehdyt kaasutukset!
Kyllä ne tietää jo kaiken siitä, mitä tuhoa kosteusvauriomikrobit aihettavat!
Nyt kyllä kannattaa laittaa jäitä hattuun - ei kannata kiehua tutkimuksesta etukäteen.
Antakaa vain lupa tehdä tutkimusta - katsotaan miten se tehdään ja mihin sillä pyritään.
Jos pyritään peittelemään TTL mokia - kyllä ne sieltä tutkimuksista ulos saadaan.
Nuo altistukset ovat olleet ja ovat AIVAN käsittämätöntä toimintaa. Kirjoitukset joissa sanotaan "eivät kaikki ole sairastuneet" - ei KENKÄÄN pitäisi mistään tutkimuksesta sairastua tappaviin tauteihin.
EI yhdenkään henkilön keuhkot ole näiden tutkimusten arvoisia - ei yhtään alveoliittia olisi saanut näissä tutkimuksissa syntyä! Miten ylipäätään kukaan lääkäri voi tehdä altistuksia, jos on PIENIKIN mahdollisuus siitä, että henkilö sen altistuksen vuoksi kuolee tuskaisesti tukahtumalla!
Missä on lääkäreiden oikeudentaju - mikään ammattitautitutkimus ei voi olla yhdenkään kuoleman arvoinen! Vaikka tutkimus ei tapa heti - se tappaa vuosien jälkeen - tukahtumalla!
Mutta tämä pitää saada julki - lääkärit jotka näitä altistuksia ovat tehneet pitää saada oikeuteen näistä ihmisoikeusrikkomuksista!
Henrikin tutkimus voi olla hyvä pohja naulata tutkimukset sekä muutama lääkäri siinä sivussa - syylliset tähän tilanteeseen on viimein löydettävissä.
Nyt ne on lukeneet niin innolla tätä palstaa ja saaneet muutenkin negatiivista palautetta,että alkaa olla aika kiillottaa kilpeä ja "tutkimuksilla" mitätöidä marisemiset heidän hyvästä hoidostaan.Tutkimuksia voi tehdä miten vain ja tulkita miten vain.Seuloakin voi tutkimusaineistoa.Näin se toimii.Epätoivoiset ihmiset - älkää menkö halpaan,miksi luulette että nyt oltaisiin oikeasti kiinnostuneita meidän terveydestä ja paskan marjat.Sittenhän heillä on näyttöä,kaikki hyvin valtakunnassa ja marisijoiden suut tuli tukituksi.
Mielestäni meidän kaikkien kannattaa vastata ainakin tässä vaiheessa myönteisesti.
On todennäköistä, että LL Kirsi Karvala tekee tohtorin väitöstään asiasta. Uskon, että nyt ainakaan hän ei uskalla pistää huu-haata tutkimukseensa. Mehän mennään kaikki hänen väitöstilaisuuteen ja tuskin hän siinä tilaisuudessa mitään astmasta puhuu. Hänen mahdollisesta väitöskirjastaan tulee maailman kaikkein eniten tarkistettu opinnäytetyö.
Pistäkää vain kaikki kirje nyt postiin!
hometerveisin
Pekka Nikkola
On odottamisen arvoinen!
Ja jos ja kun se valmistuu, toivotaan että sali on riittävän suuri jotta kaikki mahtuvat tätä väitöstä kuulemaan!
Ehdottomasti kannatan tutkimuksen tekemistä - joten antakaa vain ihmeessä lupa tietojenne käyttöön. Tässä on mahdollisuus uuteen alkuun!
Jos kirje kolahtaa luukkuun, ilolla otan osaa. Turha on aina kaivautua poteroihin, sillä niin ei mikään muutu mihinkään suuntaan.
jokainen tällainen tilaisuus on hyödynnettävä !
Joku joskus kyseli minkä näköinen tuo Henrik on
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.niva.org/img/board_small.jpg&imgrefurl=http://www.niva.org/niva_board.htm&h=137&w=420&sz=57&tbnid=nfb3qZluH47vvM:&tbnh=39&tbnw=122&hl=fi&start=7&prev=/images%3Fq%3DHenrik%2BNordman%26svnum%3D10%26hl%3Dfi%26lr%3
Olen jo kauan ollut sitä mieltä, että paras asiantuntemus homesairaudestamme on meillä, jotka olemme itse sairastuneet kosteusvauriomikrobeista. Lääkärit voivat vaikka väittää, että keuhkot eivät voi olla kipeät, koska niissä ei ole tuntoa. Me joilla on särkenyt ja kirvellyt keuhkoja ja henkitorvea niin tiedämme että KEUHKOT VOIVAT OLLA KIPEÄT.
Minä lähetän suostumukseni ja minulta saa ottaa vaikka millaisia verikokeitakin, kunhan ne hyödynnetään homesairaiden hyväksi.
Meillä on nyt hyvä tilaisuus kertoa myös se, että jotkut meistä tulivat erittäin sairaaksi ja kipeäksi altistusten JÄLKEEN pitkäksi aikaa ja että minullakin jäivät nivelkivut pysyviksi ja niitä ei ollut aikaisemmin.
Hienoa dosentti, professori Henrik Nordman ja erikoislääkäri LL Kirsi Karvala ! Tehkää todellakin meidän homesairaiden eteen jo jotain konkreettista. Lähettäkää KAIKKI tutkimustulokset noille tyhmääkin tyhmemmille vakuutusyhtiöiden muka-asiantuntijoille, jotka eivät ymmärrä höykäsen pöläystä homesairauksista.
Tuokaa esiin myös se, professori Nordmanin aikaisempi tutkimus (2002), että oireet voivat jäädä myös pysyviksi. Emme me kaikki todellakaan parane, kunhan altistus loppuu. Oireilemme loppuelämämme AINA hometiloissa.
Olen melko varma, että Kirsi Karvala tekee meistä homesairaista tohtorinväitöskirjansa.
Mennään porukalla kuuntelemaan tuota väitöstä. Väitetään vastaan jos tutukimustuloksia ei ole ilmoitettu niinkuin me omasta kokemksestamme ne hänelle ilmoitamme. Labratulokset, keuhkotähystys- ja HRCT tulokset on syytä tuoda myös julki.
Kerrankin kunnon asiaa Työterveyslaitokselta !
Terveisin epätyypillinen astmaatikko-homentikko
[email protected]
Kun TTL on tehnyt altistuksia ja todennut astmaa - antanut vääriä diagnooseja ja näin jättänyt suuren osan sairastuneita oman onnensa nojaan.
Työpaikalla kukaan ei osaa varoa - ja lisää vakavasti keuhkosairaita tulee solkenaan. Kaikki eivät koskaan päädy ammattitautitutkimuksiin - eräskin lääkäri sanoi, että ei itse lähetä tutkimuksiin ollenkaan. Vain jos potilas ehdoin tahdoin haluaa - tämä lääkäri totesi hoitavansa mieluiten sairastunutta ja yrittävänstä tehdä työpaikan kanssa yhteistyötä.
Hän nähtävästi oli jo nähnyt moneen kertaan miten tilanne etenee -
Oikeassa olet. TTL:n yksipuolinen tutkimuskäytäntö, josta nuo virheelliset diagnoosit syntyvät, on jättänyt suuren osan sairastuneista oman onnensa nojaan.
Ja nämä TTL:n antamat alkavat tavalliset astmat ja ylähengitysteiden ärsytysoireet pitäisi saada jonkun TTL:n ulkopuolisen tahon tutkittaviksi ainakin kymmenen vuoden ajalta tutkien kuinka nappiinosunut TTL:n diagnoosi on ollut.
Tämä tutkimushan lähtee siitä, että TTL ei anna virheellisiä diagnooseja.
Miksi sinne oli niin vaikee saada lähete, ja kesti...
Kun saat kokeet ja diagnoosin, olet sen jälkeen homevammanen..
Huomioikaa nyt hyvät ihmiset tämä:
Mun TTL keuhkolääkäri sanoi, että altistuksiin ei mielellään ryhdytä, koska nekään ei ole selkeitä sitten diagnoosin kannalta, ja että ne ovat erittäin epämiellyttäviä.
SE altistuskoe ei takaa, että saat ammattitautidiagnoosin, toisaalta, sairaus (astma) voi pahentua
Kysyi, voiko jatkaa töissä lääkittynä ja voiko työnantajalta neuvotella korjauksia tai uutta työpistettä.
Sanoi myös, että KELA suhtautuu nihkeästi korvausten maksuun (sairaspäiväraha) siksi on kurjaa, kun aihetta on esim sairaslomaan, mutta ihminen jää lääkärintodistuksesta huolimatta silti ilman tuloja.
Monet ovat soitelleet sinne ja kertoneet, että eivät saa SAIRASPÄIVÄRAHAA, vaikka on B-todistukset ja lausuntoja, ettei voi olla homeisella työpaikallaan.
Kun KELA:n mielestä voi..
Myös tämä:
Kun en mennytkään altistus kokeeseen, niin hoitaja sanoi;
Ei tässä muuta ongelmaa, MUTTA VAKUUTUSYHTIÖ ODOTTAA LAUSUNTOA JA PAPEREITA. SE VAATII SEN ALTISTUSKOKEEN.
Sama vastaus on tullut nyt useasa paikasta, kun olen kysellyt.
Vakuutusyhtiötä (ja KELAA) kiinnostaa VAIN altistuskoe. Ja ne vaatii sen. EI KIINNOSTA onko homeita, muita vaivoja tms.
TTL ei tyrkyttänyt sitä, lähinnä totesi, että sellainen mahdollisuus on, mutta siihen ei helposti ryhdytä.
ELI kysykää itse, älkää syyttäkö lääkäreitä koko ajan. Sitä vaan en ymmärrä miksi se alveoliitti on niin kirosana. Jos se tauti on, niin miksi se pitää salata. Kukaan ei sitä varmana ittelleen huvikseen halua.
Sit ihmiset rähjää, kun ne ei saa lähetettä altistuskokeeseen.
Sit ne rähjää, kun ne on altistettu ja tulee kipeeksi(ehkä ei aina?)
Mitä siis pitäis tehdä.
NO: Lain muutos.
Se ei tuu kuin sillä, että tehdään adressi tms.
Ja otetaan asia siis esille, että vaadimme, että vakuutusyhtiöitten vaatimat epäinhimilliset altistuskokeet lakkautetaan
Ja että NE kenelle ON JO TULLUT PYSYVÄT VAMMAT YM AMMATTITAUTIDIAGNOOSI, NIIN HEIDÄN PITÄÄ SAADA ASIANMUKAISET KORVAUKSET (KUTEN LAISSA LUKEE, EIKÄ MITÄÄN KIEROILUA)
Erotettiinhan jätemäkikin silloin, kun mokaili. Entä alho..
Vakuutusyhtiöihin kyselyä????
kirjettä vaikka olin siellä homepöllytyksessä 2002 enkä tietäänkään saanut muuta kuin uusitun astmalääkereseptin matkaani. Nyt olen koko ajan oireillut työnantajani toimitiloissa jotka ympäri kaupunkia samassa kunnossa.Onnekseni kaksi viimmeistä sairaslomaani olkapäädiagnoosilla, kiitos viisaan työterveyslääkärin. Toinen vaihtoehtohan olisi ollut että diagnoosiksi olisi laitettu sisäilmaongelmat:edellisen pitkän sairasloman jälkeen töihinpaluu ja kuumeen nousu oltuani työpaikalla 3 tuntia mustelmat. Astmalääke kaapissa,koska ei se minusta näihin vaivoihin ole aivan passeli ja peff arvot loistavat 450-500.
Sinuna ottaisin yhteyttä Kirsi Karvalaan (p. 030 474 2266), mikäli et saa kirjettä vaikkapa viikon sisällä.
Kirjeen mukaan tutkimus koskee kaikkia niitä henkilöitä jotka, vuosina 1995-2004, ovat olleet TTL:n tutkimuksissa kosteusvauriomikrobien aiheuttamiksi EPÄILTYJEN OIREIDEN takia.
Ja kun olet ollut homepöllytyksessä v. 2002 tutkimus koskee sinuakin.
jos kirjettä ei ala kuulumaan.Olin silloin aikoinaan siellä ammattitautiepäilytutkimuksissa joten kyllä se Karvalan kirje pitäisi tulla myös minulle.
