Maanantaiaamun tv-uutiset vahvisti sen, mitä olen kirjoittanut tällä ja aikoinaan myös muilla politiikan palstoilla moneen kertaan: keskittynyt kaupan rakenne on hintakilpailun este.
http://www.yle.fi/yle24/videosali/index.php?a=1&t=1&q=1
S-ryhmän ja Keskon hallitsema päivittäistavarakauppa käärii Suomessa Euroopan neljänneksi suurimmat katetuotot, kaksinkertaiset mm. Saksaan verrattuna. Maitolitran hinnasta jää neljännes kaupalle ja leipä on huippukallista, kun se muualla maksaa vain joitain kymmeniä senttejä. S-ryhmä ja Eka-yhtymähän ostivat 80-luvulla satoja pienleipomoita maakunnista ja lopettivat ne tehdäkseen tilaa omille suurleipomoinvestoinneilleen.
S-ryhmän pääjohtaja selittelee uutisissa, että nimenomaan kahden hallitsevan kaupparyhmän tasavahvuus takaisi aidon kilpailun, mutta käytännössähän ei noin ole. Aito hintakilpailu puuttuu Suomesta.
Kipialun puuttuminen sallii sen, että suuret keskusliikkeet vievät kuluttajan rahat uusien ja yhä suurempien kauppakeskusten rakentamiseen jotta voisivat lopettaa loputkin kylä- ja korttelikaupat sekä vaanhojen ostoskeskusten pienemmät marketit, koska suurissa yksiköissä voi toimia kustannustehokkaammin. Keskusliikkeet panevat kuluttajan ajamaan kauppaan omalla kustannuksellaan, koska se ei maksa kekusliikkeille mitään eikä kaupan tarvitse kuljettaa ruokaa sinne, missä kuluttajat asuvat.
Tässä on asia, johon keskustan tulisi puuttua, jos se aikoo edistää elintarviketuotannon elinkelpoisuutta.
Nyt on nimittäin niin, että kilpailutilanteen puuttuminen ja kaupan rahastamat huippukatteet ovat pois ostovoimasta eli kuluttajan valinnaisesta kulutuksesta, kun pääosa etenkin pienituloisten ansioista sitoutuu pakolliseen ruokaan eikä rahaa juuri muuhun enää riitä. Tämä vähentää mm. palvelujen kysyntää, hidastaa työllisyyden paranemista ja pitää yllä valtiolle kalliiksi tulevaa, rakenteellista työttömyyttä.
Nyt pitäisi keskustalla olla rohkeutta nostaa kissa pöydälle ennen eduskuntavaaleja huolimatta siitä, että S-ryhmä sponsoroi ilmeisesti jälleen kerran hyvin merkittävästi keskustan vaalibudjettia.
Saman voisi toki sanoa kokoomukselle Keskon suhteen, mutta jääköön maininnalle, koska tämä on keskustan politiikkaa koskeva palsta.
http://www.yle.fi/yle24/videosali/index.php?a=1&t=1&q=1
S-ryhmän ja Keskon hallitsema päivittäistavarakauppa käärii Suomessa Euroopan neljänneksi suurimmat katetuotot, kaksinkertaiset mm. Saksaan verrattuna. Maitolitran hinnasta jää neljännes kaupalle ja leipä on huippukallista, kun se muualla maksaa vain joitain kymmeniä senttejä. S-ryhmä ja Eka-yhtymähän ostivat 80-luvulla satoja pienleipomoita maakunnista ja lopettivat ne tehdäkseen tilaa omille suurleipomoinvestoinneilleen.
S-ryhmän pääjohtaja selittelee uutisissa, että nimenomaan kahden hallitsevan kaupparyhmän tasavahvuus takaisi aidon kilpailun, mutta käytännössähän ei noin ole. Aito hintakilpailu puuttuu Suomesta.
Kipialun puuttuminen sallii sen, että suuret keskusliikkeet vievät kuluttajan rahat uusien ja yhä suurempien kauppakeskusten rakentamiseen jotta voisivat lopettaa loputkin kylä- ja korttelikaupat sekä vaanhojen ostoskeskusten pienemmät marketit, koska suurissa yksiköissä voi toimia kustannustehokkaammin. Keskusliikkeet panevat kuluttajan ajamaan kauppaan omalla kustannuksellaan, koska se ei maksa kekusliikkeille mitään eikä kaupan tarvitse kuljettaa ruokaa sinne, missä kuluttajat asuvat.
