http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Tarkastuslautakunta huolestui Helsingin verotulojen ehtymisestä/1135220131966
Ovat löytäneet ongelmaan ratkaisun. Koululaiset, jotka eivät asu Helsingissä. Voi pyhä sylvi!
(Onko järkeä pitää yllä virkamiehistöä, joka ei ymmärrä asioista mitään?)
Ovat löytäneet ongelmaan ratkaisun. Koululaiset, jotka eivät asu Helsingissä. Voi pyhä sylvi!
(Onko järkeä pitää yllä virkamiehistöä, joka ei ymmärrä asioista mitään?)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Joku aika sitten täällä kepulaiset väittivät, että Helsinki kovasti hyötyy tällaisista koululaisista. Kun nyt todetaan, että asia on päinvastoin, asiasta ei saisi edes huomauttaa.
Niin.
Itseäni huvitti kokonaisuuden kannalta se tosiasia, että niin monessa poliittisesti valitussa toimielimessä on sellaista, että poliittisesti valveutuneet "akat" (sukupuolesta riippumatta) kinastelevat väriliitujen hankkimisesta lapsille suuremmista asioista paljon tajuamatta.
>>Tarkastuslautakunta kehotti kiinnittämään erityistä huomiota kustannusten laskentaan, jotta virastot ja luottamuselimet pystyisivät päättämään, mitkä palvelut kaupungin kannattaa tuottaa itse ja mitkä ostaa ulkoa.
Vertailun helpottamiseksi palveluille pitää määrittää laatuvaatimukset ja luoda laadunvalvontajärjestelmä.>Sosiaali- ja terveystoimi ylitti viimekin vuonna budjettinsa. Lautakunta kehotti panemaan hoitoketjut kuntoon, jotta potilas ei olisi kalliimmassa hoitopaikassa kuin hänen kuntonsa edellyttää.
"Tarkastuslautakuntajargonia". Kyllä sinun pitäisi se tietää.
Jos Helsingissä haluttaisiin säästää, pitäisi karsia menoja.
"Linnanmäkitalouden vaikutuksesta" puhdistetusta verotulorahoituksesta menee hukkaan virkamiesten ylisuurina palkkoina ja palkkioina ja tyhminä hankkeina.
Toinen asia mihin voisi kiinnittää huomiota, on esim. Osmo Soininvaaran paljon esillä pitämä asia: Hankintojen tarjouskilpailujen ongelmat. Halvalla ostetaan paskaa, kun hieman kalliimmalla saisi tarpeen mukaisen hankinnan.
Yleensä tarjouksista päättää asiantuntematon joukkio nuorisopoliitikkoja, halvimman hinnan perusteella. Voisin arvioida, että tästä aiheutuu kaupungille suurimmat verotulojen menetykset.
Olet oikeassa siinä, että palvelujen ostaminen on ongelma. Sitä ei kunnissa osata.
Jos tarjouskilpailu on sitä, että julkinen, kunnan julkisena monopolina hoitama palvelu huutokaupataan yksityiselle, joka sen halvimmalla suostuu toteuttamaan, luodaan yksityinen monopoli, jolle ei ole asetettu laatukriteereitä ja jota ei kukaan ylsityistämisen jälkeen valvo.
Siinä mennään todella huonoon suuntaan.
Ainoa ratkaisu, jota itse pidän järkevänä on se, että valtuustot päättävät laatukriteerit, lautakunnat organisoivat laadun valvonnan, ja palvelu pilkotaan sopiviin osiin, jotka kilpailutetaan erikseen, mutta niin, ettei kaikkea anneta yhdelle palveluntuottajalle.
Näin voitaisi tehdä esim. vanhustenhuollossa, palvelutalojen ja vanhainkotien kesken. Kupin palvelutalo ja vanhainkoti voisi olla oma itsenäinen yksikkönsä, jolloin palvelutuotanto, organisointi ja johtaminen olisivat mahdollisimman lähellä asiakkaita, eli vanhuksia. Tästä on Helsingissä hyviä kokemuksia ainakin minulla omien vanhempieni ja sukulaisteni kohdalla.
Suurissa kunnissa tulee ongelmaksi se, että asiantuntemusta ei saada lautakuntiin, koska lautakuntapaikat jaetaan ns. jäminä puolueiden ehdokkaille.
Neljässä vuodessa ei opi kokonaisvaltaiseen johtamisvastuuseen lautakunnan jäsenenä, vaikka kuinka olisi toiminut alallaan työntekijänä tai budjetoidun rahan kuluttajana.
Pienemmissä kunnissa on osaajia, jotka tuntevat oikeasti ihmiset ja asiat.
Jotkut kunnat osaavat, joidenkin osalta toiminta on onnetonta tumpelointia. Esimerkiksi Helsingissä (tunnen asian) eräällä hallinnonalalla esiintyi päältäpäin näkyen ns. korruptiota ja kilpailulainsäädännön rikkomuksia. Mutta sen sijaan, että asiassa veronmaksajat olisivat hävinneet - päinvastoin voittivat, koska viranomainen osasi ohjata (laittomasti kannaltaan) kunnan rahat kuntalaistn kannalta parhaisiin valintoihin laatutoimittajilta!
