Mikäköhän ihmemies oli ykköskehällä eilen illalla siinä yhdentoista maissa mersulla liikenteessä...
Ajelin ihan rauhallisesti mittarin mukaan 90 km/h nopeutta (tod. nop. noin 85 km/h). Mersu tulee ohi arviolta 100 km/h nopeudella, kurvaa eteen ja alkaa hidastamaan. Nostan jalan kaasulta ja annan vauhdin tippua jonnekin alle 80 km/h nopeuteen kunnes lahdentie (stadin suuntaan) tulee vastaan ja pääsen siirtymään oikealle kaistalle ja sitä kautta ohi.
Mutta siis mikä saa ihmisen täysin tyhjällä tiellä vetäisemään ensin ylinopeutta ohi ja sitten kurvaamaan eteen tukkimaan tietä?
Malliesimerkki tälläkin palstalla mainostetusta nysväristä kyseessä. :)
Ajelin ihan rauhallisesti mittarin mukaan 90 km/h nopeutta (tod. nop. noin 85 km/h). Mersu tulee ohi arviolta 100 km/h nopeudella, kurvaa eteen ja alkaa hidastamaan. Nostan jalan kaasulta ja annan vauhdin tippua jonnekin alle 80 km/h nopeuteen kunnes lahdentie (stadin suuntaan) tulee vastaan ja pääsen siirtymään oikealle kaistalle ja sitä kautta ohi.
Mutta siis mikä saa ihmisen täysin tyhjällä tiellä vetäisemään ensin ylinopeutta ohi ja sitten kurvaamaan eteen tukkimaan tietä?
Malliesimerkki tälläkin palstalla mainostetusta nysväristä kyseessä. :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
ajelipa eräänä päivänä viereeni motarilla auto, jossa oli ikkuna veivattu auki puoleenväliin. Lähti sitten oikealle. Taisi olla joku häirikkö.
Ei tuo kuulosta nysväriltä. Sillä oli jokin muu -pahempi- ongelma...
tai huonompi auto (millä avuilla k.o. antikaahailija nyt sitten sitä paremmuutta määritteleekään), joten sinua piti ojentaa. Jos oli yhtä hyvä auto, mitattiin kikkeleitä, mutta kaverin harmiksi et sitä älynnyt.
Sillä mese, minulla folkkari... En usko tuon provosoineen kyllä ketään, on sen verran "väritön" kulkuväline.
Kikkelinmittausta en ymmärrä kun ei ole liikennevaloja joista lähteä, eikä selvästikään (minulla) halua ajella ylinopeutta. Joskus teininä tuotakin tuli kokeiltua, mutta autosta loppui teho jossain parin sadan kohdilla ja kaveri häipyi horisonttiin. :)
Ehkä siellä oli sellainen kuski joka tykkää tappituntumasta, siis saavana osapuolena. Minä en tykkää, kummallakaan tavalla, joten ohi vaan kunhan tilaa tuli (vasemmalta en viitsinyt koukata, siitä olisi jo voinut provosoitua).