Tässä on asia, johon keskustan tulisi puuttua, jos se aikoo edistää elintarviketuotannon elinkelpoisuutta.
Nyt on nimittäin niin, että kilpailutilanteen puuttuminen ja kaupan rahastamat huippukatteet ovat pois ostovoimasta eli kuluttajan valinnaisesta kulutuksesta, kun pääosa etenkin pienituloisten ansioista sitoutuu pakolliseen ruokaan eikä rahaa juuri muuhun enää riitä. Tämä vähentää mm. palvelujen kysyntää, hidastaa työllisyyden paranemista ja pitää yllä valtiolle kalliiksi tulevaa, rakenteellista työttömyyttä.
Nyt pitäisi keskustalla olla rohkeutta nostaa kissa pöydälle ennen eduskuntavaaleja huolimatta siitä, että S-ryhmä sponsoroi ilmeisesti jälleen kerran hyvin merkittävästi keskustan vaalibudjettia.
Saman voisi toki sanoa kokoomukselle Keskon suhteen, mutta jääköön maininnalle, koska tämä on keskustan politiikkaa koskeva palsta.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mikä estää esim. eurooppalaisten ruokajättien, kuten esim. Aldin rantautumisen Suomeen?
Olisiko yhtenä syynä Kokoomuksen ja SDP:n S-ryhmälle ja Keskolle antama kaupunkien parhaita kauppapaikkoja koskeva suojelu kaavoituksessa? Hankala on rakentaa kilpailevaa ruokakauppaketjua, jos ei löydy paikkaa mihin liikkeet sijoittaa.
Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin monopoliasemaan päässeiden kaupan keskusliikkeiden aseman uhkaaminen. Tälläkin alalla kukoistaa Suomen kaikessa hiljaisuudessa toimiva lahjontasysteemi omimmalla tavallaan. Ulos sitä ei näe, pois kitketyksi sitä ei saa.
S-ryhmän ja Keskon muutamassa vuodessa tarkan EU:n kilpailukontrollin alla luoma ruokamonopoli perustuu sanattomiin sopimuksiin. Ne ovat Suomessa yhtä luonnollisia kuin hengitys. Jokaisen suomalainen suuryrityksen johtajan tulee osata monopolien luomisen salakieli, muuten hän ei asemaansa pääse.
Kun markkinat ovat S-ryhmän ja Keskon hallussa, on tänne paha tulla ilman todella isoja pääomia. Joku ilmeisesti tulee siten, että ostaa Tradekan, mutta koska, sitä en osaa sanoa.
Kaupan ryhmittyminenhän on suljetun suunnitelmatalouden peruja. Silloin kilpailivat keskenään kaksi osuustoiminnallista keskusliikettä SOK, OTK ja kaksi yksityistä, TUKO ja KESKO.
Kauppiasvetoinen KESKO alkoi sulatti ensimmäisenä pois perinteisen tukkukauppaportaan integroidessaan kauppiaiden ketjuohjauksen tilauskirjoillaan niin tiukaksi valikoimahallinnaksi, että se sai otteen myös tavarantoimittajista. Pääsy KESKOn tilauskirjalle alkoi maksaa tavarantoimittajille yhteismarkkinointirahaa, ja tavarantoimittajat maksoivat, koska muuten olisi myymäläpeittoon jäänyt yli 35% aukko.
Seuraavaksi toimi OTK, joka Elantoa lukuunottamatta fuusioi alueosuusliikkeensä E-Osuuskunta Ekaan ja tteutti Keskoakin tiiviimmän ketjuohjauksen, koska myymäläpäälliköt olivat palkkatyöläisiä eivätkä kauppiaita ja tekivät tasan sen, mitä Helsingistä käskettiin.
TUKO joutui helisemään, koska tiukkojen ketjujen kustannustehokkuus antoi Keskolle ja Ekalle paremman hintakilpailumahdollisuuden alueellisesti. Perinteinen Tukolainen mallihan perustui itsenäisiin tukkureihin, joilla oli itsenäisiä, yksityisiä kauppiaita asiakkainaan. Niinpä Tukoa sitten alettiin tappaa lähinnä Keskon toimesta, eikä pitkä mies, Uolevi Manninen voinut mitään, kun Tuko myytiin hänen altaan pois.
Samaan aikaan oli käynnissä Ekan tappaminen, mutta Tradeka selvisi velkasaneerauksen avulla ja nyt sitä laitetaan myyntikuntoon, kun 3. suurin ei pysty millään samaan kustannustehokkuuteen kuin S-ryhmä ja Kesko.