Kun jossakin kunnassa osataan ja jossakin ei, niin lautakuntien arvostusta pitäisi nostaa enemmän siten, että niihin hakeutuisi poliittisen puoluetaustan sijaan ammattiosaajia.
Enpä olisi kovin yllättynyt, jos kuntasektorilla lähdettäisiin kehittämään erillisiä lautakuntavaaleja tai muuta vastaavaa lähidemokratiaa. Moni asiantuntija haluaisi toimia lähiympäristönsä eduksi lautakunnassa, mutta ei halua puolueeseen sitoutuneeksi valtuustoehdokkaaksi - eikä käytännössä haluaisi maksaa vaalimainontarahoja.
Esimerkiksi itse voisin toimia lautakunnassa ilman poliittisia sidonnaisuuksia jos minut valittaisiin sinne suoraan ilman puoluetaustaa.
Niin, ja hyvä homma, että joskus palvelujen yksityistäminen ja kilpailu onnistuu, kuten sukulaistesi kohdalla. :-)
Kuten Amerikassa?
Kirjoitat mielenkiintoista asiaa. Ei hassumpi ajatus, että kuntien kasvaessa voitaisi siirtyä siihen, että lautakuntien jäsenet valittaisi osin samassa yhteydessä.
Sen verran minäkin muistan Helsingistä kuulleeni, ettei innokkuus lautakuntien jäsenyyteen paljoakaan korreloi ao. lautakunnan toimialueen ammattiosaamisen kanssa.
Ei asiantuntijoiden määrä lautakunnissa ainakaan lisääntyisi, jos niiden kokoonpano määrättäisiin yleisillä vaaleilla. Eivät äänestäjät tavallisesti pidä ehdokkaan osaamista ja pätevyyttä ensisijaisena äänestyskriteerinään.
Sitä paitsi kuntalaisia olisi varmaankin vaikea saada aktivoitua vaaliin, jossa annetaan yhtä monta ääntä kuin on lautakuntiakin.
Kritiikki on paikallaan aina uusille ehdotuksille.
Olisiko sulla joku toinen malli ehdolle?
Kiitos Jäbä ideani (onhan tuota jo jenkeissä:-)) kannatuksesta!
Pohditaanpa vielä, mutta SAATTAISI olla tällaista ilmaa olemassa, johon poliittisen järjestelmän pitäisi mielenkiinnolla puuttua ja ns. "kauankaivatun" lähidemokratian pitäisi tulla esille.
Itse tunnen asiallisia tyyppejä, jotka vain murisevat "herrojen tyhmyyksistä", vaikka heillä itsellään olisi paljon annettavaa lähiympäristölleen. Eivät halua samaistua mihinkään puolueeseen.
Lähidemokratiaa kannattaisi miettiä osana kuntarakenneuudistusta, mutta viimeistään silloin, kun pääkaupunkiseudun kaupungit joskus yhtyvät.
Esim Helsinki on jo nyt sen kokoinen, että parempi tuntuma eri kaupunginosiin ei olisi valtuustossa pahitteeksi. Se voisi tapahtua vaikkapa kunnallisvaalien yhteydessä valittavien kaupunginosalautakuntien muodossa, joilta pyydettäisi lausunnot niiden alueella toteutettaviin hankkeisiin.
Kuntaliitoksissa samaa voisi ajatella siten, että vanhat kunnat valitsisivat omat lautakuntansa ainakin uuden kunnan ensimmäiseksi vaalikaudeksi, minkä jälkeen arvioitaisi tarvitaanko niitä jatkossa.
Mitä, jos lautakuntien jäsenistä valittaisi vaalilla puolet ja lautakunta sitten nimittäisi asiantuntijoista toisen puolen?
En pitäisi poissuljettuna sitäkään, että lautakuntien jäsenet valittaisi verkkoäänestyksellä ruksaamalla kunkin lautakunnan ehdokkaista yksi nettilomakkeella, jossa ovat kaikki lautakunnat kaikkine ehdokkaineen ja ansioluetteloineen.
Tätä varten tarvittaisi koneita kirjastoihin ja ennakkoäänestyspaikoille sekä jokin kontrolli varmistamaan, että kukin äänestää vain yhden kerran.
Utopiaa varmaan vielä, mutta totta ehkä 10-20 vuoden kuluttua?
Unohtui kritiikistäni sekin, että nykyisen lain mukaan vähintään 40 prosenttia lautakuntapaikoista on jaettava sukupuolen perusteella. Sekään ei toteutuisi kansanvaalissa.
Tuo pakollinen sukupuolikiintiö vähensi asiantuntemusta lautakunnista vaikka sinänsä kaunis ajatus olikin, että miehet pääsevät päättämään hoivatyöstä ja naiset rakennushommista.
Valittakoon lautakunnat nykymallilla. Olennaisempana pidän siirtymistä demokraattiseen maakuntahallintoon, jonka toteuduttua tärkeimmät asiat siirtyvätkin sinne.