En tunne tämän tutkimuksen taustoja, mutta yleensä ottaen tällaiset tutkimukset ovat välttämättömiä, kun halutaan saada lakimuutoksia tai muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Niistä saadaan "kättä pidempää" aineistoa, johon voidaan vedota, kun halutaan kiinnittää huomiota epäkohtiin. Jos aiheesta ei ole mitään kattavaa tutkimusta, niin joudutaan puhumaan vain yksittäisten ihmisten kohdalle sattuneista ongelmista ja ne voidaan tarkoitushakuisesti ohittaa sattumanvaraisina ilman laajempaa merkitystä.
Tiedän monta tutkimusta, joiden avulla on voitu vaikuttaa suurestikin lainsäädäntöön. Lakiesityksissä nimenomaan usein vedotaan tällaisiin tutkimuksiin.
pitäisi laitanaan ottaa myös tutkimuksen alaiseksi:remontit ja niitten kesto,työntekijöiden sisäilmaoirehdinta,yhteistyöverkosto ja sen toimivuus/toimimattomuus,sisäilmasta sairastuneiden toimeentulo-ongelmat,kuntoutuksen puuttuminen,työnantajan rooli sairaassa rakennuksessa jne.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000016921703#22000000016921703
Nuo mainitsemasi tutkimukset pitäisi myös kartoittaa. Kyllä ainakin OYS:ssa (jossa sairastuin) homma ei ollut hoidossa, vaikka toisin väitetäänkin. Yhä siellä vain sairastuu ihmisiä homeista.
ja niiden aiheuttamat haitat voitaisiin tutkia valtakunnallisesti niin että siihen liittyisi vielä seuranta. Itse kärsin sisäilmaongelmista täällä pk-seudulla.
Samaa mieltä. Tutkittaisiin vaikka aluksi kaikkien kunnan omistamien laitosten sisäilma ja pätevällä sisäilmatutkimuksella. Sitä on nimittäin kaikenlaisia sisäilmatutkimuksia eli ensin olisi kyllä tutkijoiden laatukriteerit oltava kunnossa.
Ja todellakin seurantatutkimukset päälle ja myöhemmin tehtäisiin pistokokeita. Jäisivät sisäilmaongelmien salailijat kiinni.
Voisi olla jollekin taholle melkoinen yllätys, kun vaurioituneita olisi niin paljon. Jospa sen myötä vanhemmatkin ryhtyisivät vaatimaan lapsilleen puhdasta sisäilmaa hengitettäväksi kouluihin ja päiväkoteihin, sillä tuntuu, että he eivät ole heränneet ruususen unestaan. Kuvitellaan vaan, että on ihan normaalia vetää antibiootteja liukuhihnalta jatkuviin poskionteloiden tulehduksiin. Kyllä mahtaisi antibioottienkin kulutus vähentyä olennaisesti, kun kaikki rakennukset olisivat kunnossa.
Karkkilassa tutkittiin päiväkoti, koska lapset ja henkilökunta sairaastelivat. Tutkimustuloksista ei kerrottu mitään. Asia tuli myöhemmin muista syistä kuukausien kuluttua ilmi. Sen jälkeen eli 2.6. kaupunki on kuitenkin kehdannut julkaista tiedotteen, jonka mukaan rakenteista ei löydetty HOMETTA. Eristeistä löytyi vain SÄDESIENIÄ, mutta nou hätä - nehän kuuluvat vanhoihin rakennuksiin (eivätkä siis ole hometta) ! Ei siis mitään terveyshaittaa !! Huoneilmassa ei kuulema ollut sädesieniä (mistäköhän sen tietävät? - tuskin ovat tehneet tarpeeksi monta mittausta?). Miksiköhän kaikki sairastelivat ?
Totta, jollet usko, niin lue vaikka itse:
http://www.karkkila.fi/document.asp?siteId=1&docID=783
"Tutkimuksissa rakenteista ei ole löydetty hometta. Eristeenä käytetystä turpeesta on löydetty vanhoille rakennuksille tyypillistä sädesientä, jota kuitenkaan ei ole huoneilmassa."
että kukaan uskoo moista pötyä.
Hitto miten hirveää, että pahinta sisäilmamyrkkyä kutsutaan tyypillisesti rakennuksista löytyväksi - ja lisäksi sitä ei tietenkään ole ollut sisäilmassa.
ja miksiköhän siellä porukka sairastelee - ja miksihöhän kukaan sulkee paikkaa jossa on vain jotakin ihan tavallista tyypillistä sisäilmamyrkkyä!
Vankilaan vain koko porukka kun jatkaa vielä törkeää valehteluaan!
pääkaupunkiseudulla keuhko-oireilu vaikeampaa, muualla suomessa pärjää paremmin, tosin ei siinä hometalossa, jonka ostimme.
Jos Andersenin keräintä käytetään 10 min, niin eihän sinne silloin mitään sädesieniä tule!
Jos ilmaimua käyttää pidempään, niin kyllä Karkkilastakin löytyy sädesieniä!
Laitetta EI SAA KÄYTTÄÄ PITOISUUKSIEN mittaamiseen, vaan ylipäätään siihen, että onko näitä vaarallisia sädesieniä sisäilmassa. Sitä pitäisi käyttää vain kvalitatiiviseen (laatu), eikä kvantitatiiviseen (määrä) mittaamiseen.
hometerveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
laboratorioalan opettaja
Valehdella saa ja paljon, ei siitä kukaan piittaa, ainakaan meidän työpaikalla. Sädesientä oli jo kuusi vuotta sitten, silti siellä tenavat pyörii. Hienot rempat ( miljoonan maksavat) tehtiin, mutta edelleen porukkaa kaatuu ketoon. Sellaista se on nykypäivän touhu.
olipa mukava lukea, että joku on ottanut kantaa päiväkodin home asiaan. Vielä mukavampaa ja tehokkaampaa olis ollut jos joku muukin kuin minä olisi uskaltanut avata suunsa ja tehdä asialle jotain . Nyt olen yksinäni lähtenyt taitelemaan kaupnkia vastaan.
Tea Hertell
Kysymys on tutkimuksesta, johon TTL on saanut 100.000 euron määrärahan Työsuojelurahastolta. Käyttämällä hyväksi potilasaineistoa ym. on tarkoitus saada lisää konkreettista näyttöä kosteusvauriomikrobien ja homealtistumisen välisestä syy-yhteydestä. Käytettävä aineisto on laaja ja tutkimuksella tulee olemaan kansainvälistäkin merkitystä.
Näkisin hankkeen erittäin positiiviseksi homeille altistuneiden kannalta.
Työsuojelurahasto on myöntänyt myös 250.000 euroa Helsingin yliopistolle työsuojelun korvauskysymyksiin liittyvän vakuutus- ja vahingokorvausoikeuden professorin viran rahoittamiseksi.
sillä nyt homeista sairastuneet ovat vailla oikeusturvaa.Yksinkertaisesti ei voi olla
mahdollista että Suomessa nähdään nälkää sairauden lisäksi. Työterveyslaitoksen tutkimuksen jälkeen varmaan edetetään lakialoitteeseen homeista sairastuneiden
oikeusturvan turvaamiseksi??
mitään konkreettista näyttöä kosteusvauriomikrobien ja sairastumisen välisestä syy-yhteydestä!
Kyllä TTL:llä osataan lukea, mitä Allergologia-kiran sivun 392 oikeanpuoleisessa palstassa lukee.
Siinä lukee nimittäin näin:
LAINAUS ALKAA
Allergista alveoliittia voivat aiheuttaa erilaiset biologiset hienojakoiset pölyt, jotka pääsevät KEUHKORAKKULOIHIN asti. Hiukkasten aerodynaamisen halkaisijan tulle olla < 5 mikrometriä, ja niiden optimikoko on < 2 mikrometria. Tavallisimmat alveoliitin aiheuttajat ovatkin homeita (tässä pitäisi oikeaoppisesti lukea kosteusvauriohomeita) tai homeiden kaltaisia bakteereita, aktinomykeettejä (aik. "sädesienet").
LAINAUS PÄÄTTYY
Nimenomaan sädesienet ovat todella pahoja, koska niiden itiön koko on yksi (1) mikrometri.
Minkä kokoluokan hiukkaset aiheuttavat sitten astmaa, niin siitä on hieman vaikeampi löytää lyhyttä selvitystä. Mutta sanon sen nyt tässä lyhyesti: 5-10 mikrometrin hiukkaset, jotka siis saattavat koostaan johtuen jumittua keuhkoputken limakalvolle. Ja mehän TIEDETÄÄN, että kosteusvauriomikrobien itiöt eivät jää keuhkoputken limakalvolle, vaan ne matkaavat huimaa kyytiä (1 m/s) syväälle keuhkorakkuloihin asti.
Ja jos joku kosteusvaurioituneessa rakennuksessa työskennellyt on pääsyt jo Työterveyslaitokselle asti, niin kyllä sairastumisen syystä olla TTL:lla 100% tietoisia. Ei sitä tarvitse enää tutkia.
MUISTAKAA: hiukkasen koko ratkaisee, missä kohtaa hengityselimiä sairaus puhkeaa.
hometerveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
Itse näen, että tuokin tutkimus vain korottaa muutaman sentin kosteusvauriomikrobeihin liittyviä tutkimusjulkaisuja.
TTL:n kirjeessä kerrottiin, että tutkimuksen tarkoitus on tunnistaa ja kuvata kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet.
No ammattitautilakihan on vaatinut TTL:ää tunnistamaan keuhkoputkiston sairauksien osalta niin astman kuin allergisen keuhkoputkitulehduksenkin ja keuhkorakkuloiden osalta ODTS:n ja allergisen alveoliitin.
Eli kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet on tunnistettu ja kuvattu jo vuosikymmeniä sitten.
Kysymyshän on siitä kuinka TTL homeallergikkoon kohdistuvassa tutkimuksessaan on pystynyt toteennäyttämään muun kuin ammattiastman.
Ja ammattiastmankin toteaminen on ollut kiikun kaakun mikäli altistus on tehty liian aikaisessa vaiheessa (keuhkoputkissa ei vielä riittävää supistumisherkkyyttä) tai jätetty liian myöhäiseksi, jolloin sitä keuhkojen kunnon takia ei enää edes pystytä tekemään.
Ymmärrät varmaan, että minun on vaikea ymmärtää kuinka TTL tuolla kyselykaavakkeella onnistuisi tunnistamaan nuo sairaudet, koska se ei ole pystynyt siihen edes tutkiessaan potilasta.
Ja vaikka ei ole pystynyt, kutenkin tutkimuksen pohja-aineistona lepää niissä.
Perusta tutkimukselle tuntuu tosi hataralta.
Oikeusturva kosteusvauriomikrobeista sairastuneiden osalta on kateissa niin kauan kunnes lääketiede pystyy kiistatta toteennäyttämään erilaisten ALLERGIAPOHJAISTEN keuhosairauksien ja kosteusvauriomikrobialtistuksen välisen syy-yhteyden.
Odotan kyselykaavaketta. Jo sen kysymyksenasettelu kertoilee tutkimuksen suuntaviivat.
Ja tietysti aion perehtyä tutkimukseen sen valmistuttua mikäli olen siinä vaiheessa vielä hengissä.
Kantapääni kautta olen havainnut, että kun jo lumettoman ajan luonnossa olevat homeet laukovat minulle toistuvia allergisia reaktioita (työpaikka-altistus päättynyt reilut kuusi vuotta sitten), niin syynä siihen eivät ole hometoksiinit eikä homeitiöiden koko.
Mikäli kosteusvauriomikrobitoksiineista olisi kyse, tieteentekijöidemme olisi jo korkea aika kertoilla mitä toksiineja lumettoman ajan ulkoilma sisältää.
Mitä noihin mainitsemiisi hiukkaskokoihin tulee, minusta tieteentekijöidemme olisi korkea aika selvittää mitä erilajisia home- ja sädesieniä lumettoman ajan ilmakuutio sisältää huomioonottaen niin lämpö- kuin kosteusolosuhteetkin ja mitä tuo ilmakuutio sisältää vaikkapa maa-ainesten käsittelystä johtuen.
