Ulkoasiainministeriö
31.5.2006 13.48
Perustuslakisopimuksen ratifioiminen etenee
Hallitus esittää perjantaina eduskunnalle annettavassa hallituksen esityksessä perustuslakisopimuksen ratifioimista.
Perustuslakisopimus, viralliselta nimeltään sopimus Euroopan perustuslaista, on Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen kansainvälinen sopimus, jonka voimaantulo edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimista. Sopimuksen tarkoituksena on korvata sopimukset, joihin Euroopan unioni nykyisin perustuu.
Uuteen sopimukseen perustuva Euroopan unioni olisi oikeudellisesti ja poliittisesti olemassa olevan Euroopan unionin seuraaja. Sopimuksella yhdistetään nykyinen Euroopan yhteisö ja Euroopan unioni yhdeksi yhtenäiseksi oikeushenkilöksi. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat unionin rakenteen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, sen toiminnan tehostaminen ja tuominen lähemmäksi kansalaisia. Uudistuksella pyritään myös saattamaan unionin toimielinjärjestelmä vastaamaan paremmin laajentuneen unionin tarpeita.
Perustuslakisopimuksen pohdintatauko
Eurooppa-neuvosto antoi kesäkuussa 2005 julkilausuman perustuslakisopimuksen pohdintatauosta sen jälkeen, kun Ranskassa ja Alankomaissa järjestetyissä kansanäänestyksissä enemmistö oli äänestänyt sopimuksen ratifioimista vastaan. Julkilausuman mukaan pohdinta-aikana kussakin maassa käydään laaja keskustelu, johon otetaan mukaan niin kansalaiset, kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet, kansalliset parlamentit kuin poliittiset puolueetkin. Kansanäänestysten ei katsottu kyseenalaistavan kansallisten ratifiointiprosessien jatkamisen oikeutusta. Eurooppa-neuvosto sopi, että ratifioinnin aikataulua eri jäsenvaltioissa tullaan tarvittaessa mukauttamaan näiden tapahtumien perusteella ja kussakin jäsenvaltiossa vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.
Suomessa eduskunta on jo ennen ratifiointiesitystä käsitellyt sopimusta valtioneuvoston selonteon (VNS 6/2005 vp) pohjalta. Eduskunnan käsittelyssä yhdyttiin valtioneuvoston kokonaisarvioon, jonka mukaan perustuslakisopimus muodostaa kokonaisuuden, joka on tasapainoinen ja Suomen kannalta hyväksyttävä.
Sopimuksen ovat jo ratifioineet Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari ja Viro. Myös Belgiassa ratifiointi on lähes valmis.
Eurooppa-neuvosto tekee kokouksessaan 15.-16. kesäkuuta kokonaisarvion jäsenmaissa käydyistä keskusteluista ja päättää perustuslakisopimusta koskevan prosessin jatkosta unionissa.
31.5.2006 13.48
Perustuslakisopimuksen ratifioiminen etenee
Hallitus esittää perjantaina eduskunnalle annettavassa hallituksen esityksessä perustuslakisopimuksen ratifioimista.
Perustuslakisopimus, viralliselta nimeltään sopimus Euroopan perustuslaista, on Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen kansainvälinen sopimus, jonka voimaantulo edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimista. Sopimuksen tarkoituksena on korvata sopimukset, joihin Euroopan unioni nykyisin perustuu.
Uuteen sopimukseen perustuva Euroopan unioni olisi oikeudellisesti ja poliittisesti olemassa olevan Euroopan unionin seuraaja. Sopimuksella yhdistetään nykyinen Euroopan yhteisö ja Euroopan unioni yhdeksi yhtenäiseksi oikeushenkilöksi. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat unionin rakenteen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, sen toiminnan tehostaminen ja tuominen lähemmäksi kansalaisia. Uudistuksella pyritään myös saattamaan unionin toimielinjärjestelmä vastaamaan paremmin laajentuneen unionin tarpeita.
Perustuslakisopimuksen pohdintatauko
Eurooppa-neuvosto antoi kesäkuussa 2005 julkilausuman perustuslakisopimuksen pohdintatauosta sen jälkeen, kun Ranskassa ja Alankomaissa järjestetyissä kansanäänestyksissä enemmistö oli äänestänyt sopimuksen ratifioimista vastaan. Julkilausuman mukaan pohdinta-aikana kussakin maassa käydään laaja keskustelu, johon otetaan mukaan niin kansalaiset, kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet, kansalliset parlamentit kuin poliittiset puolueetkin. Kansanäänestysten ei katsottu kyseenalaistavan kansallisten ratifiointiprosessien jatkamisen oikeutusta. Eurooppa-neuvosto sopi, että ratifioinnin aikataulua eri jäsenvaltioissa tullaan tarvittaessa mukauttamaan näiden tapahtumien perusteella ja kussakin jäsenvaltiossa vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.
Suomessa eduskunta on jo ennen ratifiointiesitystä käsitellyt sopimusta valtioneuvoston selonteon (VNS 6/2005 vp) pohjalta. Eduskunnan käsittelyssä yhdyttiin valtioneuvoston kokonaisarvioon, jonka mukaan perustuslakisopimus muodostaa kokonaisuuden, joka on tasapainoinen ja Suomen kannalta hyväksyttävä.
Sopimuksen ovat jo ratifioineet Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari ja Viro. Myös Belgiassa ratifiointi on lähes valmis.
Eurooppa-neuvosto tekee kokouksessaan 15.-16. kesäkuuta kokonaisarvion jäsenmaissa käydyistä keskusteluista ja päättää perustuslakisopimusta koskevan prosessin jatkosta unionissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ruotsi,Ranska ,Holanti, Tsekki,Puola,Englanti,Tanska,Portugali,
Suomi irtopisteitä hakemassa ja perseen-nuolentaa?
Belgia-Brysseli akseli ei ole ratifioinnut ja vedättää "etuuksia" Eu:n ytimessä.
Perustuslaki voi tulla voimaan vain KAIKKIEN
jäsenmaiden hyväksymänä.Joten tässä muodossaan,
jossa Ranska ja Hollanti sen hylkäsivät se ei
tule voimaan:kuollut ei herää henkiin vaikka
kuollutta kävelytettäisiin ympäri eurooppaa.
Puolan parlamentti luultavasti tyrmää hankkeen,
joten asia alkaa pian olla selvä:eikö eu:ssa
ole muuta tekemistä kuin puuhailla haudatun
asian ympärillä vai mikä tässä maksaa? Suomi
voi tehdä mitä tahtoo ja osoittaa nöyristelyn-
halunsa ja kumarrustaipumuksensa eu:lle ja samalla vähän pyllistää oman kansansa mielipiteille (ei kansanäänestykselle,vaan parla-
mentti päättää).Aaveita ei voi ampua,mutta
kummittelua pidetään yllä puhumalla EU:n perus-
tuslaista,ikäänkuin se jatkaisi maallista vael-
lustaan vaikka se tapettiin jo Ranskassa.
Vive la roi!! vaikka ludvig XVI oli jo päänsä
hukannut.
Perehdy ensin asiaan, mistä on kysymys.Nyt ei ole
kysymys ratifioinnisssa EU:n perustuslain lopullisesta päättämisesta, vaan tahdon ilmaisemisesta suurimmassa osassa EU-maita, että jotakin parnnusta ja johdonmukaisuutta nykyiseen EU-hallintoon tarvitaan jatkossa vaikka EU-perustuslakisopimuksen muodossa.