Hain tämän kevään yhteishaussa Ammattikorkeakouluun ja mua kiinnosti erään koulun oppaassa ollut lause "Meillä ei ole erityisopiskelijoilla kiintiöitä" Hiemanko olisi hienoa, jos olisi kiintiöt. Ajatellaanpa vaikkapa ADHD-ihmisiä tms. joille täytyy olla hieman sellaista virikkeisempää työtä ja sisältöä ehkä koko elämään. Tämä voisi vähentää huomattavasti esim. päihdeongelmia.
Toinen asia, mikä ihmetyttää on sellainen, että ajatellaan opiskelun olevan sellaista ns. paremman porukan hommaa, jotka vieroksuvat työtä. Voi olla, että monelta jää opiskelut suorittamatta tällaisen ikävän asenteen takia. Opiskelua ei nähdäkään mahdollisuutena, vaan rasitteena. Samalla sitten on kortistot täynnä työttömiä ja jotkut palavat aivan loppuun epäsopivalla alalla.
Toinen asia, mikä ihmetyttää on sellainen, että ajatellaan opiskelun olevan sellaista ns. paremman porukan hommaa, jotka vieroksuvat työtä. Voi olla, että monelta jää opiskelut suorittamatta tällaisen ikävän asenteen takia. Opiskelua ei nähdäkään mahdollisuutena, vaan rasitteena. Samalla sitten on kortistot täynnä työttömiä ja jotkut palavat aivan loppuun epäsopivalla alalla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä edellinen tarkoittaa, ettei ole erikseen sellaista määrää erityisopiskelijoita, joita otetaan sisälle, vaan kaikki ovat samalla viivalla. Joka on ihan OK sekin ja varsinkin ihan kaikkien itsetunnon kannalta. Olisiko peräti syrjintää, jos tällaiset kiintiöt olisi? Menisikö erityisopiskelijoilta halu opiskella, jos heidät eroteltaisiin ns. "normaali" väestöstä näin?