Kun jo maa-ainesten "pöllyttelyllä" pystyn hankkimaan itselleni mutamassa tunnissa keuhkojen tulehdusreaktion aina keuhkorakkuloita myöten, niin mitä mikrobilajeja hiukkaskokoluokituksineen katsot tuon "pöllytyksen" aikaansaavan?
Vakuutusyhtiöt näyttävät tarvitsevan.
sellainen seikka, että sairautesi on edennyt todella pitkälle.
Sen lisäksi, että immuunipuolustusjärjestelmäsi on vaurioitunut pahoin, niin myös KAIKKI hengitystiesi ovat herkistyneet kaikelle elimistösi ulkopuolisille hiukkasille eli jos menet "pöllyttelemään" maa-aineksia, niin aivan varmasti, koko hengityselimistösi koko pitkältä pituudeltaan reagoi siihen aika voimakkaasti.
Se mitä minä tässä paasiassa olen puhunut koskee lähinnä tätä tautimme alkuvaihetta. Siis sitä vaihetta,kun oireilu muuttuu varsinaiseksi taudiksemme.
PN
Kiitos Liisa. Mietin oletko Tuula Putus vai Hannele Rämö. Ainakin sinä tiedät paljon asioista ja osaat vastata kysymyksiin lyhyesti ja tieteellisesti. No ei sillä ole väliä jos et helua kertoa. Pääasia, että annat meille tietoa.
Kirjoitin itsekin kirjeen TTL:lle ja kiitin tutkijoita siitä, että he tutkivat oikeaa kohdetta, eli meitä kosteusvauriomikrobeista jo sairastuneita. Pyysin heitä laittamaan tutkimustulokset vakuutusyhtiöillekin, kun vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärit eivät ymmärrä yhtään mitään näistä homesairauksista, ainakin jos kaikki heidän ymmärryksensä homesairauksista on kirjoitettu näihin typerääkin typerämpiin vakuutusyhtiön lääkärinlausuntoihin.
Tänäänkin sain taas kirjeen IF:stä, etteivät he muuta kantaansa, vaikka lähetin taas uusimman keuhkosairauksien- ja allergologian erikoislääkärini E-todistuksen. IF:n kanta ei vain muutu. Heidän mielestään silmäoireeni, niveloireeni ja äänihäiriöt (käheys ja välillä kokonaan ilman ääntä), (kortisonikuurien aiheuttama) osteopenia ja työkyvyttömyyteni eivät johdu kosteusvauriomikrobeista. Sitä nämä asiantuntijalääkärit eivät kertoneet, että mistä ne johtuvat, kun ne alkoivat yhtäaikaa kun sairastuin. Osteopeniaakaan ei ollut vielä 1999 tutkimuksissa, mutta oli 2003, kun olin syönyt hyvin monta-, hyvin pitkää-, hyvin suurilla annoksilla - kortisonikuuria.
Saa nähdä minkä kannan vakuutusoikeus ottaa.
Silti: kiitos Liisa. Pysy linjoilla.
terv. [email protected]
jos keuhkoputket ovat limaiset, turvonneet ym. Niin eikö teoriassa olisi mahdollista, että ne pienimmätkin partikkelit(aktinomykeetit) eivät aina pääsekään maaliin-sinne alveoleihin- vaan tarttuvat jo limakalvoihin aiemmin ja aiheuttavat sairautta keuhkoputkissa?
mitä kirjoitin. Olen koko ajan kirjoittanut tästä altistuksen alkuvaiheesta, jolloin ihminen voitaisiin vielä pelastaa.
Sinä kuvailet jo sellaista tilannetta, jossa kaikki toivokin parantumisesta on jo menetetty.
Aluksi meihin iskee yliherkkyyskeuhkokuume eli allerginen alveoliitti. Altistuksen yhä jatkuessa, se heikentää koko kehon immuunipuolustusjärjestelmän, jonka jälkeen miltei KAIKKI sairaudet ovat mahdollisia. Tietysti ne ovat pääasiassa hengityselimissä. Nyt mm. astmakin on mahdollista tai oikeastaan se on ahtauttava keuhkoputkitulehdus eli obstruktiivinen bronkiitti. Se saattaa olla 1-2 %:lla jopa IgE-välitteinen. Kuitenkaan missään ei ole raportoitu, että kosteusvauriomikrobit aiheuttaisivat IgE-allergian.
Tämä ahtauttava keuhkoputkitulehdus syntyy ns. viivästyneen soluvälitteisen allergian mekanismilla, siis samalla mekanismilla kuin allerginen alveoliitti. Sitä ei voi kutsua astmaksi, koska aidolla astmalla on erilainen syntymekanismi.
PN
Mielestäsi sairauteni on edennyt todella pitkälle.
Minä käsitän sairauden etenemisellä pitkälle sairauden kroonistumista toistuvien allergisten tulehdusreaktioiden aiheuttamien soluvaurioiden takia, seurauksena mm. astma, krooninen keuhkoputkitulehdus tai krooninen alveoliitti.
Se miksi niin ylä- kuin alahengitystienikin reagoi jo pienille pitoisuuksille tarkoittaa vain sitä, että olen vain herkkä homeallergikko ihan samalla tavalla kuin on todella herkkiä siitepöly-, eläinepiteeli-, tuoka-aine jne. allergikkojakin.
Olen myös herkkä lisä-, säilöntäaine-, lääke-, haju- ja maitoallergikko.
Mitä tulee mainintaasi tautimme alkuvaiheista, työpaikkaoireilin ODTS-oirein kymmenen vuotta, jonka oireilun aikana minun piti lopettaa ruohonleikkuu ja heinäpellolla käynnit luonnon mikrobialtistuksen takia.
Työpaikallani todettiin mm. pari Asbergillus lajiketta, Penicilliumia,
Stachybotsysta plus sädesieniä, ja näitä kaikkia lajeja mitä kosteusvauriorakennus tuottaa löytyy lumettoman ajan luonnostakin.
Jo kourallisen multaa sanotaan sisältävän 5 miljardia mikrobia.
Kun TTL:n altistus Asgerbillus fumigatuksella eiheutti minulle rajun akuutin allergisen keuhkojen tulehdusreaktion aina keuhkorakkuloita myöten, niin tuota Asbergillusta sanotaan lumettoman ajan luonnossa esiintyvän runsaasti aina pakkasten tuloon asti.
Näen tämän asian näin, että immuunijärjestelmäni on työpaikkan kosteusvauriomikrobialtistuksen takia herkistynyt noiden mikrobien proteiineille ja sitä kautta myös muille proteiineille ja antigeeneille koosta riippumatta.
Eli en sanoisi tavallasi, että sairauteni on edennyt pitkälle.
Sanoisin näin, että yht`äkkinen, riittävän suuri homeitiömäärä tai kertyttämällä hankittu homeitiömäärä, pystyy NYKYimmuunijärjestelmäni tuotoksena pahimmillaan KEUHKOTASOLLA aikaansaamaan minulle pysyvän keuhkorakkulatasoisen keuhkovaurion ja jopa hengenlähdön ja lievimmillään kroonisen keuhkoputkitulehduksen.
Sanoisin näin, että yht`äkkinen, riittävän suuri homeitiömäärä tai kertyttämällä hankittu homeitiömäärä, pystyy NYKYimmuunijärjestelmäni tuotoksena pahimmillaan KEUHKOTASOLLA aikaansaamaan minulle pysyvän keuhkorakkulatasoisen keuhkovaurion ja jopa hengenlähdön ja lievimmillään kroonisen keuhkoputkitulehduksen.
LAINAUS PÄÄTTYY
Tämä toki tarkoittaa, että tautisi on jo edennyt varsin PITKÄLLE!
Puhut ODTS:stä eli työpaikkasi on navetta tai sikala tai kenties olet kova luomaan lämmityshaketta? Siis työtilasi olivat varsin pölyisiä. Et siis kuulu sairastuneisiin valkokaulausköyhälistöön, niin kuin minä.
Pelkällä otsalumpiollakin näkee, että Sinulla on yliherkkyyskeuhkokuume eli allerginen alveoliitti, joka on jätetty lääkärien toimesta hoitamatta tai jopa diagnosoimatta. Tai jos on diagnosoitu, niin Sinulla on sanottu olevan "alkava tavallinen astma". Kuvauksesi perusteella pystyy jopa päättelemään, että myös diffuusiokapasiteettisi on laskenut merkittävästi eli tautisi on edennyt varsin pitkälle. Enää vain terninaalivaihe puuttuu.
kesäisin hometerveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
olipa sairas tai ei ollenkaan sairas niin voihan esim. pelkästään huonepöly tai lehmänmaito ravitsemuksessa -limantuottajana, aiheuttaa keuhkoputkiin tilanteen, että limakalvot ovat turvoksissa ja kaikki mikrobit pysähtyvätkin keuhkoputkien tasolle sairauksia aiheuttamaan. Joskus olen miettinyt, että tupakoivat henkilöt ovat suhteellisen "terveitä". Voiko tervakerros alveoleissa suojata mikrobituhoilta sillätasolla?
Tiedät tosi tarkkaan minut tuntien, että työpaikkani ei ole ollut navetta, sikala eikä muutoinkaan "pölyävä" työpaikka.
Tiedät myös, että kotimme lämmitys hoituu suoralla sähkölämmityksellä puu-uuneilla, eli hakkeenkaan kanssa en ole ollut kosketuksissa.
Ja noita Helsingin valkokaulusherroja liikkui runsaasti minunkin työpaikallani ja eihän heitä navettavaatteissa passannut kohdata.
minulla menee nämä nimimerkit sekaisin. Tunnistan enää vain sen, että kuka "nisuiisu" on.
Jostain kumman syystä vain nämä homeasiat on aina mielessä, joten pääni on aika pyörällä.
PN
eivät auta niin tauti on kuolemaksi !
Markku Seuri kirjoittaa kirjassaan: "Rakennusten kosteusvauriot, home ja terveys":
"Alveoliittiin ja myös homepölykeuhkoon liittyy eräs omituinen piirre: alveoliitti on selvästi harvenaisempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla. Tätä tupakoinnin suojavaikutuksen syytä ei tiedetä."
Markku Seuri kirjoittaa tuossa edellä mainitussa kirjassaan myös näin:
"Eräissä osissa maailmaa, mm. Australiassa, rakennuksien kosteuteen liittyvät alveoliitit ovat yleisempiä kuin maanviljelyssä tavattavat homepölykeuhkot. Tämä osoittaa, että Suomen ilmasto ei globaalisesti ajatellen mitenkään erityisesti suosi mikrobien kasvua rakennuksissa."
Kirja on siis 1990-luvun puolivälistä....
takinkääntäjiä on ollut tässä maassa ja näkyy olevan edelleenkin.
Tuollaiset takinkääntäjät ovat mielestäni niitä kaikkein halveksuttavinta porukkaa.
Varsinkin silloin, kun he pelaavat sellaista likaista peliä, jonka sairastuneet joutuvat maksamaan tavalla tai toisella.
En toki ole kumpikaan näistä suuresti arvostamistani alan ihmisistä. Itse en ole näissä asioissa ollut julkisuudessa juuri lainkaan. Minulla on ymmärrettävä syy pysyä kasvottomana (ainakin toistaiseksi).
Onko sinulle muuten annettu mahdollisuus keskustella asiastasi suoraan näiden IF:in kielteisiä päätöksiä tekevien lääkäreiden kanssa ? Onko tällaisiin vaikeuksiin joutuneilla ihmisillä ylipäätään tietoa siitä, että heille tulisi järjestää tällainen mahdollisuus niin halutessaan ?
Olen lukenut väitteestä, jossa kun se "yks" koulu teki kymmeniä henkilöitä kerralla sairaaksi, niin yksi miespuoleinen henkilö kertoi: En saanut alveoliittia JA ONKO SILLÄ OSUUTTA, ETTÄ OLEN AINOA TUPAKOIVA??
Terva ym suojaa keuhkoja kuitenkin jollain mekanismilla??
Ei tietenkään loputtomasti, mutta vähentää sairauden vakavuutta..
Nisuiisu, ootko nähnyt myös tän tutkimus raportin.
??
Mitä mieltä olet?