Kahden suuren hallitsemille markkinoille on ulkopuolisten paha tulla. Vielä vaikeammaksi asian tekee suomalainen suljetun talouden jäänne: hyväveliverkostojen olemassaolo ja selkeä taloudellinen yhteistyö. Kaupan ryhmittymät ja kauppapaikkoja rakentavat grynderit rahoittavat kokoomuksen ja keskustan toimintaa, etenkin vaalien alla.
Laki vaalirahoituksen julkisuudesta ei taida oikein toimia, kun kytköksiä ei mediassa tuoda esiin. Vaikeaa se tietysti onkin, kun raha kiertää mainostuloina puolueiden lehtien kautta vaaleihin, jolloin se on kaupalle ja rakennusliikkeelle mainoskulu puoluelehdissä, eikä siis vaalirahoitusta.
SDP:n ja vasemmistoliiton kohdalla homma toimi aikanaan niin, että mainostoimisto sai ohjeet tehdä kokosivun ilmoitus sekä Demariin että kansan Uutisiin, ja kokosivulla oli tietty sopimushinta, jolla ei ollut mitään tekemistä normaalin ilmoitushinnan kanssa. Näin siirtyi rahaa punapääoman liikeyrityksiltä lehtien kautta puolueiden vaalikassoihin aivan laillisina liiketoiminnan mainoskuluina.
Vastapalveluksena hyvävelihomma tietenkin toimii niin, että kaavoittajat pitävät huolen ensin ystävien tarvitsemista kauppapaikoista. Ei kai Elannon ent. pääjohtaja Ylermi Runko olisi turhaan johtanut Helsingin rakennuslautakuntaa vuosikymmenet?
Yksi hyvävelihomman seuraus on ilmeisesti sekin, ettei kilpailuasiamies ole nähnyt aihetta tutkia kaupan ryhmittymiä. Vuosi pari sitten uutisoitiin pohjaismaiden kilpailuasiamiesten yhteisestä hankkeesta, kun Norjassa oli jokin kauppaketju jäänyt kiinni siitä, että se oli vaatinut tavarantoimittajilta markkinointirahaa, jotta tuote pääsee hyllyyn.
Tätä pidettiin Norjassa kilpailulain vastaisena, hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttönä, vaikka meillä Suomessa toiminta on täysin yleinen käytäntö.
Milläs muulla kaupan ketjut maksaisivat älyttömän tarjousmainontansa mainosrallin kuin tavarantoimittajilta nylkemillään kynnysrahoilla, jota markkinointitueksi kutsutaan.
Ja kuluttajille tuokin mainosraha on tavaran hinnassa, koska ei teollisuus ilman omaa katetuottoaan tavaraa kaupan kettjuille lahjoita.
Kyllä tuossa on melkoisesti poliittista kermaa sidoksissa osuuskaupalle myönteiseen päätöksentekoon:
http://www.hok-elanto.fi/hok-elanto/johto.html
Kaikkien Helsingin kaupunginvaltuustossa olevien puolueiden tavoite on aina ollut pärjätä Elannon vaaleissa. Siksi sinne on työnnetty melkoinen joukko kaupunginvaltuutettuja ja kansanedustajia, joita vielä jäsenkirjeillä vaalien alla juntataan, minkä ennätetään.
Talouselämän uutisen mukaan näyttäisi, että maataloustuottaja nuolee eniten näppejään siinä, että kauppa repii kuluttajalta Euroopan korkeinta elintervikkeen hintaa.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=917300&s=u&wtm=te-05062006
Alan jo ihmetellä, missä keskustan kannanotto asiaan viipyy, vai onko suu S-ryhmän vaalirahahanan avaamisen vuoksi visusti kiinni?
Taitaa vain olla niin, että edes oikeuskansleri ei uskalla puuttua osuuskaupan ja poliitiikan kytköksiin.
Miksi muuten osuuskaupalla on satanistinen tunnus, kaksois"S"-kirjain?
Ei puuttuminen yksin S-ryhmää koske. Kaikki kaupan ryhmittymät siinä ovat mukana ja kaikki puolueetkin.
Kaksois-"S" syntyi sen jälkeen, kun professori Kyösti Variksen suunnittelema ja 1988-89 vuodenvaihteessa näyttävästi julkistettu "epäkesko", eli spiraalin sisällä oleva S todettiin tahattomaksi plagiaatiksi erään saksalaisen elektroniikka-alan yrityksen liikemerkistä.
