Hei!
Olen tässä pitemmän aikaa pelännyt, että sairastun syömishäiriöön. Useita vuosia sitten, kun olin 11-vuotias, en yhtäkkiä enää pystynyt syömään mitään. Laihduin hurjasti ja luulin, että kuolen, mutta puolen vuoden jälkeen se meni ohi - luojan kiitos.
Syömisestä tulee minulle nykyään niin kamalan huono omatunto ja samalla myös huono olo, että haluaisin oksentaa. Ongelmana on se, että pelkään oksentamista yli kaiken. Mitä ihmettä minä teen? En kestä tätä syyllisyyttä ja ahdistusta. Otan siihen rauhoittavia, mutta en haluaisi niihinkään jäädä koukkuun.
Vihaan itseäni. En ole koskaan kauheasti välittänyt ulkonäöstäni tai painostani, minulla on nyt hieman ylipainoa kun olen viimeisimmän vuoden ahmimisella lihonut. Ei tuo psykosomaattinen paha olo johdu vain siitä, että tahtoisin olla laihempi vaan se tulee itseinhosta.
En uskalla kertoa ongelmasta psykiatrille tai psykologille, jotenkin kamalan noloa pelätä oksentamista. Fobia on ollut voimakas pienestä asti enkä tiedä, mistä se tulee.
Olen tässä pitemmän aikaa pelännyt, että sairastun syömishäiriöön. Useita vuosia sitten, kun olin 11-vuotias, en yhtäkkiä enää pystynyt syömään mitään. Laihduin hurjasti ja luulin, että kuolen, mutta puolen vuoden jälkeen se meni ohi - luojan kiitos.
Syömisestä tulee minulle nykyään niin kamalan huono omatunto ja samalla myös huono olo, että haluaisin oksentaa. Ongelmana on se, että pelkään oksentamista yli kaiken. Mitä ihmettä minä teen? En kestä tätä syyllisyyttä ja ahdistusta. Otan siihen rauhoittavia, mutta en haluaisi niihinkään jäädä koukkuun.
Vihaan itseäni. En ole koskaan kauheasti välittänyt ulkonäöstäni tai painostani, minulla on nyt hieman ylipainoa kun olen viimeisimmän vuoden ahmimisella lihonut. Ei tuo psykosomaattinen paha olo johdu vain siitä, että tahtoisin olla laihempi vaan se tulee itseinhosta.
En uskalla kertoa ongelmasta psykiatrille tai psykologille, jotenkin kamalan noloa pelätä oksentamista. Fobia on ollut voimakas pienestä asti enkä tiedä, mistä se tulee.
Vastaukset 1
Vanhimmat
pelkohan on normaali tunnetila. Pelko syntyy hallinnan menettämisestä; tilanne riistäytyy omista käsistä, ei pysty enää vaikuttamaan tilanteen kulkuun, vaan muut tekijät päättävät omasta elämästä. Ihminen haluaa hallita itse tilanteensa. oksentamisen pelkäämisessä ei ole varmasti yhtään mitään pahaa, todellakin se voi olla pelottavaa aivan luonnollisestikin; Se tulee kun on tullakseen, sitä ei voi hallita, sitä ei voi lopettaa kesken, se tyhjentää kaiken minkä päättää. Toisaalta pelkäät varmasti oksentamista myös siksi, että menetät laajemminkin elämän hallinnan; bulimikko ei määrää enää itse elämäänsä, vaan ruoka määrää hänen elämästään.
Tuosta pelosta ei kannata hankkiutua eroon, sillä oksentaminenhan on epämiellyttävää tilanteessa kuin tilanteessa, ei siitä kannata opetella pitämäänkään. Mutta pelon kanssa voi oppia elämään, kuten kaikkien pelkojen kanssa voi oppia elämään.