Onko mahdollista?
ja väittämän, että tupakoimattomilla on yleensä pahemmat keuhkosyövät kuin tupakoitsijoilla...
Perusteluina oli jotenkin tuo tupakointi, joka jossakin tapauksessa siis suojaakin ...
hitto - aloitan heti tupakoimaan - pitää polttaa tosi paljon kun on mennyt monta hyvää vuotta ihan hukkaan...
Älä vaan aloita tupakoimaan.
Olen tupakanpolttaja, vaan eipä tuo tupakointi minuakaan suojannut alveoliitilta.
Jossain tutkimuksessa mainittiin, että allergista alveoliittia sairastavilla tupakoitsijoilla on kaksinkertainen riski sairastua keuhkoahtaumatautiin verrattuna tupakoimattomiin. Eli tupakoitsijatkin sairastuvat allergiseen alveoliittiin.
Tupakoinnin sanotaan heikentävän ja jopa ehkäisevän IgG vasta-ainemuodostusta immunokompleksiväliteisellä reaktiotyypillä.
Allergisen alveoliitin, joka siis tarkoittaa allergeeni/antigeenialtistuksen laukaisemaa keuhkorakkuloiden tulehdusreaktiota, toteaminen onnistuu, vaikka noita vasta-aineita ei todettaisikaan.
Kerroit, että sinulla on ymmärrettävä syy pysyä kasvottomana; ainakin toistaisksi.
Arvostat suuresti Tuula Putusta ja Hannele Rämöä. JEP, niin minäkin.
Kuten olet huomannut kirjoituksistamme, me homeallergikot arvostamme suuresti myös Sinua.
Olet kirjoituksistamme myös havainnut, että arvostuksemme, niin vallankäyttäjäpolitiikkoihimme
kuin NYKYlääkäreittemme tietotaito-osaamiseen suhteessa lääketieteen tuottamaan tietoon, on hävinnyt taivaan tuuliin sairastumisemme myötä siksi, että niin perus- kuin ihmisoikeudetkin, heistä johtuen, eivät ole toteutuneet kohdallamme.
Me kaikki, pakollisen kosteusvauriomikrobien hengittämisen takia allergisoituneet toivomme, että HAMASSA TULEVAISUUDESSA maamme rakennusten sisäilma ei sairastuttaisi enää ainuttakaan maamme kansalaista.
Sairastumisien ennaltaehkäisyyn tarvitaan sairastumisen syihin kohdistuvaa faktatietoa.
Kun sinussa tuo tieto on saanut kasvualustansa, niin olisiko mahdollista, että harkitsisit kirjan kirjoittamista?
Eilen tuli YLE Teemassa ohjelma koskien näitä evoluution? tuottamia mikrobeja, joita ilman tällä planeetalla ei olisi minkäänlaista elämää.
Siinä sanottiin, että gramma multaa sisältää liki kymmenentuhatta mikrobia ja näistä mikrobeista on tieteelle tuntemattomia vielä yhdeksänkymmentä yhdeksän prosenttia.
Nyt näistä mikrobeista tieteentekijät etsivät apua antibiootteille vastustuskykyisten bakteerien tuhoamiseen.
Se onkin toinen juttu miten hävittää näiden pikkuystäviemme tuottama allergia, jonka hoito vaatii antinioottikuurin toinen toisensa jälkeen.
Ja kun noille antibiooteillekin saattaa allergisoitua, niin vitsit elämän jatkumon suhteen ovat vähissä.
niin, että toinen myrkky suojaa toisen myrkyn vaikutuksilta. Jos alveolit ovat tervassa niin aktinomykeetitkin tarttuu sinne tervaan kiinni ja sitä mälliä se tupakoitsija yskii sitten pois. Tupakoitsijan hermot todennäköisesti lepää vähänväliä tupakkataukojen ansiosta ja kauanko aina kestää tämä stressittömyys kehossa? Eli psyyken täytyy voida paremmin. Itse tupakoimattomana olen ollut järkyttävässä jännitystilassa oman homekatastrofimme jälkeen, eikä ole ollut keinoja oikein laukaista tuskaa mitenkään.
Minulle ei ole annettu mahdollisuutta keskustella IF:n muka-asiantuntijalääkäreiden kanssa. Kuten olen kertonut, minulla on erikoislääkäreiltä todistukset, että silmäoireeni, niveloireeni (fibromyalgia tuli TTL:n altistusten seurauksena), ääniongelmat, hypokortisolismi ja osteopeniani johtuvat ammattitaudistani ja niihin liittyvistä lääkkeistä (kortisonista osteopenia ja hypokortisolismi).
Nuo IF:n muka-asiantuntijat väittävät etteivät ne johdu ammattitaudistani. Lauloin aikaisemmin korkeaa sopraanoa kuorossa. Ääneni ei kestä laulamista ja ääni katkeaa kuin seinään, kun yritän laulaa jossain lauluissa korkeita ääniä. Kävin perjantaina korva-nenä ja kurkkutautien erikoislääkärissä ja hän totesi saman kuin foniatri aikaisemmin: Äänihuuliin jää rako. Otin voice massage (äänihieronta) hoitoa siihen erikoistuneen fysioterapeutin luona. Muutenkin voice massage'n pitäisi auttaa astmassa (minulla ON vaikea astma) kun siinä rentoutetaan kaulan alueen ja hengityslihaksia. Vakuutusyhtiö ei hyväksy hoitoa, eikä korvaa sitä. En muka tarvitse sitä. Otin nyt 15 kertaa fysioterapiaa näihin hirvittäviin nivelkipuihin ja selkäkipuun. Mistä lienee nuo johtuvat, kun eivät ammattitaudista muka johdu? Olen haeeastanut erilaisia liikuntamuotoja koko ikäni ja pitänyt itsestäni huolta.
Minä kirjoitin kerran tuonne vakuutusyhtiölle, että ottakaa minut sinne lääkärinne tutkittavaksi, kun ette mitään usko. Lieneekö tuo kirje mennyt "hukkaan" matkalla??
Ei sinun Liisa hyvä tarvitse kertoa kuka olet ja uskon, että sinulla on pätevä syy. Sorry kun olin utelias. Kiitos sinulle näistä monista hyvistä neuvoistasi, joita olet tällä palstalla meille monille homesairaille antanut.
Tein "kiusallisia kysymyksiä" kirjallisesti eilen (10.6.2006) Oulussa peruspalveluministeri Hyssälälle ja yhdelle oululaiselle kaupunginvaltuutetulle. Hyssälä aikoi viedä tietoa homesairaiden (ja myös minun asiaani) vaikeuksista päättäjille tiedoksi. Pyysin vastaukset kirjallisena. Hän lupasi. Tämä oululainen päättäjä sanoi myös kirjoittavansa asiasta Kalevaan (oululainen paikallislehti) ja sanoin jatkavani hänen juttunsa jälkeen kirjoittamalla homesairaiden sosiaaliturvan ja kuntoutuksen puutteista. Hän kannusti minua kirjoittamaan aiheesta.
Sairastuin vuonna 1999.
Ammattitautidiagnoosi vuonna 2003.
IF hoitaa mainosten mukaan korvaukset nopeasti.
Kumoamiskirjeitä ja valituksiani ja taas kumoavia kirjoitä me lähettelemme toisillemme. En ole edes laskenut kuinka monta kirjettä. Monta mapillista niitä jo on. Lähetän heille säännöllisesti uusia lääkärintodistuksia. Ja jälleen IF:n muka-asiantuntijat kumoavat taas ne. Joutaisivat maksaa myös postimaksuni.
Otin yhteyttä viime viikolla myös yhteen kansanedustajaan ja hän aikoi vauhdittaa IF:n päätöksiä.
Toivottavasti Hyssälän sekä oululaisen valtuutetun ja tuon kansanedustajan kohdalla ei toteudu vanha sanonta: "Kahta on vaikea tehdä: luvata ja täyttää lupauksensa".
Minä luotan vielä ihmisiin ja heidän lupauksiinsa ja odotan ja odotan ja odotan ja odotan. Onhan tässä vierinyt jo muutama vuosi. Ei tähän odottamiseen totu.
Hyvää kesää Liisa/
Kiva kun olet olemassa!
[email protected]
Toivon mukaan ministeri Hyssälä saa nyt uutta pontta ja tutustuu asiaan myös käytännön tasolla. Tähän asti hänen vastauksensa ovat olleet näitä ympäripyöreitä ao. virkamiesten tekemiä sepustuksia, jotka hän on ilmeisesti vain allekirjoittanut. Monissa asioissa kaikki valta on virkamiehillä, koska kansanedustajilla ei ole itsellään riittävää asiantuntemusta.
En ole mitenkään syvällisesti perehtynyt tähän vakuutusyhtiöiden osuuteen, mutta sen verran toki olen perillä, että tiedän minkälaisesta skandaalista on kysymys.
En ole lukenut kaikkea tällä palstallakaan ollutta eli ehkä toistan asioita, mutta mielestäni ihmisten tulisi pyytää/vaatia vakuutusyhtiöiltä niin paljon tietoa kuin mahdollista. Esim. päätökseen osallistuneiden nimet ja kaikki mahdollinen aineisto. Esim. joidenkin lääkäreiden nimitiedoistakin voi jo usein päätellä, onko hänellä mitään alaan liittyvää tietämystä.
Varmaan tunnetkin asiaan liittyvän Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen: 01.09.2003/1998 KHO:2003:57, joka löytyy linkistä: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2003/200301998
Lisäksi eduskunnan oikeusasiamies on kanteluratkaisussaan 11.3.2002 esittänyt kantanaan, että potilaan tulisi voida saada keskustella vakuutuslääkärin kanssa hylkäysperusteista, jos ne muuten ovat jääneet epäselviksi:
"Tämän lisäksi eläkkeenhakijalla tulee käsitykseni mukaan olla mahdollisuus keskustella myös päätökseen liittyvästä lääketieteellisestä arvioinnista eläkelaitoksen palveluksessa olevan lääkärin kanssa."
Päätöksen numero on eoak 1084/2000 ja se löytyy julkaistujen ratkaisujen joukosta oikeusasiamiehen nettisivuilta.
Hei Liisa/
Jostain syystä kaikki homesairaat-palstan lukijat eivät saa kaikkia annettuja linkkejä auki. Eräs homesairas ystävä kertoi, ettei hänen koneeltaan pääse edes vastaamaan näihin kirjoituksiin. Mistähän se johtuu?? Käskin mennä yrittämään kirjaston koneelta.
Liisa/, tuntematon ystävä. Minulla ei ollut tätä linkkiä. Kiitos siitä! Minäkin toistelen asioita, kun tiedän, etteivät kaikki lue aina kaikkia juttuja. En minäkään aina lue kaikkia, jos olen kauemmin vaikka vanhan äitini luona. En ole joka päivä tietokoneen ääressä, vaikka aika paljon olenkin.
Tässäpä siis Liisa/n antama linkki kokonaan:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2003/200301998
Asiakirjajulkisuus - Asianosaisjulkisuus - Eläkevakuutusyhtiö - Asiantuntijalääkäreiden nimet - Yhtiön hallituksen pöytäkirjat
Diaarinumero: 2012/1/02
Antopäivä: 01.09.2003
Taltio: 01.09.2003/1998
Asianosaisella oli oikeus saada tietoonsa eläkevakuutusyhtiössä hänen eläkeasiansa käsittelyyn osallistuneiden asiantuntijalääkäreiden nimet ja asian käsittelyyn liittyvä yhtiön hallituksen kokouspöytäkirjan ote liitteineen.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 § 1 mom. , 3 §, 4 § 2 mom. , 9 § 1 mom. , 11 § 1 mom. ja 2 mom. 1 k. , 13 § 1 mom. , 16 §, 17 § 1 mom.
