Onko lestadiolaisessa uskonnollisuudessa koskaan ollut hengellistä väkivaltaa? Siis onko jossain ihan selvästikin rajoituettu ajatuksen ja omantunnonvapautta.
Olipa nimittäin mielenkiintosia ajatuksia asiasta uskontojen uhrit ry:n kotisivuilla. (http://www.uskontojenuhrientuki.fi).
Kannattaa vilkaista jsivuja ihan siksi otta elävässä kristillisyydessä ei koskaan sorruttaisi väheksymään toisen ihmisen omantunnon kysymyksiä.
Olipa nimittäin mielenkiintosia ajatuksia asiasta uskontojen uhrit ry:n kotisivuilla. (http://www.uskontojenuhrientuki.fi).
Kannattaa vilkaista jsivuja ihan siksi otta elävässä kristillisyydessä ei koskaan sorruttaisi väheksymään toisen ihmisen omantunnon kysymyksiä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vl-liikkeen opetuksen peruslähtökohtia on kollektiivinen omatunto, joka syrjäyttää yksilön omantunnon. Kun kollektiivista omaatuontoakaan ei yhdessä muodosteta vaan se sanellaan ylhäältä, voidaan täydellä syyllä puhua ajatuksen ja omantunnonvapauden rajoittamisesta.
Jos aikuinen ihminen tämän asian lähtökohdakseen vapaaehtoisesti hyväksyy, asia on ok.
Lasten ja nuorten kohdalla tilanne on toinen.
ollut eikä toivoakseni tule koskaan olemaankaan, vaikka edellinen vastaaja muuta höpäjääkin...
Jos joku yksittäinen kristitty on joskus harhautunut väkivaltaan, se on hänen lankeemuksensa eikä sitä pidä yleistää koko vl-kristillisyyttä koskevaksi: esim. jos joku romaani tappaa jonkun, niin ei kait koko heimoa pidä syyllistää?
>Vl-liikkeen opetuksen peruslähtökohtia on kollektiivinen omatunto, joka syrjäyttää yksilön omantunnon. Kun kollektiivista omaatuontoakaan ei yhdessä muodosteta vaan se sanellaan ylhäältä, voidaan täydellä syyllä puhua ajatuksen ja omantunnonvapauden rajoittamisesta.
Jos aikuinen ihminen tämän asian lähtökohdakseen vapaaehtoisesti hyväksyy, asia on ok.
Lasten ja nuorten kohdalla tilanne on toinen. >
Vapaaehtoisuus jos mikä on suhteellinen käsite. Myös siihen pitäisi pyrkiä että jokainen nuori on vapaa ajattelemaan omana itsenään. Helposti käy niin että vl-usko on enemmän kasvatuken kuin valinnan tulos. Ajattelun vapautta rajoitetaan sillä että kun asioista keskustellaan aikuistenkaan kesken niin keskustelu sisältää usein seuraavan laisia osia
- uskovaiset eivät joudu kyseisten asioitten kanssa tekemisiin (mikä ei ole totta)
- uskovaiset ei tarvitse ajatella moisia asioita (jos nuorista on kyse sitä enemmän he kuitenkin ajattelevat)
- ei ole tapana (ei ole vastau vaan väistö)
- en oikeen osaa sanoa mutta siionissa on tapana tehdä .... (ehdollistaminen)
- kyllä kannattaisi puhua jonkun puhujan kanssa asiasata (auktoriteetiin vetoaminen)
Vapaata ajattelua on helppo rajoittaa sillä että toisinajattelijat "kivitetään julkisesti". Sillä kuinka tarkasti ajattelet saman kaavan mukaan mitataan sitä kuinka hyvä uskovainen olet tai et ole.
Silloin kun siionissa toimii vapaa uskomiskultuuri ongelmia ei ole. Tämä vaan on aika paikkakuntasidonnaista kuinka tiukkiin raameihin ihmiset ja asiat pannaan.
Väkisin tuntee uskossa väsymistä kun käytännön elämä ja ajatukset kulkee eri rataa kuin virallisen linjan ihanteet. Kirjoituksesi kohdat ovat totta. Milloinkahan puhujat ja SRK:n johtohenkilöt ymmärtävät että koulutetut nuoret eivät ole robotteja joita voidaan ohjelmoida ja jotka tahdittomasti toistavat opetettuja teesejä.
Olen lukenut paljon tätä palstaa ja tullut siihen lopputulokseen että kohta vanhoillislestadiolaisuus purkautuu väkisin johonkin eri suuntaan. On aivan mahdoton tilanne että virallisissa tilaisuukksissa ei voi puhua muuten kuin niin että on yhteinen puheenparsi. Vanhoillislestadiolaisilla nuorilla ei ole ollut mitään kontaktiväylää mihinkään suuntaan ennen internettiä. Kristillisyyden omat julkaisut eivät sisällä ajattelua ja mielipiteiden vaihtoa. Mitkään RY:n tilaisuudet eivät mahdollista oikeanlaista ajatustenvaihtoa. Oikeastaan tilanne on sellaisen kohdalla joka itsekkin muodostaa maailmankuvaa aivan mahdoton. Ei jää nuorelle mitään tilaa itselle, kaikki virallisesta totuudesta poikkeava on syntiä.
Onneksi on internet niin voi uskovaiset kirjoitella yhteisiä kokemuksia. Meidän rauhanyhdistyksellä seurakuntaillat joissa pitäisi olla keskustelua ovat aivan tyhjiä. Sitten kun kerran eräs sisar yritti vähän kysellä maailman synneistä ja keskustella että ovatko ne edes syntiä niin puhuja kävi sanomassa että kysymyksen esittäjä puhui sielunvihollisen äänellä. Sitten kukaan ei uskaltanut enää käyttää puheenvuroa.
Vuosikokouksessa kehotettiin avoimeen keskusteluun ja avoin keskustelu tarkoitti sitä että esitettiin erillaisia mielipiteitä pesukoneen hankinnasta. Ei nuoret kouluja käyvät ihmiset jaksa tällaista jos tapakulttuuri ei muutu avoimempaan ja jotenkin yksilöllisempään suuntaan. Ei ihmiset ole kuin joukko robotteja joiden on pakko marssia samaa tahtia. Jokainen ihminen on yksilö ja tunteva omalla tavallaan.
enkä varmaan syyttä.
täällä mesoo ja on muka olevinaan vl, mutta kuulepa, ei me vl todellakaan olla mitään srk:n ohjailemia robotteja. Höpö höpö sinun kirjoituksellesi. Olen tavannut satoja ajattelevia nuoria, jotka sydämen uskolla ahkeroivat kilvoitella ja joilla on aivan samanlainen puheenparsi. Se ei tule srk:n tai jonkun puhujan ohjauksesta vaan itse Jumalan Pyhä Henki opettaa samalla tavalla. Ei Jumala ole sekaseuraisuuden Jumala.
Kirjan on kirjoittanut Jorma Kurvinen. Kirjan nimi: Raportti lestadiolaisuudesta.
Kirjassa on paljon esimerkkejä siitä, miten lestadiolaiset painostavat ihmisiä, ts. henkistä väkivaltaa. Asiaa yritetään kiistää. Television takia on mummoja ja muita itketetty yömyöhään.
Kirja on valaiseva esimerkki. Sen luettuaan ymmärtää paremmin, mistä siinä hommassa on kysymys.