SOK:n johto ei kestänyt puheita siitä, että kutsukilpailun voittanut liikemerkki olikin jo käytössä, vaan suunnittelutti uuden. Sitän en muista kuka kaksois"S":n teki, mutta sinun kuvaamiasi yhteyksiä satanismiin sillä tuskin on, ei ainakaan tietoisella tasolla.
Eipä taida millään puolueella olla keinoja lisätä kilpailijoiden määrää elintarvikemarkkinoilla. Edes hintasäännöstelyn aikana valtio ei voinut määrätä kauppaketjujen määrästä tai kylä- ja korttelikauppojen hengissä pitämisestä.
Hieman yllättäen vasta myöhempi lainsäädäntö on helpottanut asiaa, kun kilpailuvirasto on voinut estää fuusioiden syntymisen. Mutta minkä valtio puolestaan sille saattoi, ettei kilpailuvirasto jostain syystä halunnut estää Sparin ja SOK:n fuusiota?
Sama pätee teollisuuden fuusioihin. Hanskat ovat kilpailuviraston käsissä. Jos mielessäsi on kapitalismin toimintaa rajoittavia ehdotuksia lainsäädäntöön tai kilpailuvirastolle, kirjoita ne toki tänne.
Mikäli oikein muistan, keskusta oli sunnuntaiaukiolojen laajentamista voimakkaimmin vastustaneita eduskuntaryhmiä. Aiempi lakihan suosi aukioloaikojen suhteen pieniä kauppoja, jotka saivat sunnuntaimyynnistä kilpailuetua.
Arvelisin, että keskusta on selvästi vahvimmin puoltanut myymäläautojen tukemista. Tämä tie alkaa kuitenkin olla loppun käyty. Nykyiset autot ajetaan romuttamokuntoon, mutta mitkään tuet eivät tule riittämään uusiin investointeihin.
Säätäisin ensin sellaisen lain, jolla kiellettaisi ns. vertikaalinen integraatio kilpailun vapautta rajoittavana tekijänä, ts. tukkukauppa ei saisi omistaa vähittäiskauppoja.
Samalla säätäisin lain, että vähittäiskaupalla tulee olla oikeus hankkia tuotteita mistä tukkukaupasta se haluaa, ja että kaikki tätä vapautta rajoittavat sopimukset ovat laittomia.
Viimeiseksi säätäisin lain, joka rajaa tukkukaupan markkinaosuuden katoksi 20%. Sitä suurempi markkinaosuus olisi vapaata kilpailua rajoittavaa, hallitsevaa markkina-asemaa ja laitonta toimintaa, jolloin tällaisen tukkurin olisi myytävä osia toiminnastaan tai muuten ajettava markkinaosuutensa alle 20%:iin.
Ja sitten kaikki aukiolot täysin vapaiksi 24/7 -periaatteella.
>>>Säätäisin ensin sellaisen lain, jolla kiellettaisi ns. vertikaalinen integraatio kilpailun vapautta rajoittavana tekijänä, ts. tukkukauppa ei saisi omistaa vähittäiskauppoja.>Samalla säätäisin lain, että vähittäiskaupalla tulee olla oikeus hankkia tuotteita mistä tukkukaupasta se haluaa, ja että kaikki tätä vapautta rajoittavat sopimukset ovat laittomia.>Viimeiseksi säätäisin lain, joka rajaa tukkukaupan markkinaosuuden katoksi 20%.>Ja sitten kaikki aukiolot täysin vapaiksi 24/7 -periaatteella.
---aurinko paistaa 24 h/vrk
Et taida kuitenkaan olla Jumala ?
Vaikka mahtavista puheista voisi niin päätellä.
Ps. EU on tietysti rinnallasi pikkutekijä -
mutei sielläkään "säätämäsi lait" läpi menisi
Vertikaalisen integraation kieltäminen koskisi kaikkia, Myös S-ryhmää ja etenkin Tradekaa. Franchisingia se ei koskisi, jos päämies on nimenomaan vähittäiskauppayhtiö. Riittävä ylimenokausi tarvitaan tietenkin, eikä toimivien liikehuoneistojen omistuksen vaihdossa ole mitään ongelmaa.