Asian aikaisempi käsittely
A oli apulaisoikeuskanslerin 20.3.2001 tekemään päätökseen ja sosiaali- ja terveysministeriön 15.2.2001 päivättyyn kannanottoon viitaten vaatinut vakuutusyhtiöltä seuraavia tietoja, joista nyt on kysymys:
- A:n eläkeasian käsittelyyn liittyvillä niin sanotuilla sisäisillä käsittelylehdillä nimikirjaimilla esiintyvien henkilöiden nimet,
- A:n eläkeasiaa käsitelleen asiantuntijalääkärin nimi ja yhteystiedot,
- kaikkien niiden henkilöiden nimet ja tarkat yhteystiedot, jotka ovat osallistuneet kollegion jäseninä A:n eläkeasian käsittelyyn ja ratkaisuun sekä tarkka selvitys siitä, mitä kukin on eläkeasian käsittelyn yhteydessä selvittänyt, esittänyt ja väittänyt, ja
- vakuutusyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjat (hallituksen kokous marraskuussa, ilmeisesti 21.11.2000) ja kaikki esittely-, valmistelu- sekä muut asiakirjat ja tiedot, jotka ovat olleet A:n eläkeasian käsittelyn yhteydessä esillä. Lisäksi on annettava erittely siitä, mitä nimetyt henkilöt ovat hallitukselle väittäneet, selvittäneet ja esittäneet.
Vakuutusyhtiö on päätöksellään 20.4.2001 hylännyt A:n vaatimukset ja perusteluinaan lausunut yksityiskohtaisesti muun ohessa seuraavaa:
Eläkeasian käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden nimet ja yhteystiedot
Vakuutusyhtiö on katsonut, että sillä on velvollisuus tässä yksittäistapauksessa taata yhtiön työntekijöille ja heidän perheilleen perustuslain turvaama yksityiselämän suoja. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 2 momentin 1 kohdan rajoitussäännöksen perusteella yhtiö ei ole velvollinen antamaan A:lle hänen eläkeasiansa käsittelyyn osallistuneiden muiden työntekijöiden nimiä tai yhteystietoja kuin mitä se jo on antanut.
Julkisuuslaista ei suoraan löydy yksiselitteistä vastausta kysymykseen, tuleeko asiantuntijalääkärin tai muunkaan yksittäisen asian käsittelijän nimeä ilmoittaa asianosaiselle. Julkisuuslain perusteella asianosaisella on ainoastaan oikeus saada tieto julkisen asiakirjan tai muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Kyse on siten lain ja yleisten oikeusperiaatteiden tulkinnasta.
Yhtiö on antanut A:lle eläkeasian ratkaisun perusteena olleen aineiston, mukaan lukien niin sanotut sisäiset käsittelylehdet. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut A:lle hänen eläkeasiassaan yhtiössä tehdyistä päätöksistä vastaavien työntekijöiden nimet. A on selvittänyt näistä työntekijöistä muun ohessa seuraavia yksityiskohtaisia seikkoja: kotiosoitteet, lasten lukumäärän, palkkatiedot, tieteellisten julkaisujen lukumäärän, omistuksen eri yhtiöissä jne. Näillä tiedoilla ei ole mitään tekemistä julkisuuslain piiriin kuuluvan julkisen vallan käyttämisen eli eläkeasian ratkaisemisen tai ylipäätään työntekijöiden työntekijäaseman kanssa. Tiedot kuuluvat yhtiön työntekijöiden yksityiselämän suojan piiriin. Jokaisen oikeus yksityisyyteen ja oman yksityiselämän suojaan on perustuslain 10 §:ssä turvattu oikeus. Julkisuuslain säännösten tarkoitus ei ole heikentää perustuslailla turvattuja oikeuksia.
Jos asianosainen esittää vaatimuksen nimien antamisesta asianosaisjulkisuuteen vedoten, esimerkiksi esteellisyyden selvittämistä varten, nimet on lähtökohtaisesti annettava. Jos asianosainen vaatii työntekijöiden nimiä synnyttääkseen riidan ja saadakseen sitä kautta esteellisyysperusteen voimaan, nimien (asiantuntijalääkäri tai muut työntekijät) antamista ei voida pitää perusteltuna.
Eläkelaitos vastaa yksittäisestä korvaus- ja etuuspäätöksestä instituutiona. Eläkelaitoksen yksittäisillä työntekijöillä, jotka ainoastaan toteuttavat työnantajan heille antamia tehtäviä, ei voi olla ulospäin suuntautuvaa vastuuta tekemistään päätöksistä. Työntekijöitä valvoo muun muassa vakuutusvalvontavirasto, ja valvonta- ja poliisiviranomaisille yhtiö antaa kaikkien asian käsittelyyn osallistuneiden nimet sekä myös muut heidän pyytämänsä tiedot.
Vakuutusyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjat
Hallituksen kokouspöytäkirjat eivät kuulu julkisuuslain piiriin edes siltä osin kuin niissä on A:n pyynnöstä käsitelty eläkeasian käsittelyä yhtiössä. Tietoja hallituksen kokouspöytäkirjoista ei siten ole annettu. Julkisuuslain 1 §:n mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa toisin säädetä. Eläkelaitos ei ole valtion tai kuntien viranomaisorganisaatioon kuuluva yksikkö. Julkisuuslain 4 §:n 2 momentin nojalla julkisuuslaki koskee eläkelaitoksen toimintaa vain siltä osin kuin niissä käytetään julkista valtaa. Kun A:n eläkeasiassa ei ole tehty ratkaisuja hallituksen kokouksessa, ei siellä ole silloin myöskään käytetty julkisuuslain tarkoittamalla tavalla julkista valtaa. Yhtiön työntekijöiden toiminnan arviointi hallituksen kokouksessa ei kuulu julkisuuslain piiriin.
A on valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin perustein vaatinut, että vakuutusyhtiön päätös kumotaan ja yhtiö velvoitetaan antamaan kaikki ne vaaditut tiedot, joista nyt on kysymys.
Yhtiön lakimiehet sekä lääkärit ovat yrittäneet estää A:ta saamasta tietoa siitä, ketkä ovat vakuutusyhtiössä osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Tarkoituksena on ollut, ettei yhtiön tarvitsisi maksaa mitään kuntoutusrahoja masennuksen takia sairaslomalla olevalle A:lle. Koko julkisuuslain vastainen "salailu" on vain keino suojella tiettyjä yhtiön työntekijöitä. Julkisuuslaki on tarkoitettu sitä varten, että koko järjestelmä olisi läpinäkyvä eikä kukaan henkilö voisi pakoilla vastuuta selittämällä, että päätös on yhtiön tekemä. A on selvittänyt eri tietolähteistä julkisesti tiedossa olevat seikat yhtiön työntekijöistä. Tällaista julkista tietoa voi käyttää kirjelmissä. Tämä ei voi estää saamasta julkisuuslain mukaista tietoa. A on vedonnut perustuslain mukaiseen sananvapauteen. Hän on vaatinut saada tietoonsa asiantuntijalääkäreiden ja muiden asian käsittelyyn ja ratkaisuun osallistuneiden nimet.
Yhtiön hallituksen pöytäkirjat on annettava. Hallitus ei voi salata eläkeasiaan liittyviä seikkoja. Julkista valtaa ei voi käyttää eläkevakuutetulta salaa.
Vakuutusyhtiö on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt valituksen hylättäväksi. Perusteluinaan yhtiö on viitannut asiassa tekemäänsä päätökseen. Yhtiö on vielä todennut, että A:n eläkeasiassa ei ole tehty ratkaisuja hallituksen kokouksissa, eikä siellä ole siten myöskään käytetty julkista valtaa. Yhtiö on katsonut, että hallituksen pöytäkirjat eivät kuulu julkisuuslain piiriin. Yksittäisestä korvaus- ja etuuspäätöksestä vastaa eläkelaitos instituutiona. Eläkelaitoksen yksittäisillä työntekijöillä, jotka ainoastaan toteuttavat työnantajan heille antamia työtehtäviä, ei voi olla ulospäin suuntautuvaa vastuuta tekemistään päätöksistä. A:lla on käytössään kaikki aineisto, joka on tarpeen hänen eläkeasiansa käsittelyssä eläkelautakunnassa ja vakuutusoikeudessa.
A on antamassaan vastaselityksessä lausunut, että yhtiön väite siitä, että hän olisi saanut kaikki asiakirjat, on perätön. Yhtiö oli vasta 12.7.2001 löytänyt 64 uutta asiakirjaa. Tietosuojavaltuutettu on tehnyt asiassa nyt rikostutkintapyynnön.
Helsingin hallinto-oikeus on 31.5.2002 tekemällään päätöksellä nyt kysymyksessä olevalta osin kumonnut vakuutusyhtiön päätöksen etuusasian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuneiden asiantuntijalääkäreiden ja muiden henkilöiden nimien antamisesta ja yhtiön hallituksen pöytäkirjan (21.11.2000/11 §) antamisesta. Hallinto-oikeus on määrännyt, että sanotut tiedot on annettava A:lle viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 16 §:ssä säädetyllä tavalla sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman. Muutoin hallinto-oikeus on hylännyt A:n valituksen.
Perusteluinaan hallinto-oikeus on lausunut tietojen antamisen osalta, mitä tulee eläkeasian käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden nimiin ja yhteystietoihin, että julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Lain 3 §:n mukaan tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Julkisuuslain 17 §:n 1 momentin mukaan viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.
Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua. Julkisuuslain 13 §:n 1 momentin mukaan pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee.
Julkisuuslain 4 §:n 2 momentin mukaan mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Näin ollen julkisuuslaki tulee sovellettavaksi yksityisessä yhteisössä vain edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettujen edellytysten vallitessa. Koska yksityinen eläkevakuutusyhtiö vastaa lakisääteisestä eläketurvajärjestelmästä, se hoitaa edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla julkista tehtävää ja käyttää eläkepäätöksiä tehdessään julkista valtaa. Vakuutusyhtiön tekemiin eläkeratkaisuihin kuuluvien asiakirjojen julkisuutta on näin ollen arvioitava julkisuuslain perusteella.
Asiassa on kysymys A:n eläkepäätöksistä ja niihin liittyvistä asiakirjoista, jotka vakuutusyhtiö on ilmoittanut antaneensa. Lisäksi A:n vastaselityksestä käy ilmi, että yhtiö on toimittanut vielä valituksenalaisen päätöksenteon jälkeen puheena olevaan asiaan liittyviä asiakirjoja. Valituksenalaisesta päätöksestä ilmenee, että vakuutusyhtiö ei ole antanut kaikkien A:n eläkeasian käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden nimiä eikä yhteystietoja. Eläkeyhtiön esittämän mukaan eläkepäätöksen käsittelyssä käytetään niin sanottuja sisäisiä käsittelylehtiä ja näihin eläkeasian käsittelyyn osallistuvat asiantuntijalääkärit ja muut henkilöt merkitsevät tietoja varmentaen ne vain nimikirjaimillaan. Yhtiö on todennut, että päätös tehdään kollegiaalisesti siten, että päätöksentekoon on osallistunut aina useita henkilöitä.
A on tässä valitusasiassa perustanut vaatimuksensa asianosaisasemaansa. A:lla on julkisuuslain 11 §:n 1 momentin nojalla asianosaisena oikeus saada tieto kaikista hänen eläkeasiansa käsittelyn yhteydessä kertyneistä päätösasiakirjoista mukaan lukien niin sanotut käsittelylehdet ja niille asiantuntijalääkäreiden ja muiden asian käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden tekemät lääketieteelliset ja muut merkinnät ja arviot. Ottaen huomioon julkisuuslain 3 ja 17 §:stä ilmenevät periaatteet viranomaisten toiminnan avoimuudesta ja yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien käyttämisestä hallinto-oikeus katsoo, että A:lla on asianosaisena oikeus saada tieto myös käsittelylehdillä A:sta esitettyjen, esittäjien nimikirjaimilla varmennettujen tietojen ja arvioiden antajien henkilöllisyydestä. Yhtiö ei myöskään ole esittänyt lainmukaisia perusteita sille, että näiden tietojen antaminen A:lle olisi julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua.
Yhtiö ei kuitenkaan ole julkisuuslain nojalla velvollinen erikseen laatimaan A:n vaatimaa selvitystä siitä, mitä kukin henkilö on A:n eläkeasian käsittelyn yhteydessä lausunut tai muutoin kuin kirjallisesti esittänyt. Yhtiö ei myöskään ole julkisuuslain nojalla velvollinen ilmoittamaan A:lle hänen asiansa käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden yhteystietoja.
Mitä tulee yhtiön hallituksen pöytäkirjoihin, hallinto-oikeus on lausunut, että yhtiö on toimittanut hallinto-oikeudelle pöytäkirjanotteen hallituksen kokouksesta 21.11.2000/11 §, josta käy ilmi, että A:n asia on saatettu hallitukselle tiedoksi. Pöytäkirjan liitteinä on sisäisiä muistioita, joissa on selvitetty A:n asioita yksityiskohtaisesti. Vaikka hallituksessa ei ole tehty varsinaisia ratkaisuja A:n eläkeasiassa, liittyy hallituksen pöytäkirja muistioineen A:n eläkeasioiden käsittelyyn siten, ettei sitä voida erottaa asiayhteydestä. Puheena olevissa olosuhteissa pöytäkirjan on katsottava liittyvän yhtiön julkisen tehtävän hoitamiseen ja näin ollen se kuuluu julkisuuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisuuslain soveltamisen piiriin. A:lla on asianosaisena oikeus saada tietoonsa sanottu pöytäkirjanote liitteineen. Sen sijaan yhtiö ei ole julkisuuslain nojalla velvollinen erikseen laatimaan A:n vaatimaa erittelyä kokouksessa mukana olleiden keskusteluista.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Vakuutusyhtiö on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin, kuin hallinto-oikeus on kumonnut yhtiön 20.4.2001 antaman päätöksen ja velvoittanut yhtiön antamaan A:lle etuusasian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuneiden asiantuntijalääkäreiden ja muiden henkilöiden nimet sekä siltä osin, kuin hallinto-oikeus on katsonut, että yhtiön hallituksen pöytäkirjat kuuluvat julkisuuslain soveltamisen piiriin.
Mikäli korkein hallinto-oikeus hylkää yhtiön valituksen ja vahvistaa hallinto-oikeuden kannan, yhtiö pyytää kannanottoa siihen, mitä tarkoitetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainitulla erittäin tärkeällä yksityisellä edulla, jonka perusteella voidaan rajoittaa asianosaisen oikeutta saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä (asianosaisjulkisuus).
Mikäli korkein hallinto-oikeus hylkää yhtiön valituksen ja vahvistaa hallinto-oikeuden kannan, yhtiö pyytää lisäksi kannanottoa siihen, mikä osa yhtiön toiminnasta on katsottava julkisuuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi julkisen vallan käyttämiseksi ja keiden kaikkien, toisin sanoen missä asemassa olevien etuusasian käsittelyyn osallistuneiden toimihenkilöiden nimet yhtiön tulisi siten julkisuuslain perusteella A:lle antaa.
Perusteluinaan yhtiö on esittänyt, että julkisuuslaista ei suoraan löydy yksiselitteistä vastausta kysymykseen siitä, pitääkö asiantuntijalääkärin tai muunkaan yksittäisen asian käsittelijän nimeä ilmoittaa asianosaiselle. Julkisuuslain perusteella asianosaisella on ainoastaan oikeus saada tieto julkisen asiakirjan tai muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Muun muassa apulaisoikeuskanslerin, sosiaali- ja terveysministeriön sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottojen sekä julkisuuslaista ilmenevien periaatteiden ja tavoitteiden valossa näyttää selvältä, että eläkkeenhakijalla on lähtökohtaisesti oikeus saada tieto hänen eläkeasiansa ratkaisuun osallistuneiden lääkäreiden nimistä. Yhtiön normaali käytäntö nykyisin on, että yhtiö antaa nimet eläkkeenhakijan niitä pyytäessä.
Julkisuuslain 11 §:n 2 momenttiin on kuitenkin kirjattu poikkeuksia asianosaisjulkisuudesta. Huomioon on otettava myös yhtiön yksittäisten työntekijöiden ja etenkin heidän perheenjäsentensä perustuslainkin turvaama oikeus yksityisyyteen. Julkisuuslain tarkoituksena ei voi olla velvoittaa antamaan työntekijöiden nimiä sellaisissa tapauksissa, joissa näillä nimillä ei voida tuoda selvitystä itse asiaan, vaan nimiä käytetään selvästi epäasiallisiin yksittäisiin työntekijöihin kohdistuneisiin painostusyrityksiin ja shikaaninomaisiin kanteluihin ja tutkintapyyntöihin. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös yhtiön yksittäisten työntekijöiden subjektiivisesti kokema turvallisuuden ja yksityisyyden vaarantumisen tunne.
Yhtiön osalta julkisuuslakia sovelletaan ainoastaan siltä osin kuin yhtiö suoranaisesti kulloinkin käyttää julkista valtaa. Julkisen vallan käyttämistä ovat tyypillisesti vakuuttamis- ja eläkeratkaisujen tekeminen ja tässä tarkoituksessa päätösten antaminen. Yhtiössä on paljon myös sellaisia tehtäviä, joissa ei suoranaisesti käytetä julkista valtaa eikä siltä osin toimintaan myöskään sovelleta julkisuuslakia, vaikka kyseessä kokonaisuudessaan olisikin julkisen tehtävän hoitaminen. Kaikki yhtiön työntekijät ovat työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa työnantajaansa. Kyseessä on siis yksityisoikeudellinen sopimussuhde eikä ketään ole nimitetty tai määrätty virkaan.
Yhtiön hallituksen tehtäviin ei kuulu yksittäisten eläkeasioiden ratkaiseminen tai muukaan julkisen vallan käyttö. Hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävä on huolehtia siitä, että yhtiöllä on muun muassa eläkeratkaisujen tekemiseen tarvittava organisaatio, mutta tehtäviin ei sen sijaan kuulu osallistua yksittäisten eläkepäätösten tekemiseen. Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, yhtiön hallituksessa ei ole tehty ratkaisuja A:n eläkeasiassa eikä siellä ole käytetty julkisuuslain tarkoittamalla tavalla julkista valtaa.
Näin ollen yhtiön hallituksen kokouspöytäkirjat jäävät kokonaisuudessaan julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle. Yhtiön työntekijöiden toiminnan arviointi esimerkiksi A:n tapauksen yhteydessä hallituksen kokouksessa ei kuulu julkisuuslain piiriin.
A on valituksen johdosta antamassaan selityksessä katsonut, ettei Vakuutusyhtiöllä ole valitusoikeutta asiassa. Mikäli valitus tutkitaan, A on esittänyt valituksen hylättäväksi. Perusteluinaan hän on viitannut hallinto-oikeudessa esittämäänsä.
Vakuutusyhtiö on antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessaan esittämänsä.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset, Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevät säännökset ja muut perustelut, päätöksen muuttamiseen ei ole syytä.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Pirkko Ignatius, Lauri Tarasti, Pekka Vihervuori ja Marjatta Kaján. Asian esittelijä Hannele Klemettinen.
Minulla ON vaikea astma. En tupakoi, enkä kestä myöskään toisten tupakansavua. Minua tupakointi ei ainakaan suojaa vaan saan usein astmakohtauksen toisten tupakansavusta.
Harmittelen kovasti, kun kumpikin, ihan terve, poikani tupakoivat. Myös toisen poikani morsian tupakoi. Ensimmäisen poikani vaimo ei onneksi tupakoi. Poikani eivät asu enää kanssani. Naapureiden tupakansavukin häiritsee. Nuoremmalla pojallani on nykyisin USEIN yskää. Se ei kuulema ole tupakkayskää. Lääkäriin hän ei suostu menemään. Lääkärihän voisi sanoa saman kuin äiti: lopeta tupakanpoltto. Ei sitä ole kuulemma helppo lopettaa.
Minulla on epätyypillinen home-ASTMA. Sitäkään ei olemassa - siis homeen aiheuttamaa astmaa. No minulla ON ja se pysyy kun olen sen kerran saanut. Vain alveoliitti on "oikea" homeen aiheuttama sairaus. Ja kun minulla on tuo homentiakin, jota ei ole olemassa "oikeasti".
[email protected]
Se, ettei joitain linkkejä saa auki tai joillekin sivuille ei pääse johtunee useimmiten siitä, ettei oman tietokoneen ohjelmia ole päivitetty ajantasalle. Joskus voi olla syynä sekin, että palomuurin asetukset on säädetty liian tiukoiksi.
Koska eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksiä on muutenkin vaikea löytää, kopioin minäkin tähän alle mainitsemani ratkaisun. Siinä on paljon hyödyllistä tietoa näiden asioiden kanssa kamppaileville.
(Lähde: eduskunnan oikeusasiamiehen internet-sivut)
11.3.2002
1084/4/00
Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio
Esittelijä: Esittelijä Juha Niemelä
VAKUUTUSYHTIÖN MENETTELY YKSILÖLLISTÄ VARHAISELÄKETTÄ KOSKEVASSA
ASIASSA
1
KANTELU
A arvostelee eduskunnan oikeusasiamiehelle 27.4.2000 osoittamassaan kantelukirjoituksessa
Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (jäljempänä Ilmarinen) menettelyä yksilöllistä varhaiseläkettä koskevassa asiassaan.
A kertoo saaneensa Ilmariselta 11.10.1999 kielteisen päätöksen eläkehakemukseensa. Päätöstä koskevassa ratkaisumuistiossa on A:n mukaan ilmeisesti asian ratkaisuun osallistuneen lääkärin nimikirjaimet --- . A kertoo, että hänelle ei ole kerrottu kyseisen asiantuntijalääkärin nimeä, mutta asiantuntijalääkäri on hänen tietämänsä mukaan ortopedi. Hän ihmettelee, kuinka ortopedi on voinut kumota kahden reumatologin lausunnot. Lisäksi hän arvostelee Ilmarisen ja myös eläkelautakunnan päätöksen perusteluja. A:n mielestä Ilmarinen on tiukentanut yksilöllistä varhaiseläkettä koskevaa ratkaisukäytäntöään, vaikka lainsäädännössä ei ole tapahtunut muutoksia.
Kanteluunsa A on liittänyt Ilmarisen 11.10.1999 ja eläkelautakunnan 5.4.200 antamat päätökset muistioineen.
2
SELVITYS
Ilmarinen toimitti pyynnöstäni selvityksen ja antoi lausuntonsa 21.11.2000.
Niiden johdosta 25.1.2001 antamassaan vastineessa A korostaa, että hänen on oikeusturvansa kannalta tärkeää saada tietää asiaa käsitelleen lääkärin nimi. Tällä tavalla hän voi kertomansa mukaan selvittää, onko lääkärillä mitään kytköksiä muutoksenhakuelimiin. A on oheistanut vastineeseensa sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon Helsingin Sanomissa toukokuussa 2000 julkaistun mielipidekirjoituksen, jossa ministeri on todennut näkemyksenään muun muassa sen, että eläkkeenhakijalla on oikeus saada tietää eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin nimi.
3
RATKAISU
3.1
Oikeusasiamiehen toimivalta
Oikeusasiamiehen tehtävänä on Suomen perustuslain 109 §:n 1 momentin ja oikeusasiamiehen johtosäännön 1 §:n nojalla valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet samoin kuin julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies ei voi puuttua näiden valvottaviensa ratkaisuihin, jos ne on tehty harkintavallan puitteissa eikä harkintavaltaa ole käytetty väärin. Oikeusasiamies ei voi myöskään määrätä, miten viranomaisen on ratkaistava sen käsiteltäväksi saatettu asia eikä muutoinkaan
vaikuttaa jossakin viranomaisessa vireillä olevan asian ratkaisuun.
Hoitaessaan lakisääteistä eläketurvaa yksityiset työeläkeyhtiöt hoitavat julkista tehtävää ja eläkepäätöksen tekeminen on julkisen vallan käyttöä. Tässä toimessaan yksityiset työeläkeyhtiöt kuuluvat oikeusasiamiehen valvontavaltaan.
3.2
Eläkehakemuksen käsittely ja päätökset
Totean aluksi, että vakuutusoikeuden kirjaamosta 5.2.2002 saamani tiedon mukaan A:n yksilöllistä varhaiseläkettä koskeva asia on edelleen vireillä vakuutusoikeudessa.