Nykyisin sopimukset rajoittavat erittäin tiukasti vähittäiskaupan osto-oikeuksia ja kauppiaan vapautta päättää valikoimistaan. Uusi laki kieltäisi ostojen keskittämissopimukset.
Markkinaosuuskatto takaa, että tukkukaupan alalla olisi vähintään viisi tasavahvaa kilpailijaa, todennäköisesti enemmän.
Ympärivuorokautinen aukiolovapaus on eri asia kuin aukiolopakko. Muualla maailmassa olen huomannut että nimenomaan pienkaupat ovat pitkään auki ja isojen ketjujen myymälät kiinni, koska pienkauppojen aukiolokulut ovat pienemmät kuin isojen kauppojen aukiolokulut.
melanoomahan siitä vain yleistyisi.
Kilpailuvirasto on kauppaketjutoiminnassa omalla panoksellaan mahdollistanut ruokakaupan keskittymisen kahden suuren keskusliikkeen temmellyskentäksi (Sparin liittäminen S-ketjuun). Outoa, ettei kilpailuvirasto halua valvoa kilpailun toimivuutta. Heidän velvollisuus se kuitenkin lienee. Kilpailuviraston päätös hyväksyä Eonin liittäminen Fortumiin näkynee lähitulevaisuudessa entistä kalliimpana sähkönä kuluttajille.
Kilpailuviranomainen ilmeisesti katsoo fuusioita eurooppalaisesta mittakaavanäkökulmasta, mutta jättää katsomatta sen, että suomalaisittain luodaan harvainvaltaa ja sellaisia markkina-asemia, jotka todella estävät uusien yrittäjien alalepääsyn.
Energia on tietenkin ihan eri asia kuin kauppa, joka muualla Euroopassa toimii pääasiassa perheyritysvetoisesti ja meillä keskusliikevetoisesti.
Saatanallisperkeellinen epäkohta tämä kilpailun toimimattomuus. Suomeen tarvittaisiin rehelliseen kilpailuun perustuvaa kapitalismia.
Kapitalismi ja vapaa kilpailu ovat vähän velipuolia keskenään, kun kapitalismi tarvitsee vapaata kilpailua, mutta pääomien tuoton maksimointi edellyttää, ettei kilpailu kuitenkaan olisi pelkkää hintakilpailua.
Jälleen oivallinen esimerkki siitä mitä lapsellisia avauksia narsistinen esillä olemisen tarve ihmisellä teettää.
Koita keksiä jotain muuta aikasi kuluksi. Näillä saiteilla, tai poluilla päädyt samoihin umpisokkeloihin, kuin höperehtivä kepulikorhonenkin, mutta omapahan on asiasi.
...minä sinulle olen tehnyt, kun noin kovasti minua moitit?
Mukavampi olisi keskustella, jos minun sijastani kommentoisit tekstiäni.
Jaban kritiikki hintoja kohtaa on oikea, osoite väärä, toki kameleonttioikeistolaisten katsontakannan mukaan.
Kauppa teke sen mitä Jaban alati ihannoimassa ja kauppakamarinpoikien Kataisaen ja Jaskarin maailmasa tehdään: ottaa kaiken mahdollisen irti kuluttajista... Eikä SOK ja Keswkusta ole yksin. Niin teki matkapuhelinyhtiöistä partureihin, aivan kaikkeen...
Sosialismia ja hintasäännöstelyäkö Jaba kaipaa... Kyllä kaupan ja yrityksen saa perustaa kuka tahansa, menestyminen on eri asia....
SOK ja Kesko menestyvät, ne menestyvät markkinataloudessa. Ei siitä lyömäasaetta saa Keskustaa ja nykyhallitusta vastaan. Vai mitkä ovat Jaban konstit tilanten korjaamiseen?
Mulle ei kelpaa kapitalismi, vaanainoastaan vapaa kilpailu. Sellaista ei ole silloin, kun kaksi keskusliikettä hallitsee liki 70% markkinoista.
Sosialismilla ja hintasäännöstelyllä ei asiassa ole mitään sijaa. Kaupan perustaminen on toki kaikille sallittua, mutta mahdollista se on käytännössä ainoastaan sellaisille, joilla on määrättömästi kapitaalia, eli vapaata kilpailua ei siis nyt ole.
S-ryhmä ja Kesko menestyvät toki markkiinataloudessa kuluttajaa kynimällä, kun vapaa hintakilpailu puuttuu. Tilanteen korjaamisesta olen heitellyt irtoajatuksia toisaalla tässä ketjussa.