Mitä tulee A:n yksilöllisen varhaiseläkkeen käsittelyprosessista ja ratkaisukäytännön tiukkenemisesta esittämään yleiseen arvosteluun, totean, että A on esittänyt vastaavaa kritiikkiä Ilmariselle 26.4.2000 osoittamassaan kirjoituksessa. Ilmarisen johtaja Kari Puro on vastannut A:lle 15.5.2000 päivätyllä kirjeellään. Puron vastauskirjeessä on käsitykseni mukaan asianmukaisesti kerrottu muun muassa yksilöllisen varhaiseläkkeen ratkaisussa huomioon otettavia seikkoja sekä arveluja syistä, minkä vuoksi yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien hakemusten hylkäysprosentti on kohonnut.
Yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien hakemusten hylkäysprosentit ovat olleet usein esillä myös kanteluasioissa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen kiinnitti jo 16.11.1992 antamassaan päätöksessä sosiaali- ja terveysministeriön huomiota hylkäysprosentin kasvuun vuosina 1986-1991. Koska eläkelaitosten ratkaisukäytäntö näytti sen jälkeenkin kehittyneen siten, että hylkäysprosentit olivat kasvaneet, otin asian omana aloitteenani tutkittavakseni ja pyysin 8.3.1996 Eläketurvakeskusta arvioimaan ratkaisukäytännön kehitystä ja sen syitä. Tuolloin saamani selvityksen mukaan hylkäysprosentin kasvua voidaan selittää muun muassa ikä- ja ammattirakenteen
muutoksilla, työttömyydellä sekä muutoksilla sairastavuuden rakenteessa. Yksiselitteistä selitystä hylkäysprosentin kasvulle ei tuolloin ilmennyt eikä sellaista ole käsitykseni mukaan hylkäysprosenttiosuuksia tarkastelemalla välttämättä löydettävissäkään. Liitän päätökseeni sanotun yksilöllisiä varhaiseläkkeitä koskevien hakemusten hylkäysprosenttia koskevan päätökseni (31.12.1997, dnro 464/2/96).
Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittely ja ratkaisukäytäntö on ollut esillä myös monissa eduskunnalle esitetyissä kirjallisissa kysymyksissä, esimerkiksi KK 191/2000 vp ja KK 49/2001 vp. Lähetän päätökseni mukana nämä kysymykset sekä sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon niihin antamat vastaukset.
Työkyvyttömyyseläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien päätösten perustelut ovat myös olleet useiden kanteluiden kohteena. Otin ne omana aloitteena tutkittavakseni vuonna 1996 (Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 1996 s. 144-146). Myös hakemusten hylkäysprosentin kehitystä käsittelevässä päätöksessäni korostin, että yksilöllisten ja riittävien perustelujen avulla voidaan varmistua ratkaisukäytännön johdonmukaisuudesta ja eläkkeenhakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Käsitykseni mukaan päätösten perusteluissa onkin tapahtunut myönteistä kehitystä. Edellä mainituissa vastauksissaan myös ministeri Perho luettelee toimenpiteitä, joita eläkepäätösten perustelujen parantamiseksi on tehty.
Käsitykseni mukaan A:lle annetut eläkepäätökset on perusteltu tavalla, joka täyttää hallintomenettelylain 24 §:n perusteluilta edellyttämät vaatimukset eikä kantelu anna minulle tältä osin aihetta toimenpiteisiin.
Johtaja Puron kirjeessään mainitsemat seikat ja ministeri Perhon vastauksissaan
esittämät näkökohdat huomioon ottaen en katso tämän kantelun yhteydessä aiheelliseksi puuttua tämän enempää myöskään A:n ratkaisukäytäntöä ja eläkehakemusten käsittelyä koskevaan yleiseen arvosteluun.
3.3
Asiantuntijalääkärin nimen ilmoittaminen
3.3.1
Oikeusohjeet
Suomen perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) 4 §:n 2 momentin mukaan se, mitä viranomaisesta säädetään tässä laissa, koskee myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa.
Julkisuuslain 3 §:n mukaan laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Lain 12 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista lain 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä. Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole kuitenkaan edellä tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin
tärkeätä yksityistä etua. Oikeutta ei ole myöskään esittelymuistioon, ratkaisuehdotukseen ja
niihin verrattavaan muuhun asian valmistelua varten viranomaisen laatimaan asiakirjaan ennen kuin asian käsittely on kysymyksessä olevassa viranomaisessa päättynyt.
Asiakirjan antamisesta päättämisestä säädetään lain 14 §:ssä. Lainkohdan 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on, jollei toisin säädetä. Tiedon antamisesta asiakirjasta, joka on laadittu viranomaisen toimeksiantotehtävää suoritettaessa tai annettu toisen viranomaisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten, päättää tehtävän antanut viranomainen, jollei toimeksiannosta muuta johdu. Tiedon asiakirjan sisällöstä antaa 2 momentin mukaan se viranomaisen henkilöstöön kuuluva, jolle viranomainen on tämän tehtävän määrännyt tai jolle se hänen asemansa ja tehtäviensä vuoksi muuten kuuluu.
Lainkohdan 3 momentissa säädetään, että jos virkamies tai muu 2 momentissa tarkoitettu henkilö kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, hänen on ilmoitettava tiedon pyytäjälle 1)kieltäytymisen syy, 2) annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi, 3) tiedusteltava asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi sekä 4) annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista.
Tietojen saantia koskeva asia on lainkohdan 4 momentin mukaan käsiteltävä viivytyksettä, ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia tai jos muu niihin rinnastettava syy aiheuttaa sen, että asian käsittely ja ratkaisu vaativat rityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista suuremman työmäärän, asia on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön.
Julkisuuslain voimaantulosäännöksen (37 §) mukaan edellä kerrotut määräajat tulevat voimaan 1.1.2003 alkaen. Sitä ennen noudatetaan edellä mainitun kahden viikon sijasta kuukauden ja kuukauden sijasta kahden kuukauden määräaikaa. Lain 17 §:n mukaan viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta
ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä
enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.
Muutoksenhausta julkisuuslaissa tarkoitettuun päätökseen säädetään lain 33 §:ssä.
3.3.2
Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen lausunto
Ilmarinen on kieltäytynyt paljastamasta A:lle nimikirjainten --- tarkoittaman asiantuntijalääkärin nimeä. Perusteluissaan yhtiö viittaa edellä mainittuun johtaja Puron 15.5.2000 allekirjoittamaan vastaukseen. Siinä on todettu, että eläkepäätökset ovat Ilmarisen päätöksiä eivätkä koskaan yksittäisen toimihenkilön päätöksiä. Työkyvyttömyyseläkkeissä yksittäinen toimihenkilö ei pysty tekemään koskaan ratkaisua yksin. Tämän vuoksi ratkaisun tekemiseen osallistuneen toimihenkilön henkilöllisyydellä ei Ilmarisen käsityksen mukaan ole ratkaisevaa merkitystä eikä sen julkaisemisesta olisi eläkkeenhakijan oikeusturvan kannalta erityistä hyötyä. Lääketieteellinen asiantuntemus nojaa vakuutuslääketieteelliseen osaamiseen. Lisäksi yhtiössä on usean lääketieteen erikoisalan osaajia, joille kullekin pyritään ohjaamaan juuri hänen erikoisalaansa kuuluvat hakemukset. Ilmarisessa toimiva vakuutuslääkäri soveltaa yhtiön mukaan kliinisen lääketieteen tietoja eläkehakemusten ratkaisuissa eikä tavoitteena ole potilaan sairauden hoitaminen vaan yhdenmukainen ratkaisukäytäntö.
Kantelun johdosta antamassaan lausunnossa yhtiö viittaa lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön tietosuojavaltuutetulle 9.10.1997 antamaan lausuntoon sekä Eläketurvakeskuksen tietosuojatyöryhmän 8.3.1999 päivättyyn, niin ikään tietosuojavaltuutetulle lähetettyyn, muistioon. Niissä on päädytty siihen, ettei ole olemassa perusteita sille, että asiantuntijalääkärin nimi pitäisi antaa hakijalle tiedoksi.
Ilmarinen on todennut toimineensa ministeriön lausunnosta ilmenevän ohjeen mukaisesti.
3.3.3
Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys
Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylitarkastajan Maritta Hirven puhelimitse 5.2.2002 antaman tiedon mukaan apulaisoikeuskansleri oli pyytänyt erään kantelun johdosta ministeriöltä lausuntoa työeläkeyhtiön asiantuntijalääkärin nimen ilmoittamisesta. Ministeriö oli antanut tämän lausuntonsa 15.2.2001. Olen hankkinut nähtäväkseni apulaisoikeuskanslerin päätöksen ja siihen liittyvän ministeriön apulaisoikeuskanslerille antaman lausunnon. Siinä ministeriö on todennut, että aikaisemman ministeriön kannanoton jälkeen voimaan tulleen julkisuuslain yleistavoitteena on lisätä viranomaisten toiminnan avoimuutta. Lausunnossa on sen jälkeen selostettu julkisuuslain säännöksiä (vrt. jakso 3.3.1). Apulaisoikeuskanslerin päätökseen on kirjattu ministeriön sanotuista säännöksistä tekemä johtopäätös seuraavasti:
"Ministeriön mukaan eläkkeenhakijan lakisääteistä eläkeoikeutta koskevien eläkelaitoksen päätösasiakirjojen ns. käsittelylehti ja asiantuntijalääkärin käsittelylehdelle hakijan terveydentilasta tekemät lääketieteelliset merkinnät ja arviot ovat asianosaisjulkisuuden piirissä. Edellä olevan perusteella ministeriö katsoo, että asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan on eläkelaitoksen päätöksen antamisen jälkeen oikeus saada eläkelaitokselta tieto eläkeasian ratkaisuun osallistuneen asiantuntijalääkärin nimestä."
A:n kanteluasiassa on myös kyse asiantuntijalääkärin nimen ilmoittamisesta ja ylitarkastaja Hirvi on viitannut ministeriön apulaisoikeuskanslerille 15.2.2001 antamaan lausuntoon. Tähän nähden katson, että nyt ratkaistavana olevan kantelun johdosta ei ole tarpeen hankkia enää erikseen ministeriön lausuntoa.
3.3.4
Asian arviointia
Sosiaali- ja terveysministeriö on siis muuttanut kantaansa siitä, mikä sillä oli tietosuojavaltuutetulle antamassaan lausunnossa vuonna 1997. Käsitykseni mukaan myös eläkehakemuksia käsittelevien laitosten ja yhtiöiden käytännöt ovat saattaneet vaihdella. Esimerkiksi Valtiokonttori ilmoitti 20.5.1999 eräässä kanteluasiassa antamassaan selvityksessä antavansa asiantuntijalääkärin nimen tiedoksi asianosaiselle aina sitä kysyttäessä. Valtiokonttori ilmoitti lisäksi valmistelevansa menettelyä, jossa asian lääketieteellisestä arvioinnista kiinnostunut hakija ohjataan ristiriitaisissa tilanteissa keskustelemaan Valtiokonttorin ylilääkärin kanssa, joka voi selvittää yhtiön lääketieteellisen kannanoton perusteita. Käsitykseni mukaan tämä menettely on sopusoinnussa palveluperiaatteen kanssa.
Valtiokonttori on siis ottanut sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1997 antamasta
lausunnosta poikkeavan käytännön jo ennen julkisuuslain voimaantuloa.
Julkisuuslaki ei anna nimenomaista vastausta käsittelymuistioissa nimikirjaimien suojissa esiintyvien henkilöiden henkilöllisyyden ilmoittamiseen. Kyse on julkisuuslain tulkinnasta. Tässä tulkinnassa on otettava huomioon se, että perustuslakimme lähtökohtana on julkisuusperiaate. Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 309/1993 vp) mukaan riittävä julkisuus luoomalta osaltaan edellytyksiä yksilön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille samoin kuin vallankäytön ja viranomaistoiminnan valvonnalle ja kritiikille. Juuri mahdollisuus viranomaistoiminnan valvontaan ja arviointiin edellyttää nähdäkseni sitä, että asianosaisella tulee olla oikeus saada häntä koskevaan ratkaisuun osallistuneen asiantuntijalääkärin nimi tietoonsa. Julkisen vallan käytön nauttiman luottamuksen kannalta on tärkeää muun muassa se, että asianosaiselle avautuu mahdollisuus omalta osaltaan valvoa sitä, että hänen asiaansa osallistunut ei ole ollut esteellinen sitä käsittelemään.
Myös julkisuuslain lähtökohtana on avoimuuden ja julkisuuden korostaminen. Asianosaisella on oikeus saada tieto häntä itseään koskevista tiedoista tietyin julkisuuslaissa (11 § 2 ja 3 momentti) säädetyin rajoituksin, ellei laissa toisin säädetä. Julkisuusperiaatteesta poikkeamiseen oikeuttavia seikkoja on käsitykseni mukaan tulkittava suppeasti. Esimerkiksi asiantuntijalääkärin nimeä ei käsitykseni mukaan tule pitää salassa pelkästään sillä perusteella, että nimen julkaiseminen saattaa asettaa lääkärin alttiiksi etuuden hakijoiden yhteydenotoille. Käsitykseni mukaan luottamusta julkiseen valtaan voidaan lisätä avoimuudella. Avoimuus edellyttää puolestaan sitä, että julkista valtaa käyttävät esiintyvät omilla nimillään.
Edellä sanotuilla perusteilla katson, että lähtökohtana on eläkkeenhakijan oikeus saada tietoonsa hänen asiansa ratkaisuun osallistuneen asiantuntijalääkärin nimi, kuten myös kaikkien muiden henkilöiden, jotka ovat osallistuneet eläkeasian ratkaisun tekoon. Käsitykseni mukaan tämän oikeuden toteutumista ei saa myöskään käytännössä vaikeuttaa.
Johtaja Puron A:lle antamassa vastauksessa on vedottu siihen, että eläkepäätökset ovat Ilmarisen päätöksiä eivätkä koskaan yksittäisen toimihenkilön päätöksiä. Päätöksentekoon osallistuneiden henkilöiden henkilöllisyyksillä ei välttämättä olekaan päätöksen lopputuloksen kannalta olennaista merkitystä. Eläkkeenhakijalla on lain turvaama oikeus saattaa asiansa muutoksenhakuteitse asianomaisen eläkelautakunnan käsiteltäväksi eikä yksittäinen toimihenkilö käsitykseni mukaan voi juurikaan selitellä päätöksen sisältöä. Siihen ei toisaalta pitäisi olla edes tarvetta, mikäli päätös on perusteltu asianmukaisesti.
Eläkelaitosten päätöksentekomenettely ei käsitykseni mukaan saa johtaa eläkkeenhakijan kannalta siihen, että ratkaisun tekoon osallistuneet kieltäytyvät keskustelemasta hänen kanssaan ja vetoavat siihen, että kyse on eläkelaitoksen antamasta päätöksestä. Hyvään hallintoon kuuluvan palveluperiaatteen mukaisesti eläkkeenhakijalla tulee käsitykseni mukaan olla mahdollisuus keskustella ja saada tietoja saamastaan päätöksestä. Eläkelaitoksen puolelta tällaisena yhteyshenkilönä on ensisijaisesti eläkehakemuksen käsittelijä. Esimerkiksi Ilmarisen päätöksessä ilmoitetaan eläkkeenhakijalle, keneltä hän voi saada lisätietoja päätöksestä.
Tämän lisäksi eläkkeenhakijalla tulee käsitykseni mukaan olla mahdollisuus keskustella myös päätökseen liittyvästä lääketieteellisestä arvioinnista eläkelaitoksen palveluksessa olevan lääkärin kanssa. Luontevinta nähdäkseni olisi, että eläkkeenhakijalla olisi mahdollisuus keskustella juuri hänen asiaansa käsitelleen lääkärin kanssa. Mutta käsitykseni mukaan myös muun muassa järjestelmä, joissa ratkaisujen lääketieteellistä puolta selvittää tarvittaessa eläkelaitoksen ylilääkäri, toteuttaa palveluperiaatetta. Käsitykseni mukaan eläkelaitosten tulisi harkita sitä, että ne antaisivat päätöksessään eläkkeenhakijan tietoon myös asian lääketieteellistä arviointia koskeviin tiedusteluihin vastaavan lääkärin nimen. Tällä tavalla eläkelaitokset voisivat lisätä niiden päätöksentekoa kohtaan tunnettua luottamusta.
Muutoksenhakuasteiden päätöksissä lääkärijäsenten nimet ovat nykyisin näkyvissä.
3.4
Toimenpiteet
A:lla on mahdollisuus pyytää Ilmariselta päätös asiantuntijalääkärin nimen saamista koskevaan pyyntöönsä. Tähän päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta julkisuuslain 33 §:ssä säädetyin tavoin. A voi myös saattaa asian henkilötietolain (523/1999) näkökulmasta tutkittavaksi tietosuojavaltuutetulle, joka voi antaa velvoittavia määräyksiä. Oikeusasiamies sen sijaan ei voi toimivaltansa puitteissa määrätä Ilmarista paljastamaan asiantuntijalääkärinsä henkilöllisyyttä.
Edellä kerrotun perusteella kantelu ei anna minulle aihetta muuhun kuin että lähetän päätökseni Ilmariselle ja saatan sen tietoon edellä kerrotut käsitykseni asiantuntijalääkärin nimen ilmoittamisesta sekä myös sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2001 asiaan ottaman kannan. Lisäksi totean, että myös Eläketurvakeskus on työeläkelaitoksille 27.11.2001 antamassaan yleiskirjeessä A 27/2001 antanut ohjeita asiakirja ja -asianosaisjulkisuudesta. Parhaillaan on myös sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä hanke (STM 0639:00) työeläkejärjestelmän tietojen antamista, saamista ja salassapitoa koskevien säännösten tarkistamiseksi henkilötieto- ja julkisuuslakien säännösten mukaiseksi. Lähetän päätökseni tiedoksi myös sosiaali- ja terveysministeriölle.
Kantelukirjoituksen ja vastineen liitteet palautetaan A:lle.
Tarve jonkinlaisesta pelkistetystä oppaasta on kieltämättä olemassa. Tämäkin foorumi on antanut paljon tietoa siitä, minkälaiset asiat ihmisiä askarruttavat ja mikä on eniten epäselvää. Itselläni ei siihen ole resursseja, mutta yritän muuten viedä asiaa eteenpäin sopivan tilaisuuden tullen.
Sen olen kantapääni kautta oppinut, että astmaatikko ei siedä tupakansavua. Tosin ei esim. pakokaasua eikä muitakaan käryjä, joiden synnyttäjänä on vaikkapa grillaaminen tai ruuanlaitto tai vaikkapa nuotiosta lähtevä savu.
Vaikka niin mieheni kuin minäkin poltamme, niin koskaan emme ole polttaneet sisätiloissa.
Olkoonpa vaikka 40 astetta pakkasta niin ulos.
Poikamme ei polta, ja hänen lähelleenkään ei ole hyvä mennä vaälittömästi tupakanpolton jälkeen, koska tupakan haju hänen mielestään on kaamea. Kukaan hänen kavereistaankaan ei onneksi polta.
Vaikka poltan tupakkaa, niin munulla ei ole VIELÄ tupakkayskää, eikä minkäänlaiset kärytkään yskitä.
Tietynmääräisen homealtistuksen jälkeen saan muutaman tunnin kulutua hinkuyskämäisen kohtauksen, jonka seurauksena keuhkoputkeni erittävät limaa yskiessäni, myös nenukkani; päivän pari.
Poikamme työskentelee todetulla hometyöpaikalla.
Onneksi vielä ilman YSKIMISTÄ.
Tirskuu kuitenkin kotonakin ja kun käy lenkillä nenukkaa kuuluu niistävän useita kertoja sen jälkeen???
Onneksi ei vielä ole ollut yhtään flunssa per vuosi.
Valista vain poikiasi ja poikasi morsianta.
Turhia euroja kuluu tupakanpolttoon.
Ja mikäli sairastuu, olkoonpa sairaus mikä tahansa, niin lääkärin mielestä tupakanpoltto on sen sairauden aiheuttanut, eli itse olet tilaasi syyllinen.
Minä vain olen ihmetellyt miksi tupakan polttaminen ei aiheuta minulle allergista reaktiota. Tupakanpoltto loppuisi siihen paikkaan.
Kun tuossa pe-iltana popsin yhden Kabanossin ja heräsin aamuyöstä huuliturvotukseen seuraillen sen etenemistä muutaman tunnin, niin päätinpähän taas olla syömättä Kabanossia yhteen vuoteen.
Lisäksi eduskunnan oikeusasiamies on kanteluratkaisussaan 11.3.2002 esittänyt kantanaan, että potilaan tulisi voida saada keskustella vakuutuslääkärin kanssa hylkäysperusteista, jos ne muuten ovat jääneet epäselviksi: "Tämän lisäksi eläkkeenhakijalla tulee käsitykseni mukaan olla mahdollisuus keskustella myös päätökseen liittyvästä lääketieteellisestä arvioinnista eläkelaitoksen palveluksessa olevan lääkärin kanssa." Päätöksen numero on eoak 1084/2000 ja se löytyy julkaistujen ratkaisujen joukosta oikeusasiamiehen nettisivuilta.
TTL:lla on yksipuolinen allergiakäsitys, kuten ystävämme palstamme kaikkitietävä professori "Homeherkkä" toteaa.
TTL on tosiaan kusettanut koko ajan väittäen, että kosteusvaurio aiheuttasi ns. perinteistä allergiaa. Nyt myös väittävät, että kosteusvauriosta voi syntyä myös ns. perinteinen allerginen alveoliitti eli homepölykeuhko. Ei kuulkaa, MITÄÄN TÄLLÄISTÄ EI TAPAHDU KOSTEUSVAURIOSTA JOHTUEN.
Henkka, Piipari, Tuppurainen etc. ovat vuodesta 1995 lähtien kusettaneet joka ainutta heillä ammattitautitutkimuksissa ollutta. Ovat vain tylysti jättäneet kertomatta, että sairautesi johtuukin mikrobien erittämistä TOKSIINEISTA, eikä itiöistä.
Tämä oli se tutkimus, johon Työsuojelurahasto suuressa tyhmyydessään myönsi peräti 100 000 €. Rahat menivät siis kankkulan kaivoon.
ystävällisin bakteerimyrkkyterveisin
Pekka Nikkola
Vaikkei TTL olisi koskaan sanonut asiasta mitään, olisivat muut tutkimuslaitokset tienneet, että 6 % Suomen väestöstä on herkistynyt IgE-välitteisesti kosteusvauriomikrobeille, homeille ja hiivoille.
Alveoliitista olet itse vouhkannut eniten. Alveoliitti on sama asia kuin homepölykeuhko. Samalla lailla kuin hyttynen on sama asia kuin itikka tai kusiainen on sama asia kuin keltamuurahainen. Ymmärsitkö? Homepölykeuhko on suomen sana, alveoliitti tulee latinasta. Samalla lailla keuhkoahtaumatauti on sama asia kuin COPD. Diabetes on sama asia kuin sokeritauti. Hypertonia on sama asia kuin verenpainetauti. Ne ovat siis synonyymejä niin kuin sinun pitäisi biokemistinä hyvin tietää. Jos siis olet mikään biokemisti.
Lukeeko siinä samassa kirjeessä, ettet itse hyödy tutkimuksesta ja että sinulta otetut näytteet saadaan vapaasti käyttää? Lukeeko myös, ettet saa uutta oikeata diagnosia, vaikka jotain uutta silloisesta terveydentilastasi selviäisi?
Minä sain aikoja sitten vastaavanlaisen kirjeen, jossa lisäksi luki suunnilleen näin, eri sanoilla vain...
tuo aloitusviesti on vuodelta 2006. Keskustelupalstaan on tullut sellainen muutos, että vanhoja viestiketjuja voi nostaa päällimmäisiksi kirjoittamalla niihin jonkun viestin.
Repikää tästä, nordmanin tutkimuksen haukkujat:
(Tässä Nordmanin ohjaama väitöskirja, jossa nimenomaan selvästi todetaan, että homekosteasta työpaikasta aiheutuu astmaa.)
Asthma in damp indoor work environments
DOCTORAL DISSERTATION
Supervisors: Henrik Nordman, Adjunct Professor
Finnish Institute of Occupational Health
Helsinki, Finland
Jukka Uitti, Adjunct Professor
Finnish Institute of Occupational Health
Tampere, Finland
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37471/asthmain.pdf?sequence=1